1 kuuluivat luokkiin 1 ja 2. teet on esitetty aluein mukaan numerojärjestyksessä. 37 50 82 99 100 101 123 125 126 127 128 Hautausmaa ja kappeli, 21 1902 Meijeri, Meijeritie 12 1923 1951, Vihriälä, Mäkitie 24 1920 Kuurila, Opintie 7 1959 Yläaste, Koulutie 12 1957 Opettajien asuntola, Koulutie 12 1951 asema, Asematie 104 1936 aseman makasiinirakennus 1935 Aseman asuinrakennuksia 14, Asematie 130 1935 Aseman asuinrakennuksia 56, Asematie 130 1935 Aseman asuinrakennuksia 78, Asematie 130 1940 60l Virroilla syntyneen, I. K: Inhan veljen, arkkitehti Usko Nyströmin suunnittelema omaleimainen uun hautausmaan jugendkappeli. Rakennus on arkkitehtuuriltaan korkealuokkainen. Hautausmaa toteuttaa metsähautuumaan ihanteita. Vuonna 1923 toimintansa aloittaneen osuusmeijerirakennus. Rakennus on tiilinen, rapattu ja satulakattoinen. Rakennus edustaa perinteistä, hyvää tuotantolaitosarkkitehtuuria. Kirrkoherran virkatalon Marttisen torppa, jonka päärakennus on alkujaan 1890luvulta ja silloisen isännän Aleksis Niemisen rakentama. Nykyisellään riisuttu, mutta tärkeä osa tietä sen pohjoisena alkupisteenä. Siinä toimii käsityökeskus. Yhtenäisenä säilynyt, kerroksisesti syntynyt pihapiiri keskustaalueella. Talous ja paikallishistoriallista merkitystä, kokonaisuus on arkkitehtonisesti 1900luvun alkupuoliskon liikennöitsijän asumismiljöötä edustava. lle viettävän metsäisen rinteen reunalla sijaitseva Yhteiskoulun rakennus (1), jonka on suunnitellut jyväskyläläinen arkkitehti Olavi Kivimaa. Rakennus edustaa aikakautensa koulusuunnittelua. Entinen opettajien asuntola (2), suunnitellut Väinö Järvenpää. koulukokonaisuuteen kuuluva puinen viin on nykyisin asunnon erillispientalo. Rakenus ilmentää hyvin aikaansa ja on aikaulleen ominaisena säilynyt. PorinHaapamäen radan varrella sijaitseva, vuonna 1936 Thure Hellströmin piirustusten mukaan rakennettu asemarakennus (1) sekä siihen liittyvä makasiini (2) ja pieni varasto (3). Tärkeä osa taajamakuvaa ja lähihistoriaa. asemaan kuuluva makasiinirakennus vuolta 1935. Rakennus osa kaupungin taajamakuvaa ja lähihistoriaa. aseman yhteyssä sijaitsevan kolmen asuinrakennuksen ja pihapiirin kokonaisuuteen kuuluva useamman asunnon asuinrakennus (1) piharakennuksineen (24). aikakaulleen ominainen. aseman yhteyssä sijaitsevan kolmen asuinrakennuksen ja pihapiirin kokonaisuuteen kuuluva asuinrakennus (2) piharakennuksineen (6). aikaulleen ominainen. aseman yhteyssä sijaitsevan kolmen asuinrakennuksen ja pihapiirin kokonaisuuteen kuuluva tyyppitalomainen asuinrakennus (7) vanhempine piharakennuksineen (8). aikakaulleen ominainen. Niin kappelirakennus, hautausmaa kuin aidatkin ovat kokonaisuutena ja yksityiskohdissaan vaalittavia ja tulee säilyttää sellaisenaan. Meijeri on niin hahmoltaan kuin yksityiskohdiltaan, lukuunottamatta 1970luvun laajennusosaa, arvokas ja vaalittava. Julkisivut tulee säilyttää säilyneiltä osiltaan. Kerroksisesti syntynyt, nykyisellään arkkitehtonista mielenkiintoa omaava päärakennus ja pihapiiriin kuuluvat vanhat aitat kokonaisuussaan arvokkaita ja vaalittavia. Rakennukset ja pihapiiri ovat hahmoiltaan ja yksityiskohdiltaan, kuten ikkunoiltaan, materiaaleiltaan, kattomuodoltaan jne vaalittavia. Pihapiiri tulee kokonaisuussaan säilyttää. Koulurakennuksen vanha osa (1) on niin hahmoltaan kuin yksityiskohdiltaan arvokas ja vaalittava. Muutokset ja korjaukset eivät saa vaarantaa kokonaisuutta. Rakennus (2) on hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittava ja tulee säilyttää säilyneiltä osiltaan siten että tyylillinen