Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista

Samankaltaiset tiedostot
Lakeuden sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueen väestönkehitys, palvelut ja terveyskeskusten liikenteellinen saavutettavuus

Väestönmuutokset 2011

Oulun seudun kouluverkon tarkastelu paikkatiedon avulla Syksy 2011

Paikkatiedon hyödyntäminen palveluverkkosuunnittelussa Oulun kaupungissa

15 Pohjois-Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

Perusturvalautakunta /Liite LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEET. *varastoon/lainaamoon hankitut välineet

MATO luonnoksen esittely

Palveluiden saavutettavuuden tutkimusmenetelmät

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Kumpulankaari 14, OULU RHY-numero 253 PetoyhdyshenkilöJani RantasuoOULU

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

LIITE 1. OULUN SEUDUN JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASO- JA LINJASTOSUUNNITELMAN 2. VAIHE

OULUN SEUTU - YHDYSKUNTARAKENTEEN TIIVISTÄMINEN HYVÄLLÄ YHTEISTYÖLLÄ POHJOISKALOTIN YKKÖSEKSI

DEMOGRAFINEN ELI VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE

Väestönkehitys ja ennuste MATOn mukaisella rakentamisella

Kunnanvaltuusto Talousarvio Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Muutokset suhteutettiin väestökehitykseen ja ikärakenteeseen. Uusien digitaalisten palveluiden ja logistiikan mahdollisuudet otettiin huomioon

Miten väestöennuste toteutettiin?

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Ii Tuomas Jalava

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2014-7/2015. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2012

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Tyrnävä Tuomas Jalava

OULUN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

Oulun seudun kuntien maankäytön toteuttamisohjelma luonnos

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

Elinvoima ja kilpailukyky kaupunkiseudulla

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

Liikenteenharjoittajan toteuttama lippujärjestelmä perustuu kilometritaksaan.

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulun selvitysalue Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Hailuoto Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Oulu Tuomas Jalava

Etelä-Savon kuntarakenneuudistuksen tausta-aineistoa

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Muhos Tuomas Jalava

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Liminka Tuomas Jalava

Kunnanhallitus Valtuusto OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN YHTYMÄKOKOUSEDUSTAJIEN VALITSEMINEN

Pohjois-Savon väestöennuste

Maa-ainesluvat kuntien näkökulmasta

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Paikkatiedon mahdollisuudet

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Kempele Tuomas Jalava

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Lumijoki Tuomas Jalava

VÄESTÖENNUSTE

Tilastokatsaus 12:2010

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2017

KUUMA-johtokunta / Liite 13l. KUUMA kuntien. väestöennuste

Oulun seudun yleiskaava 2020 Muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivitetty

Asuinalueiden matkatuotoskortit

Liikenteen käytännön hoitamiseen liittyviä taustatietoja

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Joensuu Heikki Miettinen

Yritystukien alueellinen kohdentuminen Pohjois- Pohjanmaalla

Oulun seudulla kiertävien nopeusnäyttötaulujen mittaukset ajalla 8/2015-7/2016. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen maantieverkon kohteet

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

ALUE- JA VÄESTÖRAKENTEEN ISOT MUUTOSTRENDIT. VTT Timo

Väestöarvion laadinta ja väestötietojen hyödyntäminen Jyväskylässä

Oulun seudun hajarakentamisselvitys OULUN SEUTU RAKENNUSVALVONTATYÖRYHMÄ

Paikkatiedon hyödyntäminen Korvensuoran hankesuunnitelmassa. Tammikuu 2012

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Suomessa - esimerkkinä Lappeenrannan seutu. Alpo Kassinen

Lapset ja lapsiperheet

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

tilaa, valoa ja pohjoista voimaa H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I - II

OULUN YLEISKAAVAN 2020 SEURANTA. Oulun kaupunki Keskushallinto Talous ja strategia A 191 ISSN

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset 2013 Tammi-lokakuu

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

Suomen kasvukäytävän ELINVOIMAKARTASTO

Jyrääkö väestörakenteen muutos ITÄ-SUOMEN?

Oulun seudun kaupallinen palveluverkko 2030

VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA

VÄESTÖENNUSTE

ALAVINSOAN OUNTA OVavuoVikatVauV tammi-lokakuu

Suomen aluerakenteen viimeaikainen ja tuleva kehitys

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

Pohjoiset suurkaupungit

Metropoli Oulun horisontista

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi A(RT) Muurame Tuomas Jalava

TUKEVA 2 Oulun seudun osahanke

Raahe Hannu Kallunki kuntayhtymän johtaja

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla (heinä)

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2013

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014

TILASTOKATSAUS 4:2015

SISÄLLYS 1. Väestö ja väestöennusteet Hämeenlinnan väestötiheys vuoden 2014 lopussa Väestö ja peruspalveluiden sijainti

Yleistä tietoa Pohjois-Pohjanmaan maakunnasta. Pohjois-Pohjanmaan sosiaali- ja terveydenhuolto osana tulevaisuuden maakuntaa -hanke (PoPSTer)

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa

Metropolitutkimusseminaari Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Kuntatalouden trendi. Oulun selvitysalue Heikki Miettinen

Yhdyskunta ja ympäristöpalvelut

Esityslistan liitteenä on Oulun kaupunginhallituksen päätös

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Kuntakohtaisia tulosjakaumia 2015 sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutyytyväisyydestä ja saatavuudesta ja saavutettavuudesta

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 2015

Poikkeusliikenteen vaikutus linjoittain

Transkriptio:

Paikkatietotarkastelu Oulun seudun väestöstä ja sosiaali- ja terveyspalveluista 16.1.2012

2 Sisällysluettelo 1. Alkusanat... 3 2. Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste... 4 3. Väestörakenne ja sen ennustetut muutokset Oulun seudulla... 8 4. Vanhusten määrän ennustettu kehitys... 10 5. Päiväkoti-ikäisten ja koululaisten määrän ennustettu kehitys... 11 6. Oulun seudun demografinen huoltosuhde... 13 7. Väestön sijoittuminen Oulun seudulla... 14 8. Oulun seudun sosiaali- ja terveyspalvelut... 17 8.1. Oulun seudun kuntien terveyspalvelut... 17 8.2. Oulun seudun sosiaalipalvelut... 19 8.3. Vanhuspalvelut... 21 9. Terveysasemien ja keskusten sekä neuvoloiden saavutettavuus... 23 10. Lisämateriaalia palveluverkkosuunnitteluun... 26 10.1. Työpaikat vuonna 2007... 26 10.2. Linja-autopysäkkien saavutettavuus... 28 10.3. Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat... 30 10.4. Autioitumisuhanalla olevat alueet... 32 11. Yhteenveto... 34 LIITE 1 Oulun seudun väestörakenne kunnittain LIITE 2 Oulun seudun vanhusten ennustetut määrät vuoteen 2030 saakka LIITE 3 Oulun seudun väestö ja sen muutokset vuosina 2000-2010

3 1. Alkusanat Tämän työntarkoituksena on ollut tuottaa taustatietoa suunnittelun tueksi Oulun seudun kuntien ja Yli-Iin sosiaali- ja terveyspalveluista tilastotiedon ja paikkatiedon avulla. Yli-Ii yhdistyy uuteen Ouluun vuoden 2013 alusta, ja on tämän takia otettu mukaan tarkasteluun. Työssä alueesta käytetään nimitystä Oulun seutu. Työssä on pyritty hyödyntämään tuoreimpia käytössä olevia aineistoja. Aineistona on hyödynnetty vuonna 2011 kerättyjä tietoja seudun kunnilta, Tilastokeskukselta sekä ruutupohjaista Ympäristökeskuksen ylläpitämää Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmää (YKR-aineisto). Käytetyt väestötilastot ovat Tilastokeskuksen tilastoja kunkin vuoden 31.12. tilanteen mukaan. Väestöennuste on laadittu vuonna 2009. Kartoissa on käytetty väestöaineistoa Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmästä (YKR-aineisto). YKR-aineiston väkiluvut ja Tilastokeskuksen väestötilastot eroavat hieman toisistaan ruutuaineiston luonteen vuoksi. Paikkatieto tarkastelut on tehty MapInfo Professionalilla ja saavutettavuustarkastelut GRouterilla. Tämä raportti on laadittu Oulun seudulle ja työtä on ohjannut Oulun seudun hyve-tiimi. Työn on tehnyt Anna Keskitalo.

