YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN



Samankaltaiset tiedostot
YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

1 Excel-sovelluksen ohje

Flow shop, työnvaiheketju, joustava linja, läpivirtauspaja. Kahden koneen flow shop Johnsonin algoritmi

Käyttövarmuuden ja kunnossapidon perusteet, KSU-4310: Tentti ma

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Taustaa KOMPLEKSILUVUT, VÄRÄHTELIJÄT JA RADIOSIGNAALIT. Jukka Talvitie, Toni Levanen & Mikko Valkama TTY / Tietoliikennetekniikka

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

MUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:

Menetelmäseloste MAATALOUDEN TUOTANTOVÄLINEIDEN OSTOHINTAINDEKSI 2010=100

Jaksolliset ja toistuvat suoritukset

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka dokumentointi

01/2013. Köyhyyden dynamiikka Suomessa Eläketurvakeskus. Ilpo Suoniemi

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

KOMISSION KERTOMUS. Suomi. Perussopimuksen 126 artiklan 3 kohdan nojalla laadittu kertomus

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Liikenne- ja viestintävaliokunta Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström

KITTILÄ Levi MYYDÄÄN LOMARAKENNUS- KIINTEISTÖ 48. Kohde /2 YLEISKARTTA


Tuotannon suhdannekuvaajan menetelmäkuvaus

LVM/LMA/jp Valtioneuvoston asetus. ajoneuvojen käytöstä tiellä annetun asetuksen muuttamisesta. Annettu Helsingissä päivänä kuuta 20

ETERAN TyEL:n MUKAISEN VAKUUTUKSEN ERITYISPERUSTEET

MÄNTTÄ-VILPPULAN KAUPUNKI. Mustalahden asemakaava Liikenneselvitys. Työ: E Tampere

Täydennetään teoriaa seuraavilla tuloksilla tapauksista, joissa moninkertaisen ominaisarvon geometrinen kertaluku on yksi:

8 USEAN VAPAUSASTEEN SYSTEEMIN VAIMENEMATON PAKKOVÄRÄHTELY

käsitteitä Asiakirjaselvitys Vaatimuksenmukaisuustodistus/-vakuus Saateasiakirja Luomun merkinnät

DEE Sähkömagneettisten järjestelmien lämmönsiirto

RIL Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Rahoitusriskit ja johdannaiset Matti Estola. luento 12 Stokastisista prosesseista

ÅLANDSBANKEN DEBENTUURILAINA 2/2010 LOPULLISET EHDOT

BETONI-TERÄS LIITTORAKENTEIDEN SUUNNITTELU EUROKOODIEN MUKAAN (TTY 2009) Betonipäivät 2010

Tietoliikennesignaalit

':(l,i l) 'iac: (å ;) (x 2v + z- o. I o, * 4z:20. 12, +8y 3z: l0. Thlousmatematiikan perusteet, onus ro 0 opettaja: Matti Laaksonen.

Hoivapalvelut ja eläkemenot vuoteen 2050

Rak Rakenteiden mekaniikka C, RM C (4 ov) Tentti

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 789/430/2011 ENERGIMARKNADSVERKET

1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä

Eduskunnan vastaus - HE 203/2017 vp laiksi sotilastiedustelusta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Ene , Kuivatus- ja haihdutusprosessit teollisuudessa, Laskuharjoitus 5, syksy 2015

Kuluttajahintojen muutokset

Toistoleuanvedon kilpailusäännöt

Esitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.

