- PDF Free Download

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "https://www.kulttuuriymparisto.fi/netsovellus/sa/sa_alue_inventointiraportti.aspx?alu..."

Anna-Leena Auvinen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan

inventointialueen etelälaidassa. Tammiviidan eli Rantalan kantatilan hyvin säilynyt pihapiiri joen rannassa.

Alareunassa näkyvä Hinnerjoen kirkkotien pohjoispuolen kylätontti oli tiiviisti rakennettu.

fi Osasuurennos isojaon täydennyskartasta vuodelta 1908. karttaote Kansallisarkiston digitaaliarkisto. digi.narc.

1 Sivu 1/7 PAKKI - SATAKUNNAN MUSEO / ALUEEN INVENTOINTIRAPORTTI Kreulanrannan inventointialue Merjalan rakennushistoriallisesti, maisemallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä tontti jokirannassa inventointialueen etelälaidassa. Tammiviidan eli Rantalan kantatilan hyvin säilynyt pihapiiri joen rannassa. Osasuurennos Hinnerjoen vuoden isojakokartasta. Alareunassa näkyvä Hinnerjoen kirkkotien pohjoispuolen kylätontti oli tiiviisti rakennettu. Talot olivat A: Ruicka, B: Kreula, D: Kalli, E: Raula ja E: Randala. Kansallisarkiston digitaaliarkisto. digi.narc.fi Osasuurennos isojaon täydennyskartasta vuodelta karttaote Kansallisarkiston digitaaliarkisto. digi.narc.fi Osasuurennos 1900-luvun alun venäläisestä topografikartasta. Kartasta ilmenee tiiviisti rakennettu ryhmäkylämäinen kylätontti. Nykyisen Lääkärintien varsi oli vielä rakentamaton. yleiskuva Kansallisarkiston digitaaliarkisto. digi.narc.fi

Sivu 2/7 Osasuurennos vuoden 1968 peruskartasta.

maanmittauslaitos.fi/ Asemakaavaluonnos ja inventointialue.

fi/fi/palvelut/teknisetpalvelut/kaavoitus.

Varsinainen Kreulanrannan tontti on nro 140.

ktj.fi Valtakunnallisesti merkittävä RKY-alueen rajaus.

2 Sivu 2/7 Osasuurennos vuoden 1968 peruskartasta. karttaote Maanmittauslaitos. Asemakaavaluonnos ja inventointialue. karttaote Alueen tonttijako inventointihetkellä. Varsinainen Kreulanrannan tontti on nro 140. yleiskuva Kiinteistötietojärjestelmä, Maanmittauslaitos. Valtakunnallisesti merkittävä RKY-alueen rajaus. karttaote KOHDE_ID=1974 Hinnerjoen historiallisen kylätontin alue oli vielä luvulla tiheään rakennettu ja säilynyt ryhmäkylämäisenä kokonaisuutena,

Sivu 3/7 jollainen se on edelleen. Kreulan tontti oli jo tässä vaiheessa avoin ja vanha navetta sekä väentupa olivat hävinneet.

Edellisen kuvan osasuurennoksessa näkyy Hinnerjoen kirkkotien ja Lääkärintien risteyksessä sijainnut liikerakennus, joka on

Edellisen kuvan rakennus sijaitsi oikealla näkyvällä puistomaisella alueella, joka kuuluu takana näkyvän Alasmaan tonttiin.

kylätontilla. Taustalla Kreulan päärakennus.

3 Sivu 3/7 jollainen se on edelleen. Kreulan tontti oli jo tässä vaiheessa avoin ja vanha navetta sekä väentupa olivat hävinneet. yleiskuva Valokuva Satakunnan Museo. Edellisen kuvan osasuurennoksessa näkyy Hinnerjoen kirkkotien ja Lääkärintien risteyksessä sijainnut liikerakennus, joka on sittemmin hävinnyt. yksityiskohtakuva Valokuva Satakunnan Museo. Edellisen kuvan rakennus sijaitsi oikealla näkyvällä puistomaisella alueella, joka kuuluu takana näkyvän Alasmaan tonttiin. Mahdollinen uudisrakentaminen kaavassa AL-merkinnällä osoitettuun risteysalueeseen vaikuttaa näkymään historiallisella kylätontilla. Taustalla Kreulan päärakennus. Kaava-aluetta Lääkärintien varresta, johon on osoitettu asuinpientalojen sekä erillispientalojen korttelialueet. Tien varren toinen puoli on melko tiheään rakennettu. Taustalla joen itäpuolella maisemallisesti merkittävä historiallinen viljelyalue. Näkymä Lääkärintielta kohti luodetta ja kirkonkylän keskustaa. Tien varren rakennuskanta on iältään kirjavaa, ajoittuen