eheys ei vaarannu. Asemarakennus(1) ja makasiinrakennus(2) ovat yleishahmoltaan, materiaaleiltaan ja yksityiskohdiltaan perinteisiä ja vaalittavia. Myös pieni varasto (3) vaalittava Rakennus hahmoltaan ja materiaaleiltaan rakennusajankohdalleen ominainen ja vaalittava. Asuinrakennuksen (1) ja kahn piharakennuksen (2,3) yleisilme, julkisivumateriaalit ja ikkunat perinteisiä ja vaalittavia. Asuinrakennuksen(5) ja piharakennuksen(6) yleisilme, julkisivumateriaalit ja ikkunat perinteisiä ja vaalittavia. Piharakennuksessa säilynyt tiilikatto. Asuinrakennuksen (7) hahmo ja yksityiskohdat aikaulleen ominaisia ja vaalittavia. Hirsinen sauna (8) hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittava. Rakennukset tulee säilyttää.
2 129 130 131 186 Myllylä, Myllytie 8 1940 vehnämylly, Myllytie 10 1940 vehnämyllyn entinen konttori, nykyinen asuinrakennus (3) piharakennuksineen (4) Myllytien varrella. Talous ja paikallishistoriallista merkitystä sekä arvokas osana kokonaisuutta. Vuosien 193940 välillä rakentunut myllyrakennus (1), jonka yhteyssä Myllytien varrella säilynyt entinen konttorirakennus (3,4) sekä toinen rakennus (2). Teollisuus ja paikallishistoriallista merkitystä omaava komea rakennus ja kokonaisuus. Vuosien 193940 välillä rakentunut mylly ja saha, jonka yhteyssä Myllytien varrella säilynyt rakennus (2). Teollisuus ja paikallishistoriallista merkitystä arvokas osana kokonaisuutta. Tuotantorakennus Myllytie 10 1950 Makkaraojan mylly, Makkaramyllyntie 801 Rautatien alikulku, Alatie Liikennehistoriallinen koh 803 Siekkisentien rautatiesilta Liikennehistoriallinen koh Pirkantien rautatiesilta 804 (TapiolaSampola) Liikennehistoriallinen koh 805 Keiturin terässilta Liikennehistoriallinen koh 901 Herraskosken silta Liikennehistoriallinen koh 902 Herrasen kääntösilta Liikennehistoriallinen koh 903 Jähdyspohjantien silta Liikennehistoriallinen koh 904 Majaniemen Myllysilta Liikennehistoriallinen koh Siekkisten Särkiojantien 905 silta rakenteineen Liikennehistoriallinen koh 91 96 97 98 102 105 Jähdyspohjantie Kallio, Kalliotie 1 1920, 1891, 1892 kirkko ja hautausmaa 1 1774 Kirkkovenesuoja kirkon vieressä 1 kirkon vieressä sijaitseva kirkkovenesuoja. kirkon läheisyyssä sijaitseva, kalkkihiekkatiilinen rkm Pentti Mäkisen suunnittelema seurakuntatalo vuolta 1974. Rakennus liittyy Rantapuiston maisemaan sekä materiaaleiltaan Kauppaoppilaitokseen ja Kalettomanlahn asuinrakennuksiin. Seurakuntatalo, 9 1 1974 Kalettoman navetta, 8 1 1890 Vanha sairaala, Sairaalantie 1 1 1920 Liikennehistoriallinen koh Säilynyt pikkumökkimäisen asuinrakennuksen (1) pihapiiri, paikalla on 1800luvulla ollut Heikki Kallion mäkitupa. Pihapiiriin kuuluu kaksi vanhaa säilynyttä perinteistä hirsirakennusta, otsallinen aitta (2) sekä savusauna (3). Sisältyy Valtakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen (rky1993). Maakunnallisesti arvokas koh (PKM 2008). Vuosina 1772 1774 tunnetun kirkonrakentajan Antti Hakolan johdolla rakennettu kirkko. n maisemaan keskeisesti kuuluva Kalettoman, entisen valtion virkatalon suuri hirsinen navetta ja ulkorakennus. Arkkitehti, professori Onni Tarjanteen suunnittelema, arkkitehtonisesti arvokas toinen sairaala. Keskeinen osa kirkonkylän historiallista kokonaisuutta. Asuinrakennuksen(3) ja piharakennusten (4) kokonaishahmot ovat arvokkaita ja vaalittavia osana Vehnämyllyn kokonaisuutta. Ikkunat uut. Myllyrakennuksen (1) kokonaishahmo, julkisivut sekä yksityiskohdat kuten ikkunat, tiilinen kattomateriaali jne. ovat arvokkaat ja vaalittavat. Rakennuksen (2) kokonaishahmo on arvokas ja vaalittava osana kokonaisuutta. Rakennuskokonaisuus (13) on hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittava ja tulee säilyttää sellaisenaan. kirkko on kirkkolain suojelema, arvokas ja vaalittava. Rakennus tulee säilyttää sellaisenaan osana kokoanaisuutta kokonaisuutta, eivätkä yksityiskohtien muutokset vähentää rakennuksen arvoa. Rakennus hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittava ja tulee säilyttää. Arkkitehtonisesti arvokas puusairaala on sekä hahmoltaan että säilyneiltä yksityiskohdiltaan vaalittava. Julkisivut säilytettävä.
3 108 109 110 112 115 55 56 57 58 59 61 Lääkärien asuintalo, 14 1 1964 Rantanen, 23 1 1954 Pappila, 16 1 1955 Törmälä, 18 1 1940 Venekoppelit Laivarannassa 1 1900l Vähämäki, 10 2 1900 Nuorisoseura, 15 2 1902 Haapala, 17 2 1923 Kansakoulu, 19 2 1881 Helppola, 20 2 1893, 1928 Palanne, 20 2 1922 Kalettoman virkatalon maihin kuuluneella, entisellä Järvisen vuokratilan mailla sijaitseva kunnanlääkärin entinen asuintalo. Rakennus edustaa 1960luvun polveilevaa tiiliarkkitehtuuria ja sijaitsee tiemaisemassa kauniilla paikalla omalla kumpareellaan. Pappilaa vastapäätä ja sen kanssa 1950 luvun pientalon arkkitehtuuria ilmentävä pankinjohtaja Eino Sipilän rakennuttama omakotitalo. Rakennus on keskeinen osa n maisemaa ja arkkitehtuuriltaan hyvin aikaansa ilmentävä. Pankinjohtaja Eino Sipilän omakotitaloa vastapäätä ja sen kanssa 1950luvun pientalon arkkitehtuuria ilmentävä pappila. Rakennus on keskeinen osa n maisemaa ja arkkitehtuuriltaan hyvin aikaansa ilmentävä. Näkyvällä paikalla n mutkassa, mäenrinteellä sijaitseva kaksikerroksinen asuinrakennus on keskeinen osa tiemaisemaa ja n yksittäistalojen kokonaisuutta. Virroille ominaiset venevajat, jotka ovat alkujaan 1900luvun alkupuolelta, mutta kunnostettu ja suojeltu 1900luvun loppupuolella. Muutoin alkuperäisessä asussaan, mutta alkuperäinen pärekate on korvattu peltikatolla. Marttisen kirkkoherran pappilaan kuulunut maalari Severus Paanasen torppa. Tärkeä osa n maisemaa, vastapäätä Kisapirttiä, ja kirkonkylän kokonaisuutta. Näkyy itäpuoliselle peltoaukealle ja osa myös tätä maisemaa. Alkujaan Nuorisoseurantaloksi rakennettu, sittemmin Suojeluskuntatalona toiminut ja elokuvateatteritilat omannut nykyinen Urheilijain Kisapirtti. Keskeinen osa n kokonaisuutta ja sen säilyneitä puurakennuksia. Arkkitehti Osalan suunnittelema asuinrakennus (1) piharakennuksineen (2). Rakennuksessa on toiminut nimismiehen kanslia. Paikallishistoriallisesti ja arkkitehtonisesti arvokas, keskeinen osa n historiallista puurakennuskokonaisuutta. Vanha kansakoulu, nykyinen opistotalo on valmistunut 1881. Kiinteistössä on toiminut kansakoulu, yhteiskoulu, kirjasto ja kansalaisopisto. Arvokas osa n historiallisten puutalojen kokonaisuutta ja omaa lisäksi paikallishistoriallisia arvoja. n historiallisia puurakennuksia, osa kokonaisuutta ja paikallishistoriallisesti merkittävä. Rakennus on kahn pitkän sivun päissä olevan poikkipäädyn väliin rakentuvaa tyyppiä. Toiminut myös Osuusliikkeen rakennuksena. 