VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO OPETUSSUUNNITELMA Veneenrakentaja Veneenrakennuksen osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen
1(77) Sisällys 1. VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO... 2 1.1. Arvoperusta ja ammattiala Savonlinnan seudulla... 2 1.2. Tutkintokohtaiset terveyden tilavaatimukset... 5 1.3. Soveltuvuuskoe... 7 1.4. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen... 7 1.5. Venealan perustutkinnon tavoitteet... 8 1.6. Veneenrakennusalan perustutkinnon Muodostuminen... 10 1.7. Arvioinnin toteuttamissuunnitelma... 12 2. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT... 13 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT... 13 2.1.1 Puusepäntyöt 15 osp, 5p1PUSETY... 13 2.1.2 Laminointityöt 15 osp, 5p1LAMITY... 19 2.1.3 Pienveneen rakentaminen 60 osp, 5p1PIVENE... 25 2.2 VALINNAISET TUTKINNON OSAT... 33 2.2.1 Lujitemuoviveneen rakentaminen 30 osp, 5p2LUVENE... 33 2.2.2 Puuveneen rakentaminen 30 osp, 5p2PUVENE... 39 2.2.6 Muottien valmistus 15 osp, 5p2MUOTTI... 45 2.2.8 Pintakäsittely 15 osp, 5p2PINTA... 49 2.2.9 Vaativat lujitemuovityöt 15 osp, 5p2VALUT... 54 2.2.12 Veneen korjaus 15 osp, 5p2VEKOR... 59 2.2.13 Yritystoiminnan suunnittelu (S2YRSU) 15 OSP... 64 2.2.18 Yrityksessä toimiminen 15 osp, sp2yrto... 69 2.1.19 Huippuosaajana toimiminen 15 osp, sp2huto... 74
2(77) 1. VENEENRAKENNUKSEN PERUSTUTKINTO Ammatillinen perustutkinto voidaan suorittaa ammatillisena peruskoulutuksena. Perustutkinnon perusteisiin sisältyy opetussuunnitelman perusteet. Perustutkinnon perusteet on määräys, jolla ohjataan koulutuksen järjestäjiä. Tämä oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma noudattaa veneenrakennuksen perustutkinnon perusteita. Tutkinto muodostuu ammatillisista tutkinnon osista sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa myös ammattitaitoa täydentävistä tutkinnon osista (yhteiset opinnot) ja vapaasti valittavista tutkinnon osista. Lisäksi tutkintoon tulee voida yksilöllisesti sisällyttää enemmän tutkinnon osia silloin kun se on työelämän alakohtaisiin tai paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin vastaamisen ja opiskelijan ammattitaidon syventämisen kannalta tarpeellista. 1.1. ARVOPERUSTA JA AMMATTIALA SAVONLINNAN SEUDULLA Veneenrakennusala ja sen työtehtävät Veneenrakennusalan yritystoiminta muodostuu veneenvalmistajista, venetelakoista, veneensuunnittelusta, veneenkorjauksesta, tarvikkeiden valmistuksesta ja myynnistä sekä veneiden myynnistä. Veneenrakentajat toimivat lähinnä veneveistämöiden, venetelakoiden ja venekorjaamoiden työntekijöinä. Veneveistämöt, mutta myös osittain korjaamot, suuntautuvat lujitemuoviin sekä puu- tai metalliveneisiin veneen runkorakenteen mukaisesti. Venealan yritystoiminta on useimmiten pk-teollisuutta, yhden miehen veistämöistä useita kymmeniä henkilöitä työllistäviin yrityksiin. Puuvenealan yritykset ovat yleensä pieniä. Lisäksi venealalla yritysten vaateisiin vaikuttaa valmistettavien veneiden koko. Mitä suurempi veistämö ja mitä suurempia veneitä, sen erikoistuneempia työntekijöitä yritys tarvitsee.
