TEIJON KANSALLISPUISTO 2014 MAISEMARAKENTEEN AARREAITTA HANNU PAUNILA 17.1.2014 / 21.11.2014
TEIJON KANSALLISPUISTOPROSESSI Meri-Teijo vapaa-ajankeskuksen alueidenkäytön yleissuunnittelu 1980 Lomarakennusoikeuden kaavoitus - rakennusoikeuden siirto järvien rannoilta keskitetysti merenrantavyöhykkeelle 1983 - Retkeilyaluehankkeen käynnistäminen Meri-Teijon tausta-alueelle suunnitellun yhteismetsän sijaan 1988 Lakiehdotus 1989 (kunta-aloite ei edennyt) Laki Teijon retkeilyalueesta 1991 Aloite Teijon kansallispuiston perustamiseksi 5.4.2012 Salon kaupunginhallituksen myönteinen päätös 25.6.2012 Ympäristöministeriön päätös jatkovalmistelusta 29.11.2012 (19 / 4) Varsinais-Suomen Maakuntaliitto nosti Teijon kärkihankkeeksi 29.4.2013 Metsähallituksen selvitystyö 18.1.2013 12.9.2013 perustamisedellytykset puiston perustamiseksi täyttyvät Ympäristöministeriö käynnisti lainsäädäntätyön 31.1.2014 Salon Teijon kansallispuiston perustamiseksi (4 / 2) Valtioneuvosto hyväksyi lakiesityksen Teijon kansallispuiston perustamisesta 5.6.2014 (HE 81/2014) Ympäristövaliokunnan mietintö valmistui 7.11.2014 hallituksen esityksen mukainen Eduskunta päätti hyväksyä Teijon kansallispuistoa koskevan lain äänestyksen jälkeen 14.11.2014 Toisessa täysistunnossa 19.11.2014 eduskunta hyväksyi lain yksimielisesti Laki Teijon kansallispuistosta astuu voimaan 1.1.2015 Salon Seudun Sanomat SSS
Esitetyn kansallispuiston yhteispinta-ala noin 3500 ha
Ainoa hemiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen mannerpuisto. Lounais-Suomessa harvinaisen laaja valtion omistama yhtenäinen kalliomäkien, lähteiden, soiden, järviylängön, purojen ja monilajisten metsien aarreaitta. Erityispiirteenä Teijon, Kirjakkalan ja Mathildedalin ruukkien arvokas kulttuuriperintö sekä merellinen Isoholma. Hamarijärven pato Kirjakkalan ruukki matkailukäytössä Hamarijärven laskupuron koski
ONNELANNUMMI LEIRIKESKUS HARJUMÄNNIKKÖMETSÄ
PYY HAMARIJÄRVEN POHJOISRANNAN LUONNONSUOJELUALUE
HAMARIJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUEEN RANTAKUUSIKKO
PYYNNOKALTA TALHOLMALLE JA RYSSÄNSILLANSUOLLE HAMARIJÄRVI SUOMEN TÄRKEÄ LINTUALUE
PYYNNOKALTA KURVASSUON LUONNONSUOJELUALUEELLE
PYYNNOKANLAHTI
PYYNNOKAN ERÄMAINEN AARNIMETSÄ
MIILUHOLMAN JA KURVASSUON VÄLINEN KIRKASVETINEN LASKUPURO
NENUSTANNOKALTA HAMARIJÄRVEN RANTASUON YLI LAVIAKALLIOLLE
VALTAKUNNALLISESTI ARVOKAS LAVIAKALLIO NENUSTANNOKAN SILIKAATTISILOKALLIO LAVIAKALLIOLTA NENUSTALLE
LAVIAKALLIOLTA HAMARIJÄRVEN LUONNONSUOJELUALUEELLE
LAVIAKALLIOLTA HALIKONLAHDELLE
LAULUJOUTSEN ENSIMMÄISIÄ PALUUMUUTTAJIA HAMARIJÄRVEN LS-ALUEEN PUTIMENLAHTI
RUNSAASTI PUHTAITA POHJAVESIÄ JA LÄHTEIKKÖJÄ MAASTO EI KESTÄ KULUTUSTA KORPIPAINANNE
POIMUILEVA LÄHDEPURO LAHOPUIDEN LUONNONKIERTOA
Uhanalaisia lajeja esiintyy Hamarijärven reunasoilla, Sahajärven lehdossa, Punas-, Lähde- ja Kylmässuolla. LÄHDESARA HAAPARIIPPUSAMMAL HARSOSAMMAL LETTOVILLA
Tulevaisuudessa Salon kaupungin alueet Vartsalan- ja Vuohensaaressa sekä Vaisakon luonnonsuojelualue askelmerkkeinä laajentuvalle puistolle Salon keskustan tuntumaan.
