Murrosikäisen kehityksestä. Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto
|
|
- Esko Siitonen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Murrosikäisen kehityksestä Martti A Siimes Lastentautiopin professori Helsingin yliopisto
2 . Nuoret eivät ole isoja lapsia, eikä pieniä aikuisia
3 . Tytöt ja pojat (naiset ja miehet) ovat erilaisia; erot ovat erityisen suuria murrosiässä
4 . Murrosiän kehityksen aikana on lyhyt kriittinen vaihe (korostetusti pojilla), mikä tulee tiedostaa, kun arvioidaan terveitä ja sairaita nuoria
5 Murrosiän normaalin fyysisen, psykososiaalisen ja seksuaalisen kehityksen ja sen rajojen ymmärtäminen on yksi edellytys ymmärtää nuorta.
6 . Nuoren pitkäaikaissairaus (diabetes, astma, lihavuus, syöpä ym..) on ylimääräinen riskitekijä nuoruudessa; eri sairauksien välillä on eroja
7 Käsite nuoruus on suhteellisen uusi 100 vuotta sitten lapsuudesta aikuisuuteen Sittemmin nuoruusaika jatkuvasti pidentynyt Nuoruuden loppuminen hämärtynyt
8 . Fyysinen kehitys on nuoruuden psykososiaalisen kehityksen edellytys!
9 Fyysisessä kehityksessä tapahtuva yksilöllinen vaihtelu. vaikuttaa nuoren psykososiaaliseen kehitykseen myös terveillä nuorilla!
10 Terveiden nuoren kehitysvaihtelu saattaa tapahtua monella tavalla Jotain kehittyy: 1. Liian varhain vs. liian myöhään 2. Liian nopeasti vs. liian hitaasti 3. Liian suureksi vs. liian pieneksi
11 Nuoren psyykkinen kehitys kestää keskimäärin 2 kertaa pitempään kuin fyysinen murrosikä Psyykkinen kehitys Fyysinen kehitys vuotta
12 Pähkinän kuoressa: Tavanomainen fyysinen kehitys altistaa tavanomaiselle psykososiaaliselle kehitykselle Tavanomainen fyysinen kehitys osaltaan estää murrosiän jälkeistä syrjäytymistä, etenkin pojilla
13 Näistä syistä yksilöllisen fyysisen kehityksen ymmärtäminen on tärkeää!.
14 Erityisesti pojilla! Miksi? Pojilla tapahtuu enemmän ja lyhyemmässä ajassa fyysisiä muutoksia murrosiässä kuin tytöillä Muutokset ajoittuvat yksilöllä murrosiän keskivaiheille, ja keskimäärin 13 1/2 vuoden ikään Psyykkisen ja fyysisen kehityksen ristiriita on pojilla suurempi kuin tytöillä
15 Suomessa murrosiässä syrjäytyvät ovat poikia! Noin 2000 nuorta irtaantuu yhteiskunnasta murrosiässä Heistä puolet ei koskaan aloita normaalia työelämää
16 Keskimääräinen murrosiän ja pituuskasvun kiihtymisen aikataulu tytöillä ja pojilla Pituuskasvu Pojat, murrosikä Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
17 Murrosiän alku Yksilöllisyys (perinnöllistä) Terveillä tytöillä pyrkii aientumaan Terveillä pojilla pyrkii viivästymään Päinvastainen kehitys saattaa olla viite sairaudesta
18 Murrosiän ja kasvun yksilöllinen eteneminen tytöillä ja pojilla, kun tytön murrosikä aientuu ja pojan viivästyy Kasvu Pojat, murrosikä Kasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
19 Kehitykselliset erot ovat suurimmillaan tyttöjen ja poikien välillä n vuoden iässä Pituuskasvu Pojat, murrosikä Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
20 Kehityserot ovat suurimmillaan myös poikien kesken 13.5 vuoden iässä Pituuskasvu Pojat, murrosikä Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
21 Erilaisuus on suurinta tässä ihmisen kehitysvaiheessa, jolloin ihminen haluaa olla mahdollisimman samanlainen kuin kaverinsa Luonto on ilkeä!.
