Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN

Transkriptio

1 Liite 2 - YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISTAVOITTEEN MÄÄRITTELY Asianosainen: Tunturiverkko Oy Liittyy päätökseen dnro: 945/430/2010 Energiamarkkinavirasto on määrittänyt alkavalla ja päättyvällä valvontajaksolla sovellettavan sähkön jakeluverkkotoiminnan yrityskohtaisen tehostamistavoitteen käyttäen liitteessä 1 kuvattua menetelmää sekä alla esitettyjä lähtötietoja. Käytetyt lähtötiedot perustuvat asianosaisen Energiamarkkinavirastolle ilmoittamiin tilinpäätöstietoihin ja sähköverkkotoiminnan tunnuslukuihin. 1 YRITYSKOHTAISEN TEHOSTAMISPOTENTIAALIN MITTAAMINEN Sähkömarkkinalain 38 a :ää koskevan hallituksen esityksen (HE 1172/2004 vp) mukaan tehostamistavoitteen asettaminen edellyttää verkonhaltijan nykyisen tehostamispotentiaalin arviointia tehokkuusmittauksen avulla. Tehokkuusmittauksen tavoitteena on selvittää eroja yritysten välisessä kustannustehokkuudessa ja kunkin yrityksen tehostamispotentiaali suhteessa tehokkaimpiin saman toimialan yrityksiin. Yrityskohtaisen tehostamistavoitteen tulee perustua yrityksen havaittuun tehostamispotentiaaliin. Energiamarkkinavirasto käyttää tehokkuusmittauksessa StoNED-menetelmää. (engl. Stochastic Nonsmooth Envelopment of Data). 2 LÄHTÖTIEDOT Kolmannella valvontajaksolla käytetään yrityskohtaisen tehostamistavoitteen laskennassa verkonhaltijan Energiamarkkinavirastolle ilmoittamia vuosien valvontatietoja. Lähtötiedot muodostuvat panos-, tuotos- ja toimintaympäristömuuttujista. 2.1 Panosmuuttujat Panosmuuttujina käytetään verkonhaltijan tehostamiskustannuksia, jotka muodostuvat kontrolloitavissa olevien operatiivisten kustannusten ja keskeytyskustannusten puolikkaan summasta. Verkonhaltijan kontrolloitavissa oleviin operatiivisiin kustannuksiin tehostamiskustannuksissa sisältyvät erät on esitetty vahvistuspäätöksen liitteen 1 (Valvontamenetelmät sähkön jakeluverkkotoiminnan ja suurjännitteisen jakeluverkkotoiminnan hinnoittelun kohtuullisuuden arvioimiseksi alkavalla ja päättyvällä kolmannella valvontajaksolla) kappaleessa Taulukossa 1 on esitetty asianosaisen tehostamiskustannusten mukaiset kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset vuosina

2 Taulukko 1. Asianosaisen tehostamiskustannusten mukaiset kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset vuosina Kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset (tuhatta euroa) Muut ostot tilikauden aikana -6,33-3,16-7,66-9,53-5,17-18,68 +/- Varastojen muutos 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 + Henkilöstökulut -705,15-706,19-792,53-819,5-850,06-715,45 + Vuokrakulut -4,65-4,73-6,40-5,11-12,83-7,10 + Verkkovuokrat ja verkon leasingmaksut siltä osin kun sisältävät käytön ja kunnossapidon kustannuksia + Muut ulkopuoliset palvelut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00-272,54-320,36-323,99-421,67-427,4-445,86 + Sisäiset kulut 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 + Muut liiketoiminnan muut kulut + Maksetut vakiokorvaukset, elleivät sisälly muihin kustannuksiin -428,77-427,77-457,83-466,08-450,5-460,35 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 - Valmistus omaan käyttöön 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Oikaisuerät = Kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset yhteensä = Kontrolloitavissa olevat operatiiviset kustannukset yhteensä korjattuna vuoden 2010 rahanarvoon Panostekijänä käytettäviin operatiivisiin kustannuksiin tehdyt oikaisut -1413, , , , , , , , , , , , , ,09 Verkonhaltijan sähkönjakelun keskeytysten aiheuttaman haitan arvostamisessa on käytetty vahvistuspäätöksen liitteen 1 kappaleessa ilmoitettuja hintoja ja samassa kappaleessa määritettyjä laskentamenetelmiä. Taulukossa 2 on esitetty asianosaisen tehostamiskustannusten mukaiset keskeytyskustannukset vuosina