4 2. Oulun seudun väkiluvun kehitys ja väestöennuste Oulun seudun väkiluvun kehitys on ollut tasaista ja positiivista vuosina 1980 2010 (kuva 1). Viimeisimmän kymmenen vuoden aikana väestö on lisääntynyt suhteessa eniten Limingassa (57,6 %) ja toiseksi eniten Kempeleessä (26,4 %). Ainoastaan Yli-Iissä väestö on vähentynyt (-7,3 %) (taulukko 1 ja kuva 2). Kaiken kaikkiaan seudun väliluku lisääntyi 33 968 asukkaalla (17,5 %) ja vuoden 2010 lopussa seudulla asukkaita oli yhteensä 228 591. Oulun seutu onkin ollut yksi niistä harvoista seutukunnista Suomessa, joissa väestö on huomattavasti lisääntynyt. Tämä on luonut hyvän pohjan Oulun seudun kehittymiselle. Kuva 1. Oulun seudun väkiluvun kehitys vuosina 1980 2010 ja ennuste vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Kuva 2. Oulun seudun kuntien väkiluku vuosina 2000 ja 2010 (Tilastokeskus).

5 Taulukko 1. Oulun seudun kuntien väkiluku ja sen muutos vuosina 2000 ja 2010 (Tilastokeskus). Kunta Väestö 2000 Väestö 2010 Muutos 2000 2010 Muutos % 2000 2010 Hailuoto 966 1 004 38 3,9 Haukipudas 15 779 18 872 3 093 19,6 Kempele 12 551 15 864 3 313 26,4 Kiiminki 10 453 13 088 2 635 25,2 Liminka 5 735 9 037 3 302 57,6 Lumijoki 1 686 1 994 308 18,3 Muhos 7 799 8 857 1 058 13,6 Oulu 124 063 141 671 17 608 14,2 Oulunsalo 8 196 9 599 1 403 17,1 Tyrnävä 5 035 6 416 1 381 27,4 Yli-Ii 2 360 2 189-171 -7,3 Yht. 194 623 228 591 33 968 17,5 Oulun seudulla luonnollinen väestönlisäys on ollut positiivista pitkään, ja syntyneiden määrä onkin huomattavasti suurempi kuin kuolleiden määrä (kuva 3). Luonnollinen väestönlisäys pysytteli vuosituhannen vaihteeseen asti lähes samana, 1 600 henkilössä, mutta siitä eteenpäin syntyvyys on noussut lähes 3 800:aan. Samaan aikaan kuolleisuus lisääntyi vain hiukan. Kokonaisnettomuutto oli koko tarkastelujakson ajan positiivista. Huippuvuosi oli vuosi 2000, jolloin Oulun seudulle muutti lähes 3000 uutta asukasta (kuva 4). Syntyvyyden ja muuton seurauksena väestömäärä on lisääntynyt Oulun seudulla huomattavasti myös verrattuna koko Suomeen. Yleiset taloudelliset suhdanteet näyttävät ohjaavan muuttoa jonkin verran, sillä vuonna 1993, jolloin lama oli ankarimmillaan, nettomuutto oli alhaisimmillaan. Vuosituhannen vaihteessa, jolloin IT-buumi oli Oulun seudulla korkeimmillaan, oli myös kokonaisnettomuutto suurimmillaan. Oulun seudun positiivista muuttovirtaa pitää yllä Oulun seudun ja erityisesti Oulun kaupungin asema Pohjois-Suomen talous-, työ- ja koulutuskeskuksena. Kuva 3. Syntyneet, kuolleet ja syntyneiden enemmyys Oulun seudulla 1990-2010 (Tilastokeskus).

6 Kuva 4. Oulun seudun väestömuutostekijät vuosina 1990-2010 (Tilastokeskus). Oulun seudun alueen väestökasvun ennustetaan jatkuvan tulevaisuudessakin postiiivisena (taulukko 2). Vuonna 2009 laaditun Tilastokeskuksen ennusteen mukaan alueella olisi vuonna 2030 yhteensä 20 % enemmän asukkaita kuin vuonna 2010 oli, mikä tekee 45 756 asukasta. Väestöennuste perustuu viime vuosien väestökehitykseen oletuksena, että kehitys jatkuu samanlaisena myös tulevaisuudessa. Väestökasvun ennustetaan olevan jatkossakin voimakkainta Limingassa, ja Yli-Iissä väestömäärän ennustetaan edelleen pienenevän. Taulukko 2. Oulun seudun kuntien väkiluku vuonna 2010 ja ennustettu väestömuutos vuosina 2015, 2020, 2025 ja 2030 (Tilastokeskus). 2010 Kunta 2010 2015 2020 2025 2030 2030 % Hailuoto 1 004 1 125 1 187 1 236 1 271 267 26,6 Haukipudas 18 872 20 728 22 084 23 112 23 822 4 950 26,2 Kempele 15 864 17 478 18 645 19 483 20 071 4 207 26,5 Kiiminki 13 088 14 428 15 291 15 892 16 273 3 185 24,3 Liminka 9 037 11 121 12 571 13 584 14 263 5 226 57,8 Lumijoki 1 994 2 131 2 251 2 339 2 402 408 20,5 Muhos 8 857 9 644 10 167 10 524 10 750 1 893 21,4 Oulu 141 671 147 818 153 755 158 913 163 491 21 820 15,4 Oulunsalo 9 599 10 559 11 135 11 548 11 823 2 224 23,2 Tyrnävä 6 416 7 111 7 677 8 068 8 312 1 896 29,6 Yli-Ii 2 189 2 019 1 943 1 899 1 869-320 -14,6 yht. 228 591 244 162 256 706 266 598 274 347 45 756 20,0 Väestön muutokseen vaikuttavien tekijöistä syntyneiden määrän ennustetaan pysyvän ajanjaksolla 2011 2030 nykyisellä tasolla vajaassa neljässä tuhannessa (kuva 5). Sen sijaan kuolleiden määrän odotetaan lisääntyvän noin 1500:sta noin 1900:aan. Näin ollen luonnollinen väestönlisäys ei ole enää niin voimakasta kuin tällä hetkellä. Vuoteen 2030 mennessä luonnollinen väestönlisäys on Oulun seudulla noin 500 henkeä vähemmän kuin vuonna 2010. Ennusteen mukaan sekä luonnollinen väestönlisäys että kokonaisnettomuutto tulevat pienenemään ja näin ollen kokonaismuutos

7 on edelleen positiivista, mutta kasvu pienempää kuin nykyään (kuva 6). Kokonaisnettomuuton arvioidaan kääntyvän laskuun seuraavan vuosikymmenen alussa. Tähän vaikuttaa se, että väestö vähenee Pohjois-Suomessa, ja potentiaalisten muuttajien määrä vähenee. Kuva 5. Syntyneiden, kuolleiden ja luonnollisen väestönlisäyksen ennustettu kehitys 2011 2030 (Tilastokeskus). Kuva 6. Oulun seudun väestön muutostekijöiden ennustettu kehitys vuosille 2011 2030.