MUUTTOLIIKKEEN ENNUSTAMISESTA

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 18: Yhden vapausasteen pakkovärähtely, transienttikuormituksia

I L M A I L U L A I T O S

Riskienhallinnan peruskäsitteitä

10.5 Jaksolliset suoritukset

ELÄKEKASSAN LASKUPERUSTEET TYÖNTEKIJÄN ELÄKELAIN MUKAISTA ELÄKETURVAA VARTEN

Ei asemakaavaa. E3 Söörmarkun eritasoliittymä

Rakennusosien rakennusfysikaalinen toiminta Ralf Lindberg Professori, Tampereen teknillinen yliopisto

Finanssipolitiikan tehokkuudesta Yleisen tasapainon tarkasteluja Aino-mallilla

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE

Vanhuuseläkevastuun korotuskertoimet vuodelle 2018

on määritelty tarkemmin kohdassa 2.3 ja pi kohdassa 2.2.

MENETELMÄSELOSTE MAATALOUDEN TUOTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

Kokonaishedelmällisyyden sekä hedelmällisyyden keski-iän vaihtelu Suomessa vuosina

Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet

PK-YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS. KTT, DI TOIVO KOSKI elearning Community Ltd

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Puupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

( ) ( ) 2. Esitä oheisen RC-ylipäästösuotimesta, RC-alipäästösuotimesta ja erotuspiiristä koostuvan lineaarisen järjestelmän:

Rahastoonsiirtovelvoitteeseen ja perustekorkoon liittyvät laskentakaavat. Soveltaminen

VÄRÄHTELYMEKANIIKKA SESSIO 14: Yhden vapausasteen vaimeneva pakkovärähtely, harmoninen kuormitusheräte

Palkanlaskennan vuodenvaihdemuistio 2014

FORD KA KA_202054_V5_2013_Cover.indd /06/ :59

Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta

Tekes tänään (ja huomenna?) Pekka Kahri Palvelujohtaja, Tekes Fortune seminaari

i lc 12. Ö/ LS K KY: n opiskelijakysely 2014 (toukokuu) 1. O pintojen ohjaus 4,0 3,8 4,0 1 ( 5 ) L i e d o n a mma t ti - ja aiku isopisto

= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2

KOMISSION VALMISTELUASIAKIRJA

OUTOKUMPU OY 0 K MALMINETSINTA. talta.

SU/Vakuutusmatemaattinen yksikkö (5)

Tehokkuusanalyysi paikallisten monopolien sääntelyssä:

PPSS. Roolikäyttäytymisanalyysi Tämän raportin on tuottanut: MLP Modular Learning Processes Oy Äyritie 8 A FIN Vantaa info@mlp.

BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi

BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka

Kaupunkikehityspalvelut. Kaupunkisuunnittelu KAAVA-ALUE 457:6:87 457:6:88 457:6:95 457:6:82 418:1: :1: :11:0 457:6:21 457:6:83 457:6:89

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

6. Stokastiset prosessit (2)

Valmistaminen tai ostaminen varastoon tasainen kysyntä

Monisilmukkainen vaihtovirtapiiri

ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU

"h 'ffi: ,t^-? ùf 'J. x*r:l-1. ri ri L2-14. a)5-x:8-7x b) 3(2x+ l) :6x+ 1 c) +* +5 * I : 0. Talousmatematiikan perusteet, onus to o.

OH CHOOH (2) 5. H2O. OH säiliö. reaktori 2 erotus HCOOCH 3 11.

338 LASKELMIA YRITYS- JA PÄÄOMAVERO- UUDISTUKSESTA

VJ 110 PE VJ 225 PE JV 16 0 PV C VJ 1 00 PVC LED LED LED LED R=9 0 LED VJ 16 0 PE KUTINMÄENTIE LED 41.

Transkriptio:

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 1 Le 2 Säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen määrely YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asanosanen: Vaasan Säköverkko Oy Lyy pääökseen dnro 491/424/2007 Energamarkknavraso on määräny 1.1.2008 alkavalla ja 31.12.2011 pääyvällä valvonajaksolla sovelleavan säkön jakeluverkkoomnnan yryskoasen eosamsavoeen käyäen leessä 1 kuvaua meneelmää sekä alla eseyjä läöeoja. Käyey läöedo perusuva asanosasen Energamarkknavrasolle lmoamn lnpääöseon ja säköverkkoomnnan unnuslukun sekä säköverkon arvonmäärysä varen omeun eon. 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN 1.1 Läöedo 1.1.1 DEA-mall Säkömarkknalan 38 a :ää koskevan alluksen esyksen (HE 1172/2004 vp) mukaan eosamsavoeen aseamnen edellyää verkonaljan nykysen eosamspoenaaln arvona eokkuusmauksen avulla. Teokkuusmauksen avoeena on selvää eroja yrysen välsessä kusannuseokkuudessa ja kunkn yryksen eosamspoenaal sueessa eokkampn saman omalan yryksn. Yryskoasen eosamsavoeen ulee perusua yryksen avauun eosamspoenaaln. Energamarkknavraso käyää eokkuusmauksessa DEA- ja SFA-malleja. Asanosasen osala DEA-malllla suoreussa eokkuusmauksessa on käyey seuraava läöeoja: Tuookse: DEA-malllla suoreussa eokkuusmauksessa on käyey uooksna seuraava muuuja: - Vuoden 2007 raanarvoon ndekskorjaujen vuosen 2003-2006 kuluukseen srreyjen energan arvojen keskarvo (uaa euroa) - Vuosen 2003-2006 yeenlaskeujen verkkopuuksen keskarvo (klomerä) - Vuosen 2003-2006 yeenlaskeujen asakaslukumäären keskarvo (asakasa)

2 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Kuluukseen srreyn energan arvon laskennassa on läöeona käyey säköverkkoomnnan unnusluvussa lmoeuja er jänneasolla vuosna 2003-2006 loppukäyäjlle srreyjä energamäärä: Loppukäyäjlle srrey energamäärä (GW) 2003 2004 2005 2006 0,4 kv 641,1 625,2 640,6 680,8 1-70 kv 192,8 220,9 229,0 229,5 110 kv 0,0 0,0 0,0 0,0 Srreyn energan arvon laskennassa er jänneasolla asanosasen verkosa loppukäyäjlle srreyjä energamäärä on panoeu keskmääräsllä säkön srron kesknnolla, joka on laskeu jakeluverkonaljoden lmoamsa verkkoomnnan unnusluvusa (srron kesknna kuluukselle lman veroja ja maksuja oslle verkonaljolle). Panona käyey kesknna ova koko maan keskarvoja.: Kuluukseen srreyn energan arvon laskennassa käyey keskmääräse sronna (sn/kw) 2003 2004 2005 2006 0,4 kv 2,262 2,252 2,192 2,228 1-70 kv 0,925 1,085 0,961 1,010 110 kv 0,201 0,200 0,803 0,645 Teokkuusmausa varen vuosen 2003-2006 srreyn energan arvo on ndekskorjau rakennuskusannusndeksn (1995=100) kokonasndeksn peruseella vuoden 2007 raanarvoon. Indekskorjauksessa on käyey kunkn vuoden raanarvoa kuvaavana ndekslukuna rakennuskusannusndeksn kokonasndeksn kysesä vuoa edelävän vuoden u-kesäkuun pselukujen keskarvoa. Korjauksessa er vuosen osala käyey ndeksluvu ova seuraava: Indekskorjauksessa käyey ndeksluvu 2003 2004 2005 2006 2007 Indeksluku 112,4 114,5 116,7 121,6 125,1