22 Pojilla kehityksen erilaisuus on suurinta 13 1/2 -vuotiaana Keskimääräisellä luokalla poikien väliset erot: 40 cm pituudessa, 40 kg painossa ja kivesten kokovaihtelu 1-20 ml Osa fyysisesti miehiä ja osalla murrosikä ei ole edes alkanut 13 ½ vuotiaana
23 Murrosiän kesto yhtä pitkä tytöillä ja pojilla Tytöt Pojat 3 1/2 vuotta (2-5 vuotta) 3 1/2 vuotta (2-5 vuotta)
24 Tannerin murrosikäluokitus Tytöt Pojat P1-P5 kuvaa häpykarvoituksen kehitystä M1-M5 kuvaa rintojen kehitystä P1-P6 kuvaa häpykarvoituksen kehitystä (P6 nousee napaan) G1-G5 kuvaa peniksen ja kivesten kehitystä
25 Murrosiän alku Tytöt Pojat Ikä 10.5 vuotta Ikä 12 vuotta 1. Kasvun kiihtyminen 2. Häpykarvoitus 3. Rintojen kehittyminen 4. Hien hajun muutos 1. Kivesten suurentuminen 2. Hien hajun muutos 3. Kivespussin löystyminen ja tummeneminen
26 Voimakas hien haju Rintojen kehittyminen Häpykarvoitus Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
27 Kuukautiset alkavat Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
28 M1 P1 M5 P5 Kuukautiset alkavat Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
29 Masturbaatio Akne Kuukautiset alkavat Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
30 Masturbaatio Akne Kuukautiset alkavat Kainalokarvoitus Pituuskasvu Murrosikä 10 v 14 v 18 v
31 Kehon rasva lisääntyy Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
32 Lihasmassan kasvu päättyy Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
33 Hemoglobiinipitoisuus ei muutu Lihasmassan kasvu päättyy Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
34 Tytöstä naiseksi -prosessi Hemoglobiinipitoisuus ei muutu Lihasmassan kasvu päättyy Pituuskasvu Tytöt, murrosikä 10 v 14 v 18 v
35 Murrosiän alku Tytöt Pojat Ikä 10.5 vuotta 1. Kasvun kiihtyminen 2. Häpykarvoitus 3. Rintojen kehittyminen 4. Hien hajun muutos Ikä 12 vuotta 1. Kivesten suurentuminen 2. Hien hajun muutos 3.Kivespussin löystyminen ja tummeneminen
36 Kivesten kasvu alkaa Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
37 Kivespussit löystyvät ja tummenevat Kivesten kasvu alkaa Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
38 P1 G2 P5 G5 P6 Kivesten kasvuaika, 4 v Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
39 Kiveksen pituuden kasvu 1 cm 2 cm 5 cm Kivesten kasvuaika, 4 v Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
40 Kiveksen tilavuus 2 ml 4 ml 20 ml Kivesten kasvuaika, 4 v Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
41 Pituus (cm) x leveys (cm2) x 0.5 = ml 4 ml = n. 2 cm 20 ml = n. 5 cm Kivesten kasvuaika, 4 v Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
42 Yksilöllinen kivesten kasvunopeus vaihtelee Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
43 2 ml 4 ml 5 ml 8 ml 20 ml 2 ml 15 ml 18 ml 20 ml 20 ml Yksilöllinen kivesten kasvunopeus vaihtelee Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
44 Kivesten kasvunopeudessa on valtava yksilöllinen vaihtelu Kiveskoko Keskiarvo, 4.5 ml/vuosi Murrosiän eteneminen Anttila ym, 1996
45 Kivesten koko Vaikka kivesten kasvunopeus vaihtelee, kivesten koko on samanlainen murrosiän jälkeen terveillä yksilöillä pituus cm leveys cm tilavuus n ml
46 Jos kivesten koko on puolet normaalista, mies on usein hedelmätön Normaali: cm pitkä ja cm leveä Hedelmätön: 4.0 cm x 2.3
47 Jos kivesten koko on puolet normaalista, mies on usein hedelmätön Normaali: cm pitkä ja cm leveä (20 ml) Hedelmätön: 4.0 cm x 2.3 (10 ml) 10 ml:n ja 20 ml:n ero ei välttämättä näy!
48 Penis kasvaa nopeasti, keskimäärin puolessa ajassa verrattuna kiveksiin Kivesten kasvu Peniskasvu Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
49 Päinvastoin kuin kivesten koko, peniksen lopullinen koko vaihtelee terveillä yksilöillä Kivesten kasvu 4-5 cm Penis Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
50 Peniksen koko Velttona 9 cm (5-15 cm) Erektiossa 13 cm (9-20 cm) Leveys 4.5 cm (3-6 cm) Ympärysmitta 12 cm (10-15 cm)
51 Peniksen kasvu Vaikka eroa peniksen koossa, kuitenkin >80%:lla hyvin samankokoinen Kuitenkin osalla terveistä on huomattavasti muita suurempi tai pienempi penis (Kehityksen riskitekijä nuorena?)
52 Penis on hyvin tärkeä pojan kehityksessä mieheksi Onko se normaali? Onko se oikean pituinen, paksuinen, muotoinen, värinen tai riittävän suora tai liian käyrä? Pieni rasvanäppylä, pigmenttiläiskä, terskan koko tai muoto?
53 Fyysinen kehitys on nuoren psykososiaalisen kehityksen edellytys Fyysisen kehityksen normaalit vaihtelut vaikuttavat psykososiaaliseen kehitykseen Jokin kehityksessä saattaa tapahtua: 1. Liian varhain vs. liian myöhään 2. Liian nopeasti vs. liian hitaasti 3. kasvaa liian suureksi vs liian pieneksi
54 Rasva vähenee terveillä pojilla! Rasva vähenee Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
55 Osa pojista nälkiintyy Rasva vähenee Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
56 Nälkiintyminen pojilla Nopeimman kasvuvuoden aikana poika tarvitsi ainakin 5 täyttä ateriaa päivässä Monet eivät jaksa syödä niin paljon kuin tarvitsevat Johtaa mm. raudanpuuteeseen, mikä urheilijoilla heikentää tuloksia, ja rasvan häviämiseen
57 Nälkiintyminen pojilla: Esimerkki 15-vuotiaasta Paino noussut 44 kg:sta 60 kg:aan (36%/v) Verivolyymi nousee myös 36% Elimistön rautamäärä nousee yli 36%, koska hemoglobiinin pitoisuus nousee
58 Osa pojista nälkiintyy, etenki urheilijat Rasva vähenee Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
59 Hemoglobiinin pitoisuus nousee Nousu kestää n. 6 v Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
60 Hemoglobiinin pitoisuus nousee Nousu kestää n. 6 v Hemoglobiinipitoisuuden nousu, painon nousu, verimäärän nousu ja lihasmassan kasvu kuluttavat paljon rautaa! Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
61 Paino 44 kg Paino 60 kg Verivolyymi 6.5% Verivolyymi 13% Verimäärä 2,8 l Verimäärä 7,8 l Hb 125 g/l Hb 135 g/l Punasoluja 1,1 litraa Punasoluja 3,2 litraa Rautaa 1100 mg Rautaa 3200 mg Nousu 6 mg/päivä
