Nuoren kasvu ja kehitys Tanja Komulainen LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema
Biologisen kehityksen vaiheet ja niiden vaikutus liikuntataitoihin
Kehitysbiologiset tekijät Fyysinen kasvu Biologinen kypsyminen elimistön kypsymistä kohti aikuisen kypsyysastetta mm. sukupuolinen kehittyminen tytöstä naiseksi ja pojasta mieheksi (sukukypsyys) eri elinjärjestelmillä omat aikataulut ja yksilöllä oma kypsymistahti biologinen ikä vs. kalenteri-ikä Fysiologinen kehittyminen elinjärjestelmien ja rakenteiden erilaistuminen ja toiminnallinen kehitys esim. lihassolujen erilaistuminen (nopea/hidas) Määrittävät fyysisen suorituskyvyn kehittymistä Voima, nopeus, kestävyys, liikkuvuus, taidot
Fyysinen kasvu Kehon rakenteiden koon ja mittasuhteiden kasvu Seisoma- ja istumapituus muuttuvat. Raajojen ja vartalon mittasuhteet muuttuvat. Lihas- ja kokonaismassa lisääntyy. Ihon pinta-ala kasvaa. Solutason muutokset 1) Solumäärät lisääntyvät (hyperplasia). 2) Solujen koko kasvaa (hypertrofia). 3) Soluvälitilan nesteet ja rakenteet lisääntyvät. Yksilöllistä, riippuu kalenteri-iästä, ympäristötekijöistä, perimästä ja fyysisestä kuormituksesta
Kasvun vaiheet syntymäpituus n. 50 cm imeväisiän kasvu (1) (0 1 v.) +25 cm lapsuuden kasvu (2) pojat 1 10 v. tytöt 1 8 v. hidasta, tasaista murrosiän kasvupyrähdys (3) 1) hidas vaihe 2) kasvuspurtti (kestää n. 2 vuotta) tytöt: huippu 11,3 12,2 v. pojat: huippu 13,3 14,4 v. 3) hidastuminen 4) pysähtyminen kokonaiskasvu (1+2+3)
Kasvun säätelymekanismit 1) Geenit eli perintötekijät vanhemmilta peritty kasvu- ja kehityspotentiaali kasvunvara (odotettu aikuispituus), kasvurytmi (tempo), menarkeikä 2) Hormonit kasvuhormoni (uni!) kilpirauhashormonit sukupuolihormonit (testosteroni, estrogeeni, progesteroni) insuliinin kaltaiset kasvutekijät (IGF:t) 3) Ravitsemus aliravitsemus sairaudet (kilpirauhasen toimintahäiriöt, diabetes, keliakia, astma) syömishäiriöt 4) Ympäristön ärsykkeet mm. fyysinen kuormitus (liikunta)
Elimistön kehittyminen 100 % KYPSYMINEN % Hermosto 50 % Tuki- ja liikuntaelimet Sisäelimet Sukuelimet 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 IKÄ (vuosia) Mero, A. ym. 1990
puberteetin ensimerkit ovat rintojen kehittyminen normaalisti 8 13 v. iässä (10,8 v.) heti perään alkaa kasvupyrähdys kuukautiset alkavat viimeisenä 10,5 15,5 v. ikäisenä (13,0 v.) kuukautisten alkaessa tytön kasvuhuippu on jo takana Tytön murrosikä Tytön kehitys : rinnat M 1 Lapsen: vain nänni on koholla M 2 Nuppuaste: rinta ja nänni kohoavat hieman, ja rauhaskudosta tuntuu tunnusteltaessa; nännipiha on suurentunut M 3 Rinta ja nännipiha ovat edelleen suurentuneet, niiden ääriviiva muodostaa sivulta katsottuna yhtenäisen kaaren M 4 Nännipiha kohoaa ja muodostaa päälle erillisen kummun M 5 Kypsä rinta: vain nänni on koholla rinnasta nännipihan laskettua takaisin yhtenäiseen ääriviivaan
