BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
|
|
- Topi Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1
2 BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Jakeluverkkojen tekninen laskenta
3 Sähköjohdot - sähkönjakelujohtojen ominaisarvoja Johto r [ohm/km] x [ohm/km] Jännite [kv] Oikosulkukestoisuus Kuormitettavuus [A] Jäähtymisaikavakio Amka 3x16+5,0 0,11 0, ka Amka 3x ,5 0,10 0, , ka Swan (4/6) 1,5 0,4 0,4 155,0 ka Sparrow (34/6) 0,85 0, ,7 ka 4 min Raven (54/9) 0,54 0, ,8 ka 6 min Al13 0, 0, ,6 ka 10 min Duck 0,05 0, ,5 ka AHXAMK-W 3x10 0,6 0, ,3 ka 47 min 3
4 Sähköjohdot Sähkönjakelujohdon häviöt kuormitushäviöt Ph 3 I R P U R Q U R tyhjäkäyntihäviöt v P0 3GU GU v Q0 3 BU BU (G 0 jakeluverkoissa) (merkitys vähäinen) 4
5 Sähköjohdot ja muuntajat Muuntajan häviöt kuormitushäviöt P h S S tyhjäkäyntihäviöt P n U P kn 0 P0n U n 5
6 Sähköjohdot ja muuntajat Häviöt 1-vaihejohdoissa Vertaillaan 3-vaihe- ja 1-vaihejohtoa, joilla on sama poikkipinta 3-vaihejohto P h3 3 I R 1-vaihejohto P h1 (3I ) R 6 P h3 6
7 Jännitteenalenema jakelujohdoissa Jännitteen itseisarvo kiinnostaa! U h IR cos IX sin (itseisarvojen erotus vaihejännitetasolla) Myös muuntajissa syntyy vastaavalla tavalla jännitteenalenemaa 7
8 Säteittäisen sähkönjakelujohdon jännitteenaleneman laskeminen R, X U1 U=? P, cos Energia W ensin tehoksi P ja tehokertoimeksi cos. Teho sitten virraksi I P 3 U cos Jännitteenalenema U h IR cos IX sin (tulos vaihejännitetasolla) Ongelma: Jännitettä U ei tiedetä virtaa laskettaessa. Ratkaisu: Oletetaan jännitteeksi alkupään jännite U 1 ja lasketaan virta sitä käyttäen. Virhe jännitteenaleneman laskennassa on pieni. Tarvittaessa iteroidaan ts. lasketaan uudestaan edellä saatua jännitettä käyttäen. 8
9 Muuntajan jännitteenalenema Muuntajan kilpiarvot ovat 0000/400 V, S n = 100 kva, P o = 00 W, P k = 1750 W, Z k = 4,0 %. Muuntajan kuorma on 100 kva, cos = 0,9. Mikä on muuntajan toisiojännite, kun ensiöjännite on V? 9
10 Muuntajan jännitteenalenema Muuntajan käämin suhteellinen oikosulkuresistanssi r k S P k n 1,75% Suhteellinen oikosulkureaktanssi x k z k r k 3,60% Muuntajan resistanssi toisiosta katsottuna Muuntajan reaktanssi toisiosta katsottuna R X k k U rk 0, 08 Sn U xk 0, 058 S n Muuntajan kuormitusvirta Muuntajassa syntyvä jännitteenalenema I S 3 U 144A Toisiojännite U h (1440,9 0, ,4360,058) V 400 U 0300 V - 3 7,V 393,5V 0000 (3,6 3,6) V 7,V 10
11 Jännitejäykkyys Jännitteen muutos kuormituksen muuttuessa. Jännitejousto (%/MW) pätötehon suhteen Jännitejousto (%/MVar) loistehon suhteen R U 100 X U 100 R ja X ovat syöttöreitin kokonaisresistanssi ja reaktanssi Esim. 0 km pitkä Al13-johto (r = 0,19 /km, x = 0,35 /km) U p = 1.1 %/MW U q = 1.8 %/MVar 11
12 Sähköjohdot ja muuntajat Häviöteho ja häviöenergia Häviöteho johdolle P h 3 I R Muuntajan häviöteho Häviöenergia t h = häviöiden huipunkäyttöaika P h W P 0 S S n P kn t hph tdtphth 0 tk 0,17tk 0, t k = kuormituksen huipunkäyttöaika = W/P max Häviökustannukset tehohäviöt tai energiahäviöt Kh P P h Kh W W h ( /a) ( /a) Tyypillisiä th arvoja: pj-verkko h kj-verkko 000 h sähköasema 3000 h muuntajan tyhjäkäyntihäviöt 8760 h 1
13 Jännite- ja häviölaskennan virhelähteet Epävarma tieto kuormituksesta suuruus tehokerroin ajallinen käyttäytyminen (häviölaskelmat) Virheet johtojen sähköteknisessä arvoissa lähes merkityksettömiä. 13
14 Käyttövarmuus ja luotettavuus Verkon käyttövarmuutta voidaan kuvata kokonaiskeskeytysaika/asiakas,a keskimääräinen keskeytysaika/vika,a vikojen lukumäärä/asiakas,a toimittamatta jääneen energian arvo/asiakas,a - keskeytyskustannus Kustannuslaskennassa voidaan keskeytyskustannukset ottaa huomioon yhtenä kustannuskomponenttina. Keskeytyskustannukset lasketaan asiakkaan näkökulmasta (>10 /kwh). Verkkoyhtiölle keskeytyskustannukset muotoutuvat todelliseksi rahaksi taloudellisen valvonnan kautta. Jokainen keskeytys vaikuttaa yhtiölle sallittavaan voittoon ja yhtiön tehokkuuslukuun. 14