1997 OY:ssä suojeltu. n historiallisia puurakennuksia, osa kokonaisuutta. Rakennuksen runko vanhemmasta 1850luvulla rakennetusta kaksikerroksisesta raatari Alexanr Kingelnin talosta, joka 1922 siirrettiin lähemmäksi tietä. vaalittava. Pihapiiriä tulee vaalia puistomaisena. vaalittava ja tulee säilyttää sellaisenaan. Rakennusaikansa hyvä edustaja, paikallishistoriallinen ja sosiaalihistoriallinen merkitys, ympäristökokonaisuun kannalta tärkeä, maisemallinen/kaupunkitilallinen merkitys Päärakennus (1) sekä on hahmoltaan että yksityiskohdiltaan vaalittava. Myös piharakennus (2) arvokas osa kokonaisuutta. Venekoppelit ovat hahmoiltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittavia, niitä ei saa muuttaa ja niin säilymisestä tulee huolehtia., päärakennus (1) ja pihapiiri, on kokonaisuussaan arvokas ja vaalittava. Toimenpiteet ylläpitäviä, joskin kattomateriaali tulisi vaihtaa perinteiseen rakentamiseen sopivammaksi. Pihapiirin ulkorakennuksia (2,3) tulee myös vaalia. Päärakennus (1) ja piharakennus (2) ovat niin hahmoltaan kuin yksityiskohdiltaan vaalittavia. Julkisivut tulee säilyttää, puuikkunoita vaalittava. Piharakennuksen (2) uusien ikkunoin korvaamista perinteisillä ja tyylin mukaisilla tulee suosia. vaalittava. Julkisivut tulee säilyttää, puuikkunoita vaalittava. Rakennuksen läheisyyteen ei tule rakentaa kokonaisuutta vaarantavia uudisrakennuksia. vaalittava. Julkisivut tulee säilyttää, puuikkunoita vaalittava. Rakennuksen läheisyyteen ei tule rakentaa kokonaisuutta vaarantavia uudisrakennuksia. Rakennuksen läheisyyteen ei tule rakentaa kokonaisuutta vaarantavia uudisrakennuksia.
4 63 65 66 67 70 Toivola, 24a 2 1880l arvokas ja vaalittava. Perinteisten ikkunoin palauttamista olisi suosittava. Läheisyyteen ei saa rakentaa kokonaisuutta vaarantavia uudisrakennuksia. Elannon talo, 25 2 arvokas ja vaalittava. Korjaukset ja muutokset eivät saa rakentaa alkuperäisen kaupparakennuksen yleisilmettä tai säilyneitä yksityiskohtia. Tuulensuu, 30 2 Tasanko, 32a 2 1948 Päivölä, 34 2 1954 71 Kalliomäki 2 1907 73 74 75 78 83 133 Keskustie 2 2 1946 KOP:n talo, 33 2 1962 Hovi, 35 2 1966 37 2 1954 Työväentalo (Tasanko) 39 2 1907 Louhilinna, Pajakuja 4 3 1928 Alkujaan liikerakennukseksi rakennettu, sittemmin kestikievarina, apteekkirakennuksena, kunnantalona, kirjastona ja nyt musiikkiopistona toiminut Toivola on keskeinen osa n kokonaisuutta ja sen säilyneitä puurakennuksia. 1997 OY:ssä suojeltu. Entinen OTK:n Osuuskauppa, sittemmin Elannon talo. Osa n kokonaisuutta ja sijaitsee erittäin keskeisellä ja näkyvällä paikalla n ja n risteyksessä. 1997 OY:ssä suojeltu. Entinen Pohjoismain Yhdyspankin konttori. Hyvin säilynyt, aikakaulleen tyypillinen rakennus on tärkeä osa n kokonaisuutta. Kankaanpään tilaan kuulunut, vuonna 1930 suutarinliikkeeksi erotettu kiinteistö, jonka nykyinen rakennus on entinen Erkki Koskisen kauppaliike. Aikakaulleen tyypillinen rakennus tärkeä osa n kokonaisuutta. Entinen Säästöpankin liikerakennus edustaa 194050lukulaista "pehmeää" harjakattoista, ruskeaksi rapattua funktionalismia osana n kokonaisuutta. keskustaalueella säilynyt Kankaanpään taloon kuulunut mäkitupa, jonka sanotaan olevan ainoa säilynyt keskustaalueella. Talossa on asuntut runoilijana tunnettu Hannu Häme. Sijaitsee n ja Mäkitien välissä. Uun osuusliikkeen rakennus, jonka tiloissa toimi Hotelli hovi. Rakennus edusti 194050luvun osuusliikefunktionalismia, mutta Keskustien suuntainen lisäsiipi vähentää rakennuksen alkuperäistä arvoa. Silti elleen tärkeä paikallinen rakennus. Suojeltu 1997 OYK:ssa. Vuonna 1961 rakennettu entinen KOP liikerakennus, jona se toimi vuoteen 1990. Rakennus edustaa 1960luvun mornismia varsin onnistuneesti ja on paikallisesti arvokas osa keskustan ja n kerroksista kokonaisuutta. 