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 3 Teokkuusmauksessa on muuujana käyey vuoden 2007 raanarvoon ndekskorjaujen vuosen 2003-2006 srreyn energan arvojen keskarvoa. Kuluukseen srreyn energan arvo (uaa euroa) Srreyn energan arvo lman ndekskorjausa Srreyn energan arvo ndekskorjauna vuoden 2007 raanarvoon 2003 2004 2005 2006 Vuosen 2003-2006 keskarvo 16284,9 16474,5 16240,8 17487,4 16621,9 18124,9 17999,7 17409,8 17990,7 17881,3 Verkkopuuena on käyey verkkoomnnan unnusluvussa lmoeuja 0,4 kv:n, 1-70 kv:n ja 110 kv:n verkkopuuksen summaa. Teokkuusmauksessa on muuujana käyey vuosen 2003-2006 keskarvoa. Verkkopuus (klomerä) 2003 2004 2005 2006 Vuosen 2003-2006 keskarvo 0,4 kv 3825,0 3846,0 3957,5 4000,9 1-70 kv 1737,0 1704,0 1735,5 1748,8 110 kv 1,0 28,5 28,5 28,5 Verkkopuus yeensä 5563,0 5578,5 5721,5 5778,2 5660,3 Asakasmäärnä on käyey verkkoomnnan unnusluvussa lmoeuja 0,4 kv:n, 1-70 kv:n ja 110 kv:n jännellä verkkoon lyneden säkönkäyäjen yeenlaskeua määrää. Teokkuusmauksessa on muuujana käyey vuosen 2003-2006 keskarvoa. Asakasmäärä (asakasa) 2003 2004 2005 2006 Vuosen 2003-2006 keskarvo 0,4 kv 57267 58036 58339 59434 1-70 kv 47 47 54 53 110 kv 0 0 0 0 Asakasmäärä yeensä 57314 58083 58393 59487 58319

4 ENERGIAMARKKINAVIRASTO DEA-malllla suoreavassa eokkuusmauksessa on käyey uoosmuuujen arvona: DEA-mallssa käyey uoosmuuuja Kuluukseen srreyn energan arvo (vuoden 2007 raanarvossa) (uaa euroa) Verkkopuus (klomerä) Asakasmäärä (asakasa) Muuujan arvo 17881,3 5660,3 58319 Panokse: DEA-malllla suoreussa eokkuusmauksessa on käyey panosmuuujana seuraaven ekjöden summaa (uaa euroa): - Vuoden 2007 raanarvoon korjaujen vuosen 2003-2006 konrolloavssa oleven operavsen kusannusen keskarvo; - Vuoden 2007 raanarvoon korjaujen vuosen 2005-2007 alun lanessa määrellysä säköverkon jälleenankna-arvosa laskeujen laskennallsen asaposojen keskarvo; sekä - Vuoden 2007 raanarvoon korjaujen vuosen 2005 ja 2006 keskeyyskusannusen keskarvo. Teokkuusmausa varen vuosen 2003-2006 konrolloava operavse kusannukse, vuosen 2005-2007 verkon jälleenankna-arvosa laskeu asaposo ja vuosen 2005-2006 keskeyyskusannukse on ndekskorjau rakennuskusannusndeksn (1995=100) kokonasndeksn peruseella vuoden 2007 raanarvoon. Indekskorjauksessa on käyey kunkn vuoden raanarvoa kuvaavana ndekslukuna rakennuskusannusndeksn kokonasndeksn kysesä vuoa edelävän vuoden ukesäkuun pselukujen keskarvoa. Korjauksessa er vuosen osala käyey ndeksluvu ova seuraava: Indekskorjauksessa käyey ndeksluvu 2003 2004 2005 2006 2007 Indeksluku 112,4 114,5 116,7 121,6 125,1