SAHAJÄRVEN KALLIOSELÄNNE
SAHAJÄRVEN KAIKUKALLIO KUIKKAPARISKUNNAN VAKIOREVIIRI
TEIJON LUONNONPUISTON ITKUKALLIO
Maisemarakenne on jatkuvaa vuorovaikutteisten ja kulttuuristen tekijöiden muutosta, jonka osia ovat maaston muodot (topografia), eloton luonto (abioottinen; kallio- ja maaperä, vesi, ilmasto, energian ja aineen virtaus ja kierto), elollinen luonto (bioottinen; kasvit, eläimet ja niiden prosessit ja kierto) sekä kulttuurivaikutukset (ihmisen aikaansaamat ympäristöt) (HP 1994) SAHAJÄRVEN LASKUPURO 1700-LUVUN RAKENNUSTEN PERUSTUSKIVIEN LOMASSA
PYÖKKI SAHAJÄRVEN LUONNONPUISTON PÄHKINÄPENSASLEHTO
KOSKIKARA
Teijon maisemarakenne luo suotuisia ja monipuolisia elinympäristöjä eläimistölle. KAURIS VALKOHÄNTÄKAURIS Kuva Jarmo Markkanen TÖYHTÖHYYPPÄ ILVEKSEN SAALISTAMA KAURIS
Kulttuurimaiseman linnustoa PÄHKINÄHAKKI RENGASTETTUJA LEHTOPÖLLÖN POIKASIA TILHI
PIIKANUMMI
Punassuo on yksi edustavimmista keidassoista Varsinais-Suomessa kolmannen Salpausselän harjujen muodostamassa altaassa. PUNASSUON SOIDENSUOJELUALUE
NIMIKALLION HUUHTOUTUNEIDEN KALLIOSELÄNTEIDEN VÄLINEN PAINANNESUO REUNUSTALLA LUONNONMETSÄÄ
MIKKOSSUO
SUDENNIEMENSAARET PUNASSUON LUONNONSUOJELUALUEELLA
Teijon kansallispuisto edustaa Suomen luontoa pienoiskoossa. Palveluiden kehittäminen erityisesti lapsille ja liikuntarajoitteisille sopiviksi. TEERISAARESTA PUOLAKKA- JA MATILDANJÄRVEN RANTASOIDEN PITKOKSIA PITKIN VÄLIOJALLE
LÄHDESUO TATARVITA
LÄHDESUON LASKUPURO MATILDANJÄRVEEN ISOSSUON LASKUPURO
Rakentamattomien järvien rantaviivaa 20 km MATILDAN- JA PUOLAKKAJÄRVI TAUSTALLA SAHA- JA HAMARIJÄRVI +32 39 MPY Kuva Salon kaupunki
Alueella on runsaasti muinaismuistoja ja kulttuuriperintökohteita: mm. hiilimiiluja, miilumajojen jäännöksiä, kivikautinen asuinpaikka ja rakkakuoppia. JETURKASTIN MUINAISRANTAA ANCYLUSJÄRVI 9000 VUOTTA SITTEN - +80 MPY
Rakentamaton ISOHOLMA Halikonlahdella Kuva Salon kaupunki MALMVIKINLAHDEN TERVALEPPÄRANTAVYÖHYKE
Varpuspöllökin olisi halunnut TEIJON KANSALLISPUISTON jo 50 vuotta sitten metsien suojelemiseksi