puberteetin ensimerkit (kivesten kasvu) alkaa keskimäärin 11,5-vuotiaana (9,5 13,5), kestää noin 3 v. (2 5 v.) alkaa 1,5 v. ennen kasvupyrähdystä kasvu suurimmillaan 2 3 v. ensimerkeistä kasvu loppuu n. 6 v. murrosiän alusta Pojilla kasvupyrähdys on vielä edessä häpykarvoituksen puuttuessa. Pojan murrosikä Pojan kehitys : sukupuolielimet G 1 Kivekset (pituus <20 mm), kivespussi ja penis ovat suunnilleen samankokoiset ja mittasuhteiset kuin varhaislapsuudessa G 2 Kivespussi ja kivekset ovat suurentuneet (pituus >20 mm), kivespussin iho on punertunut ja ohentunut, mutta penis ei ole vielä suurentunut G 3 Penis on pidentynyt, ja kivekset ja kivespussi ovat edelleen kasvaneet G 4 Penis on edelleen kasvanut, myös paksuntunut, terska on kehittynyt, kivekset ja kivespussi ovat edelleen suurentuneet, kivespussi on tummentunut G 5 Aikuisen kokoa ja muotoa olevat sukupuolielimet
Hermoston kehitys ja kehittäminen syntymähetkellä lähes kaikki hermosolut jo olemassa uusia hermosoluja kuitenkin voi muodostua, mutta hitaasti kasvun jälkeinen kehitys pääasiassa olemassa olevien hermoverkkojen ja niiden tukirakenteiden kasvua monipuoliset aisti- ja liikeärsykkeet edesauttavat hermoston kehittymistä (monipuolinen liikunta kehittää motoriikkaa) aivojen koko kasvaa aina murrosikään saakka murrosiän jälkeen hermostollinen kehitys muuta elimistöä hitaampaa -> Kehittäminen tärkeää ennen murrosikää taito tasapaino ja ketteryys nopeus
Lihaksiston kehitys ja kehittäminen lihassolujen määrä geneettisesti peritty ominaisuus ei merkittävästi lisäänny syntymän jälkeen lihassolujen koko (poikkipinta-ala, hypertrofia) Kasvuhormoni ja testosteroni lisäävät poikkipinta-alaa voidaan lisätä myös harjoittelemalla (voimaharjoittelu murrosiässä ja sen jälkeen) lihassolujen tyypit I (hitaat) ja II (nopeat) lihaksissa eri jakaumat geneettinen ominaisuus, johon harjoittelulla (4-8v.) ja sukupuolella hieman vaikutusta lihaksiston kehitys riippuvaista hermojärjestelmän kypsymisestä! luut kasvavat ennen lihaksia (lihaskireydet)
Tuki- ja liikuntaelinten kehitys ja kehittäminen Luuston kasvu luutumistumakkeissa Alkaen ääreisosista jalat, kädet Biologisen kypsyyden määritys ja kasvun vaihe mahdollista kasvulevykkeiden aukiolosta (rtg-kuvat) Apofyysit eli pitkien luiden kasvurustot herkkiä vetorasitukselle (voimaharjoittelu, kovatehoiset hyppelyt, lihaskireydet) luuston tiheyteen ja luumassaan vaikuttavat Kuormitus vahvistaa hypyt, väännöt, tärähdykset ravitsemus hormonitoiminnot (estrogeeni, testosteroni) luuston vahvistaminen tehokkainta ennen murrosikää ja murrosiän aikana kasvupyrähdyksen aikana motoriikka heikkenee Nivelruston kuormituskestävyys kehittyy säännöllisellä liikunnalla Jänteet ja nivelsiteet vahvistuvat ja kypsyvät kasvuiässä fyysinen harjoittelu lisää lujuutta (ja kehittää nivelten asento- ja tuntoaistia eli proprioseptiikkaa) matalatehoiset hyppelyt ja kimmoisuusharjoitteet voivat lisätä elastisten rakenteiden kehittymistä Rasvakudos alkaa lisääntyä heti syntymän jälkeen Solujen koko ja määrä lisääntyvät. murrosiässä määrät voivat lisääntyä, solujen koko voi muuttua läpi iän Estrogeeni lisää enemmän rasvakudosta kuin testosteroni. Lisäksi vaikuttavat ravinto, geenit ja fyysinen (in)aktiivisuus.