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 5 Panoksn ssälyvnä konrolloavssa olevna operavsna kusannuksna on käyey lmoeuja eryeyjä vuosen 2003-2006 verkkoomnnan lnpääöseoja (vuoden 2007 raanarvoon korjaujen vuosen 2003-2006 kusannusen keskarvo). Konrolloavssa oleva operavse kusannukse (uaa euroa) Muu oso lkauden akana 2003 2004 2005 2006 150,3 153,9 250,2 233,8 Vuosen 2003-2006 keskarvo +/- Varasojen muuos 94,9 14,8 54,2-1,7 + Henklösökulu 2813,0 2239,4 2178,2 2380,3 + Vuokrakulu 39,8 31,4 30,2 360,1 + Muu ulkopuolse palvelu + Ssäse kulu (vuosen 2005 ja 2006 lnpääösen osala) + Muu lkeomnnan muu kulu 451,6 489,5 531,8 760,3 2416,5 0,0 3245,7 3162,6 841,3 2030,7 + Makseu vakokorvaukse, joa e ole krjau uloslaskelman kulun 0,1 29,3 - Valmsus omaan käyöön - Operavsn kusannuksn edy okasu 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 = Konrolloavssa oleva operavse kusannukse yeensä = Konrolloavssa oleva operavse kusannukse yeensä korjauna vuoden 2007 raanarvoon 6795,2 6091,6 6302,5 5792,8 6245,5 7563,0 6655,5 6756,2 5959,6 6733,6 Panosekjänä käyeävn operavsn kusannuksn edy okasu

6 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Panoksn ssälyvnä asaposona on käyey vuosen 2005 2007 ammkuun alun laneessa määrellysä verkonaljan allnnassa olevan säköverkon jälleenankna-arvosa laskeuja vuousa asaposoja (panoksessa käyey vuoden 2007 raanarvoon korjaujen vuosen 2005 2007 keskarvoa). Säköverkon jälleenanknaarvosa määrely laskennallnen asaposo (uaa euroa) Vuounen asaposo kysesen vuoden raanarvossa Vuounen asaposo korjauna vuoden 2007 raanarvoon 2005 2006 2007 6384,4 6727,6 7045,1 Vuosen 2005-2007 keskarvo 6844,0 6921,2 7045,1 6936,8 Panoksn ssälyven keskeyyskusannusen laskena perusuu seuraavaan laskenakaavaan: KAH mssä, k KA KA odo, E, odo + KM KM odo, W, odo W = suunn, E, suunn + suunn, W, suunn + T 1 AJK AJK PJK + pjk + ( + RKI ) k k odo KAH, = Toeuunu säkönomuksen keskeyykssä verkonaljan asakkalle aeuunu aa (keskeyyskusannus) vuonna vuoden k raanarvossa. KA, = Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon odoamaomsa keskeyykssä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysaka vuonna, un. E, odo = Odoamaomsa keskeyykssä asakkaalle aeuuneen aan na euro/kw vuoden 2005 raanarvossa. odo KM, = Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon odoamaomsa keskeyykssä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysmäärä vuonna, kpl. W, odo = Odoamaomsa keskeyykssä asakkaalle aeuuneen aan na euro/kw vuoden 2005 raanarvossa. KA suunn, = Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon suunnellusa keskeyykssä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysaka vuonna,un. E, suunn = Suunnellusa keskeyykssä asakkaalle aeuuneen aan na euro/kw vuoden 2005 raanarvossa.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 7 KM suunn, = Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon suunnellusa keskeyykssä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysmäärä vuonna, kpl. W, suunn = Suunnellusa keskeyykssä asakkaalle aeuuneen aan na euro/kw vuoden 2005 raanarvossa. AJK = Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon akajälleenkykennösä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysmäärä vuonna, kpl. AJK = Akajälleenkykennösä asakkaalle aeuuneen aan na euro/kw vuoden 2005 raanarvossa. PJK = Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon pkajälleenkykennösä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysmäärä vuonna, kpl. PJK = Pkajälleenkykennösä asakkaalle aeuuneen aan na euro/kw vuoden 2005 raanarvossa. W = Verkonaljan verkosa 0,4 kv:n ja 1-70 kv:n jännellä käyäjlle luovueu energamäärä vuonna, kw. T = Vuoden unen lukumäärä. RKI k = Rakennuskusannusndeksn muuos vuodelle k. Keskeyyskusannuksen laskennassa on käyey erlasen keskeyysen osala käyey seuraava vuoden 2005 raanarvossa oleva noja: Odoamaon keskeyys, /kw Odoamaon keskeyys, /kw Suunnelu keskeyys, /kw Suunnelu keskeyys, /kw Akajälleenkykenä, /kw Pkajälleenkykenä, /kw Keskeyyksen na vuoden 2005 raanarvossa 1,1 11,0 0,5 6,8 1,1 0,55