4 Sivu 4/7 iäkkäämmältä osalta jälleenrakennuskaudelle. Valtavainion pihaan johtaa kaunis puukujanne. Näkymä Lääkärintieltä kohti Hinnerjoen kirkkotien risteystä. Vasemmalla Alasmaan tontti, jota rajaa kuusiaita. Näkymä kaava-alueelle Hinnerjoen ylittävältä puusillalta. Kreulan navetalla on merkitystä historiallisen kylätontin maisemassa.

5 Sivu 5/7 Historiallisella kylätontilla pihapiirit ovat osittain erittäin avonaisia ja pihoja sekä puutarhoja on jatkettu entisille viljelyalueille kohti koillista. Kuvassa Tammiviidan pihaaluetta ja taustalla avautuvaa historiallista viljelyaukeaa. Näkymä Kreulan pihasta kohti koillista. taustakartta Maanmittauslaitos WMTS 2017

6 Sivu 6/7 Kunta: Kylä/kosa: Aluetyyppi: Arvotus: Eura Hinnerjoki inventointialue ei määritelty Historia Hinnerjoen historiallinen kylätontti on sijainnut samalla paikalla nykyisen Hinnerjoen kirkkotien varrella viimeistään 1500-luvulta lähtien. Hinnerjoen kirkonkylä oli isojaon aikaan vuosina suurin Rauman seudun kylistä käsittäen kaikkiaan 17 taloa. Hinnerjoki kuului Turun akatemialle jo 1600-luvulla tehdyn kuningattaren lahjoituksen perusteella. Ahtaaksi käyneellä kylätontilla sijaitsi kaikkiaan yhdeksän taloa, myös Kreulan ja Rantalan eli nykyisen Tammiviidan kantatilat. Taloja ei kuitenkaan velvoitettu välittömästi siirtämään talouskeskustaan kauemmaksi. Osa taloista sijaitsi varsinaisen kylätontin ulkopuolella jo tilojen halkomisen seurauksena luvulla tehtiin anomus isojaon täydennyksen toimittamisesta. Jotkut vaativat jopa perusteellisempaa uusjakoa, jonka yhteydessä olisi voitu suorittaa tilusvaihtoja ja siirtää joitakin taloja kylätontilta kauemmaksi. Talolliset kuitenkin vastustivat isojaon järjestelyä ja vuonna 1899 senaatin päätöksellä päädyttiin toteuttamaan ainoastaan tarpeelliset isojaon täydennystyöt. Tämän vuoksi Hinnerjoen kirkonkylä on edelleen esimerkkinä tiheämpään rakennetusta ryhmäkylästä. Inventointialue on muuttunut jonkin verran 1900-luvun puolivälistä tähän päivään luvulla historiallisen kylätontin ympäristö oli nykyistä tiiviimmin rakennettu. Muun muassa Kreulan pihapiirin rakennuskanta on harventunut melko huomattavasti ja tämän seurauksena pihapiiri on melko avoin. Lääkärintien ja Hinnerjoen kirkkotien risteyksessä sijaitsi ainakin 1960-luvun lopulla iäkäs liikerannus, joka on sittemmin hävinnyt ja alue on muuttunut puistomaiseksi. Rakennuskanta on säilynyt muilta osin pääosin hyvin. Lääkärintien varteen syntyi asutusta pääosin 1900-luvun puolivälin paikkeilla. Kuvaus Melko suppea inventointialue sijoittuu Lääkärintien ja Hinnerjoen väliselle alueelle. Rakennus rajautuu karkeasti länsi-luoteispuolella Lääkärintiehen ja pohjoisessa Valtavainion kiinteistöön. Itäreunaa rajaa Hinnerjoki ja etelässä Hinnerjoen kirkkotie. Hinnerjoen kirkkotien varren rakennuskanta ja inventointialueella olevat tontit sijoittuvat historialliselle kylätontille ja kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön. Vanha kirkonkylä on kokonaisuudessaan hyvin säilynyt. Inventointialueella sijaitsee kaikkiaan kolmen entisen historiallisen kantatilan rakennuksia. Kreulan eli entisen Kylä-Kreulan päärakennus on kookas ja näyttävä 1920-luvun klassismia edustava hirsirakennus. Kreulan tonttiin kuuluu myös hieman idempänä aivan Hinnerjoen kirkkotien varrella sijaitseva entiseen Kallion kantatilaan kuulunut 1920-luvulle ajoittuva navetta. Kreulan tila mainitaan erikseen museoviraston Hinnerjoen kirkonkylän RKY-aluetta käsittelevässä kuvauksessa. Alueen eteläkulmassa lähellä Hinnerjoen ylittävää puusiltaan sijaitsee maisemallisesti, rakennushistoriallisesti ja elinkeinohistoriallisesti merkittävä Merjalan tontti, jonka takana sijaitsee puolestaan alueen ehkäpä merkittävin kokonaisuus; Tammiviidan eli entisen Rantalan kantatilan edelleen umpipihamaisia piirteitä omaava pihapiiri. Alueen maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävin ja huomioitavin alue on Hinnerjoen kirkkotien varsi sekä Lääkärintien risteys. Avarien tonttien vuoksi Lääkärintien varteen mahdollisesti toteutetta uudisrakentaminen ei jätä historiallista rakennuskantaa peittoon. Lääkärintien varsi on ollut jo pitkään niittynä. Kyseessä on historiallinen viljelyalue, mutta tien varteen on rakennettu jo pidemmän aikaa. Maisemallisesti merkittävämpänä historiallisena viljelyalueena voidaan pitää kaava-alueen ulkopuolella joen itäpuolella avautuvaa maisemaa. Lääkärintien linjaus on säilynyt viimeistään 1700-luvulta. Kaava-alueen kulttuurihistoriallisesti merkittävät RKY-alueen tontit ovat melko kookkaita sekä avoimia. Merjalan ja Tammiviidan tontit ovat edelleen melko tiiviisti rakennettuja. Etenkin Kreulan tontti on avara jo vuosikymmenten ajan, koska pihapiiristä on aikanaan purettu rakennuksia. Arviointi Kaava-alueella uudisrakentamista ajatellen erityisen herkkiä alueita ovat maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti merkittävät Hinnerjoen kirkkotien varsi sekä Hinnerjoen kirkkotien ja Lääkärintien risteysalue. Historiallinen kylätontti sijoittuu juuri edellä mainittujen varrelle. Historiallisella kylätontilla sijaitsevat tontit ovat osittain kookkaita ja varsinkin Kreulan tontti on erittäin avoin. Lääkärintien ja Hinnerjoen kirkkotien risteysalueen avoin alue kuuluu Alasmaan tonttiin ja on merkitty kaavaluonnoksessa asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Paikalla on ollut aiemmin liikerakennus. Mikäli kyseiselle alueelle toteutetaan uudisrakennus, tulee se vaikuttamaan koko RKY-alueen näkymään, peittäen sen myös osittain. Avarien tonttien vuoksi Lääkärintien varteen mahdollisesti toteutettavat uudisrakennukset eivät jätä