62 Raudanpuute on yksi väsymyksen syy koulussa nopeimman kasvun vaiheen aikana, myös pojilla Nykyisin ei enää tutkita!
63 Lihasmassa kasvaa Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
64 Karvoituksen kehitys Tytöillä liiallinen karvoitus esim. jaloissa saattaa tuntua pulmalliselta Kainalokarvoitus G4-vaiheessa Parran ja vartalokarvoituksen kehitys ja määrä erittäin yksilöllistä (geneettistä)
65 Vartalon suhteiden kehitys Tyttöjen ja poikien vartalo on erilainen jo ennen murrosikää Hartian ja lantion suhteen ero tytöillä ja pojilla kasvaa 8 vuodesta 18 vuoteen Rinnan ympärys kasvaa tytöillä vuotiaana ja pojilla vuotiaana
66 Eri paikat elimistössä saavuttavat aikuiskoon eri vaiheessa Ensimmäisenä: Jalkaterä (kengän numero!), käsi, penis, pään ympärys Viimeisinä: Vartalokarvoitus, parran kasvu, lihasmassa pojilla, rasvamassa tytöillä
67 . Murrosiän keskivaiheilla tapahtuu paljon ja lyhyessä ajassa! Nuoren on vaikeaa hyväksyä nopeasti muuttuva keho, etenkin koska siihen ei voi itse vaikuttaa
68 Suomalainen traditio Poikia ei valmisteta spontaanien siemensyöksyjen alkamiseen - päinvastoin kuin tyttöjä valmistellaan kuukautisten alkamiseen
69 Yölliset siemensyöksyt Alkavat varoittamatta ja yllättäen Johtavat helposti outoihin mielikuviin, kun ei ole etukäteistietoa Onko kastelu alkanut?
70 Spontaanit ejakulaatiot Kivekset kasvavat Penis Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
71 Masturbaatio Normaali ilmiö; pojille tyttöjä tärkeämpi Yksilöllinen masturbaatiotarve vaihteleva; kerran viikossa - useita kertoja päivässä Äärirajat patologisia?
72 Masturbaatio Spontaanit ejakulaatiot Kivekset kasvavat Penis Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
73 Gynekomastia - rintarauhasen turpoaminen pojalla Tilapäinen, normaali ilmiö n. puolella pojista Aiheuttaa hämminkiä; mitä on tapahtumassa? Yritetään peitellä kaikin konstein Ääritapauksista tarvitaan kirurgista tai psykiatrista hoitoa
74 Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit ejakulaatiot Kivekset kasvavat Penis Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
75 Äänenmurros Tapahtuu yllättäen ja nopeasti Usein yön aikana ääni muuttuu
76 Äänenmurros Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit ejakulaatiot Kivekset kasvavat Penis Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
77 Aatamin omena vain pojilla Pojalla kurkunpää työntyy eteenpäin ja sen kulma terävöityy Tytöillä ei tapahdu vastaavaa
78 Hallitsemattomat erektiot Syynä voi olla pelästyminen, lämpötilan muutos, kova ääni ym.. asioita, joihin on vaikea varautua Aamulla erektio voi estää sängystä nousun (öisin 5-7 kertaa erektio REM-unen aikana) Koulussa urheilutunnilla tai suihkussa syntyy hämäävä, epämielyttävä tilanne
79 Äänenmurros Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit ejakulaatiot Hallitsemattomat erektio Kivekset kasvavat Penis Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
80 Äänenmurros Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit ejakulaatiot Akne Hallitsemattomat erektiot Kivekset kasvavat Penis Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
81 Kivekset kasvavat Penis Äänenmurros Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit ejakulaatiot Akne Hallitsemattomat erektiot Nännin väri tummenee Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
82 Fyysisen murrosiän suhde psyykkiseen kehitykseen pojalla, jolla keskimääräinen fyysisen kehityksen aikataulu Psyykkinen kehitys Fyysinen murrosikä 10 v 14 v 18 v
83 Fyysisen murrosiän suhde psyykkiseen kehitykseen pojalla, jolla murrosikä alkaa myöhään Psyykkinen kehitys Viivästynyt murrosikä 10 v 14 v 18 v
84 Fyysisen murrosiän suhde psyykkiseen kehitykseen pojalla Psyykkinen kehitys Psyykkinen kehitys Murrosikä 10 v 14 v 18 v
85 Tähän pojan kehitysvaiheeseen kuuluu myös Homoeroottiset suhteet heteroseksuaalisesti kehittyvillä; osalla Joukkomasturboinnit; usein Genitaalien vertailut; usein Kovat jutut; aina Rajojen rajut kokeilut
86 Miksi pulma erityisesti pojilla? Pojilla tapahtuu enemmän fyysisiä muutoksia murrosiässä Muutokset ajoittuvat yksilöllä murrosiän keskivaiheille, ja keskimäärin 13 1/2 vuoden ikään
87 Fyysisiin muutoksiin suhtautuminen tytöillä ja pojilla erilaista Kokee olevansa liian paksu, liian laiha, liian pitkä, liian lyhyt, liian varhainen tai liian myöhäinen kehitykseltään
88 Fyysisiin muutoksiin suhtautuminen tytöillä ja pojilla erilaista Kokee olevansa liian paksu, tyttö liian laiha, liian pitkä, tyttö liian lyhyt, liian varhainen (tyttö) tai liian myöhäinen kehitykseltään
89 Fyysisiin muutoksiin suhtautuminen tytöillä ja pojilla Kokee olevansa liian paksu liian laiha, pojat liian pitkä liian lyhyt, pojat liian varhainen, tai liian myöhäinen kehitykseltään, pojat
90 Useita samanaikaisia fysiologisia äärivariaatioita samanaikaisesti! Murrosikä alkaa myöhään, kasvu viivästyy Kivekset kasvavat nopeasti/hitaasti Penis kasvaa nopeasti Gynemastia voimakas Masturbaatiotarve hyvin voimakas/ puuttuu Erektioherkkyys voimakas Paha akne Lihavuus Sporttisuuden puute Sosiaalisuuden puute Ym.