8 ENERGIAMARKKINAVIRASTO Keskeyyskusannuksen laskennassa keskeyysmäärnä ja loppukäyäjlle srreynä energamäärnä on käyey verkkoomnnan unnusluvussa lmoeuja eoja (panoksessa käyey vuoden 2007 raanarvoon korjaujen vuosen 2005 2006 keskarvoa): Säkön omuksen keskeyykssä aeuunu keskeyyskusannus (uaa euroa) Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon odoamaomsa keskeyykssä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysaka, /v Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon odoamaomsa keskeyykssä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysmäärä, kpl Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon suunnellusa keskeyykssä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysaka, /v Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon suunnellusa keskeyykssä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysmäärä, kpl Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon akajälleenkykennösä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysmäärä, kpl Asakkaan keskmääränen vuounen 1-70 kv:n verkon pkajälleenkykennösä aeuunu vuosenergolla panoeu keskeyysmäärä, kpl Loppukäyäjlle luovueu säköenerga, 0.4 kv:n verkko, GW Loppukäyäjlle luovueu säköenerga, 1-70 kv:n verkko, GW Loppukäyäjlle luovueu säköenerga, 0,4 kv ja 1-70 kv:n verkko yeensä, GW Keskeyyskusannus kysesen vuoden raanarvossa Keskeyyskusannus vuoden 2007 raanarvossa 2005 2006 0,17 0,55 0,68 0,70 0,01 0,00 0,03 0,01 0,46 0,08 3,36 2,84 570,5 680,8 205,7 229,5 776,2 910,3 449,9 917,9 Vuosen 2005 ja 2006 keskarvo 482,3 944,3 713,3

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 9 DEA-malllla suoreussa eokkuusmauksessa on käyey panosmuuujana konrolloavssa oleven operavsen kusannusen säköverkon jälleenankna-arvosa laskeun vuousen asaposon sekä säkön omuksen keskeyykssä aeuuneden keskeyyskusannusen summaa (vuoden 2007 raanarvoon korjauna): Panosekjä yeensä (uaa euroa) Konrolloavssa oleva operavse kusannukse Säköverkon jälleenanknaarvosa määrely laskennallnen asaposo Säkön omuksen keskeyykssä aeuunu keskeyyskusannus DEA-mallssa käyeyn panosmuuujan arvo Arvo 6733,6 6936,8 713,3 14383,6 1.1.2 SFA-mall Tuookse: SFA-malllla suoreussa eokkuusmauksessa on käyey muuon samoja uoosmuuuja kun DEA-malllla, pas verkkopuus on jaeu kadeks er muuujaks: - Keskarvo vuosna 2005-2007 kaupunkalueella olleesa 0,4 kv:n ja 1-70 kv:n maakaapelverkon yeenlaskeusa puudesa (klomerä) - Vuosen 2003-2006 verkkopuuksen keskarvo, josa on väenney vuosna 2005-2007 kaupunkalueella olleen maakaapelverkon puuden keskarvo (klomerä) Kaupunkalueella olevan maakaapelverkon osuuena koko maakaapelverkosa on käyey vuoden 2005 verkonarvonmäärysä varen lmoeua eoa. Vuosen 2005-2007 maakaapelverkon puude perusuva verkonarvonmäärysä varen lmoeun eon ja nn e ole ssällyey vessökaapelea. Näden muuujen osala on asanosasen osala käyey seuraava arvoja: Kaupunkalueella oleva 0,4 kv:n ja 1-70 kv:n maakaapelverkon puus (km) Maakaapelverkkoa yeensä 2005 Maakaapelverkkoa yeensä 2006 Maakaapelverkkoa yeensä 2007 Maakaapelverkkoa keskmäärn 2005-2007 Maakaapelverkosa kaupunkalueella, % Kaupunkalueella olevan maakaapelverkon puus 0,4 kv:n verkko 1805,2 1904,9 1981,7 1897,3 60,0 1138,4 1-70 kv:n verkko 303,2 313,2 321,2 312,5 60,0 187,5 Kaupunkalueella olevan maakaapelverkon puus yeensä 1325,9