3(77) Veneala poikkeaa monista aloista siinä, että alan pienuudesta huolimatta se on erityisen laaja-alainen. Toisin kuin aloilla, joiden työtehtävät ovat eriytyneet eri ammattien tehtäviksi, voi venealalla yksi työntekijä joutua tekemään lujitemuovityötä, puusepäntyötä sisustukseen, kone- ja laiteasennuksia, lvi-asennusta, heikkovirta-asennusta ja vielä näiden ja veneen ominaisuuksien suunnittelua. Veneenrakennusala työllistäjänä Koko veneenrakennusala työllistää Suomessa noin 10 000 henkilöä. Alalla toimivista noin 3000 veneenrakentajasta suurin osa toimii lujitemuoviveneenrakennuksessa, puuveneenrakennuksessa toimii noin 150 työntekijää. Puuveneenrakennus on usein esim. maatalousyrittäjien merkittävä sivuelinkeino. Veneenrakennus alana ja työllistäjänä on erittäin herkkä niin kansallisille kuin kansainvälisillekin suhdanteille. Suuri ongelma on sesonkiluoteisuus. Suhdannenousuissa ja ihmisten vapaa-ajan lisääntyessä veneilyharrastus kasvaa ja veneenrakennusala pystyy työllistämään enemmän. Työvoimapula saattaa leikata kasvumahdollisuuksia. Veneenrakennusalalla vaadittava ammattitaito Veneiden valmistus on koulutuksellisesti erittäin haastava. Alalla tarvitaan laaja-alaista osaamista ja toisaalta hyvin erikoistunutta teolliseen tuotantoon sopivaa ammattitaitoa. Valmistuksessa tarvitaan materiaalien ja valmistustekniikan tuntemusta sekä hyviä käsityötaitoja niin muovi- kuin puutöistäkin. On tunnettava veneturvallisuusmääräykset ja tiedettävä viranomaisten luokitukset. Veneiden valmistuksessa, huollossa ja korjaustoiminnassa on osattava veneiden kone- ja laitetekniikkaa, sähkötöitä ja sisustustaitoja.
4(77) Veneenrakennuksen perustutkinnon suorittaneita tarvitaan veneitä valmistavissa, korjaavissa ja huoltavissa yrityksissä. Ne ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joissa työtehtävät ovat monipuolisia ja vaativat usein monitaitoisuutta. Tavoitteena on innostaa ja valmentaa opiskelijoita myös itsenäisiksi ammatinharjoittajiksi. Yrittäjältä vaadittava riittävä tiedollinen ja taidollinen taso on kuitenkin mahdollista saavuttaa vasta valmistumisen jälkeisen työkokemuksen avulla. Veneenrakennusalan arvoperusta Veneenrakennusalan yhteiskunnallisena päämääränä on valmistaa turvallisia vapaaajanviettovälineitä kotimaan kuluttajille ja vientiin sekä luotettavia työkaluja merenkulun ammatillisille. Veneiden valmistuksessa pyritään huomioimaan niiden vaikutukset ympäristöön. Veneenrakennusalan tuotanto- ja korjaustoiminnan tuotantotapoja ja työmenetelmiä sekä niissä käytettäviä koneita ja laitteita kehitetään, niin että energiaa säästyy ja hukkamateriaaleja ja jätteitä muodostuu vähän. Energiaa säästäviä ratkaisuja, haitallisten päästöjen ja hukkamateriaalien talteenottolaitteita, materiaalien kierrätystä ja jätteiden käsittelyä kehitetään jatkuvasti. Veneenrakennusalalla pyritään parantamaan tuotteiden kestävyyttä, toimintavarmuutta, turvallisuutta, tarkoituksenmukaisuutta, ulkonäköä ja käytön miellyttävyyttä. Alan tuotantoja korjaustoiminnan keskeisinä periaatteina ovat palvelujen, työn ja tuotteiden hyvä laatu, toiminnan tuottavuus ja kannattavuus, yrittäjyys ja ammattitaidon arvostus sekä kestävä kehitys. Menestyksellinen yritystoiminta sekä yhteistyö kansallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla perustuu ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen, asiakaskeskeisyyteen ja terveen kilpailun periaatteiden
5(77) noudattamiseen. Työnantajalla ja koko työyhteisöllä on vastuu henkilöstön hyvinvoinnista, viihtyvyydestä ja ammattitaidon kehittämisestä. Alan koulutuksella pyritään luomaan pohjaa monimuotoiselle ja kansainvälisesti kilpailukykyiselle veneteollisuudelle. Veneenrakennusalan tulevaisuuden haasteet Veneenrakennusalan erityisenä haasteena on pystyä hyödyntämään Suomessa tehtävää korkealaatuista teknistä tutkimustyötä, alan hyvää kolutusta sekä pitkää kokemusta veneenrakennuksesta uudenlaiseksi, kansainvälisesti kilpailukykyiseksi tuotannoksi. Toisena haasteena voidaan pitää kykyä seurata alalla vaikuttavia ympäristönsuojelun trendejä ja yhdentyvän Euroopan aiheuttamia muutoksia teknisiin määräyksiin ja kilpailutilanteeseen. 1.2. TUTKINTOKOHTAISET TERVEYDEN TILAVAATIMUKSET Opiskelijaksi ottamisen perusteista ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 27 :ssä. Opiskelijaksi ei voida ottaa sellaista henkilöä, jonka sairaus tai vamma ilmeisesti on esteenä koulutukseen osallistumiselle. Opiskelijan pääsyä ammatilliseen koulutuksen voidaan rajoittaa vain silloin, kun sairaus objektiivisesti arvioiden estää opinnot tai se vaarantaisi opiskelijan tai muiden turvallisuutta. Sairauden tai vamman opiskelulle aiheuttamat käytännön ongelmat tulee ensisijaisesti pyrkiä ratkaisemaan opetusjärjestelyiden ja opiskelijahuoltopalveluiden avulla. Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuksen järjestäjälle opiskelijaksi ottamisen edellyttämät terveydentilaansa koskevat tiedot. Koulutuksen järjestäjän tulee tämän lisäksi varmistaa, että opiskelijaksi valitun henkilön terveydentila on sellainen, että hän voi selviytyä myös koulutukseen kuuluvasta työpaikoilla tapahtuvasta oppimisesta, kuten alan tehtävissä toimiminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimusten saavuttaminen edellyttävät.