15 Käyttövarmuuden tunnuslukuja Vikojen keskimääräinen määrä/asiakas,a (SAIFI, System Average Interruption Frequency Index) Vikojen keskimääräinen kesto/asiakas/vika (CAIDI, Customer Average Interruption Duration Index) Vikojen kokonaiskestoaika/asiakas,a (SAIDI, System Average Interruption Duration Index) SAIDI = SAIFI * CAIDI Jälleenkytkentöjen keskimääräinen määrä/asiakas,a (MAIFI, Momentary Average Interruption Frequency Index) 15
16 Käyttövarmuus ja luotettavuus Käyttövarmuus(luotettavuus)laskennan kohteita: kauko-ohjattujen erotinasemien paikat vianilmaisimien paikat uuden sähköaseman vaikutukset käyttövarmuuteen uuden kj-lähdön vaikutukset käyttövarmuuteen 16
17 Luotettavuuslaskenta VERKON KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMINEN Tarvittavia lähtötietoja: verkkotiedot komponenttien vikataajuudet komponenttien korjausajat toimittamatta jääneen sähkön arvo Tuloksia: sähkönkäyttäjien keskimääräiset vikataajuudet kpl/a vikojen kestoajat h/vika, h/a toimittamatta jäänyt energia ja sen arvo 17
18 Säteittäisen jakeluverkon luotettavuusindeksien laskenta f ii f i keskeytystaajuus U = ii f i * t ij vuotuinen keskeytysaika t = U f keskeytyksen keskipituus E f * t * P toimittamatta jäänyt energia C ii f i a j b j ( t ij ) t ij P 18
19 Vikapaikan vaikutus keskeytysaikaan Kuinka pitkä keskeytys M1:lle aiheutuu eri komponenttien vioista? K E3 E6 E15 (kauko-ohjaus) T1 E1 K1 E K3 M4 E4 E7 E10 M1 E1 E11 E13 E14 M3 M K4 E9 (kauko-ohjaus) E5 E8 Korjausaika: T1, E1, K1, E, E3, E4, E5, Z1, E10,E11,E10-E11,M1 Kytkentäaika (nopea): K3,E9,E1,E13,E14,E15,E14-E9,E1-E15,E13-M3,M,M3 Kytkentäaika (hidas): E7,E7-E10, M4 Kauko-ohjaus 19
20 KAH-hinnat keskeytyskustannusten laskennassa Vikakeskeytys Työkeskeytys PJK AJK Asiakasryhmä /kw /kwh /kw /kwh /kw /kw Kotitalous 0,36 4,9 0,19,1 0,11 0,48 Maatalous 0,45 9,38 0,3 4,8 0, 0,6 Julkinen 1,89 15,08 1,33 7,35 1,49,34 Palvelu,65 9,89 0,,8 1,31,44 Teollisuus 3,5 4,45 1,38 11,47,19,87 Painotettu keskiarvo 1,1 11 0,5 6,8 0,55 1,1 Esimerkki: 1 tunnin vika keskijännitejohdolla, jossa 500 asiakasta, teho 1500 kw keskeytyskustannus 1,1* *1500 = , josta 50 % vaikuttaa verkkoyhtiölle sallittuun voittoon 0
21 KAH-hinnat keskeytyskustannusten laskennassa Asiakasmäärä Energia [MWh] Ryhmän keskiteho [kw] Keskiteho [kw/as] Kotitalous 5,9 1,43 Maatalous 5 5,9,97 Teollisuus ,1 9,13 Julkinen ,3 1,6 Palvelu ,6 1,60 Keskeytykset/asiakas, a Kustannus Asiakasmäärä Keskiteho Keskeytysaika KAH Keskeytyskustannukset: TAI Kustannus Asiakasryhmän keskiteho Keskeytysaika KAH kpl h kpl h kpl kpl Yht Kotitalous 5,1 4,9 0,5 6,3 3,1, % Maatalous 13,4 194,9 1,4 8,5 11,9 7, % Teollisuus 160,7 781,5 1,6 104,7 00,0 5, % Julkinen 11,9 66,3 1,7 9, 18,7 5, % Palvelu 1, 167, 0,4 36,5 0,9 7, % /a 11 % 63 % 1 % 9 % 13 % 4 % Keskeytysaika, vika 3,5h Keskeytysaika, suunniteltu 1h Keskeytysmäärä, vika 5 kpl Keskeytysmäärä, suunniteltu 1 kpl PJK 10 kpl AJK kpl KAH-arvot Vika Työ PJK AJK /kw /kwh /kw /kwh /kw /kw Kotitalous 0,36 4,9 0,19,1 0,11 0,48 Maatalous 0,45 9,38 0,3 4,8 0, 0,6 Teollisuus 3,5 4,45 1,38 11,47,19,87 Julkinen 1,89 15,08 1,33 7,35 1,49,34 Palvelu,65 9,89 0,,8 1,31,44 1
22 Käyttövarmuuden parantaminen Vikojen ehkäisy (SAIFI) rakenteiden ja laitteiden valinta johtojen sijoittelu johtokatujen leveys huollot ja tarkastustoiminta sähköteknisen tilan seuranta mekaanisen kunnon seuranta suojausjärjestelyt (sammutuksen käyttö)
23 Käyttövarmuuden parantaminen Vikojen vähentäminen/asiakas (SAIFI) verkoston kehittäminen (vikataajuus/katkaisija) uudet sähköasemat uudet lähdöt välikytkinasemat Vikojen vaikutusten vähentäminen (keskeytysaika,caidi) kauko-ohjatut erotinasemat vianilmaisimet vian laskennallinen paikantaminen organisaation 'viritys' 3
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL0A0500 Sähkönjakelutekniikka Oikosulkusuojaus Jarmo Partanen Oikosulkuvirran luonne Epäsymmetriaa, vaimeneva tasavirtakomponentti ja vaimeneva vaihtovirtakomponentti. 3 Oikosulun eri vaiheet ja niiden