1997 OY:ssä suojeltu. llä sijaitseva arkkitehti Pekka Sivulan suunnittelema hotelli ja ravintolarakennus, joka arkkitehtuuriltaan ilmentää 1960luvun mornistisia ihanteita. n kokonaisuuteen kuuluva rapattu kolmikerroksinen asuinrakennus, jonka alakerrokset ovat liiketilaa. Tyyliltään myöhäisfunktionalistisen, säilyneen, rakennuksen on suunnitellut helsinkiläinen arkkitehti Tuomas Väyrynen vuonna 1954. vuonna 1907 valmistunut työväentalo, joka on elleen käytössä. Rakennuksella on sekä paikallista että harvinaistuneen säilyneen rakennustyyppinsä vuoksi laajempaa sosiaalishistoriallista ja arkkitehtonista merkitystä. Alkujaan Vihriälän torpan maille räätäli Aleksi Vihriälän pojilleen rakennuttama talo silloisen htärintien varressa, joka kulki Pajakujaa pitkin aina 1930luvulle. Säilynyt pieni käsityöläisen asuinrakennus ja piharakennus Pajakujan kokonaisuussa. Kaupparakennus (1) on niin hahmoltaan kuin säilyneiltä yksityiskohdiltaan vaalittava. Julkisivujen palauttamista puiseksi tulee suosia. Myös pihasiipi(2) on ajalleen tyypillinen ja vaalittava. Rakennuksen tä reunustava osa hahmoltaan, julkisivultaan ja yksityiskohdiltaan arvokas ja vaalittava. Pääjulkisivuja ei saa muuttaa. Rakennus hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittava. Pihapiiri vaalittava. Rakennusta on laajennettu hallitsevalla lisäosalla. Ikkunat uusittu. Rakennus hahmoltaan vaalittava, eivätkä muutokset saa vaarantaa kohteen arkkitehtonisia periaatteita. Rakennus on hahmoltaan ja säilyneiltä yksityiskohdiltaan vaalittava. Muutetut pintamateriaalit ja muut yksityiskohdat olisi syytä palauttaa tyyliin paremmin sopiviksi. Rakennusta on peruskorjattu ja laajennettu, mutta kerroksisena ja säilyneenä rakennustyyppinsä edustajan se on kokonaisuussaan arvokas ja vaalittava. Vaihtut ikkunat olisi syytä palauttaa alkuerääisen kaltaisiksi. Päärakennus ja pihrakennus ovat hahmoiltaan ja säilyneiltä yksityiskohdiltaan vaalittava. Julkisivut tulee säilyttää.
5 156 157 159 162 163 164 165 167 168 169 171 179 180 Marttinen, 16 9 1892 Marttisen väentupa, 16 9 1892, 1995 Marttisen riihi, 16 9 1915 Riihi on hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittava. Koivuniemi, 14 9 1902 Herraskosken kanavanvartijan asuinrakennus 9 1990 Herraskosken kanava 9 1990 Kotimäki, 58 9 1939 Ylä Herranen, 69 9 1867 Ala Herranen, 69 9 1867 Tuppari (Herrasen koulu), Tupparintie 27 9 1928 Saarla, Saarlantie 51 9 Härkösen asema, Ala Härkösentie 40 10 1880, 1800 1900l Rata Annala, Ala Härkösentie 40 10 1930l Valtakunnallisesti arvokkaan (RKY 1993) Herraskosken kulttuurimaiseman keskeisimpiä kohteita. Yksityiskohdiltaan sveitsiläistyylinen arkkitehti Onni Tarjanteen suunnittelema kirkkoherran pappila Marttisen historiallisen kantatilan päärakennuksena. Marttisen kirkkoherranpappilan säilynyt väentuparakennus. Osa Marttisen saaren asuttua historiaa ja säilynyttä rakennuskantaa. Marttisen kirkkoherran pappilaan kokonaisuuteen kuuluva vanha riihi. Torpparakennus paikalla, jossa on sijainnut Marttisen torppa siitä alkaen kun torppia oli mahdollista perustaa 1700luvun puolivälin jälkeen. Rakennus on nykyisin perinteinen hirsipintoineen ja Tikkunoineen. Osana valtakunnallisesti arvokasta Herraskosken kulttuurimaisemaa rky 1993. Arkkitehti Gustav Nyströmin piirustusten mukaan toteutettu kanavanvartijan asuinrakennus Herraskosken kanavan rannalla. Osana valtakunnallisesti arvokasta Herraskosken kulttuurimaisemaa rky 1993. Historiallinen, 1900luvun alussa rakennettu kanava rakenteineen. Maisemallisesti erittäin kauniilla paikalla, Ala Herrasen taloa vastapäätä kosken toisella puolella sijaitsevan niemen korkeahkolla kumpareella oleva asuinrakennus. Tyylillisesti rakennusajankohtaansa vanhahtavampi rakennus perinnemaiseman keskellä. Kuuluu