6(77) Opiskelijan oikeusturvan kannalta on perusteltua, että häntä ei valita sellaiseen koulutukseen, jonka mukaisissa tehtävissä hän ei terveydentilansa vuoksi voisi toimia. Opiskelijavalintaa tehtäessä on otettava huomioon ammatteihin ja työhön sisältyvät moninaiset tehtävät. On mahdollista, että saman tutkinnon sisällä voi olla tutkinnon osia, jotka edellyttävät erilaisia terveydentilavaatimuksia ja mahdollistavat täten opiskelijalle yksilöllisiä ratkaisuja koulutuksen suorittamiseen. Jotta opiskelijavalinta onnistuisi opiskelijan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, koulutuksen järjestäjän tulee tiedottaa perustutkinnon ja koulutusalan terveydentilaa koskevista vaatimuksista ja edellytyksistä sekä mahdollisista terveydellisistä riskeistä opiskelijaksi hakeutuville hakuoppaissa ja opiskelijavalintatilaisuudessa. Opiskelijaksi hakeutuvan oma kuvaus nykyhetken terveydentilastaan ja mahdollisen sairauden hoitotilanteesta riittää pääsääntöisesti valintatilanteessa. Mikäli koulutusalan tai tutkinnon oma lainsäädäntö tai alan erityispiirteet edellyttävät opiskelijaksi valitulta lääkärintodistusta opiskelijan terveydentilasta, riittää siihen lääkärintodistuksen merkintä alalle soveltuvuudesta. Opiskelijaksi ottaminen on ehdollinen lääkärintodistuksen esittämiseen saakka. Opiskelijan sairaus tai vammautuminen ei saa keskeyttää opiskelijan koulutusta tai johtaa harkitsemattomaan koulutusammatin tai -alan vaihtoon. Sairaudesta tai vammautumisesta koulutuksen toteutumiselle aiheutuvat käytännön ongelmat tulee voida ratkaista ensisijaisesti opiskelijalle sopivilla yksilöllisillä opetusjärjestelyillä ja henkilökohtaistamisella. Opintojen ohjaus, opiskelijan tuki, ergonomisiin työtapoihin ja apuvälineiden käyttöön ohjaaminen edistävät koulutuksen suorittamista. Opiskelijan sairastuessa tai vammautuessa opiskelijahuollon ja opiskeluterveydenhuollon kanssa tehtävä yhteistyö on välttämätöntä. Kaikissa tilanteissa, joissa käsitellään ja tallennetaan henkilötietolaissa arkaluonteisiksi määriteltyjä henkilötietoja, kuten opiskelijan terveydentilaa koskevia tietoja, koulutuksen järjestäjän tulee noudattaa säädösten edellyttämää huolellisuutta ja hyvää tietojenkäsittelytapaa. Veneenrakennusalan koulutuksessa edellytetään henkilöltä työn kuormitukseen riittävää fyysistä kuntoa. Henkilöllä ei saa olla sellaisia synnynnäisiä tai hankittuja sairauksia, jotka vaarantaisivat hänen oman tai muiden lähellä työskentelevien terveyden tai turvallisuuden. Henkilön sopivuutta erilaisiin työtehtäviin voidaan joutua harkitsemaan oireiden ja toiminnan vajavuuden perusteella mm. seuraavissa sairauksissa: vaikea-asteinen ihosairaus astma tai vaikea-asteinen allergia
7(77) migreeni, epilepsia tai tasapainoelimistön sairaus tuki- ja liikuntaelimistön sairaus näön tai kuulon heikkous sokeritauti sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus 1.3. SOVELTUVUUSKOE Soveltuvuuskoetta ei järjestetä. 1.4. OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN Opiskelijan osaamista on arvioitava opintojen alkaessa sekä opintojen alkaessa että aina ennen uuden tutkinnon osan alkamista. Ryhmänohjaaja ja opinto-ohjaaja tekevät opiskelijan kanssa alkukartoituksen osaamisen tunnistamiseksi. Osaamisen tunnustamisella tulee välttää opintojen päällekkäisyyttä ja lyhentää opiskeluaikoja. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on osa opiskelijan arviointia. Osaamisen tunnustamisella korvataan tai luetaan hyväksi suoritettavaan tutkintoon kuuluvia opintoja. Tunnistetut tutkinnon osat kirjataan tutkintotodistukseen. Osaamisen tunnistamiselle ja tunnustamiselle vaaditaan todistus tai muu luotettava dokumentti, käytännön työ, suulinen ja/tai kirjallinen näyttö. Mikäli todetaan, että opiskelijan osaaminen ei ole riittävä eikä näin arvosanaa voida antaa, niin tällöin järjestetään tutkinnon osasta arviointi tutkinnon osan arviointisuunnitelman mukaisesti. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen suorittaa pääsääntöisesti kyseisen opintojen opettaja tai ryhmäohjaaja. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kuvaus on esitetty tarkemmin IMS-järjestelmässä.