8 3. Väestörakenne ja sen ennustetut muutokset Oulun seudulla Oulun seudun väestö on nuorta verrattuna koko Suomen väestöön. Suomessa 0-6 vuotiaita oli vuoden 2010 lopussa keskimäärin 7,8 % väestöstä ja Oulun seudulla vastaava luku oli 10,8 % (taulukko 3 ja kuva 5). Yli 75 vuotiaita oli Suomessa 8,1 % väestöstä ja Oulun seudulla 5,3 %. Tulevaisuudessa Tilastokeskuksen mukaan väestön ennustetaan lisääntyvän kaikissa ikäryhmissä kaikkina vuosina lukuun ottamatta 0-6 vuotiaita vuonna 2030. Ylivoimaisesti suurin suhteellinen kasvu tulee olemaan yli 75 vuotiaiden ikäryhmässä (139 %). Oulun seudulla on muuhun Suomeen verrattuna paljon opiskeluikäisiä, mikä kertoo Oulun erinomaisista koulutusmahdollisuuksista. Sen sijaan muissa Oulun kunnissa on vähän opiskeluikäisiä, koska niissä opiskelumahdollisuudet ovat rajatut varsinkin toisen asteen koulutuksen jälkeen. Kuntakohtaiset väestörakenteet ja ennustetut muutokset ovat liitteessä 1. Vuoteen 2030 mennessä alle kouluikäisten lasten määrä tulee suhteellisesti vähenemään 10,8 %:sta 9,4 %:iin, mutta absoluuttisen määrän ennustetaan lisääntyvän 1 222 lapsella. Lasten suhteellinen osuus koko väestöstä tulee vähenemään kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Yli-Iitä (liite 1). Vertailtaessa Oulun seudun kuntia keskenään voidaan havaita, että voimakkainta alle kouluikäisten lasten kasvu on Limingassa (28,1 %). Yli-Iissä alle kouluikäisten määrä tulee laskemaan ennusteen mukaan lähes kymmenen prosenttia. Kouluikäisten määrä tulee Tilastokeskuksen ennusteen mukaan lisääntymään vuoteen 2030 mennessä 25,4 %:lla, eli 7-15 -vuotiaita ennustetaan olevan lähes seitsemän tuhatta enemmän kuin vuonna 2010. Ikäryhmä kasvaa kaikissa kunnissa Yli-Iitä lukuun ottamatta. Samalla kouluikäisten suhteellinen osuus väestöstä nousee hiukan. Limingassa kouluikäisten määrän ennakoidaan lisääntyvän 72,4 %, mikä on eniten Oulun seudulla. Absoluuttinen määrä nousee eniten Oulussa, noin 2 300 kouluikäisellä. Työikäisten määrän ennustetaan lisääntyvän vajaalla seitsemällä prosentilla, eli noin kymmenellätuhannella 16 64-vuotiaalla. Toisaalta ikäryhmän suhteellinen osuus koko väestöstä tulee pienenemään. Kuntia vertailtaessa havaitaan, että työikäisten suhteellinen osuus vaihtelee kunnittain, eli esimerkiksi Limingassa, Lumijoella ja Yli-Iissä on pienempi osuus työikäisiä kuin Oulussa ja Kiimingissä. Eniten työikäisten määrän ennustetaan kasvavan Limingassa, missä heidän määrä olisi vuonna 2030 noin 56 % suurempi kuin vuonna 2010. Ikäihmisten ja erityisesti yli 75 vuotiaiden määrät ja suhteelliset osuudet koko väestöstä tulevat lisääntymään eniten kaikista ikäryhmistä (määrä 139 % ja osuus kokoväestöstä n. 5 % -yksikköä) vuoteen 2030 mennessä. Absoluuttisesti 65 74 vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrä ennustetaan lisääntyvän lähes yhdellätoistatuhannella. Muhos, Yli-Ii, Tyrnävä ja Lumijoki erottuvat muista kunnista sillä, että vanhusten määrä kasvaa nykyisestä vähemmän kuin muissa kunnissa. Näissä kunnissa myöskään suhteelliset osuudet väestöstä eivät kasva niin paljon kuin muissa kunnissa. Kempeleessä ja Oulunsalossa yli 75-vuotiaden määrän ennustetaan kasvavan jopa 272 % nykyisestä. Toisaalta Oulunsalossa 65 74 vuotiaiden osuus ei kasva niin paljon kuin muissa kunnissa.

9 Kuva 7. Oulun seudun väkiluku vuonna 2010 ja ennuste vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 (Tilastokeskus). Taulukko 3. Ikäryhmittäinen ennustettu väestömäärän kehitys Oulun seudulla vuosina 2010 2030 (Tilastokeskus). Ikäryhmä 2010 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % 2010 % 2030-6 24 614 10,8 26 118 10,7 26 584 10,4 26 322 9,9 25 836 9,4 1 222 5,0 7-15 26 634 11,7 29 404 12,0 32 075 12,5 33 249 12,5 33 404 12,2 6 770 25,4 16-64 149 894 65,6 153 545 62,9 155 661 60,6 157 951 59,2 160 000 58,3 10 106 6,7 65-74 15 335 6,7 20 723 8,5 24 885 9,7 25 645 9,6 26 149 9,5 10 814 70,5 75-12 114 5,3 14 372 5,9 17 501 6,8 23 431 8,8 28 958 10,6 16 844 139,0 Yht. 228 591 244 162 256 706 266 598 274 347 45 756 20

10 4. Vanhusten määrän ennustettu kehitys Kaikista ikäryhmistä erityisesti yli 64 vuotiaiden määrä tulee lisääntymään seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana (taulukko 4). Kaiken kaikkiaan 65 -vuotiaita ja sitä vanhempia arvioidaan olevan Oulun seudulla 27 658 enemmän kuin vuonna 2010 oli, 75+ -vuotiaita arvioidaan olevan lähes 17 000 enemmän ja 85+-vuotiaita lähes 5 000. Keskimäärin 65 +-vuotiaiden määrä lisääntyy ennusteen mukaan vuosittain 1 383 ihmisellä, eniten tarkastelujakson alussa, jonka jälkeen kasvu pienenee. 75-vuotiaissa ja sitä vanhemmissa tämän vuosikymmenen aikana kasvu pysyttelee vielä alle tuhannessa henkilössä, mutta vuosikymmenen alussa noustaan yli tuhanteen henkilöön. Keskimäärin kasvu on 842 henkilöä vuodessa. sen sijaan 85 vuotiaissa ja sitä vanhemmissa kasvu on keskimäärin 238 henkeä vuodessa. Kasvu on tasaista tämän vuosikymmenen ajan, kunnes 2020-luvulla päästään jopa lähemmäs kuuttasataa henkeä vuotta kohden. Liitteessä 2 on kuntakohtaiset ennusteet yli 64 -vuotiaiden määristä vuoteen 2030 saakka. Taulukko 4. Oulun seudun yli 64-vuotiaiden ennustettu määrä vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Vuosi 65+ 75+ 85+ muutos 65 +- v./vuosi muutos 75 +- v./vuosi Muutos 85 +- v./vuosi 65 +v./vuosi kumuloituva muutos 75 +v./vuosi kumuloituva muutos 85 +v./vuosi kumuloituva muutos 2010 27 449 12 114 2 919 - - - - - - 2011 29 045 12 543 3 140 1 596 429 221 1 596 429 221 2012 30 505 13 023 3 335 1 460 480 195 3 056 909 416 2013 32 065 13 559 3 562 1 560 536 227 4 616 1 445 643 2014 33 613 14 107 3 760 1 548 548 198 6 164 1 993 841 2015 35 095 14 372 3 956 1 482 265 196 7 646 2 258 1 037 2016 36 519 15 278 4 153 1 424 906 197 9 070 3 164 1 234 2017 38 065 15 543 4 308 1 546 265 155 10 616 3 429 1 389 2018 39 507 16 148 4 435 1 442 605 127 12 058 4 034 1 516 2019 40 908 16 589 4 633 1 401 441 198 13 459 4 475 1 714 2020 42 386 17 501 4 850 1 478 912 217 14 937 5 387 1 931 2021 43 861 18 669 5 025 1 475 1 168 175 16 412 6 555 2 106 2022 45 263 19 830 5 269 1 402 1 161 244 17 814 7 716 2 350 2023 46 532 21 060 5 539 1 269 1 230 270 19 083 8 946 2 620 2024 47 820 22 282 5 835 1 288 1 222 296 20 371 10 168 2 916 2025 49 076 23 431 5 931 1 256 1 149 96 21 627 11 317 3 012 2026 50 394 24 523 6 476 1 318 1 092 545 22 945 12 409 3 557 2027 51 652 25 715 6 561 1 258 1 192 85 24 203 13 601 3 642 2028 52 875 26 808 6 902 1 223 1 093 341 25 426 14 694 3 983 2029 54 039 27 858 7 116 1 164 1 050 214 26 590 15 744 4 197 2030 55 107 28 958 7 676 1 068 1 100 560 27 658 16 844 4 757