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Sähkönlaatu Sähkön toimituksen laatu Sähkön laatu Sähkön toimittamiseen liittyvien palvelujen laatu, informaatio asiakkaille Jännitteen laatu Verkon käyttövarmuus,
LisätiedotSähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen
Sähkönjakeluverkkojen kehittäminen, yleissuunnitelman laatiminen, esimerkkejä Syksy 2010 Jarmo Partanen 1 Yleissuunnitelman laatiminen Verkon yleissuunnitteluprosessi lähtötietojen määritys tarkka analyysi
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL0A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Verkostosuunnittelu Sähkönjakelu Verkostosuunnittelu, tämän päivän haasteita ja mahdollisuuksia Suurhäiriöt Ikääntyvät verkot Verkkoliiketoiminnan valvonta Galthagen
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Alue- ja keskijänniteverkkojen pitkän aikavälin kehittäminen Kehittämisen tavoite Tavoitteena kustannusten minimointi pitkällä aikavälillä. T 0 T K inv( t) Kk äy( t) Kkesk(
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Talouslaskelmat Jarmo Partanen Taloudellisuuslaskelmat Jakeluverkon kustannuksista osa on luonteeltaan kiinteitä ja kertaluonteisia ja osa puolestaan jaksollisia ja mahdollisesti
Lisätiedot4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA
4 SÄHKÖVERKKOJEN LASKENTAA Sähköverkkoja suunniteltaessa joudutaan tekemään erilaisia verkon tilaa kuvaavia laskelmia. Vaikka laskelmat tehdäänkin nykyaikana pääsääntöisesti tietokoneilla, suunnittelijoiden
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Pienjänniteverkot Jarmo Partanen Pienjänniteverkot Pienjänniteverkot 3-vaiheinen, 400 V Jakelumuuntamo pylväsmuuntamo, muuntaja 16 315 kva koppimuuntamo, 200 800 kva kiinteistömuuntamo,
LisätiedotPohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus
Pohjoismaisen sähköjärjestelmän käyttövarmuus 26.11.2003 Professori Jarmo Partanen Lappeenrannan teknillinen yliopisto 1 Skandinaavinen sähkömarkkina-alue Pohjoismaat on yksi yhteiskäyttöalue: energian
LisätiedotKAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA
Timo Antero Erkkilä KAUKO-OHJATTAVIEN EROTTIMIEN JA VERKKOKATKAISIJOIDEN HYÖ- DYNTÄMINEN HIIRIKOSKEN ENER- GIA OY:N VERKOSSA Tekniikka ja liikenne 2011 ALKUSANAT 2 Tämä opinnäytetyö on tehty Hiirikosken
Lisätiedot20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:
SÄHKÖENERGIATEKNIIKKA Harjoitus - Luento 2 H1 Kolmivaiheteho Kuinka suuri teho voidaan siirtää kolmivaihejärjestelmässä eri jännitetasoilla, kun tehokerroin on 0,9 ja virta 100 A. Tarkasteltavat jännitetasot
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2015
KESKEYTYSTILASTO 215 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2012
KESKEYTYSTILASTO 2012 (i) ALKUSANAT Vuoden 2012 keskeytystilasto perustuu 71 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon
LisätiedotSäävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Verkostomessut 30.1.2013,Tampere Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta
LisätiedotSäävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi
Säävarma sähkönjakeluverkko Prof. Jarmo Partanen 040-5066564, jarmo.partanen@lut.fi Säävarma sähkönjakeluverkko Säävarmassa sähkönjakeluverkossa sääilmiöt eivät aiheuta useita samanaikaisia vikoja Maakaapeli
LisätiedotSÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energiatutkimus SER Tutkimusraportti 13.4.2010 SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDEN KRITEERISTÖ JA TAVOITETASOT Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tampereen teknillinen
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma DIPLOMITYÖ HAJA-ASUTUSALUEEN KESKIJÄNNITEVERKON KAAPELOINNIN JA AUTOMAATION SUUNNITTELUMETODIIKKA Työn ohjaajana
LisätiedotTilaustutkimusraportti 26.10.2006
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Tilaustutkimusraportti 26.10.2006 SÄHKÖNJAKELUVERKKOON SOVELTUVAT TOIMITUSVARMUUSKRITEERIT JA NIIDEN RAJA-ARVOT SEKÄ SÄHKÖNJAKELUN TOIMITUSVARMUUDELLE ASETETTAVIEN TOIMINNALLISTEN
LisätiedotROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Marko Haaranen ROVAKAIRA OY:N KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA TOIMITUSVARMUUSKRITEERISTÖN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BLA7 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Kuormat Kuormitukset Kiinnostavia asioita huipputeho (nyt/ tulevaisuudessa) teho tietyllä hetkellä tehon ajallinen vaihtelu sähkön hankinta häviöenergia ower (kw)
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2018
KESKEYTYSTILASTO 218 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
LisätiedotBL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta
BL20A1200 Tuuli- ja aurinkoenergiateknologia ja liiketoiminta Tuulipuiston investointi ja rahoitus Tuulipuistoinvestoinnin tavoitteet ja perusteet Pitoajalta lasketun kassavirran pitää antaa sijoittajalle
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2016
KESKEYTYSTILASTO 216 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 21 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2017
KESKEYTYSTILASTO 217 (i) ALKUSANAT Keskeytystilastointia uudistettiin perusteellisesti vuoden 215 alusta. Tietojen keruu muuttui käyttöpaikkakohtaiseksi ja aluejako toimitusvarmuusjaon mukaisesti asemakaava-alueeseen
LisätiedotSANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö
SANNA ALESTALO MIKKELIN KAUPUNGIN KESKIJÄNNITEVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoksen kokouksessa 7. toukokuuta
LisätiedotELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö
ELEC-E849 syksy 06 Jännitteensäätö. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0,3 ohm/km (3 ohmia/johto). Kunkin johdon virta on
LisätiedotSähkönjakelutekniikka osa 1. Pekka Rantala
Sähkönjakelutekniikka osa 1 Pekka Rantala 27.8.2015 Opintojakson sisältö 1. Johdanto Suomen sähkönjakelun rakenne Kantaverkko, suurjännite Jakeluverkot, keskijännite Pienjänniteverkot Suurjänniteverkon
Lisätiedot215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR
Sami Repo, TTKK/Sähkövoimatekniikka 1 ESIMERKKI KÄYTTÖVARMUUDEN MÄÄRITTÄMISESTÄ Testijärjestelmässä on kaksi solmupistettä, joiden välillä on kaksi rinnakkaista identtistä johtoa, joidenka yhdistetty impedanssi
LisätiedotTERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA. Diplomityö
TERO FINNING FORSSAN VERKKOPALVELUT OY:N SÄHKÖVERKON KEHITTÄMINEN KÄYTTÖVARMUUDEN JA ENERGIATEHOKKUUDEN NÄKÖKULMASTA Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty
LisätiedotKantaverkon häiriöt eri vuosikymmeninä
Kantaverkon häiriöt eri vuosikymmeninä 1971 1972 1973 1974 1975 1976 1977 1978 1979 198 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 199 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2 21 22 23 24 25 26
LisätiedotKESKIJÄNNITEVERKON MAAKAAPELOINNIN KANNATTAVUUS Profitability of medium-voltage underground cables
KESKIJÄNNITEVERKON MAAKAAPELOINNIN KANNATTAVUUS Profitability of medium-voltage underground cables Esa Äärynen Kandidaatintyö 18.05.2012 LUT Energia Sähkötekniikan koulutusohjelma TIIVISTELMÄ Lappeenrannan
LisätiedotDIPLOMITYÖ SÄHKÖNSIIRTOYRITYSTEN KUNNOSSAPIDON TALOUDELLINEN MALLI
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan diplomi-insinöörin koulutusohjelma DIPLOMITYÖ SÄHKÖNSIIRTOYRITYSTEN KUNNOSSAPIDON TALOUDELLINEN MALLI Työn tarkastajat: Työn ohjaajat:
LisätiedotARI-PEKKA KYYKKÄ TOIMITUSVARMUUDEN KEHITTÄMINEN SEIVERKOT OY:SSÄ Diplomityö
ARI-PEKKA KYYKKÄ TOIMITUSVARMUUDEN KEHITTÄMINEN SEIVERKOT OY:SSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pertti Järventausta Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston kokouksessa
LisätiedotBL20A0500 Sähkönjakelutekniikka
BL20A0500 Sähkönjakelutekniikka Maasulkusuojaus Jarmo Partanen Maasulku Keskijänniteverkko on Suomessa joko maasta erotettu tai sammutuskuristimen kautta maadoitettu. pieni virta Oikosulku, suuri virta