8(77) 1.5. VENEALAN PERUSTUTKINNON TAVOITTEET Veneenrakennuksen perustutkinnon suorittaneella on laaja-alainen ammattitaito veneenrakennuksen eri työtehtäviä varten. Hänen osaa ottaa toiminnassaan huomioon veneiden keskeiset turvallisuusvaatimukset ja hän osaa veneenrakennuksen käsityötä vaativat tehtävät. Veneenrakennuksen perustutkinnon suorittaneilla tulee olla tavanomaiseen veneenrakentamiseen liittyvä perusosaaminen sekä erikoisosaamista vähintään yhdellä tutkinnon osa-alueella. Hänen on suoriuduttava veneenrakennusalan tavanomaisista perustöistä ja oman erikoistumisalueensa työtehtävistä ja pystyttävä toimimaan niissä työryhmien ja tiimien jäsenenä. Hänellä on oltava valmiudet tietojensa ja taitojensa jatkuvaan kehittämiseen ja toimimiseen työryhmän jäsenenä ammattityöntekijöiden ohjauksessa hyvin erilaisissa työtehtävissä. Veneenrakennuksen perustutkinnon suorittaneen on osattava huolehtia työkyvystään ja ehkäistä ammattinsa fyysiset ja psyykkiset terveysriskit ennalta. Hänen on osattava toimia aktiivisena ja vastuuntuntoisena työyhteisön jäsenenä ja noudattaa työaikoja. Hänellä on oltava oikea asenne työntekoon, yrittäjyyttä ja kustannustietoisuutta sekä käsitys kannattavan yritystoiminnan edellytyksistä. Hänen tulee työtä tehdessään ottaa huomioon yrityskohtaiset ja yleiset laatuvaatimukset. Hänen on osattava huolehtia työturvallisuudesta ja ympäristönsuojeluun liittyvistä asioista. Veneenrakennuksen perustutkinnon suorittanut veneenrakentaja arvostaa omaa työtään ja ammattialaansa ja hän osaa arvioida osaamistaan. Veneenrakennuksen ammattilainen kehittää ammattitaitoaan elinikäisen oppimisen periaatteiden mukaisesti. Hän arvioi ja jäsentää tietoa, suunnittelee työtään ja asettaa itselleen oppimisen tavoitteita sekä
9(77) hyödyntää ammatillista täydennyskoulutusta. Lisäksi ammatillisessa peruskoulutuksessa tulee tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Koulutus antaa opiskelijoille jatko-opintojen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja sekä tukee elinikäistä oppimista (L630/98 5 ). Veneenrakennuksen koulutusohjelmasta veneenrakentajan tutkintonimikkeellä valmistuneiden on osattava nuoremmalta ammattimieheltä vaadittavat taidot laminoinnissa ja puusepän töissä sekä yksinkertaiset kone- ja laiteasennukset. Kaikissa ammatillisissa opinnoissa vaadittavan ammattitaidon tavoitteena on että ammattiin valmistunut pystyy suorittamaan vaaditut tehtävät työnjohdon ohjauksessa. Veneenrakennuksen perustutkinnon suorittaneella veneenrakentajalla tulee suuntautumisensa mukaisesti olla lujitemuovi-, puu- tai metalliveneiden rakentamiseen, veneiden sisustamiseen tai korjaamiseen liittyvää erikoisosaamista.