91 Tavallisuus tukee kehitystä! Malli sopii monialaiseen yhteistyöhön arvioitaessa koululaisen tervettä kehitystä Riskissä kehittyvät esiin
92 -3SD -2SD -1SD +1 SD +2 SD +3SD Pituus ja paino Älykkyys Koulumenestys Urheilullisuus Sosiaalisuus Murrosiän eteneminen ym.
93 Keskiarvon mukana kehittyy helpommin Pituus Paino Älykkyys Urheilu Internet Murrosikä +2 SD -2 SD +3 SD - 1 SD - 2 SD + 1 SD ±0 SD ±0 SD ± 0 SD +1 SD -1 SD ±0 SD
94 Luokkansa pisin tyttö Pulmana 9-10 vuotiailla, varhain kypsyvillä
95 Luokkansa lyhyin tyttö Yleensä ei merkittävä pulma Yleensä luokkansa pienin tyttö ei tunnista asemaansa
96 Luokkansa lyhin poika Saattaa haitata kehitystä Joutuu pätemään liikaa; päihteet ym. Isäkin ollut luokkansa lyhin Aikuispituus on normaali
97 Luokkansa lyhin poika Hyvä hoito: Poika ja isä keskustelemaan yhteisestä pulmastaan!
98 Hitaasti kehittyvät pojat pulmana Miehistä normaalia kehitystä! Aikaisemmin he jäivät luokalleen niin monta kertaa, että kehitys pääsi etenemään; lopputulos oli hyvä Nykyisin monesti juna menee ohi, ja poika joutuu syrjäytymään
99 Hitaasti kehittyvät pojat pulmana Yksilöstä riippumaton fyysinen kehitystapa altistaa syrjäytymiselle ensin koulusta ja sitten yhteiskunnasta
100 Luokaton koulu Ei ole luokkakavereita, joista saisi tukea Onko uusi riskitekijä monille? Pojat ovat tyttöjä enemmän laumaeläimiä, onko haitta pojille suurempi?
101
102 Sukupuolikehitys: 4 vuotta suudelmasta yhdyntään
103 Sukupuolikehitys: 4 vuotta suudelmasta yhdyntään 4 vuotta normaalia! Suomessa puolet 17 vuotiaista on ollut sukupuoliyhdynnässä Mikä on poikkeavaa sukupuolikehitystä?
104 Sukupuolikokemusten eteneminen terveillä nuorilla 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 11 v 13 v 15 v 17 v suudelma petting yhdyntä
105 Murrosikää pähkinän kuoressa Fyysistä kehitystä seuraa psyykkinen kehitys Yksilölliset fyysisen kehityksen vaihtelut heijastuvat psykososiaaliseen kypsymiseen Fyysisesti, psyykkisesti, sosiaalisesti ja seksuaalisesti tapahtuu liian paljon lyhyessä ajassa On vaikeaa hyväksyä nopeasti muuttuvaa kehoa ja mieltä omakseen
106 Murrosiän psykososiaalinen taantuma I Lapsenomaisten piirteiden korostuminen Suhtautuminen vanhempiin heilahtelee Kaipaa vanhempien fyysistä ja psyykkistä läheisyyttä, mutta vaihtaa sen äkkiä korostuneeksi etäisyyden otoksi
107 Murrosiän psykososiaalinen taantuma II Pakonomaiset piirteet korostuvat Uppiniskaisuus lisääntyy Huonot tavat lisääntyvät: epäsiisteys, piereskeleminen, ruoan hotkiminen ja ahmiminen
108 Murrosiän psykososiaalinen taantuma III Puheen muuttuminen Kieli köyhtyy, lauseet lyhenevät ja kirosanojen käyttö lisääntyy
109 Murrosiän psykososiaalinen taantuma IV Keskittymisvaikeudet vaikeuttavat opiskelua Koulumotivaatio ja koulumenestys haikkenevät
110 Hallitsemattomat erektiot Psykososiaalinen taantuma Kivekset kasvavat Penis Äänenmurros Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit ejakulaatiot Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
111 Samanaikainen psykososiaalinen eteneminen Älykkyys lisääntyy Itsenäisyys kehittyy Irtautuminen vanhemmista etenee Kaverisuhteet tärkeitä
112 Psykososiaalinen kehitys Äänenmurros Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit ejakulaatiot Hallitsemattomat erektiot Psykosos.taantuma Kivekset kasvavat Penis Pituuskasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
113 Murrosikävaihe edellyttää vanhemmilta Vaikka nuori on äärimmäisen hankala, turvallisuutta! rakkautta! ja aikaa! Hyvä parisuhde helpottaa
114 Myös silloin kun murrosikäinen tulee räkäkännissä kotiin, vanhempien tehtävänä on, antaa turvallisuutta, rakkautta ja aikaa
115 Terve kehitys Oma, vaikeakin murrosikävaihe, tulee unohtaa. Vanhemmat eivät unohda!
116 Murrosikävaihe edellyttää vanhemmilta Useimmille vanhemmille ainutkertainen kokemus Noin vanhempaa kerrallaan kokee Suomessa nuoren murrosiän
117 Murrosikävaihe ja vanhemmat Vain puolet nuorista asuu biologisten vanhempiensa luona!
118 Murrosikävaihe edellyttää isovanhemmilta? Isovanhemmilla on kokemusta Tätä kokemusta harvoin hyödynnetään Tulisiko isovanhempien olla aktiivisia vai passiivisia?