11 5. Päiväkoti-ikäisten ja koululaisten määrän ennustettu kehitys Tilastokeskuksen ennusteen mukaan päiväkoti-ikäisiä lapsia tulee olemaan kaiken kaikkiaan noin 1200 enemmän vuonna 2030 kuin oli vuonna 2010 (taulukko 5). Korkeimmillaan lasten määrän ennustetaan olevan vuonna 2020, jolloin seudulla odotetaan olevan kaiken kaikkiaan 26 600 alle kouluikäistä lasta. Henkilömäärä kasvaa vuoteen 2020 saakka, mutta siitä eteenpäin vähenee. Voimakkainta kasvu on heti tarkastelujakson alussa. Taulukko 5. Oulun seudun päiväkoti-ikäisten määrä vuonna 2010 ja ennustettu määrä vuosille 2011 2030 (Tilastokeskus). Vuosi 0-v. 1 2 3 4 5 6 0-6 v 0-6 v. muutos/vuosi Kumulatiivinen muutos 0-6 v. 2010 3 711 3 644 3 575 3 481 3 499 3 390 3 314 24 614 0 0 2011 3 759 3 698 3 644 3 534 3 463 3 493 3 431 25 022 408 408 2012 3 793 3 734 3 681 3 631 3 528 3 458 3 502 25 327 305 713 2013 3 820 3 765 3 718 3 666 3 619 3523 3 466 25 577 250 963 2014 3 838 3 792 3 749 3 701 3 657 3 607 3 533 25 877 300 1 263 2015 3 854 3 809 3 775 3 728 3 691 3 644 3 617 26 118 241 1 504 2016 3 862 3824 3 794 3 755 3 721 3 675 3 651 26 282 164 1 668 2017 3 867 3 833 3 807 3 771 3 747 3 702 3 682 26 409 127 1 795 2018 3 865 3 841 3 813 3 785 3 760 3 729 3 706 26 499 90 1 885 2019 3 859 3 837 3 819 3 791 3 774 3 747 3 734 26 561 62 1 947 2020 3 850 3 834 3 812 3 799 3 779 3 760 3 750 26 584 23 1 970 2021 3 838 3 819 3 812 3 796 3 783 3 765 3 763 26 576-8 1 962 2022 3 825 3807 3803 3 788 3 783 3 770 3 769 26 545-31 1 931 2023 3 807 3 796 3 788 3 782 3 775 3 766 3 772 26 486-59 1 872 2024 3 793 3 777 3 775 3 766 3 770 3 759 3 771 26 411-75 1 797 2025 3778 3 762 3 757 3 754 3 755 3 753 3 763 26 322-89 1 708 2026 3 762 3 742 3 744 3 739 3 740 3 742 3 749 26 218-104 1 604 2027 3 748 3 729 3 729 3 719 3 728 3 723 3741 26 117-101 1 503 2028 3 737 3718 3 710 3 706 3 710 3 705 3 729 26 015-102 1 401 2029 3 729 3 709 3 695 3 693 3 691 3 693 3 711 25 921-94 1 307 2030 3 726 3 700 3 687 3 676 3 678 3 676 3 693 25 836-85 1 222 Nykyisten väestötrendien jatkuessa nykyisellään on Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2030 kouluikäisiä yhteensä lähes seitsemän tuhatta enemmän kuin vuonna 2010 (taulukot 6 ja 7). Alakouluikäisen määrän ennustetaan lisääntyvän erityisesti lähimpien vuosien aikana ja kääntyvän jopa laskuun tarkastelujakson lopussa. Vuonna 2030 alakouluikäisiä on noin 22 300, mikä on 4 500 enemmän kuin vuonna 2010. Yläkouluikäisissä suurimman kasvun ennustetaan tapahtuvan tämän vuosikymmenen lopussa, jolloin 13 15 vuotiaita on 11 000, mikä on noin 2 400 enemmän kuin vuonna 2030.

12 Taulukko 6. Oulun seudun koululaisten ennustettu määrä vuonna 2010 ja ennustetut määrät vuoteen 2030 saakka (Tilastokeskus). Vuosi Esikoulu 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk 2010 3 314 3 219 3 089 2 943 2 934 2 950 2 740 2 897 2 855 3 007 2011 3 431 3 297 3 220 3 090 2 955 2 945 2 962 2 775 2 903 2 871 2012 3 502 3 419 3 297 3 220 3 098 2 953 2 947 2 969 2 776 2 920 2013 3 466 3 487 3 425 3 290 3 226 3 100 2 955 2 945 2 972 2 790 2014 3 533 3 455 3 488 3 417 3 298 3 225 3 094 2 956 2 951 2 980 2015 3 617 3 520 3 456 3 478 3 420 3 295 3 223 3 094 2 957 2 961 2016 3 651 3 597 3 524 3 450 3 479 3 418 3 290 3 218 3 092 2 968 2017 3 682 3 633 3 598 3 518 3 451 3 477 3 411 3 289 3 215 3 096 2018 3 706 3 668 3 631 3 594 3 514 3 451 3 470 3 408 3 281 3 221 2019 3 734 3 689 3 664 3 626 3 593 3 509 3 445 3 461 3 406 3 285 2020 3 750 3 714 3 693 3 653 3 622 3 587 3507 3 438 3 454 3 407 2021 3 763 3 733 3 716 3 680 3 654 3 617 3 578 3 499 3 435 3 458 2022 3 769 3 740 3 736 3 703 3 678 3 649 3 609 3 571 3 494 3 437 2023 3 772 3 754 3 741 3 719 3 704 3 675 3 637 3 604 3 563 3 493 2024 3 771 3 756 3 747 3 733 3 720 3 696 3 664 3629 3 601 3 560 2025 3 763 3 752 3 752 3 739 3 731 3 710 3 687 3 659 3 622 3 597 2026 3 749 3 748 3 750 3 743 3 737 3 722 3 704 3 678 3 652 3 624 2027 3 741 3 737 3 747 3 739 3 737 3 731 3 712 3 695 3 673 3 650 2028 3 729 3 723 3 739 3 731 3 738 3 734 3 720 3 704 3 687 3 674 2029 3 711 3 711 3 723 3 725 3 731 3 732 3 718 3 714 3 697 3 689 2030 3 693 3 698 3 709 3 713 3 719 3 726 3 722 3 712 3 704 3 701 Taulukko 7. Oulun seudun kouluikäisten määrä 2010 ja ennustettu kehitys ja muutos vuosittain 2011 2030 (Tilastokeskus). Vuosi 1-6 lk. 7.-9. lk lk 1-6 muutos/vuosi lk 1-6 kumuloituva muutos lk 7-9 muutos/vuosi lk 7-9 kumuloituva muutos 2010 17 875 8 759 0 0 0 0 2011 18 469 8 549 594 594-210 -210 2012 18 934 8 665 465 1 059 116-94 2013 19 483 8 707 549 1 608 42-52 2014 19 977 8 887 494 2 102 180 128 2015 20 392 9 012 415 2 517 125 253 2016 20 758 9 278 366 2 883 266 519 2017 21 088 9 600 330 3 213 322 841 2018 21 328 9 910 240 3 453 310 1 151 2019 21 526 10 152 198 3 651 242 1 393 2020 21 776 10 299 250 3 901 147 1 540 2021 21 978 10 392 202 4 103 93 1 633 2022 22 115 10 502 137 4 240 110 1 743 2023 22 230 10 660 115 4 355 158 1 901 2024 22 316 10 790 86 4 441 130 2 031 2025 22 371 10 878 55 4 496 88 2 119 2026 22 404 10 954 33 4 529 76 2 195 2027 22 403 11 018-1 4 528 64 2 259 2028 22 385 11 065-18 4 510 47 2 306 2029 22 340 11 100-45 4 465 35 2 341 2030 22 287 11 117-53 4 412 17 2 358