10(77) 1.6. VENEENRAKENNUSALAN PERUSTUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 2. Ammatilliset tutkinnon osat (135 osp) 2.1 Pakolliset tutkinnon osat, 90 osp 2.1.1 Puusepäntyöt, 15 osp 2.1.2 Laminointityöt, 15 osp 2.1.3 Pienveneen rakentaminen, 60 osp 2.2 Opiskelijan on valittava valinnaisista tutkinnon osista 30 osp kohdista 2.2.1 2.2.5 ja 15 osp kohdista 2.2.6-2.2.21. Mikäli on valittu tutkinnon osa 2.2.4, ei voi valita tutkinnon osaa 2.2.12 ja päinvastoin. 2.2.1 Lujitemuoviveneen rakentaminen, 30 osp 2.2.2 Puuveneen rakentaminen, 30 osp 2.2.6 Muottien valmistus, 15 osp 2.2.8 Pintakäsittely, 15 osp 2.2.9 Vaativat lujitemuovityöt, 15 osp 2.2.12 Veneen korjaus, 15 osp (sisältyy myös osaan Veneen asennus ja korjaus) 2.2.14 Tutkinnon osat ammatillisista perustutkinnoista, 10-15 osp 2.2.15 Tutkinnon osa ammattitutkinnoista tai erikoisammattitutkinnoista, 15 osp 2.2.16 Tutkinnon osa ammattikorkeakouluopinnoista, 15 osp 2.2.17Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen 5 osp 2.2.20 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia, 5-15 osp 2.2.21 Tutkinnon osa vapaasti valittavista opinnoista, 5 15 osp 3 Yhteiset tutkinnon osat ammatillisessa peruskoulutuksessa, 35 osp Pakolliset Valinnaiset 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 8 osp 3 osp 3.1.1. Äidinkieli 3.1.2. Toinen kotimainen kieli, ruotsi 3.1.3. Vieraat kielet 3.2 Matemaattis-luonnontieteellinen osaaminen, 9 osp 3.2.1. Matematiikka 3.2.2. Fysiikka ja kemia 3.2.3. Tieto- ja viestintätekniikka sekä sen hyödyntäminen 5 1 2 6 osp 3 2 1 0 3 0 3 0 3 3 osp 0 3 0 3 0 3
11(77) 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen, 8 osp 5 osp 3 osp 3.3.1. Yhteiskuntataidot 3.3.2. Työelämätaidot 3.3.3. Yrittäjyys ja yritystoiminta 3.3.4. Työkyvyn ylläpitäminen, liikunta ja terveystieto 1 1 1 2 0 3 0 3 0 3 0 3 3.4 Sosiaalinen ja kulttuurinen osaaminen, 7 osp 7 osp 3.4.1. Kulttuurien tuntemus 3.4.2. Taide ja kulttuuri 3.4.3. Etiikka 3.4.4. Psykologia 3.4.5. Ympäristöosaaminen 3.4.6. Osa-alueita kohdista 3.1.1 3.3.4 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 0 3 19 osp 16 osp Tutkinnon perusteissa määrättyjen osa-alueiden (3.1.1 3.4.6) valinnaisten osaamistavoitteiden lisäksi tai niiden sijaan koulutuksen järjestäjä voi päättää erilaajuisia muita valinnaisia osaamistavoitteita. Koulutuksen järjestäjän itse päättämille valinnaisille osaamistavoitteille määritellään osaamisen arviointi ja laajuus osaamispisteinä. Tutkinnon osien valinnaiset osaamistavoitteet voivat olla myös opiskelijan aikaisemmin hankkimaa osaamista, joka tukee kyseisen tutkinnon osan ja sen osa-alueiden osaamistavoitteita. 4 Vapaasti valittavat tutkinnon osat, 10 osp 4.1 Ammatillisia tutkinnon osia 4.2 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuvia tutkinnon osia 4.3 Yhteisiä tutkinnon osia tai lukio-opintoja 4.4 Jatko-opintovalmiuksia tai ammatillista kehittymistä tukevia opintoja 4.5 Työkokemuksen kautta hankittuun osaamiseen perustuvia yksilöllisiä tutkinnon osia 5 Tutkintoa yksilöllisesti laajentavat tutkinnon osat
12(77) 1.7. ARVIOINNIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA Ammattiosaamisen näyttö Muu osaamisen arviointi Puusepäntyöt Laminointityöt Pienveneen rakentaminen Lujitemuoviveneen rakentaminen Puuveneen rakentaminen Muottien valmistus Pintakäsittely Vaativat lujitemuovityöt Veneen korjaus Huippuosaajana toimiminen Yrityksessä toimiminen 15 osp 15 osp 60 osp 30 osp 30 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp 15 osp Tämän lisäksi tutkinnon osan kokonaisuuden arviointiin vaikuttavat elinikäisen oppimisen avaintaidot, jotka vaihtelevat tutkinnon osittain. Oppiminen ja ongelmanratkaisu Vuorovaikutus ja yhteistyö Ammattietiikka Terveys. turvallisuus sekä toimintakyky Aloitekyky ja yrittäjyys Kestävä kehitys
13(77) 2. AMMATILLISET TUTKINNON OSAT 2.1 PAKOLLISET TUTKINNON OSAT 2.1.1 PUUSEPÄNTYÖT 15 OSP, 5p1PUSETY Tässä puusepäntyöt pakollisessa tutkinnon osassa opiskelija perehtyy puusepänkoneiden ja laitteiden käyttämiseen, työturvalliseen työskentelyyn, materiaalien ominaisuuksiin ja valintoihin käyttökohteen mukaan sekä valmistaa kalustekokonaisuuksia. Opiskelija pystyy lukemaan yksinkertaisia työpiirustuksia sekä hallitsee rulla- ja työntömitan käytön luontevasti ja luotettavasti. Voit suorittaa tutkinnon osan siten, että valitset itsellesi sopivimman menetelmän (vrt. toteuttamistavat) tai osoitat aikaisemmin hankitun osaamisen. Keskustele aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensi ryhmänohjaajasi kanssa ja esitä sitten joko aikaisemmin laatimasi aineisto (kts. ammattitaidon hankkimisen osaamisvaatimukset) tai tee tutkinnon osan osien tehtävä/tehtävät ja palauta ne ammattiaineen opettajalle. Tämä tutkinnon osa sisältää työssäoppimista vähintään 5 osp.