LisätiedotILMAJOHTOVERKON VIANKORJAUS MAAKAAPELOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN
Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT School of Energy Systems Sähkötekniikan koulutusohjelma Diplomityö Joel Kannela ILMAJOHTOVERKON VIANKORJAUS MAAKAAPELOINTITEKNOLOGIAA HYÖDYNTÄEN Työn tarkastajat:
LisätiedotLuotettavuuspohjaisen verkostoanalysointijärjestelmän kehittäminen
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO SÄHKÖTEKNIIKAN OSASTO BL10A1000 Kandidaatintyö ja seminaari Juha Haakana Säte 4 KANDIDAATINTYÖ 10.12.2007 Luotettavuuspohjaisen verkostoanalysointijärjestelmän
Lisätiedot1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA
1 kv TEKNIIKAN TEKNISTALOUDELLINEN ANALYSOINTI SAVON VOIMA VERKKO OY:N SÄHKÖVERKOSSA Opinnäytetyö Ville Jääskeläinen Sähkötekniikan koulutusohjelma Energiahuolto Hyväksytty.. SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotMuuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet
Muuta sähköverkkotoimintaa koskevien tunnuslukujen ohjeet Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Verkkoon vastaanotetun sähköenergian määrä, GWh Maan sisäiset liityntäpisteet, GWh vuoden aikana
LisätiedotBL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi
BL20A0700 Sähköverkkotekniikan peruskurssi Vika- ja häiriötilanteita oikosulut maasulut ylikuormitus epäsymmetrinen kuorma kytkentätilanteet tehovajaus ja tehoheilahtelut Seurauksia: lämpeneminen mekaaninen
LisätiedotToivo Nivala TAVOITEVERKKOSUUNNITELMA: 45 KV ALUEVERKON TILA JA KORVAAVAT VAIHTOEHDOT
Toivo Nivala TAVOITEVERKKOSUUNNITELMA: 45 KV ALUEVERKON TILA JA KORVAAVAT VAIHTOEHDOT Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Sähkötekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ
LisätiedotJUHANI LEPISTÖ VERKON LUOTETTAVUUSMALLIN KEHITTÄMINEN KUNNOSSA- PITO-OHJELMAN TUEKSI
JUHANI LEPISTÖ VERKON LUOTETTAVUUSMALLIN KEHITTÄMINEN KUNNOSSA- PITO-OHJELMAN TUEKSI Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty Tieto- ja sähkötekniikan tiedekuntaneuvoston
LisätiedotKäyttötoimikunta Antti-Juhani Nikkilä Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa
Käyttötoimikunta Loistehon merkitys kantaverkon jännitteiden hallinnassa Sisältö Kantaverkon kompensoinnin ja jännitteensäädön periaatteet Fingridin uudet loissähköperiaatteet Miten lisääntynyt loisteho
LisätiedotSÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET. Diplomityön aihe on hyväksytty Sähkötekniikan osastoneuvoston kokouksessa 15.8.2006
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.ee.lut.fi/fi/lab/sahkomarkkina DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON SUUNNITTELUPERUSTEET Diplomityön aihe on
LisätiedotSähkön siirron hinnoittelu
Sähkön siirron hinnoittelu Kenneth Hänninen Energiateollisuus ry kenneth.hanninen@energia.fi www.energia.fi Puh. 09 5305 2501 GSM 050 3202439 Suomessa toimii 80 verkkoyhtiötä hyvin erilaisissa olosuhteissa
LisätiedotJENNY TOLONEN VAIHTOEHTOJA SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI MAASEUTUMAI- SESSA JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ
JENNY TOLONEN VAIHTOEHTOJA SÄHKÖN TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI MAASEUTUMAI- SESSA JAKELUVERKKOYHTIÖSSÄ Diplomityö Tarkastaja: professori Pekka Verho Tarkastaja ja aihe hyväksytty
LisätiedotLasketaan siirretty teho. Asetetaan loppupään vaihejännitteelle kulmaksi nolla astetta. Virran aiheuttama jännitehäviö johdolla on
ELEC-E849. Tarkastellaan viittä rinnakkaista siirtojohtoa. Jännite johdon loppupäässä on 400, pituus on 00 km, reaktanssi on 0, ohm/km ( ohmia/johto). Kunkin johdon virta on 000. Jätä rinnakkaiskapasitanssit
LisätiedotJännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva. Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY
Jännitteensäädön ja loistehon hallinnan kokonaiskuva Sami Repo Sähköenergiatekniikka TTY Agenda Taustaa Tutkimuskysymykset ja tavoitteet Simuloitava malli Skenaarioiden tarkastelu Tekniset tulokset Taloudelliset