3 Taulukko 2. Asianosaisen tehostamiskustannusten mukaiset keskeytyskustannukset vuosina (keskeytysaika ja -määrä, Inergia Oy/Utsjoen Sähköosuuskunta) Sähkön toimituksen keskeytyskustannus (tuhatta euroa) odottamattomista keskeytysaika, h odottamattomista keskeytysmäärä, kpl suunnitelluista keskeytysaika, h suunnitelluista keskeytysmäärä, kpl aikajälleenkytkennöistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä, kpl pikajälleenkytkennöistä aiheutunut vuosienergioilla painotettu keskeytysmäärä, kpl Loppukäyttäjille luovutettu sähköenergia, 0.4 kv verkko, GWh Loppukäyttäjille luovutettu sähköenergia, 1-70 kv verkko, GWh Loppukäyttäjille luovutettu sähköenergia, 0,4 kv ja 1-70 kv verkko yheensä, GWh Keskeytyskustannus ,06/4,26 1,93/2,11 0,76/3,55 0,75/5,66 0,62/1,73 0,1/0,79 0,87/3,02 1,46/4,42 2,36/4,55 0,85/16,38 0,83/13,28 0,75/1,1 0,22/1,27 1,08/6,83 0,35/0,77 0,44/1,01 0,46/1,21 1,02/1,6 0,77/0,0 0,7/0,0 0,62/0,77 0,29/0,63 0,26/0,89 0,27/3,44 0,48/1,79 0,35/0,0 0,37/0,0 0,34/1,13 0,69/7,47 0,55/0,7 0,28/1,94 0,33/1,07 0,28/0,0 0,4/0,48 0,42/1,94 11,03/7,47 8,12/1,11 5,5/1,94 11,57/1,31 5,13/2,08 5,05/1,78 7,73/2,62 137,92 143,63 142,39 145,08 144,73 151,03 144, ,92 143,63 142,39 145,08 144,73 151,03 144,13

4 kyseisen vuoden rahanarvossa 456,41 541,59 388,23 554,41 305,39 185,37 405,23 Keskeytyskustannuksen puolikas kyseisen vuoden rahanarvossa Keskeytyskustannuksen puolikas vuoden 2010 rahanarvossa 228,20 270,79 194,11 277,20 152,69 92,68 202,61 250,35 291,82 204,23 280,40 154,08 92,68 212, Tuotosmuuttujat Tuotosmuuttujina käytetään verkonhaltijan kulutukseen ja verkkoihin siirretyn energian määrää, sähköverkon kokonaispituutta ja asiakasmäärää. Tuotosmuuttujista energian määrä on painotettu eri jännitetasojen (0,4, 1-70 ja 110 kv) keskimääräisillä valtakunnallisilla siirtohinnoilla, siten että painokertoimet on kiinnitetty vuosien keskimääräiselle tasolle. Taulukkossa 3 on esitetty nämä painokertoimet ja taulukossa 4 asianosaisen loppukäyttäjille siirtämä energiamäärä jännitetasoittain vuosina Taulukko 3. Energian määrän painokertoimet jännitetasoittain Jännitetaso Painokerroin 0,4 kv kv 0, kv 0,27110 Taulukko 4 a. Asianosaisen loppukäyttäjille siirtämä energiamäärä jännitetasoittain vuosina Loppukäyttäjille siirretty energiamäärä (GWh) ,4 kv 137,92 143,63 142,39 145,08 144,73 151, kv 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, kv 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Taulukko 4 b. Asianosaisen toisille verkonhaltijoille siirtämä energiamäärä jännitetasoittain vuosina Toisille verkonhaltijoille siirretty energiamäärä (GWh) ,4 kv 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, kv 1,54 1,49 1,73 2,03 2,00 2, kv 397,75 367,37 386,64 270,38 420,32 366,70