rky 1993. Liikenteellisesti tärkeällä paikalla Suuren pohjantien ja vesitien risteyksessä sijainneen Herrasen 1500lukulaisen kantatilan toinen osa. Pihapiiri yhssä Ala Herrasen kanssa muodostaa poikkeuksellisen tiiviin kokonaisuun. Kuuuluu rky 1993. Liikenteellisesti tärkeällä paikalla Suuren pohjantien ja vesitien risteyksessä sijainneen Herrasen 1500lukulaisen kantatilan toinen osa. Pihapiiri yhssä Ylä Herrasen kanssa muodostaa poikkeuksellisen tiiviin kokonaisuun. Maisemallisesti näkyvällä paikalla, mäen kumpareella sijaitseva Herrasen entinen koulu piharakennuksineen. Paikkaan liittyviä arvoja, sosiaalihistoriallisesti merkityksellinen. Rakennus on pääosin säilynyt. Kruununtilan päärakennus ja pihapiiri, jonka useat perinteiset rakennukset ovat säilyneet. Maisemallisesti kauniilla paikalla ja itse pihapiiri on puistomaisesti ja arvokkaasti hoittu. Tila on toiminut mm. nimismiesten asuinpaikkana. PoriHämeenlinna radan asemarakennus, joka on toteutettu Thure Hellströmin ison pysäkkirkannuksen tyyppipiirustusten mukaan vuonna 1936. Valtion rautateille kuulunut rakennus Härkösen aseman yhteyssä. Osa aseman kokonaisuutta. Rakennus on perinteisenä säilynyt ja vaalien kunnostettu. Rakennus on kunnostettu alkuperäisen kaltaiseksi ja se on niin hahmoltaan kuin yksityiskohdiltaan arvokas ja vaalittava. Korjaukset tulee toteuttaa Tarjanteen suunnitelmaa kunnioittaen. Väentupa hahmoltaan arvokas ja vaalittava. Kunnostustoimentpiteet nykyistä ylläpitäviä. Rakennus hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittava. Pihapiiri vaalittava. Päärakennus (1) on niin hahmoltaan kuin yksityiskohdiltaan vaalittava. Julkisivut tulee säilyttää. Pihapiirin rakennukset (2 ja 3) ovat vaalittavia. Kanava ja ohjauskeskus ovat vaalittavia ja ne tulee säilyttää. Rakennus ja pihapiiri ovat niin hahmoltaan kuin yksityiskohdiltaan vaalittavia. Pihapiiri on kokonaisuus, jonka rakennuskanta tulisi kokonaisuussaan säilyttää. Päärakennus 1 sekä ulkorakennukset 3,6,8,9,13 yksityiskohdissaan vaalittavia, päärakennus säilyneiltä osiltaan. Muu rakennuskanta hahmoiltaan valittavia. Kosken varren rakennukset (24) sekä vanha aitta (8) ovat hahmoiltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittavia. Ne tulisi säilyttää. Päärakennus (1) ja karjasuoja (7) ovat hahmoltaan vaalittavia. Päärakennus on kokonaisuussaan arvokas ja vaalittava. Myös piharakennuksen vaaliminen suositeltavaa. Pihapiiri kaikkine rakennuksineen on niin hahmoltaan kuin yksityiskohdiltaan arvokas ja vaalittava. kokonaisuutta, eivätkä yksityiskohtien muutokset vähentää rakennuksen arvoa., päärakennus ja pihapiiri, on kokonaisuussaan arvokas ja vaalittava. Kunnostustoimenpiteet nykyistä ylläpitäviä.
6 183 184 144 147 136 26 27 28 Ittemäki Härköskylän kansakoulu Ittemäentie 20 10 1953 Ylä Härkönen, Ittemäentie 56 10 1880l Rinne Murtolahti, Murtolahnkuja 6 11 1868 Ylä Ilomäki, Ilomäentie 30 11 1862 Entinen torppa, joka laajennettiin 1950luvun alussa koulurakennukseksi. Aikakaun hyvää arkkitehtisuunnittelua ilmentävä rakennus, joka on pääosin hyvin säilynyt. Kantatila. Sijaitsee maisemallisesti erittäin näkyvällä ja hallitsevalla paikalla Härkösenlahn pohjukassa aukeavalla peltoaukealla. Talolla on mielenkiintoinen historia ja sen päärakennus on sekä komea että säilynyt. Murtolahn tilakeskus sijaitsee maisemallisesti kauniin peltoaukean pohjoisreunalla, eteläisessä rinteessä. Päärakennus on vanhimmilta osiltaan 1800luvun puolivälistä. Kokonaisuus kerroksinen, yleisilmeeltään perinteisenä säilynyt. Alkujaan