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2013
KESKEYTYSTILASTO 2013 (i) ALKUSANAT Vuoden 2013 keskeytystilasto perustuu 69 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 97,6 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon
LisätiedotTuukka Huikari Loissähköperiaatteet 2016
Loissähköperiaatteet 2016 Taustaa: Loistehon syöttö 110 kv:n verkosta 400 kv:n verkkoon Loistehon anto kasvanut noin reaktorin verran vuodessa ~70 Mvar 2 Loistehoikkunan määrittäminen Loistehoikkuna määritellään
LisätiedotMääräys. sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011
dnro 963/002/2011 Määräys sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Annettu Helsingissä 21 päivänä joulukuuta 2011 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 17 päivänä maaliskuuta 1995 annetun
LisätiedotKaupunkikeskijänniteverkon optimointi
Kaupunkikeskijänniteverkon optimointi Juhani Lepistö Sähkötekniikan korkeakoulu Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten Espoossa 14.4.2017. Työn valvoja:
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2014
KESKEYTYSTILASTO 2014 (i) ALKUSANAT Vuoden 2014 keskeytystilasto perustuu 69 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 96,7 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon
LisätiedotSähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot. Pekka Rantala 1.11.2015
Sähkönjakelutekniikka, osa 4 keskijännitejohdot Pekka Rantala 1.11.2015 Sähkönjakeluverkon yleiskuva lähde: LUT, opetusmateriaali substation = sähköasema Keskijänniteverkko Se alkaa sähköasemalta, tyypillisesti
LisätiedotAsiakasverkkojen loistehon kompensointi Verkkotoimikunta Jussi Antikainen
Asiakasverkkojen loistehon kompensointi 2.12.1015 Verkkotoimikunta Jussi Antikainen Savon Voima Verkko Oy Sähköverkko 110 kv -verkko 503 km 45 kv -verkko 126,9 km 110/20 kv -sähköasema 37 kpl 45/20 kv
LisätiedotJännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992. Liisa Haarla
Jännitestabiiliushäiriö Suomessa 1992 Liisa Haarla Pohjoismainen voimajärjestelmä 1992 Siirtoverkko: Siirtoyhteydet pitkiä, kulutus enimmäkseen etelässä, vesivoimaa pohjoisessa (Suomessa ja Ruotsissa),
LisätiedotMUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET
590 Liite 2 MUUTA SÄHKÖVERKKOTOIMINTAA KUIN JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Muun sähköverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirrettynä luovutettu sähköenergia
LisätiedotLoissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle
Loissähkön hallinnan muutosten vaikutus jakeluverkkoyhtiölle Turo Ihonen Käyttöpäällikkö, Elenia Oy Fingrid käyttötoimikunnan kokous 24.6.2015 Helsinki Palvelun ja säävarman sähkönjakelun suunnannäyttäjä
LisätiedotNYKYTILANTEEN KARTOITUS TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN NÄKÖKULMASTA: KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY
NYKYTILANTEEN KARTOITUS TOIMITUSVARMUUSKRITEERIS- TÖN NÄKÖKULMASTA: KYMENLAAKSON SÄHKÖVERKKO OY Survey of current situation from standpoint of distribution security criteria: Kymenlaakson Sähköverkko Ltd
LisätiedotMITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI
MITOITUS-OHJELMA ESIMERKKI 10.2014 Copyright Ols-Consult Oy 1 Yleistä Sähkön turvallinen käyttö edellyttää aina mitoitusta joka voidaan suorittaa vain laskemalla. Tietenkin huolellinen ja osaava suunnittelu
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2011
KESKEYTYSTILASTO 2011 (i) ALKUSANAT Vuoden 2011 keskeytystilasto perustuu 74 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 98,6 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon
LisätiedotFingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen. Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen
Fingridin varavoimalaitosten käyttö alue- tai jakeluverkkojen tukemiseen Käyttötoimikunta Kimmo Kuusinen Yleistä Suomen sähköjärjestelmä on mitoitettu yhteispohjoismaisesti sovittujen periaatteiden mukaisesti.