5 Tuotosmuuttujista sähköverkon kokonaispituus ja asiakasmäärä ovat verkonhaltijan Energiamarkkinavirastolle ilmoittamien valvontatietojen ja vuosilta Taulukossa 5 on esitetty asianosaisen sähköverkon kokonaispituus jännitetasoittain vuosina ja taulukossa 6 asianosaisen asiakasmäärä jännitetasoittain vuosina ja Taulukko 5. Asianosaisen sähköverkon kokonaispituus jännitetasoittain vuosina Verkkopituus (kilometriä) ,4 kv 786,4 810,8 828,3 846,5 854,1 866,7 832, kv 1509,2 1516,3 1522,3 1528,1 1531, , kv 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Verkkopituus yhteensä 2295,6 2327,1 2350,6 2374,6 2385,2 2401,7 2355,8 Taulukko 6. Asianosaisen asiakasmäärä jännitetasoittain vuosina Asiakasmäärä (asiakasta) ,4 kv , kv , kv ,00 Asiakasmäärä yhteensä , Toimintaympäristömuuttuja Tuotosmuuttujia täydennetään toimintaympäristömuuttujalla, joka kuvaa paremmin erityyppisen verkkotoiminnan eroja taajama- ja kaupunkiolosuhteissa. Toimintaympäristöä kuvaavana muuttujana käytetään keskijänniteverkon (1-70 kv) maakaapelointiastetta. Tehostamistavoitteen määrittelyssä toimintaympäristömuuttujasta käytetään vuosien a. Asianosaisen keskijänniteverkon maakaapelointiaste vuosina on esitetty taulukossa 7. Taulukko 7. Asianosaisen keskijänniteverkon (1-70 kv) maakaapelointiaste vuosina Maakaapelointiaste kv 1,72 1,86 1,86 1,86 1,91 1,92 1,86

6 2.4 Inflaatiokorjauksen indeksiluvut Tehostamiskustannusten panosmuuttuja-arvojen inflaatiokorjauksessa on valvontamenetelmien normaalista käytännöstä poiketen käytetty saman vuoden kuluttajahintaindeksin pistelukua (huhti - kesäkuun pistelukujen ). Tämä johtuu siitä, että lähtötason laskennassa käytettävien vuosien ( ) osalta kuluttajahintaindeksin pisteluvut tunnetaan kustannusrintaman estimointihetkellä. Taulukossa 8 on esitetty inflaatiokorjauksessa käytetyt indeksiluvut yhden desimaalin tarkkuudella, laskennassa on käytetty tarkkoja arvoja. Taulukko 8. Panosmuuttuja-arvojen indeksikorjauksessa käytetyt indeksiluvut Indeksikorjauksessa käytetyt indeksiluvut Indeksipisteluku (1995 = 100) 114,7 116,8 119,6 124,4 124,7 125,8 3 VERKONHALTIJAKOHTAINEN TEHOSTAMISTAVOITE Verkonhaltijakohtainen tehostamistavoite on laskettu tämän liitteen 2 kappaleessa 2 esitettyjen lähtötietojen perusteella käyttäen liitteessä 1 esitettyjä menetelmiä. Asianosaisen tehostamiskustannuksiin kohdistuu vuosina verkonhaltijakohtainen tehostamistavoite 1,46%, joka sisältää sekä yrityskohtaisen, että yleisen tehostamistavoitteen.