Herraseen kuulunut Ilomaki jaettiin 1854 Ala ja YläIlomäeksi. Ne sijaitsevat molemmat elleen maisemallisesti kauniin peltoaukean pohjoislaidalla. YläIlomäki on kaksikerroksinen, perinteinen talonpoikaistalo. Suojeltu 1997 OY:ssä. Entinen Umpipohja, Marttisen kirkkoherranpappilan torppa, sittemmin Hakalan torppa, josta vanhin maininta on vuolta 1792. Asuinpaikkana mahdollissti tätäkin vanhempi. Pihapiirissä on säilynyt useita vanhoja rakennuksia. Maisemallisesti kauniilla paikalla, mäellä lähellä Siekkisjärven rantaa sijaitseva tilakeskus 1900luvun alusta, jossa useita säilyneitä perinteisiä rakennuksia. Kuulunut alkujaan Siekkiseen, josta se on lohottu 1897. Alkujaan Ellinniemen torppa. Siekkiskylän klassistinen kansakoulu. Vaikka rakennus on tyylillisesti rakennusajankohtaansa vanhahtavampi, on se arkkitehtonisesti ja yksityiskohdissaan tyyliään hyvin edustava. Omalla kiinteistöllään sijaitseva Siekkisen kansakoulun klassistinen piharakennus vuolta 1941. Vaikka rakennus on tyylillisesti rakennusajankohtaansa vanhahtavampi, on se arkkitehtonisesti ja yksityiskohdissaan tyyliään hyvin edustava. Vuonna 1900 kappalaisen pappilaksi valmistunut pastori Otto Lillqvistin suunnittelema, arkkitehtonisesti tyyppiään edustava ja maisemalliselta sijainniltaan idyllinen rakennus. Toiminut myöhemmin Tuberkuloosiliiton lasten siirtolana. Rajaniemen pappilan läheisyyssä sijaitseva asuinrakennus idyllisine pihapiireineen 1900 luvun alusta. Rakennus on säilynyt pääosin perinteisenä. L:n muotoisessa ulkorakennuksessa aumakatto. Torisevan luonnonmaisemaltaan ja matkailuhistorialtaan mielenkiintoisten ja arvokkain Torisevanjärvien kävijöitä palvelemaan rakennettu kahvimaja alaisen Torisevan pohjoisrannalla. Sijaitsee korkealla kalliolla ja sieltä avautuva näköala on vaikuttava. Puukkoniemi, Torppakyläntie 16 13 1920 Ellilä, Siekkinen 14 1900 Siekkisen kansakoulu, Siekkisenpolku 18 14 1941, kuten materiaaleiltaan, yksityiskohdiltaan jne vaalittava ja tulee säilyttää sellaisenaan. Siekkisen kansakoulun ulkorakennus 14 1941 33 Rajaniemi 16 1900 35 17 Tanhuanpää, 173 16 1906 Torisevan kahvimaja, Torisevajärvientie 493 17 1936 Rakennus on hahmoltaan ja yksityikohdiltaan kokonaisuutta, eivätkä yksityiskohtien muutokset vähentää rakennuksen arvoa. Päärakennus, aitat, paja ja pihapiiri ovat hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittavia. Korjaukset eivät saa vaarantaa kokonaisuutta, eivätkä yksityiskohtien muutokset vähentää rakennuksen arvoa. Pihapiiri on vaalittava, eivätkä muutokset saa vaikuttaa pelto tai tiemaisemaan. Kerroksinen päärakennus (1), sauna (3), navetta (5) hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittavia. Päärakennus on hahmoltaan ja säilyneiltä yksityiskohdiltaan vaalittava. Päärakennus hahmoltaan ja säilyneiltä yksityiskohdiltaan vaalittava. Pihapiiri rakennuksineen rakennusten hahmoa, yksityiskohtia tai kokonaisuutta. Aitat (3,4) tulisi säilyttää sellaisinaan. Päärakennus (1) sekä vanhat piharakennukset (2,3,4) hahmoiltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittavia. Pihapiiri vaalittava. vaalittava ja tulee säilyttää sellaisenaan. Pappila on niin hahmoltaan kuin yksityiskohdiltaan arvokas ja vaalittava. Julkisivut tulee säilyttää säilyneiltä osiltaan. Rakennus on hahmoltaan ja säilyneiltä yksityiskohdiltaan, kuten materiaaleiltaan, ikkunoiltaan jne vaalittava. arvokas ja vaalittava. Korjaukset ja muutokset eivät saa rakentaa alkuperäisen kaupparakennuksen yleisilmettä tai säilyneitä yksityiskohtia.