10 ENERGIAMARKKINAVIRASTO SFA-mallssa on käyey uoosmuuujen arvona seuraava eoja: SFA-mallssa käyey uoosmuuuja Kuluukseen srreyn energan arvo (vuoden 2007 raanarvossa) (uaa euroa) Kaupunkalueella oleva 0,4 kv:n ja 1-70 kv:n maakaapelverkon puus (klomerä) Muun verkon puus (klomerä) Asakasmäärä (asakasa) Muuujan arvo 17881,3 1325,9 4334,4 58319 Panokse: SFA-malllla suoreussa eokkuusmauksessa on käyey samaa panosmuuujaa kun DEA-mallssa el konrolloavssa oleven operavsen kusannusen säköverkon jälleenankna-arvosa laskeun vuousen asaposon sekä säkön omuksen keskeyykssä aeuuneden keskeyyskusannusen summaa (vuoden 2007 raanarvoon korjauna): Panosekjä yeensä (uaa euroa) Konrolloavssa oleva operavse kusannukse Säköverkon jälleenanknaarvosa määrely laskennallnen asaposo Säkön omuksen keskeyykssä aeuunu keskeyyskusannus SFA-mallssa käyeyn panosmuuujan arvo Arvo 6733,6 6936,8 713,3 14383,6 1.1.3 Läöeon edy muokkaukse Edellä olevn asanosasen läöeon on ey seuraava muokkaukse: Alkuperäsn lnpääöseon edy muuokse: Vaasan Säköverkko Oy:n vuosen 2003-2005 uloslaskelma on muodoseu summaamalla Vaasan Säkö Oy:n, Vörå Elekrcesverke Ab:n ja Laan Säkö Oy:n vasaava uloslaskelma. Verkon jälleenankna-arvosa laskeun asaposon edy muuokse Vaasan Säköverkko Oy:n vuoden 2005 asaposo on muodoseu summaamalla Vaasan Säkö Oy:n, Vörå Elekrcesverke Ab:n ja Laan Säkö Oy:n vasaava asaposo. Keskeyyskusannusen laskennassa käyeyn keskeyyseon edy muuokse

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 11 Vaasan Säköverkko Oy:n vuoden 2005 KAH-arvo on muodoseu summaamalla Vaasan Säkö Oy:n, Vörå Elekrcesverke Ab:n ja Laan Säkö Oy:n vasaava KAH-arvo. Srreyä energamäärää, asakaslukumäärää ja verkkopuua kuvaavn ns. eknsn unnuslukun edy muuokse Vaasan Säköverkko Oy:n vuosen 2003-2005 unnusluvu 1, 3 ja 4 on muodoseu summaamalla Vaasan Säkö Oy:n, Vörå Elekrcesverke Ab:n ja Laan Säkö Oy:n vasaava unnusluvu. Muu eokkuuslukujen laskenaan lyvä uomauukse. 1.2 Teokkuusmauksen ulokse DEA- ja SFA-mallella on laskeu asanosaselle seuraava eokkuusluvu: DEA-malllla laskeu eokkuusluku SFA- malllla laskeu eokkuusluku DEA- ja SFA-mallella laskeujen asanosasen eokkuuslukujen keskarvo Teokkuusluku 0,82 0,89 0,85 Asanosasen yryksen eokkuuslukujen laskenaan lyvä muu uomauukse: 2 YRITYSKOHTAINEN TEHOSTAMISTAVOITE Energamarkknavraso käyää vremargnaalkeromella sekä yryskoasella operavsen ja kokonaskusannusen sueella (OPEX/TOTEX-sude) korjaua eosamsavoea. Kokonaskusannukslla (TOTEX) arkoeaan ässä eokkuusmauksessa panosmuuujana käyeyä konrolloavssa oleven operavsen kusannusen, asaposojen ja keskeyyskusannusen summaa. Verkonaljan vremargnaalkeromella korjau eosamsavoe (TTV ) vodaan esää seuraavalla kaavalla ( 1 TLyr, ) 0, 84 OTyr TTV =, Verkonaljan vremargnaalkeromella ja OPEX/TOTEX-sueella korjau eokkuusluku (TLV ) vodaan esää seuraavalla kaavalla ( 1 TL ) 0, OT ) TLV yr, = 1 yr, 84 yr, Kaava vodaan myös esää muodossa