14(77) Oppimateriaalit ja lähteet: Oppikirjat Sähköiset ja muut lähteet http://moodle2.samiedu.fi/ puuproffa.fi puuinfo.fi KONEET JA LAITTEET (5p1PUSETY1). Tietopuolinen opetus, ongelmalähtöinen oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), verkko-opetus, työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), yritysvierailut. Opiskelija osaa käyttää yleisimpiä puusepäntöissä käytettäviä yleisimpiä koneita ja laitteita. MATERIAALITUNTEMUS JA MATERIAALIVALINNAT KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN (5p1PUSETY2). Tietopuolinen opetus, ongelmalähtöinen oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), verkko-opetus, työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), yritysvierailut. Opiskelija tuntee puusepäntöissä käytettävät yleisimmät puu- ja levymateriaalit sekä osaa valita ja käyttää niitä käyttökohteen mukaan. PUUSEPÄNTUOTTEEN VALMISTUS (5p1PUSETY3). Tietopuolinen opetus, ongelmalähtöinen oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), verkko-opetus, työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), yritysvierailut. Opiskelija osaa valmistaa pieniä kalustekokonaisuuksia. TEKNINEN PIIRUSTUS (5p1PUSETY4). Tietopuolinen opetus, ongelmalähtöinen oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), verkko-opetus, työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), yritysvierailut. Opiskelija osaa piirtää osa-/kokoonpanokuvia.
15(77) AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja Sisältö Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Opiskelija osaa KONEET JA LAITTEET - tehdä asetteita yleisimpiin puuntyöstökoneisiin - käyttää yleisimpiä puuntyöstökoneita Opiskelija tuntee puusepäntöissä käytettävät yleisimmät puu- ja levymateriaalit sekä osaa valita ja käyttää niitä käyttökohteen mukaan. Sisältö: - puusepänkoneet ja laitteet ja -välineet - perusasetteet puuntyöstökoneille työturvallisuus - pyörimis- ja syöttönopeudet - puuntyöstömenetelmät - puu ja levymateriaalit - työsuunnitelma Tee seuraavat Case-tapaukset ja/tai harjoitustyöt: - harjoitustyö (esim. jakkara) - paloittelu- ja katkaisuluettelon laatiminen - peruskoneiden ja laitteiden käyttö - asetteiden tekeminen puuntyöstökoneille - itsearvioinnin tekeminen - valita pyörimis- ja syöttönopeudet - valita oikeat työstömenetelmät - puun ja levymateriaalien työstäminen - tietopuolinen opetus - ongelmalähtöinen oppiminen - oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - verkko-opetus - työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) Opetuksessa ja oppimisessa sekä dokumentoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan TVT:aa.