LisätiedotJakeluverkon tariffirakenteen kehittäminen Loppuseminaari Vantaa Kimmo Lummi TTY, Sähköenergiatekniikan laboratorio
Jakeluverkon tariffirakenteen kehittäminen Loppuseminaari Vantaa 30.8.2017 Kimmo Lummi TTY, Sähköenergiatekniikan laboratorio kimmo.lummi@tut.fi Sisältö 1. Taustaa ja yleistä tietoa tehdyistä tarkasteluista
LisätiedotKESKEYTYSTILASTO 2010
KESKEYTYSTILASTO 2010 (i) ALKUSANAT Vuoden 2010 keskeytystilasto perustuu 79 jakeluverkonhaltijan keskeytystietoihin. Tilasto kattaa 99 % Suomen jakeluverkkotoiminnan volyymistä. Tiedot tähän tilastoon
LisätiedotHarmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen
Harmonisten yliaaltojen vaikutus johtojen mitoitukseen Pienjännitesähköasennukset standardin osassa SFS6000-5-5 esitetään johtojen mitoitusperusteet johtimien ja kaapelien kuormitettavuudelle. Lähtökohtana
LisätiedotSähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin. Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka
Sähköautojen ja plug-in hybridien vaikutukset sähköverkkoihin Antti Mutanen TTY / Sähköenergiatekniikka Esimerkkejä sähköajoneuvoista Tesla Roadster Sähköauto Toimintasäde: 350 km Teho: 185 kw (248 hp)
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Järvi-Suomen Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Valkeakosken Energia Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiiketoimintajohtaja Jani Viljakainen
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta Diplomityö Mikko Vainikka SÄHKÖVERKON SÄÄVARMUUDEN KEHITTÄMINEN VERKKOLIIKETOIMINNAN VALVONTAMALLIN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotMääräysluonnos sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta
Määräysluonnos 1 (17) Määräysluonnos sähköverkkotoiminnan tunnusluvuista ja niiden julkaisemisesta Luonnos, Helsingissä Energiavirasto on määrännyt sähkömarkkinalain (588/2013) 27 :n 3 momentin nojalla:
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Sähkötekniikan osasto Sähkömarkkinoiden opintosuunta http://www.lut.fi/fi/technology/electrical_engineering/ DIPLOMITYÖ SÄHKÖNJAKELUVERKON KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla
LisätiedotBL20A0400 Sähkömarkkinat. Sähköverkkoliiketoiminta ja sähkön laatu Jarmo Partanen
BL20A0400 Sähkömarkkinat Sähköverkkoliiketoiminta ja sähkön laatu Jarmo Partanen Sähkönjakelu 400 V 110/20 kv Sähköasema (10...30 MVA) 20 kv Verkkorakenteet, maaseutu: Pääosin ilmajohtoja (400 V, 20 kv,
LisätiedotElektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta
AALTO-YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Elektroniikan, tietoliikenteen ja automaation tiedekunta Sanna Hakala KAUKOKÄYTETTÄVIEN KOHTEIDEN VALINTA HELSINGIN KESKIJÄNNITEVERKOSSA Diplomityö, joka on jätetty
LisätiedotKai Aleksi Kinnunen LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N PARKA- NO-KIHNIÖ JAKELUALUEEN TAVOI- TEVERKKOSUUNNITELMA
Kai Aleksi Kinnunen LEPPÄKOSKEN SÄHKÖ OY:N PARKA- NO-KIHNIÖ JAKELUALUEEN TAVOI- TEVERKKOSUUNNITELMA Tekniikka ja liikenne 2012 ALKUSANAT Tämä insinöörityö on tehty Vaasan ammattikorkeakoulun sähkötekniikan
LisätiedotVaravoima maatiloilla
Varavoima maatiloilla Poista tarpeettomat logot Pihtauspäivä 15.3.2013 Jarmo Viitala Sähkökatkon aiheuttajat Lähde: energiateollisuus 2 Sähkökatkon aiheuttajat maaseudulla ja taajamissa Lähde: energiateollisuus
LisätiedotRAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN
1 (57) OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA RAUTALAMMIN JA KONNEVEDEN ALUEEN SÄHKÖNJAKELUN KÄYTTÖVARMUUDEN KEHITTÄMINEN TEKIJÄ: Tanja Nousiainen 2 (57) SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU
LisätiedotLOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO
SOVELLUSOHJE 1 (5) LOISSÄHKÖN TOIMITUKSEN JA LOISTEHORESERVIN YLLÄPITO 1 Johdanto Tätä ohjetta sovelletaan kantaverkosta Asiakkaalle luovutettavan loissähkön toimituksissa, toimitusten seurannassa ja loissähkön
LisätiedotSiirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla. Jyrki Uusitalo, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 8.4.2013
Siirtokeskeytyksiä markkinoiden ehdoilla, kehityspäällikkö Sähkömarkkinapäivä 2 Keskeytykset pienensivät käytettävissä olevaa siirtokapasiteettia 2012 3 000 2 500 Elspot kapasiteettien keskiarvot, MW Fenno-Skan
LisätiedotJAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET
585 Liite 1 JAKELUVERKKOTOIMINTAA KOSKEVAT TUNNUSLUVUT, NIIDEN LASKENTAKAAVAT JA -OHJEET Jakeluverkkotoiminnan laajuus ja luonne (1) Siirretty sähköenergia kyseisen verkon alueella, GWh 0,4 kv:n verkko,
LisätiedotRelion. Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta
Relion Suojaus- ja automaatioreferenssi Verkostoautomaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Verkosto-automaatiolla parempaa sähkönjakeluverkon toimitusvarmuutta Savon Voima Verkko Oy ottaa
LisätiedotYlivirtasuojaus. Monta asiaa yhdessä
Ylivirtasuojaus Pekka Rantala Kevät 2015 Monta asiaa yhdessä Suojalaitteiden valinta ja johtojen mitoitus on käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena. Mitoituksessa käsiteltäviä asioita: Kuormituksen teho Johdon
LisätiedotTasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q
EEC-E89 syksy 06 Ttkitaan alla olevan kvan mkaista heikkoon verkkoon kytkettyä srjännitteistä tasasähköyhteyttä. Tässä tapaksessa syöttävän verkon impedanssi (Theveninin impedanssi, kvassa j on j0,65,
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA. Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Sähkötekniikan koulutusohjelma Diplomityön tekijä Jarno Virtanen MÄNTSÄLÄN SÄHKÖ OY:N JAKELUVERKON KEHITTÄMISSUUNNITELMA Työn tarkastajat: Työn
LisätiedotStandalone UPS system. PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille
Standalone UPS system PowerValue 11/31 T 10 20 kva 1-vaiheinen UPS kriittisille kuormille Energiatehokas UPS skaalattavalla varakäyntiajalla Kriittisten laitteiden ja järjestelmien, kuten esim. talo- ja
LisätiedotTuulivoimalaitos ja sähköverkko
Tuulivoimalaitos ja sähköverkko Mikko Tegel 25.5.20 Tarvasjoki Voimantuotannon sähköverkkoon liittymistä koskevat säännökset ja ohjeet 2 / Tuulivoimalatyypit 3 / Suosituksia Tekniset vaatimukset Tuulivoimalan
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Savon Voima Verkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Koillis-Lapin Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Alajärven Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Nurmijärven Sähköverkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Vimpelin Voima Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Rantakairan Sähkö Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Rovakaira Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotOmnia AMMATTIOPISTO Pynnönen
MMTTOSTO SÄHKÖTEKNKK LSKHJOTKS; OHMN LK, KCHHOFFN LT, TEHO, iirrä tehtävistä N piirikaavio, johon merkitset kaikki virtapiirin komponenttien tunnisteet ja suuruudet, jännitteet ja virrat. 1. 22:n vastuksen
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Forssan Verkkopalvelut Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotTUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA
TUULIPUISTO OY KIVIMAA ESISELVITYS TUULIPUISTON SÄHKÖVERKKOLIITYNNÄN VAIHTOEHDOISTA 1.10.2015 LOPPURAPORTTI Pöyry Finland Oy pidättää kaikki oikeudet tähän raporttiin. Tämä raportti on luottamuksellinen
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: PKS Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015
LisätiedotKolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala 29.8.2015
Kolmivaihejärjestelmän perusteet Pekka Rantala 29.8.2015 Sisältö Jännite- ja virtalähde Kolme toimintatilaa Theveninin teoreema Symmetrinen 3-vaihejärjestelmä Virrat ja jännitteet Tähti- ja kolmiokytkentä
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Tunturiverkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja 31.12.2015 päättyvällä
LisätiedotLAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto Sähköenergiatekniikan opintosuunta
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Energia- ja ympäristötekniikan osasto Sähköenergiatekniikan opintosuunta DIPLOMITYÖ ELINKAARIKUSTANNUSTEN JA TOIMITUSVARMUUDEN ANALYSOINTI SÄHKÖNJAKELUN SANEERAUSMENETELMILLE
LisätiedotLiite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN
Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Imatran Seudun Sähkönsiirto Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt 1.1.2012 alkavalla ja
Lisätiedot