13 6. Oulun seudun demografinen huoltosuhde Demografinen huoltosuhde kuvaa kuinka monta alle 15-vuotiaista ja yli 64 vuotiaista on yhtä työikäistä kohden. Keskiarvo Suomessa vuonna 2010 oli 0,52 ja Oulun seudulla 0,49. Oulun seudun kuntakohtaiset demografiset huoltosuhteet ovat pääosin korkeammat kuin keskiarvot Suomessa ja Oulun seudulla (kuva 8 ja taulukko 8). Tämä johtuu alle 15-vuotiaiden suuresta määrästä verrattuna työikäisiin, kuten Limingassa, mutta myös vanhusten suuresta määrässä kuten Hailuodossa. Alhaisin huoltosuhde on Oulussassa ja heikoin Yli-Iissä. Tulevaisuudessa demografinen huoltosuhde tulee nousemaan kaikissa kunnissa, kun vanhusten osuus työikäisiin verrattuna tulee nousemaan, mutta myös lasten osuus pysyy vielä varsin korkealla. Kuva 8. Oulun seudun kuntien demografien huoltosuhde (Tilastokeskus). Taulukko 8. Oulun seudun kuntien demografiset huoltosuhteet vuonna 2010 ja ennusteet vuosille 2015, 2020, 2025 ja 2030 (Tilastokeskus). 2010 2015 2020 2025 2030 Hailuoto 0,68 0,81 0,88 0,93 0,98 Haukipudas 0,59 0,65 0,70 0,73 0,75 Kempele 0,56 0,63 0,68 0,73 0,77 Kiiminki 0,60 0,66 0,70 0,72 0,74 Liminka 0,74 0,79 0,79 0,77 0,76 Lumijoki 0,73 0,82 0,89 0,93 0,95 Muhos 0,65 0,73 0,77 0,80 0,82 Oulu 0,43 0,49 0,54 0,58 0,61 Oulunsalo 0,59 0,67 0,77 0,80 0,82 Tyrnävä 0,73 0,78 0,81 0,82 0,83 Yli-Ii 0,77 0,81 0,93 1,04 1,09 Oulun seutu 0,49 0,56 0,61 0,65 0,67

14 7. Väestön sijoittuminen Oulun seudulla Oulun seudun väestö on sijoittunut pääasiassa kuntakeskuksiin sekä sormimaisesti pääteiden varsille (kuva 9). Asutuksen sijoittumisesta voi hyvin havaita myös meren, jokien ja järvien vaikutuksen asuinalueiden sijoittumiseen. Suurin väestökeskittymä on Oulun länsiosissa. Laajimmat asumattomat alueet sijaitsevat Yli-Iissä, Yli-Iin ja Kiimingin välissä, Limingan eteläosissa sekä Ylikiimingissä ja Muhoksella. Mitä kauemmas Oulun keskusta mennään, sitä harvempaa on asutusta. Kaiken kaikkiaan YKR-aineiston mukaan Oulun seudulla asui vuoden 2010 lopussa 227 263 henkilöä. Liitteenä kartat myös 0-6-vuotiaiden, 7-14-vuotiaiden ja yli 75-vuotiaiden määrästä (liite 3). Kuvassa 10 on tarkasteltu väestön muutosta vuosien 2000 ja 2010 välillä. Oulun seudulla on yhteensä 815 ruutua, joissa asukasmäärä on kasvanut ja 676 ruutua, joissa asukasmäärä on vähentynyt. Kaiken kaikkiaan väestö on lisääntynyt ajanjakson aikana 34 293:lla. Jokaisessa kunnassa sijaitsee ruutuja, joissa väestö on lisääntynyt, ja toisaalta ruutuja, joissa väestö on vähentynyt. Kunnissa, joissa on enemmän asukkaita erottuvat myös voimakkaammilla muutoksilla. Suurimmat positiiviset muutokset ovat tapahtuneet niillä asuinalueilla, jotka on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana, kuten Oulussa Kaakkurin suuralue, Ritaharju ja Talvikangas. Toisaalta Oulusta erottuvat myös alueet keskustan läheisyydessä, joille on tehty täydennysrakentamista, kuten Limingantulli, Alppila ja Värttö. Muista kunnista erottuvat Kempeleessä Linnakangas, Limingassa Tupos, Tyrnävällä Tupos, Kiimingissä Jääli, ja Haukiputaalla keskustan eteläpuoli. Suurimmat negatiiviset muutokset ovat tapahtuneet Oulussa ja erityisesti asuinalueilla, jotka on rakennettu 1970- ja 1980 luvuilla, kuten Maikkula, Myllyoja ja Koskela. Muutokset ovat sitä pienempiä mitä kauemmas kuntakeskuksista mennään. Liitteenä kartat myös 0-6 vuotiaiden, 7-14 vuotiaiden ja yli 75 vuotiaiden määrän muutoksesta.

Kuva 9. Oulun seudun väestön sijoittuminen vuonna 2010 (Tilastokeskus, SYKE, YKR-aineisto). 15

Kuva 10. Oulun seudun väestön muutos vuosien 2000 ja 2010 välillä (Tilastokeskus, SYKE, YKR-aineisto). 16

17 8. Oulun seudun sosiaali- ja terveyspalvelut 8.1. Oulun seudun kuntien terveyspalvelut Oulun seudulla jokaisessa kunnassa on terveyspalveluista vähintään lääkärin vastaanotto, hammashoitola ja neuvola (kuva 11). Hailuodossa, Lumijoella ja Yli-Iissä, joissa on vähiten Oulun seudun kunnista asukkaita, myös terveyspalveluita on tarjolla vähiten. Terveyspalvelut sijaitsevat pääosin kuntien keskustoissa. Monipuolisimmat palvelut ovat Oulussa, mihin on keskittynyt myös erikoissairaanhoito ja mielenterveyspalvelut. Haukiputaalla, Kiimingissä, ja Limingassa on kaksi neuvolaa ja Oulussa peräti yksitoista neuvolaa. Hammashoitoloita on kaksi kappaletta Haukiputaalla, Kempeleessä, Kiimingissä, Limingassa ja Tyrnävällä. Oulussa hammashoitoloita on kaiken kaikkiaan kolmetoista.

Kuva 11. Oulun seudun terveyspalvelut. 18

19 8.2. Oulun seudun sosiaalipalvelut Sosiaalipalveluihin luetaan tässä tarkastelussa sosiaalitoimistot, lastensuojelupalvelut, päihdepalvelut ja vammaispalvelut. Jokaisessa kunnassa on vähintään lakisääteiset kunnan järjestämät lakisääteiset sosiaalipalvelut, kuten Hailuodossa ja Lumijoella (kuva 12). Muissa kunnissa on myös yksityisiä palveluita. Sosiaalipalvelut sijaitsevat lähinnä kuntien keskustoissa. Niiden ulkopuolella olevat ovat lpääasiassa yksityisiä asumis- ja kuntoutuspalveluita samoin kuin perhekoteja.

Kuva 12. Oulun seudun sosiaalipalvelut. 20

21 8.3. Vanhuspalvelut Oulun seudulla on vanhusten palveluita saatavilla jokaisessa seudun kunnassa (kuva 13). Hailuodossa on kunnallinen vanhuspalvelu (Palvelukoti Saarenkartano). Muissa kunnissa on kunnallisten palveluiden lisäksi myös yksityisiä vanhusten palveluita. Oulun seudulla on enemmän yksityisiä palveluita kuin kunnallisia. Palvelut sijaitsevat pääasiassa kuntien keskustoissa, mutta yksittäisiä palveluita on myös suurimmissa asutuskeskustoissa ja näin ollen ne ovat varsin hyvin saavutettavissa.