12 ENERGIAMARKKINAVIRASTO ( 1 0, OT ) TLV yr, = 0,84 OTyr, TLyr, + 84 yr, Edellä olevssa kaavossa TL, yr OT, yr = Verkonaljan yryskoanen eokkuusluku, joka on laskeu DEA- ja SFA-mallen ulosen keskarvona = Verkonaljan eokkuusmauksen panosekjänä käyeyjen operavsen kusannusen ja kokonaskusannusen osamäärä. Vuounen yryskoanen eosamsavoe määrellään vuosasena prosenuaalsena muuoksena edelävän vuoden asosa. Vuosasa eosamsavoea kuvaava prosenluku on vako ja se keroo, kunka mona prosena verkonaljan ulee penenää kusannuksaan edellsen vuoden asosa. Verkonaljan ulee saavuaa eokkaan omnnan mukanen kusannusaso kadeksassa vuodessa. Nän ollen oselle valvonajaksolle aseeava verkonaljan vremargnaalkeromella korjaun vuounen yryskoanen eosamsavoe (XV yr, ) laskeaan vremargnaalkeromella korjaun eokkuusluvun (TLV yr, )peruseella seuraavasa kaavasa: TLV = ( XV ) 8 yr, 1 yr, Tällön oselle valvonajaksolle aseeava verkonaljan vremargnaalkeromella korjau vuounen yryskoanen eosamsavoe (XV yr, ) laskeaan vremargnaalkeromella korjaun eokkuusluvun (TLV yr, ) peruseella seuraavasa kaavasa: XV = TLV 8 yr, 1 yr, DEA- ja SFAeokkuuslukujen keskarvo Operavsen kusannusen osuus eokkuusmauksen panokssa (OPEX/TOTEX -sude), % Vremargnaallla ja OPEX/TOTEXsueella korjau eosamsavoe (TTV), % Vremargnaallla ja OPEX/TOTEXsueella korjau vuounen yryskoanen eosamsavoe (XV yr), ),% Ylenen eosamsavoe, % Konrolloavssa olevn operavsn kusannuksn kodsuva vuounen eosamsavoe, % Arvo 0,85 46,8 % 5,73 % 0,73 % 2,06 % 2,78 % Teokkuusmauksen ulosen peruseella asanosasen verkonaljan DEA- ja SFAmallen eokkuuslukujen keskarvoks on saau 0,85. Maun eokkuusluvun peruseella on määrey osella valvonajaksolla vuosna 2008-2011 asanosasen kodalla sovelleavaks vremargnaallla ja OPEX / TO- TEX-sueella korjauks vuouseks yryskoaseks eosamsavoeeks (XV yr ) 0,73 %. Yryskoasen eosamsavoeen lsäks asanosaseen sovelleaan ylesä eosamsavoea 2,06 % vuodessa.

ENERGIAMARKKINAVIRASTO 13 Asanosasen konrolloavssa olevn operavsn kusannuksn kodsuu vuosna 2008-2011 eosamsavoe (ssäläen sekä ylesen eä yryskoasen eosamsavoeen) yeensä 2,78 %.