16(77) Opiskelija osaa MATERIAALITUNTEMUS JA MATERIAALIVALINNAT KÄYTTÖKOHTEEN MUKAAN - valita oikeat puu- ja levymateriaalit - määrittää puun kosteuden Opiskelija tuntee puusepäntöissä käytettävät yleisimmät puu- ja levymateriaalit, sekä osaa valita ne käyttökohteen mukaan. Sisältö: - materiaalit käyttökohteen mukaan - yleisimmät puulajit ja levytuotteet sekä jatkojalosteet - puunkosteus ja sen mittaus Tee seuraavat Case-tapaukset ja/tai harjoitustyöt: - materiaalien ominaisuuksiin ja niiden käyttöön perehtyminen (käytännön puuntyöstöharjoitukset) - puun kosteuden määrittely sähköisesti ja/tai punnitusmenetelmällä - puulajeihin ja levymateriaaleihin valinta käyttökohteen mukaan - tietopuolinen opetus - ongelmalähtöinen oppiminen - oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - verkko-oppiminen - työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) Opetuksessa ja oppimisessa sekä dokumentoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan TVT:aa. Opiskelija osaa PUUSEPÄNTUOTTEEN VALMISTUS - lukea yksinkertaisia työpiirustuksia - tehdä perusliitoksia - valita oikeat puu- ja levymateriaalit - valmistaa pieniä kalustekokonaisuuksia Opiskelija osaa valmistaa pieniä kalustekokonaisuuksia. Sisältö : - työpiirustukset - kalusteiden valmistus ja heloitus - pintakäsittely Tee seuraavat Case-tapaukset ja/tai harjoitustyöt: - piirustuksien lukuharjoitukset - tee työsuunnitelma - valmista kaluste / tuote tai niiden osan - viimeistele tuote pintakäsittelyn - tietopuolinen opetus - ongelmalähtöinen oppiminen - oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - verkko-oppiminen - työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä)
17(77) - hioa ja viimeistellä valmistamansa tuotteen - tehdä heloitukset kalustekokonaisuuksiin - liimata yleisimmillä menetelmillä ja liimoilla - materiaalit - tuotteen viimeistelytyöt - liimat - työturvallisuus - työergonomia - työsuunnitelma edellyttämällä tavalla - pintakäsittelyaineisiin tutustuminen ja käyttäminen käytännössä - pintakäsittele tuote laatuvaatimusten mukaisesti Opetuksessa ja oppimisessa sekä dokumentoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan TVT:aa. - tiedollisesti ja taidollisesti EA1 vastaavat taidot - valitse materiaalit käyttökohteen mukaan - ottaa työssään huomioon toiminnan turvallisuuden ja vastuullisuuden Itsenäiset tehtävät: - pintakäsittelyaineet / käyttöturvatiedotteet ja käyttöohjeet Opiskelija osaa TEKNINEN PIIRUSTUS - lukea yksinkertaisia työpiirustuksia Opiskelija osaa lukea ja/tai piirtää osa- /kokoonpanokuvia. Sisältö: - kuvannot - mitoitus - mittakaavat - tuotteen piirtäminen käsin tai tietokoneavusteisesti Tee seuraavat Case-tapaukset ja/tai harjoitustyöt: - tekstausharjoitus - yksilölliset piirustusharjoitukset o osa-/ kokoonpanokuvat o kuvannot o detalj-kuvan piirtäminen o mittakaavan valinta - tietopuolinen opetus - ongelmalähtöinen oppiminen - oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - verkko-oppiminen - työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) Opetuksessa ja oppimisessa sekä dokumentoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan TVT:aa.
Oppimisen arviointi Oppimista arvioidaan koko koulutuksen ja opiskelun ajan antamalla opiskelijalle suullista tai kirjallista palautetta oppimisen etenemisestä. Jokainen opettaja käy palaute- ja kannustuskeskusteluita opiskelijoiden kanssa jatkuvasti (mitä opiskelija on oppinut, hänen on vielä opittava ja millä keinoin). Oppimista arvioidaan myös antamalla palautetta tehtävistä ja töistä. Opiskelija tekee itsearviointia omasta oppimisestaan. Oppimisen arvioinnin perusteella tehdään tarvittavat muutokset opiskelijan opetukseen ja oppimisen tukemiseen. Arviointimenetelmät Tehtävät, tuntiaktiivisuus, käytännön harjoitteet sekä arviointikeskustelut. Arvioijat Ammattiaineen opettajat Työssäoppimisen ohjaajat Osaamisen arviointi 18(77) Puusepäntyöt tutkinnon osan ammattitaito arvioidaan ammattiosaamisen näytössä. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa, niin että osaamisen osoittamisen luotettavuus varmistuu. Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa tekemällä puusepäntöitä alan yrityksessä tai muussa mahdollisimman hyvin oloja alan yritystä vastaavassa paikassa. Työtä tehdään siinä laajuudessa, että ammattitaidon voidaan todeta vastaavan ammattitaitovaatimuksia. Arviointimenetelmät Ammattiosaamisen näyttö Arvioijat Arvioinnin suorittaa ammattiaineen opettaja ja työpaikkaohjaaja yhdessä tai erikseen ammattiosaamisen näytön suunnitelman mukaisesti. Opiskelijan itsearviointi huomioidaan arviointikeskustelussa, mutta se ei vaikuta arvosanaan. Muu osaamisen arviointi Tutkinnon osan arvosanan muodostuminen Puusepäntyöt tutkinnon osan kokonaisarvosana muodostuu ammattiosaamisen näytön arviointikeskustelun pohjalta tehdyn arviointipäätöksen perusteella arvioinnin toteuttamissuunnitelman mukaisesti. Arvosanan korottaminen ja/tai uusiminen Ammattiosaamisen näytöstä saatua arviointia/arvosanaa voidaan korottaa. Hylätty ammattiosaamisen näyttö voidaan uusia. Ammattiaineen opettaja varmistaa yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan valmiudet ennen uuden ammattiosaamisen näytön järjestämistä.