Kuva 13. Oulun seudun kunnalliset ja yksityiset vanhuspalvelut. 22

23 9. Terveysasemien ja keskusten sekä neuvoloiden saavutettavuus Oulun seudulla on yhteensä 20 terveyskeskusta tai terveysasemaa (kuva 14). Niistä kolmen kilometrin säteellä asui vuonna 2010 kaikista asukkaista yhteensä 53,9 % (122 770 asukasta) ja kymmenen kilometrin säteellä asui jo 95,6 % (taulukko 9). Alle kouluikäisten saavutettavuus sen sijaan oli huonompi, sillä kolmen kilometrin säteellä asui vain 42,1 % asukkaista. Tätä selittää se, että uusille asuinalueille, jotka yleensä sijaitsevat kauempana kuntakeskuksista, muuttaa pääasiassa lapsiperheitä. Kymmenen kilometrin etäisyydellä koko väestö ja 0-6-vuotiaat ovat jo lähes yhtä hyvin tavoitettavissa. Sen sijaan yli 75-vuotiaiden etäisyys terveyskeskuksesta on parempi kuin väestöllä keskimäärin. Kolmen kilometrin etäisyydellä terveyskeskuksesta asuu 73,5 % asukkaista. Tätä selittää se, että yli 75 vuotiaita asuu suhteessa paljon keskustoissa. Yli viidentoista kilometrin päässä terveyskeskuksesta asuu reilut 7 000 asukasta. Näistä 0-6 vuotiaita on noin tuhat ja yli 75 vuotiaita kolmesataa. Väestörikkaimmat alueet, jotka jäävät 15 kilometrin saavutettavuuden ulkopuolelle ovat Temmes Tyrnävällä, Oulun ja Muhoksen väli, Kylmälänkylä Muhoksella ja Ylikiimingin reuna-alueet. Taulukko 9. Terveyskeskusten ja terveysasemien saavutettavuus Oulun seudulla. Etäisyys terveyskeskuksesta Väestö yhteensä % väestöstä 0-6 -vuotiaat % 0-6 - vuotiaista Yli 75- vuotiaat % yli 75- vuotiaista 0-3 km 122 770 53,9 10 341 42,1 8 869 73,5 0-5 km 172 756 75,8 16 268 66,3 10 440 86,5 0-10 km 217 761 95,6 23 207 94,6 11 562 95,8 0-15 km 220 074 96,6 23 470 95,6 11 731 97,2 Neuvoloiden saavutettavuus on parempi kuin terveyskeskusten tai terveysasemien (taulukot 9 ja 10). Tämä johtuu siitä, että Haikuputaalla, Kiimingissä ja Limingassa on kaksi neuvolaa (kuva 15). Neuvolasta 3 kilometrin etäisyydellä asui vuonna 2010 yhteensä 53 % Oulun seudun 0-6 vuotiaista. Viidentoista kilometrin etäisyydellä asuu lähes 100 % alle kouluikäisistä. Ainoastaan kolmesataa 0-6 vuotiaista asuu kauempana kuin viidentoista kilometrin etäisyydellä. Näistä Tyrnävän Temmes on suurin asuttualue. Taulukko 10. Neuvoloiden saavutettavuus Oulun seudulla. Etäisyys neuvolasta 0-6 vuotiaat % 0-6 - vuotiaista 0-3 km 13 014 53,0 0-5 km 18 835 76,8 0-10 km 23 255 94,8 0-15 km 24 233 98,8

Kuva 14. Oulun seudun terveyskeskusten ja asemien saavutettavuus vuonna 2010 (Tilastokeskus, SYKE, YKR-aineisto). 24

Kuva 15. Oulun seudun neuvoloiden saavutettavuus vuonna 2010 (Tilastokeskus, SYKE, YKR-aineisto). 25

26 10. Lisämateriaalia palveluverkkosuunnitteluun 10.1. Työpaikat vuonna 2007 Palveluverkkosuunnittelussa on hyödyllistä myös tietää missä sijaitsevat työpaikkakeskittymät. Oulun seudun työpaikat ovatkin keskittyneet enemmän kuin väestö (kuva 16). Kaikissa kunnissa kuntien keskustat erottuvat selvästi ympäröivistä alueista. Keskustojen lisäksi esiin nousevat Oulussa Kontinkankaan sairaala-alue, Limingantulli, Linnanmaan alue sekä suurten IT-yritysten toimipaikat Oulussa, Kempeleessä ja Oulunsalossa.

Kuva 16. Oulun seudun työpaikat neliökilometriruuduissa vuonna 2007 (Tilastokeskus, Syke, YKRaineisto). 27

28. 10.2. Linja-autopysäkkien saavutettavuus Joukkoliikenteellä on suuri merkitys palveluiden saavutettavuudessa. Oulun seudulla Oulun keskusta ja lähiöt ovat parhaiten joukkoliikenteen piirissä (kuva 17). Muissa kunnissa lähinnä päätiet ja keskustat ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä. Kilometrin etäisyydellä linja-autopysäkistä asui vuonna 2010 Oulun seudulla kaiken kaikkiaan 87,4 % väestöstä (taulukko 11). Parhaiten tarkastelluista ikäryhmistä joukkoliikenteellä on saavutettavissa yli 75 vuotiaat ja huonointen 0-6 vuotiaat. Taulukko 11. Oulun seudun linja-autopysäkkien saavutettavuus yhden kilometrin säteellä (Tilastokeskus, Syke, YKR-aineisto). % Ikäryhmä Väestö väestöstä 0-6 v 19 671 80,2 7-14 v 19 369 82,4 yli 75 v 11 362 94,1 Väestö yht. 198 999 87,4

Kuva 17. Linja-autopysäkkien saavutettavuus Oulun seudulla vuonna 2010 (Tilastokeskus, Syke, YKRaineisto). 29

30 10.3. Suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat Suunnittelutarveratkaisuja haetaan, jos rakennetaan haja-asutusalueelle eli asemakaavan ulkopuolelle. Suunnittelutarveratkaisu tarvitaan ennen rakennusluvan hakemista. Edellytykset suunnittelutarveratkaisun myöntämiselle on asetettu maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 137 ). Poikkeuslupa tarvitaan, mikäli rakennetaan muulla tavalla kuin kaavassa on osoitettu. Hajaasutusalueelle rakentaminen vaikuttaa palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen sekä infrastruktuurin rakentamiseen. Suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeuslupien määrä kertoo asutuksen hajanaisuudesta. Palveluverkkosuunnittelussa haja-asutusta on hyvä tarkastella, sillä mitä hajanaisempaa asutus on, sitä vaikeampi palveluverkkoa on suunnitella. Oulun seudulla hajarakentaminen on aika yleistä, mistä kertoo ympärivuotisille asuinrakennuksille myönnettyjen suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeuslupien määrä. Ajanjaksolla 2000 15.4.2010 lupia myönnettiin yhteensä 1 862 kappaletta (taulukko 12 ja kuva 18). Eniten lupia myönnettiin Kiimingissä ja Haukiputaalla, vähiten Lumijoella ja Yli-Iissä. Taulukko 12. Oulun seudulla myönnetyt suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat. Vuosi Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Yli-Ii 2000 3 33 13 26 1 5 9 7 19 8 2 2001 4 29 22 29 5 2 15 7 13 7 0 2002 5 22 23 52 3 1 22 7 15 6 6 2003 3 44 12 56 7 3 10 10 12 4 1 2004 2 64 16 59 15 5 26 9 14 10 6 2005 10 42 28 69 30 3 18 12 21 6 1 2006 4 57 19 46 20 2 24 10 29 8 7 2007 9 33 10 50 29 2 13 11 22 11 1 2008 9 22 4 39 5 4 15 10 11 10 2 2009 4 19 5 34 12 1 12 4 2 8 3 2010 6 29 5 38 11 0 18 7 16 10 0 31.3.2011 0 5 0 5 2 0 5 2 1 1 0 Yhteensä 59 399 157 503 140 28 187 96 175 89 29