7 1 2 3 4 6 9 13 14 15 25 Maantie Paavola,Jäähdys pohjantie 108 18 1870 Jukola, Jäähdyspohjantie 58 18 1927 Rientola, Jäähdyspohjantie 45 18 1884 Ylämylly, Majalahntie 18 1867 Euranniementie, ulkorakennuksia 18 Uotila, Majalahntie 189 18 n. 1850 1900 Heikkilänmaa, 611 18 1939 Vanhainkodin paikka ja ulkorakennukset, Torisevajärvientie 833 18 1900l Kangas Heikkilä, 580 18 1920 Paavolantie 68 20 1925 Kantatila Jäähdyspohjassa, esiintyy 1700 luvun asiakirjoissa Karsaantaipaleen nimellä. Perinteisenä säilynyt vanha tila pihapiireineen. Sijaitsee vanhan Suuren Pohjantien, nykyisen Jäähdyspohjantien varrella, puuston katveessa. Jäähdyspohjan kylällä, peltoaukealla maisemallisesti erittäin näkyvällä paikalla sijaitseva nuorisoseurantalo. Tärkeä osa kylän sosiaalista kokonaisuutta ja rakennettua ympäristöä. Edvard Raiskin vuonna 1884 Jäähdyspohjantien, historiallisen Suuren Pohjantien varteen rakennuttama vanha päärakennus, jossa aikoinaan sijaitsi Jäähdyspohjan kylän ensimmäinen sekatavarakauppa. Rakennus on yksityiskohdissaan säilynyt koristeellisena. Ylämylly (1) o toinen Jäähdyspohjan erittäin arvokkaan, säilyneen myllykokonaisuun myllyistä. Sijaitsee näkyvällä aivan Majalahn tiessä kiinni, kosken varrella. Jäähdyskylän myllyn läheisyyssä sijaitsevia, kokonaisuuteen kuuluvia perinteisiä hirsisiä ulkorakennuksia. Jäähdyspohjan kylän kantatilan, Uotilan, toinen osa, jonka päärakennus 1800luvun alusta. Maisemallisesti hienossa paikassa Majalahntien varressa. Tien toisella puolella Heikki Uotilan talo. Heikkilän kantatilaan kuulunut kiinteistö, jonka maille rakennettiin kunnalliskodin mielisairasosasto. Nykyisin taipensionaattina toimiva rakennus edustaa 1930 luvun suunnitteluihanteita ja sijaitsee maisemallisesti näkyvällä paikalla. Jäähdyspohjan kantatilan Heikkilän talon tilalla sijainneen entisen kunnalliskodin, sittemmin vanhainkodin säilyneitä rakennuksia. Vanhainkodin paikalla on suuri paikallinen merkitys lähihistorian tapahtumien vuoksi. Myös rakennuskanta arvokasta. Entinen vuonna 1926 valmistunut lastenkotirakennus, joka nykyisin toimii karavaanarialueen huoltorakennuksena. Jäähdyspohjan kantatilasta, Heikkilästä lohkottu Kangas Heikkilä oli 1900luvun alussa kylän suurin tila. Siekkisjärven jyrkähkössä rantarinteessä maisemallisesti erittäin kauniilla paikalla sijaitseva hirsirakennus pihapiireineen 1920 luvulta. Rakennus on jyrkkine kattoineen huvilamainen, mutta maatilana toiminut. Päärakennus ja säilyneet piharakennukset hahmoiltaan sekä perinteisenä säilyneiltä yksityiskohdiltaan vaalittavia. Lähiympäristön avonaisuun lisääminen olisi eduksi. vaalittava Päärakennus ja piharakennus ovat säilyneitä ja niitä tulee vaalia niin yksityiskohdiltaan kuin hahmoiltaan. Ylläpitäviin korjauksiin kannustaminen suositeltavaa. Ylämylly on säilytettävä omalla paikallaan. Sen kuntoon ja säilymiseen tulee kiinnittää huomiota. Ulkorakennukset ovat niin hahmoiltaan kuin säilyneiltä yksityiskohdiltaan vaalittavia. Ne tulee säilyttää kokonaisuun osana. Hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan perinteisenä säilynyt päärakennus on arvokas ja vaalittava. Ylläpitävää kunnostusta suositellaan, perinteisiä yksityiskohtia muuttamatta. Pihapiiri vaalittava. Ympäristöä tulee vaalia historiallisena tapahtumapaikkana. Rakennukset ovat hahmoiltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittavia. Kerroksisesti syntynyt rakennus on hahmoltaan ja yksityiskohdiltaan vaalittava., päärakennus ja pihapiiri, on kokonaisuussaan arvokas ja vaalittava. Kunnostustoimenpiteet nykyistä ylläpitäviä.