7 Sivu 7/7 historiallista rakennuskantaa peittoon. Koilliseen Kreulanrannan suuntaan avautuvat avarat pihapiirit ovat olleet aikanaan viljelymaana ja kuuluvat myös kokonaisuudessaan RKY-alueeseen. Vanhasta rakennuskannasta ei ole piha-alueiden näillä sivuilla jälkiä. Varsinkin Alasmaan ja Tammiviidan Kreulanrannan puoleiset avarat pihapiirit ovat erittäin hyvin hoidettuja sekä puutarhamaisia. Kreulan tapauksessa palsta on vasta hiljattain liitetty tonttiin ja vielä niittynä. Esimerkiksi Tammiviidan pihapiirissä vanha umpipihamainen kokonaisuus tulisi huomioida uudisrakentamisen sijoittelussa. Näkymä historialliselle kylätontille tulisi huomioida myös alueen itäpuolella avautuvan historiallisen viljelyalueen halkovalta Tarvaistentieltä. Kohteet Alasmaa Kreula (Kylä-Kreula) Merjala Tammiviita (Kylä-Rantala) Valtavainio

Samankaltaiset tiedostot

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus 11. Kesäranta 684-403-1-50 1 Tila on perustettu 1940-luvun puolivälissä kesänviettopaikaksi.