Hengitys- ja verenkiertoelimistön kehitys ja kehittäminen Keuhkojen anatominen rakenne on valmiina syntymässä. koko, toimintakyky ja kaasujen vaihtokyky kehittyvät koko kasvun ajan Sydämen koko (tilavuus ja sydänlihaksen määrä) lisääntyy kasvun ajan Sydämen iskutilavuus kymmenkertaistuu aikuisikään mennessä. Lepo- ja maksimisyke laskevat (yksilöllisiä!). Veri tilavuus kasvaa 2 l (10v.) > 5-6 l hemoglobiinipitoisuus lisääntyy murrosikään asti tytöt 120-160 g/l pojat 140-180 g/l Hiussuoniston määrään aerobisella liikunnalla positiivinen vaikutus jo lapsuudessa Lapsilla on hyvä aerobinen (hapen avulla toimiva) entsyymitoiminta, mutta huono anerobinen (maitohappoa tuottava). Anaerobinen kapasiteetti alkaa kehittyä murrosiän jälkeen. Runsaasti matalatehoista liikuntaa!
Sisäelinten kehitys kehittyvät syntymän jälkeen voimakkaasti ennen murrosikää tasannevaihe murrosiässä lopullinen kehitystaso maksan ja munuaisten kyky poistaa kuonaaineita lapsena erilainen kovat maitohappotreenit ennen murrosikää? lisäravinteet nuorille?
Elinjärjestelmät, harjoittelu ja terveys Hermosto Sukuelimet Taito Nopeus Voima Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Tuki- ja liikuntaelimet Sydän, keuhkot, aineenvaihdunta Aerobinen kestävyys Anaerobinen kestävyys Liikkuvuus Sydän- ja verisuonitaudit
Biologinen ikä biologisista kehitysmittareista arvioitu ikä luustoikä hormonit sukupuoliominaisuudet kasvuspurtin mukaan erot voivat olla jopa 2 4 v. voi valehdella lahjakkuuden (aikaisin kehittyvät, isokokoiset) voi peittää lahjakkuuden (myöhään/hitaasti kehittyvät pitkät herkkyyskaudet)
Herkkyyskaudet
Kasvu- ja murrosikäisen liikunta pähkinänkuoressa tavoitteena 18 h? (kilpaurheilun vaatimus, mikä terveyden ja kehittymisen kannalta sopiva määrä?) 2 kertaa viikossa kestävyyttä kehittävää, 1 kerta lihaskuntoa, 2 kertaa koordinaatiota perusliikkumista lisää (arki- ja hyötyliikunta koulumatkat, harjoitusmatkat - kävely, pyöräily, juoksu, rullaluistelu, skeittaus, uinti, laskettelu jne.) liikkuvuusharjoittelua (venyttelyt, jooga, tanssi, voimistelut, alku- ja loppuverryttelyt!) etenkin kasvuspurtin aikana ja jälkeen voimaharjoittelua ja kehonhallintaa rajattomasti omalla painolla Lisäpainoilla tapahtuva voimaharjoittelu biologisen iän mukaan, tekniikat hallussa, murrosiästä alkaen nopeus-, ketteryys- ja tasapainoharjoitteet (skeittaus, laskettelu ja lautailu, palloilut, spurtit, suunnanmuutokset kehonhallinta ja linjaukset!) maitohapollisten harjoitusten ja tehojen asteittainen lisääminen murrosiästä alkaen Koululiikunnan tärkein tehtävä on opettaa liikunnallinen elämäntapa ja auttaa löytämään liikunnasta nautintoa. (lajikokeilut!)
Uni Lapsen ja nuoren unentarve 7 10 v. 9.5 10 tuntia 11 14 v. 9 9.5 tuntia 15 17 v. 8.5 9 tuntia 18 19 v. 8 tuntia yksilöllistä aamunvirkku illantorkku vai päinvastoin? unirytmin siirtyminen myöhäisemmäksi murrosiässä on fysiologinen ilmiö murrosikäisille klo 10 18 yhteiskunta?