Kuva 18. Oulun seudulla myönnetyt suunnittelutarveratkaisut ja poikkeusluvat. 31

32 10.4. Autioitumisuhanalla olevat alueet Taulukko 13. Oulun seudun autioitumisuhanalla olevien ruutujen määrät kunnittain. Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä 18 19 0 9 22 16 20 56 4 18 24 Oulun seudulla oli vuonna 2010 yhteensä 216 asuttua 1 km x 1 km ruutua, jossa nuorin asukas on täyttänyt 50 vuotta. Kun nuorin asukas ruudussa on vähintään 50 vuotta tai enemmän katsotaan ruudun olevan autioitumisuhanalla. Kaikissa kunnissa Kempelettä lukuun ottamatta on näitä ruutuja (taulukko 13 ja kuva 19). Eniten autioitumisuhan alla olevia ruutuja on Oulussa ja siellä erityisesti Ylikiimingin alueella, missä ruudut sijaitsevat hajanaisesti siellä täällä ja pääosin hajaasutusalueilla. Yli- Ii

Kuva 19. Oulun seudun autioitumisuhanalla olevat 1 km x 1 km ruudut vuonna 2010 (Tilastokeskus, Syke, YKR-aineisto). 33

34 11. Yhteenveto Paikkatiedon käyttäminen palveluverkkosuunnittelussa voi avata uusia näkökulmia suunnitteluun ja päätöksentekoon. Paikkatiedon avulla voidaan tehdä useita ilmiöitä näkyväksi, jotka tähän asti ovat olleet vain mutu-tietoa. Oulun seudulla riittää haasteita palveluverkon suunnittelussa seuraavien vuosikymmenten aikana. Väestömäärä kasvaa vielä ennusteiden mukaan, mutta kasvu tulee hidastumaan. Samaan aikaan väestö vanhenee ennen näkemätöntä vauhtia. Kuntien talous kiristyy ja palvelurakenteita joudutaan mahdollisesti muuttamaan nykyisestä. Lisähaastetta tuo rakennusten vanheneminen. Oulun seudun kuntien väestömäärät vaihtelevat Hailuodon noin tuhannesta Oulun 140 000:een. Tämän takia koko seudun tarkasteluissa ei pystytä kovin hyvin keskittymään paikallisiin erityispiirteisiin. Oulun seudun kunnat eroavat toisistaan väestömääriltään, fyysiseltä kooltaan, luonteeltaan, hallinnoiltaan ja palveluiltaan. Tämän takia olisikin hyvä takia tarkastella kuntia myös erikseen. Raporttia lukiessa on myös hyvä muistaa, että väestöennusteet ovat Tilastokeskuksen laatimia ja perustuvat aiempien vuosienkehitykseen. Näin ollen kuntien omat ennusteet voivat olla tarkempia ja niissä on mahdollisuus ottaa huomioon kuntien suunnitelmia rakentamisesta. Tähän asti Oulun seudulla tehtyjä paikkatietoselvityksiä on käytetty lähinnä yleiseen palveluverkkotarkasteluun. Olisikin tärkeää saada paikkatietoanalyysit laajemmin mukaan kuntien palveluverkkosuunnitteluun. Uuden Oulun palveluverkkosuunnitteluun onkin otettu mukaan paikkatieto uudella laajuudella.

LIITE 1/1 35 Liite 1. Oulun seudun kuntien väestörakenne ja sen ennustettu muutos vuoteen 2030 (Tilastokeskus). Ikäryhmä 2000 % 2010 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % 2010 2030 % Hailuoto - 6 50 5,2 61 6,1 64 5,7 65 5,5 66 5,3 65 5,1 4 6,6 7-15 82 8,5 76 7,6 102 9,1 111 9,4 108 8,7 111 8,7 35 46,1 16-64 627 64,9 590 58,8 614 54,6 617 52,0 629 50,9 628 49,4 38 6,4 65-74 113 11,7 169 16,8 213 18,9 225 19,0 211 17,1 208 16,4 39 23,1 75-94 9,7 108 10,8 132 11,7 169 14,2 222 18,0 259 20,4 151 139,8 Yht. 966 1 004 1 125 1 187 1 236 1 271 267 Haukipudas - 6 1874 11,9 2 402 12,7 2 543 12,3 2 564 11,6 2 540 11,0 2 495 10,5 93 3,9 7-15 2347 14,9 2 812 14,9 3 204 15,5 3 498 15,8 3 579 15,5 3 581 15,0 769 27,3 16-64 10121 64,1 11 622 61,6 12 234 59,0 12 595 57,0 12 979 56,2 13 203 55,4 1 581 13,6 65-74 889 5,6 1 221 6,5 1 719 8,3 2 103 9,5 2 163 9,4 2 188 9,2 967 79,2 75-548 3,5 815 4,3 1 028 5,0 1 324 6,0 1 851 8,0 2 355 9,9 1 540 189,0 Yht. 15779 18 872 20 728 22 084 23 112 23 822 4 950 Kempele - 6 1615 12,9 2 049 12,9 2 161 12,4 2 217 11,9 2 199 11,3 2 154 10,7 105 5,1 7-15 1954 15,6 2 278 14,4 2 554 14,6 2 748 14,7 2 871 14,7 2 890 14,4 612 26,9 16-64 8195 65,3 9 928 62,6 10 445 59,8 10 784 57,8 10 940 56,2 11 038 55,0 1 110 11,2 65-74 550 4,4 1 051 6,6 1 466 8,4 1 736 9,3 1 791 9,2 1 911 9,5 860 81,8 75-237 1,9 558 3,5 852 4,9 1 160 6,2 1 682 8,6 2 078 10,4 1 520 272,4 Yht. 12551 15 864 17478 18645 19 483 20 071 4 207 Kiiminki - 7 1398 13,4 1 820 13,9 1993 13,8 2026 13,2 2008 12,6 1 970 12,1 150 8,2 8-15 1658 15,9 2 190 16,7 2 385 16,5 2 584 16,9 2 663 16,8 2 672 16,4 482 22,0 17-64 6705 64,1 7 953 60,8 8 466 58,7 8 717 57,0 8 951 56,3 9 066 55,7 1 113 14,0 66-74 425 4,1 723 5,5 1 087 7,5 1 265 8,3 1 220 7,7 1 254 7,7 531 73,4 76-267 2,6 402 3,1 497 3,4 699 4,6 1 050 6,6 1 311 8,1 909 226,1 Yht. 10453 13 088 14 428 15 291 15 892 16273 3 185 Liminka - 6 827 14,4 1 635 18,1 1 983 17,8 2 097 16,7 2 117 15,6 2 094 14,7 459 28,1 7-15 964 16,8 1 679 18,6 2 233 20,1 2 613 20,8 2 825 20,8 2 894 20,3 1 215 72,4 16-64 3331 58,1 5 006 55,4 6 007 54,0 6 781 53,9 7 391 54,4 7 819 54,8 2 813 56,2 65-74 362 6,3 382 4,2 537 4,8 658 5,2 685 5,0 748 5,2 366 95,8 75-251 4,4 335 3,7 361 3,2 422 3,4 566 4,2 708 5,0 373 111,3 Yht. 5735 9 037 11 121 12 571 13 584 14 263 5 226