19(77) 2.1.2 LAMINOINTITYÖT 15 OSP, 5p1LAMITY Tässä laminointityöt pakollisessa tutkinnon osassa opiskelija perehtyy laminointitöihin (menetelmiin ja työvälineisiin), työturvalliseen työskentelyyn, materiaalien ominaisuuksiin ja valintoihin käyttökohteen mukaan sekä valmistaa lujitemuovitöitä. Tutkinnon osan voi suorittaa siten, että opiskelija valitsee itselleen sopivimman menetelmän tai osoittaa aikaisemmin hankitun osaamisen. Opiskelija keskustelee aikaisemmin hankitusta osaamisesta ensin ryhmänohjaajan kanssa ja esittää sitten joko aikaisemmin laatimansa aineiston (kts. osaamisvaatimukset) tai tekee tutkinnon osan osien tehtävät ja palauttaa ne ammattiaineen opettajalle. Tämä tutkinnon osa sisältää työssäoppimista vähintään 5 osp. Oppimateriaalit ja lähteet: Oppikirjat Sähköiset ja muut lähteet Muovikomposiitit Airas,Kokko ym. http://moodle2.samiedu.fi/
20(77) LAMINOINTITYÖT (5p1LAMITY1). Tietopuolinen opetus, ongelmalähtöinen oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), verkko-opetus, työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), yritysvierailut. Opiskelija osaa tehdä laminointitöihin liittyvät esivalmistelutyöt sekä tehdä laminointitöitä yleisimmillä käsityömenetelmillä ja työvälineillä. MATERIAALITUNTEMUS (5p1LAMITY2). Tietopuolinen opetus, ongelmalähtöinen oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), verkko-opetus, työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), yritysvierailut. Opiskelija tuntee laminointitöissä käytettävät yleisimmät materiaalit sekä osaa valita ne käyttökohteen mukaan. TYÖTURVALLISUUS (5p1LAMITY). Tietopuolinen opetus, ongelmalähtöinen oppiminen, oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), verkko-opetus, työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä), yritysvierailut. Opiskelija osaa noudattaa palo-, ympäristö-, sekä työsuojelumääräyksiä. Osaa huolehtia työkyvystään sekä ehkäistä ammattinsa terveysriskejä.
21(77) AMMATTITAIDON HANKKIMINEN / OSAAMISEN TUNNISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset Osaamismoduuli, osaamistavoitteet (tiedot, taidot, pätevyys) ja Sisältö Ammattitaidon hankkimisen osoittamistavat Toteuttamistavat ja oppimisympäristöt Opiskelija osaa LAMINOINTITYÖT - tehdä käsilaminointia yleisimmillä työmenetelmillä ja työvälineillä - laminoida perus- ja kerroslaminaattia - esikäsitellä perusmuotit ja mallit - levittää käsityömenetelmin gelcoatin tai vastaavan pintavärin - leikata ja viimeistellä lujitemuovituotteen - liittää laminaatin yksinkertaisimmilla tavoilla - irrottaa lujitemuovituotteen muotista - tunnistaa yleisimmät muottija lestirakenteet Opiskelija osaa tehdä laminointitöihin liittyvät esivalmistelutyöt sekä tehdä laminointitöitä yleisimmillä käsityömenetelmillä ja työvälineillä. Sisältö - oman työn suunnittelu - laminointityöt - työmenetelmät - välineet - laatutavoitteet - vastuullinen työskentely - työyhteisössä toimiminen - oman työn arviointi Tee seuraavat Case-tapaukset ja/tai harjoitustyöt: - työmenetelmien ja - välineiden valinta ja käyttäminen - työvälineiden huoltaminen - itsearviointi ja oman työn arviointi - työsuunnitelman laadinta (laatu ja aikataulu) - laminointitöiden suunnitelmallinen tekeminen - laatutavoitteet tapauskohtaisesti ja niihin pääseminen - vastuullinen työskentely ja työyhteisön sääntöjen noudattaminen - tietopuolinen opetus - ongelmalähtöinen oppiminen - oppilaitoksen oppimisympäristössä tapahtuva oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) - verkko-opetus - työssä oppiminen (yksilönä ja ryhmässä) Opetuksessa ja oppimisessa sekä dokumentoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan TVT:aa. Itsenäiset tehtävät: - valmistajan työohjeisiin tutustuminen - materiaalien käyttöohjeisiin tutustuminen