119 Psykososiaalinen kehitys Äänenmurros Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit siemensyöksyt Hallitsemattomat erektiot Kivekset kasvavat Taantumaa ei tapahdu! Penis Kasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
120 Psykososiaalinen kehitys Äänenmurros Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit siemensyöksyt Hallitsemattomat erektiot Kivekset kasvavat Taantuma ei menekään norma listi ohi! Penis Kasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
121 Psykososiaalinen kehitys Äänenmurros Gynekomastia Masturbaatio Spontaanit siemensyöksyt Hallitsemattomat erektiot Kivekset kasvavat Johtuu aikuisten usein törttöilyst Penis Kasvu Pojat, murrosikä 10 v 14 v 18 v
122 Miten vanhemmat voivat edesauttaa lastensa taantumaa murrosiän keskivaiheilla ja samalla syrjäytymistä! Ajottamalla ero lapsen murrosikään Muuttamalla paikkakuntaa Muuttamalla asuntoa Koulun vaihdolla Kavereiden aliarvioimisella!!!
123 Taantuma pitkittyy; syitä Voi lähteä liikkeelle pienestä seikasta, mikä tapahtuu kriittisenä hetkenä Vanhempien riidat/ero, kodin tai koulun muuttuminen, tilapäinen altistuminen alkoholiin, huumeisiin, rikokseen Samanaikainen pitkäaikaissairaus saattaa altistaa
124 Taantuma pitkittyy; seurauksia Putoaa koulusta Erkaantuu kaveripiiristä Altistuu epäsosiaaliseen käytökseen Syntyy itseään ruokkiva kierre
125 Tytöt ja pojat ovat erilaisia Tyttöjä ja poikia kohdellaan iän mukaisesti esim. koulussa, vaikka kehitys etenee yksilöllisesti Poika:tyttö -suhteen muuttuminen 70:30:sta 30:70:een 30 vuodessa Puolet pojista jätetään kouluttamatta lukiossa!
126 Tyttöjen ja poikien tarpeet ovat erilaisia Tulisiko koulussa/kotona/sairaalassa nämä erilaiset tarpeet tulisi huomioida? Tulisiko tytön ja pojan fysiologisia kehityseroja hyödyntää? Tasa-arvolain tulkinnat eivät lähde tyttöjen ja poikien erilaisista tarpeista Esim.. uudessa peruskouluasetuksessa ei edes mainita sanoja tyttö ja poika!!
127 Nuorten pulmien ymmärtäminen Edellyttää normaalin kehityksen ymmärtämistä Edellyttää tyttöjen ja poikien erilaisuuden ymmärtämistä Tyttöjen ja poikien eroja (kehityksessä, asenteissa, tarpeissa) ei hyödynnetä suomalaisessa yhteiskunnassa!
128 Mitä vanhemmat voisivat tehdä ennaltaehkäisevästi I Vaalimalla parisuhdettaan Suojaamalla lapsensa perheväkivallalta Keskustelemalla omien vanhempiensa kanssa Aloittamalla murrosikään valmistelun jo varhaislapsuudessa
129 Mitä vanhemmat voisivat tehdä ennaltaehkäisevästi II Opettamalla lapset siihen, että perhe syö yhdessä aina päivällistä Luomalla turvallisen kasvuympäristön Osoittamalla rakkauttaan Antamalla aikaa
130
131 FIN Nuorten poikien itsemurhat F UK USA Teiniraskaudet
132 Kiitokset, kun näin pitkälle jaksoitte!
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia
Nuoret eivät ole lapsia eikä aikuisia Tytöt ja pojat ovat erilaisia Integroitu tieto fyysisestä, psyykkisestä, seksuaalisesta ja sosiaalisesta kehityksestä auttaa ymmärtämään terveitä nuoria sekä ongelmissa
LisätiedotPojasta mieheksi. Martti A Siimes. Helsinki,
Pojasta mieheksi Martti A Siimes Helsinki, 04.03.2011 Tässä esityksessä korostan Pojat ja tytöt (miehet ja naiset) erilaisia Nuoret eivät ole isoja lapsia/pieniä aikuisia Pojan yksilöllinen fyysinen kehitys
LisätiedotMurrosikäisen kehitys
Murrosikäisen kehitys EVÄITÄ VANHEMMUUTEN -ilta 1.10.2013 Luento- ja keskustelutilaisuus nuorten vanhemmille Psykologi Maija Karakorpi VSSHP/Raision nuorisopsykiatrian poliklinikka Nuori ei ole iso lapsi
LisätiedotPoikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.
Poikien oma opas Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa. Seksuaaliterveyden ensiapupakkaus: Kunnioitus, Kumppani, Kumi Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista.
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
Lisätiedot3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?
Kasvamme yhdessä Ensimmäinen ilta: Illan aihe: Nuoruusiän kehitys klo 18-19.30 Auditorio tai juhlasali: 1. Tervetuliaissanat ja nuorten esitys (musiikki, liikunta tms.) (10-15 min), tarjoilu, mikäli mahdollista
LisätiedotKEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1
KEHO JA KEHITYS SEKSUAALITERVEYSTIETÄMYKSEN JA TUEN TARPEIDEN ARVIOINTI OSIO 1 EI JOO 1. Sukupuoli Tavoite: Oman biologisen sukupuolen tunnistaminen ja eri sukupuolien erottaminen. 1. Oletko sinä tyttö
LisätiedotPERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!
PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotKodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL
Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin
LisätiedotYlipainoinen lapsi terveydenhuollossa. Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009
Ylipainoinen lapsi terveydenhuollossa Päivi Tapanainen Lasten ja nuorten klinikka, OYS 15.01.2009 Määritelmiä Lihavuus =kehon rasvakudoksen liian suuri määrä Pituuspaino (suhteellinen paino) = pituuteen
LisätiedotSeksi ja Seurustelu Sanasto
Seksi ja Seurustelu Sanasto Sisältö Ystävyys ja seurustelu 3 Kehonosat 4 Seksuaalisuus 6 Seksi ja itsetyydytys 8 Turvallinen seksi ja ehkäisy 10 Seksuaalinen hyväksikäyttö 12 2 Ystävyys ja seurustelu Poikakaveri
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotMies ja seksuaalisuus
Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo
LisätiedotALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2
ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2 TULEVAN SEISKALUOKKALAISEN MUISTILISTA Minun on annettava itselleni aikaa tutustua uuteen koulurakennukseen, koulukavereihin ja opettajiin.
LisätiedotJÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU
JÄÄTELÖ, KARKKI, LIMU Keskustele hetki Mikä jäätelö, karkki tms. on sinun mielestäsi hyvää? Voiko jäätelöstä tai karkista tulla riippuvaiseksi? Miksi? Miksi ei? MITÄ RIIPPUVUUKSIA TEILLÄ ON? Riippuvuus
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotMurkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1
Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotX kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Mikael Fogelholm Johtaja, UKK-instituutti, Tampere
X kestävyysseminaari, Pajulahti 10.12.05 PAINANKO LIIKAA? Dosentti, ETT Johtaja, UKK-instituutti, Tampere Miten paino, painoindeksi ja rasva-% eroavat eri lajien urheilijoilla? Onko kehon koostumuksella
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotHarjoite 5: Stressin tunnistaminen
Harjoite 5: Stressin tunnistaminen Urheilija- tai joukkuepalaverin yhteydessä. Pituus riippuu palaverin pituudesta. Joukkuepalaverin pituus on noin 20 60 minuuttia. Jos aika loppuu kesken, voi harjoituksia
LisätiedotTasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi. Väestöliitto
Tasa-arvo ja seksuaalisuus kotoutumisen tueksi Väestöliitto 1. Luku Suomen laki, parisuhde ja seksuaalisuus Väestöliitto Sanasto: LAKI JA PARISUHDE Parisuhde Avoliitto Tasa-arvo Seksuaalioikeudet Vaitiolovelvollisuus
LisätiedotNuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus
Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus yle.fi Psykiatria ja urheilu terve sielu terveessä ruumiissa mens sana in corpore sano TERVE MIELI TERVEESSÄ
LisätiedotTerve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa
Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa Maaret Kallio Erityisasiantuntija Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS), työnohjaaja Seksuaaliterveysklinikka, Väestöliitto Nuorten seksuaaliterveyden osaamiskeskus
LisätiedotKansalaisen oikeudet ja velvollisuudet
Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat
LisätiedotHyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013. Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka
Hyvinvointimittaukset Oulun kutsunnoissa v.2009-2013 Jaakko Tornberg LitM, Tutkimuskoordinaattori ODL Liikuntaklinikka Taustaa - MOPO hankkeen tavoitteena on edistää nuorten miesten hyvinvointia ja terveyttä
LisätiedotEroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin?
Tiedosta hyvinvointia 1 Eroavatko ammattiryhmät toisistaan ja kannattaako päihdetyössä keskittyä riskikäyttäjiin? Pia Mäkelä Stakes, Alkoholi- ja huumetutkimuksen ryhmä Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen
LisätiedotSisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä
Sisällys Alkusanat... 11 Tarina epätoivosta: Jannen lapsuus ja nuoruus... 15 Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Yhteiskunnan muutos ja elämän riskit... 21 Perhe-elämän muutokset... 21 Koulutus-
LisätiedotKaavat haltuun Opetusmateriaali kauluspaidan mittojen ottoon ja valmiskaavan valintaan Anna Vesamäki Kevät 2011 Oppimateriaalin esittely
Kaavat haltuun Opetusmateriaali kauluspaidan mittojen ottoon ja valmiskaavan valintaan Anna Vesamäki Kevät 2011 Oppimateriaalin esittely Alkuvalmistelut Tarvitset näitä kauluspaidan mittojen ottoon Pari
LisätiedotSukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa
Sukupuoli, koulumenestys ja kouluviihtyvyys peruskoulussa Sukupuoli päiväkotien ja koulujen arjessa seminaari TANE ja OKM/Säätytalo, 16.5.2013 Matti Rimpelä dosentti/tampereen yliopisto Virikkeeksi tuore
LisätiedotTÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA
TÄYTYYKÖ MINUN AINA OLLA OIKEASSA Ulla ja Eero Koskinen Alustus 4.4.2009 SISÄLTÖ Käytökseni lähtökohdat Parisuhteen ja avioliiton kehitysvaiheet Toimivan parisuhteen lähtökohtia Ongelmat avioliitossa Parisuhdesoppa
LisätiedotTupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.
Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotHUIPPUJEN KASVATTAJA
HUIPPUJEN KASVATTAJA Alppikoulu ympäristö nuoren kasvua ja kehitystä tukemassa Rukan alppi- ja freeski- akatemia 2 Nuorten psykososiaalinen kehitys Nuoruudessa ihminen kohtaa monia haasteita, jotka liittyvät
LisätiedotEuroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi
Liite II Euroopan lääkeviraston esittämät muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen muuttamiseksi Tämä valmisteyhteenveto ja pakkausseloste on laadittu viitemaamenettelyssä. Jäsenvaltioiden toimivaltaiset
LisätiedotLapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson
Lapsuus ja nuoruus jatkuu sairastumisen Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson jälkeenkin! Vanhempana emme voi suojata kaikilta vastoinkäymisiltä, mutta voimme tukea heitä eri kehitysvaiheissa löytämään
LisätiedotOmaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011
Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA
YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri
LisätiedotNUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS
NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotVinkkejä kasvattajalle nuoren. seksuaalikasvatukseen
Vinkkejä kasvattajalle nuoren seksuaalikasvatukseen Saatteeksi Tämän oppaan tavoitteena on edistää kasvattajan tietoja ja taitoja nuoren seksuaalikasvatuksesta. Oppaassa paneudutaan seksuaalikasvatuksen
LisätiedotSinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa
Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotNuoren kasvu ja kehitys. Tanja Komulainen LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema
Nuoren kasvu ja kehitys Tanja Komulainen LL, liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema Biologisen kehityksen vaiheet ja niiden vaikutus liikuntataitoihin Kehitysbiologiset
LisätiedotBI4 IHMISEN BIOLOGIA
BI4 IHMISEN BIOLOGIA LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen
LisätiedotMitä uutta koululaisten kasvun seurannasta
Mitä uutta koululaisten kasvun seurannasta TAMPERE 29.3.2012 LL Antti Saari Tutkija, erikoistuva lääkäri Lastenklinikka Itä-Suomen yliopisto Kuopion yliopistollinen sairaala Ei sidonnaisuuksia SIDONNAISUUDET
LisätiedotTyökykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia
Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia erityisasiantuntija Anne Salmi, Työterveyslaitos Nuorten suhde työelämään - ne vakiintuneet teesit Nuorten työuria tulee
LisätiedotAHTS Jyväskylässä 2.3.2009
AHTS Jyväskylässä 2.3.2009 Lapsuus, nuoruus ja keski-iän päihteidenkäyttö FT, vanhempi tutkija, Järvenpään sosiaalisairaala, A-klinikkasäätiö Tuuli.pitkanen@a-klinikka.fi (http://info.stakes.fi/kouluterveyskysely)
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
LisätiedotLAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA
1 LAPSEN HOITO- JA KASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN TIEDOT Lapsen nimi Henkilötunnus Kotiosoite Kotipuhelinnumero Äiti/puoliso Isä/puoliso Puhelinnumero Puhelinnumero Osoite Osoite Työpaikka ja puhelinnumero
LisätiedotNuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus. Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja
Nuoren urheilijan kokonaisvaltainen valmennus Harri Hakkarainen LL, LitM Valmentaja Luennon sisältö kasvun ja kehityksen piirteiden hyödyntäminen monipuolinen harjoittelu eri lajiryhmissä alkulämmittelyn
LisätiedotHyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki
Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki Tulkintaohjeita Tässä raportissa käytetty seuraavia värikoodeja: - Suorat jakaumat (kaikki vastaajat), keskiarvot 1,0 2,99 Heikko taso 3,0
LisätiedotNuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen
Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen 11.4.19 Koulupsykologin puheenvuoro Meri Lindholm Opiskeluhuollon psykologien tiimivastaava, Eksote Opiskeluhuollon psykologityö Eksoten alueella 15
LisätiedotLAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen
LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotTaho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille
En taho!! Taho-auto Liikkuvan palvelun malli koulukieltäytyjille Kehittämisprosessin monialaisuus Ajatus lähtenyt nuorisopsykiatrian käytännön tarpeesta Eksotella kokemusta liikkuvista palveluista Koulukieltäytyminen
LisätiedotKAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys
KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus
LisätiedotTERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015. Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa
TERVE URHEILIJA ILTASEMINAARI 18.11.2015 Biologisen iän huomioiminen harjoittelussa Timo Hänninen liikuntalääketieteeseen erikoistuva lääkäri Tampereen Urheilulääkäriasema UKK-instituutti NUOREN URHEILIJAN
LisätiedotNuorisotutkimus 2008
Nuorisotutkimus 08 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin huhtikuussa 08 verkkokyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia
Lisätiedot1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin
Lisätiedot5. luokan terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet NUORTEN TERVEYSSEURANTA 1. Kuntakoodi (lapsen asuinkunta) 5. luokan terveystarkastus 2. Sukupuoli 1 poika 2 tyttö 3. Henkilötunnus - 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotKotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija
, Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia
LisätiedotLasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria Esityksen keskiössä Voivat olla vakavia sairauksia. Kuolema, kehityksen pysähdys ja perheen ongelmat.
LisätiedotLasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?
Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten
LisätiedotRAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?
RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa
LisätiedotIkääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011
Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri
LisätiedotPOJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman
POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI 23.10.2012 Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman 2.11.2012 1 PALVELUJEN SUKUPUOLINEUTRAALISUUS Miten palvelujemme sukupuolineutraalius
LisätiedotMURKKUILUA! EKSÄ TAJUU?!? Jämijärvi Koulukuraattori Kati Jokinen Koulupsykologi Katja Väljä
MURKKUILUA! EKSÄ TAJUU?!? Jämijärvi 4.10.2018 Koulukuraattori Kati Jokinen Koulupsykologi Katja Väljä MUA ÄRSYTTÄÄ Raivostun nykyään helposti ja valitan pienestä. Sitten äiti hermostuu ja alkaa niuhottaa.
LisätiedotVALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry
VALTTERIN TARINA Millä tavalla 11-vuotias tummaihoinen suomalainen poika kohtaa ja käsittelee rasismia? Salla Saarinen Adoptioperheet ry Vuonna 2015 Suomessa on kv-adoptoituja noin 4 500, joista 1 000
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotSuunterveyden huomioiminen OPY-työssä
Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Yhteisöterveyden vastaava hammaslääkäri Marjo Tipuri, YTHS 17.5.2016 Suunterveyden huomioiminen OPY-työssä Lähtökohtana on opiskelijoiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
LisätiedotPukeutuminen eri vuodenaikojen mukaan
2009-2013 Pukeutuminen eri vuodenaikojen mukaan Vuodenajat Pukeutuminen eri vuodenaikoina Paikat Rovaniemellä, joista voit hankkia vaatteita edullisesti. Suomessa on neljä vuodenaikaa Kevät Kesä Talvi
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
Lisätiedot9 Painonhallinta. Oppikirjan sivut 92-99
9 Painonhallinta Oppikirjan sivut 92-99 Nykyaikaa Ulkonäön ja fyysisyyden korostaminen Median kauneuskäsitykset Jatkuva painontarkkailu, laihduttaminen ja erityisruokavaliot Monet murrosikäiset tyytymättömiä
LisätiedotNuorten työnhakijoiden hyvinvointi. Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto
Nuorten työnhakijoiden hyvinvointi Tiina Ristikari, Erikoistutkija, YTT Lapset, nuoret, perheet- yksikkö Hyvinvointiosasto 20.4.2016 Tiina Ristikari 1 Taustaa Nuorten syrjäytyminen noussut voimakkaasti
LisätiedotARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?
ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää
LisätiedotNo, miten voidaan yrittää varmistaa se, että saadaan aikaiseksi sopimus, joka toimii myös arjessa?
Väestöliiton järjestämä seminaari 6.6.2008 Vertaistoiminnan kehittäjä, psykologi Virpi Lahtiharju: Miten lapsi voisi näkyä perheasioiden sovittelussa? Lapsi on sovittelussa mukana puheen ja mielikuvien
LisätiedotPOHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY NUORILLE NAISILLE
ID TERVEYSTIETEIDEN LAITOS POHJOIS-SUOMESSA 985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY NUORILLE NAISILLE PL 5000, 9004 OULUN YLIOPISTO, PUH. 08-53750, FAX. 08-537566 KYSELYLOMAKKEEN
LisätiedotMielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi. Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja hyvinvointi Esa Nordling PsT,kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 28.5.2013 1 Hyvän asumisen kautta toteutuu yksi ihmisen perusoikeuksista ja perustarpeista
LisätiedotNuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta
Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten juoksijoiden, suunnistajien ja triathlonistien seuranta 2004-2006 Ari Nummela, LitT IX KESTÄVYYSSEMINAARI Liikuntakeskus Pajulahti 24.-26.11.2006
LisätiedotRyhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen
Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia
LisätiedotMyöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota
Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota DESG-seminaari 6.10.2017 Nuoresta aikuiseksi näkökulmia omahoidon tukemiseen Maria Aitomaa psykologi, työnohjaaja (Suomen työnohjaajat ry.) www.ohjausaitomaa.fi
LisätiedotSuomen Suunnistusliitto
Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli
LisätiedotMieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti
Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin
LisätiedotSoluista elämää. Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle
Soluista elämää Tietopaketti Kantasolurekisteriin liittyjälle Perehdy huolella tietopakettiin ennen liittymistäsi Kantasolurekisteriin. Rekisteriin liitytään osoitteessa www.soluistaelämää.fi kantasolujen
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotKouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas
Kouluyhteisöön haastavasti liittyvä oppilas Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 28.4.2011 Kristiina Laitinen Opetusneuvos Opetushallitus Lasten ja nuorten hyvinvointi Unicefin hyvinvointivertailu
Lisätiedot1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä
Opiskeluterveydenhuolto TERVEYSKYSELY Opiskelijalle Oppilaitos Opintolinja A YHTEYSTIEDOT 1. Nimi ja henkilötunnus ryhmä 2. Osoite 3. Kotikunta 4. Puhelin 5. Lähin omainen Puh päivisin: B. TERVEYDENTILA
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
LisätiedotTäyden kympin vapaa-aika
Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen
LisätiedotPOHJOIS-SUOMESSA 1985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY OHJELMAAN KUULUVIEN TUTKITTAVIEN ÄIDEILLE
ID TERVEYSTIETEIDEN LAITOS POHJOIS-SUOMESSA 985-86 SYNTYNEIDEN HYVINVOINTI- JA TERVEYSTUTKIMUSOHJELMA KYSELY OHJELMAAN KUULUVIEN TUTKITTAVIEN ÄIDEILLE PL 5000, 9004 OULUN YLIOPISTO, PUH. 08-5750, FAX.
LisätiedotKehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi. Tapio Korjus
Kehollinen sivistys ja kokonaishyvinvointi Tapio Korjus ÄLYKÄS ORGANISAATIO TEHOKKUUS tiimi osaamisen johtaminen suorituksen johtaminen tiedon johtaminen itsensä johtaminen organisaatio OPPIMINEN yksilö
LisätiedotMiten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste
Miten tulla nopeaksi? pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Petteri Jouste Miten tulla nopeaksi pikajuoksijan harjoittelu nuoresta aikuiseksi Urheilijan ikävaiheeseen sopivaa harjoittelua nopeuden
Lisätiedot