LIITE 36 1/2 Ikäryhmä 2000 % 2010 % 2015 % 2020 % 2025 % 2030 % 2010 2030 % Lumijoki - 6 209 12,4 287 14,4 285 13,4 292 13,0 290 12,4 285 11,9-2 -0,7 7-15 255 15,1 294 14,7 362 17,0 386 17,1 395 16,9 399 16,6 105 35,7 16-64 965 57,2 1 127 56,5 11 35 53,3 1 149 51,0 1 168 49,9 1 185 49,3 58 5,1 65-74 148 8,8 136 6,8 197 9,2 260 11,6 267 11,4 252 10,5 116 85,3 75-109 6,5 150 7,5 152 7,1 164 7,3 219 9,4 281 11,7 131 87,3 Yht. 1686 1 994 2 131 2 251 2 339 2 402 408 Muhos - 6 763 9,8 1 061 12,0 1 183 12,3 1 197 11,8 1 187 11,3 1 166 10,8 105 9,9 7-15 1189 15,2 1 310 14,8 1 570 16,3 1 714 16,9 1 764 16,8 1 767 16,4 457 34,9 16-64 4726 60,6 5 247 59,2 5 422 56,2 5 554 54,6 5 662 53,8 5 713 53,1 466 8,9 65-74 684 8,8 615 6,9 795 8,2 992 9,8 1 033 9,8 1 034 9,6 419 68,1 75-437 5,6 624 7,0 674 7,0 710 7,0 878 8,3 1 070 10,0 446 71,5 Yht. 7799 8 857 9 644 10 167 10 524 10 750 1 893 Oulu - 7 11117 9,0 12 704 9,0 13 007 8,8 13 159 8,6 12 972 8,2 12 717 7,8 13 0,1 8-15 13077 10,5 13 013 9,2 13 752 9,3 14 861 9,7 15 308 9,6 15 330 9,4 2 317 17,8 17-64 86040 69,4 97 775 69,0 98 116 66,4 98 120 63,8 98 712 62,1 99 693 61,0 1 918 2,0 66-74 8120 6,5 9 902 7,0 13 276 9,0 15 968 10,4 16 537 10,4 16 759 10,3 6 857 69,2 76-5709 4,6 8 277 5,8 9 667 6,5 11 647 7,6 15 384 9,7 18 992 11,6 10 715 129,5 Yht. 124063 141 671 147 818 153 755 158 913 163 491 21 820 Oulunsalo - 8 1209 14,8 1 309 13,6 1 577 14,9 1 603 14,4 1 584 13,7 1 552 13,1 243 18,6 9-15 1435 17,5 1 592 16,6 1 640 15,5 1 790 16,1 1 891 16,4 1 895 16,0 303 19,0 18-64 5129 62,6 5 843 60,9 6 152 58,3 6 263 56,2 6 344 54,9 6 429 54,4 586 10,0 67-74 270 3,3 575 6,0 769 7,3 898 8,1 887 7,7 907 7,7 332 57,7 77-153 1,9 280 2,9 421 4,0 581 5,2 842 7,3 1 040 8,8 760 271,4 Yht. 8196 9 599 10 559 11 135 11 548 11 823 2 224 Tyrnävä - 6 671 13,3 1 061 16,5 1 106 15,6 1 149 15,0 1 150 14,3 1 135 13,7 74 7,0 7-15 862 17,1 1 072 16,7 1 334 18,8 1 504 19,6 1 575 19,5 1 598 19,2 526 49,1 16-64 2878 57,2 3 601 56,1 3 867 54,4 4 099 53,4 4 271 52,9 4 360 52,5 759 21,1 65-74 348 6,9 340 5,3 451 6,3 538 7,0 582 7,2 631 7,6 291 85,6 75-276 5,5 342 5,3 353 5,0 387 5,0 490 6,1 588 7,1 246 71,9 Yht. 5035 6 416 7 111 7 677 8 068 8 312 1 896 Yli-Ii - 7 255 10,8 225 10,3 216 10,7 215 11,1 209 11,0 203 10,9-22 -9,8 8-15 428 18,1 318 14,5 268 13,3 266 13,7 270 14,2 267 14,3-51 -16,0 17-64 1276 54,1 1 202 54,9 1 087 53,8 982 50,5 904 47,6 866 46,3-336 -28,0 66-74 255 10,8 221 10,1 213 10,5 242 12,5 269 14,2 257 13,8 36 16,3 76-146 6,2 223 10,2 235 11,6 238 12,2 247 13,0 276 14,8 53 23,8 Yht. 2360 2 189 2 019 1 943 1 899 1 869-320

LIITE 2/1 37 Liite 2. Oulun seudun vanhusten ennustettumuutos kunnittain (Tilastokeskus). 65+ Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Yli-Ii 2010 277 2 036 1 609 1 125 717 286 1 239 18 179 855 682 444 2011 291 2 190 1 747 1 206 748 291 1 306 19 213 916 700 437 2012 303 2 326 1 869 1 295 771 307 1 346 20 143 988 717 440 2013 319 2 473 2 017 1 394 808 315 1 384 21 108 1 059 746 442 2014 334 2 612 2 170 1 501 852 332 1 419 22 051 1 126 772 444 2015 345 2 747 2 318 1 584 898 349 1 469 22 943 1 190 804 448 2016 358 2 893 2 423 1 668 934 369 1 507 23 840 1 253 825 449 2017 367 3 044 2 556 1 739 971 383 1 555 24 835 1 308 844 463 2018 377 3 170 2 671 1 819 1 007 397 1 604 25 744 1 372 872 474 2019 386 3 306 2 780 1 894 1 034 412 1 650 26 646 1 428 899 473 2020 394 3 427 2 896 1 964 1 080 424 1 702 27 615 1 479 925 480 2021 402 3 564 3 026 2 033 1 112 434 1 739 28 562 1 537 964 488 2022 412 3 687 3 146 2 096 1 155 450 1 793 29 447 1 589 989 499 2023 418 3 793 3 272 2 152 1 183 463 1 820 30 281 1 629 1 019 502 2024 431 3 903 3 371 2 205 1 211 479 1 868 31 109 1 684 1 046 513 2025 433 4 014 3 473 2 270 1 251 486 1 911 31 921 1 729 1 072 516 2026 442 4 123 3 589 2 325 1 283 496 1 968 32 771 1 776 1 102 519 2027 449 4 234 3 697 2 384 1 322 505 2 003 33 569 1 828 1 134 527 2028 458 4 343 3 793 2 450 1 361 516 2 042 34 355 1 872 1 157 528 2029 462 4 451 3 895 2 513 1 407 527 2 071 35 086 1 908 1 189 530 2030 467 4 543 3 989 2 565 1 456 533 2 104 35 751 1 947 1 219 533

LIITE 2/2 38 75+ Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Yli-Ii 2010 108 815 558 402 335 150 624 8 277 280 342 223 2011 108 878 626 396 339 141 643 8 549 304 336 223 2012 116 922 685 422 342 143 655 8 839 335 337 227 2013 117 961 751 453 343 148 669 9 177 374 335 231 2014 126 1 004 803 476 354 149 677 9 539 399 346 234 2015 132 1 028 852 497 361 152 674 9 667 421 353 235 2016 137 1 101 944 548 386 158 691 10 236 461 372 244 2017 142 1 125 990 567 390 157 690 10 385 485 367 245 2018 148 1 184 1 046 604 393 158 692 10 793 512 374 244 2019 155 1 235 1 083 639 398 157 692 11 076 542 378 234 2020 169 1 324 1 160 699 422 164 710 11 647 581 387 238 2021 180 1 426 1 262 770 446 171 743 12 389 641 404 237 2022 191 1 530 1 351 837 465 184 777 13 144 694 418 239 2023 202 1 641 1 461 909 493 191 808 13 924 747 441 243 2024 215 1 749 1 575 989 529 205 838 14 679 796 462 245 2025 222 1 851 1 682 1 050 566 219 878 15 384 842 490 247 2026 232 1 960 1 754 1 109 593 234 910 16 086 888 508 249 2027 239 2 073 1 849 1 158 622 247 952 16 869 924 523 259 2028 246 2 168 1 927 1 213 651 258 991 17 569 969 546 270 2029 252 2 267 1 998 1 265 673 270 1 030 18 258 1 007 569 269 2030 259 2 355 2 078 1 311 708 281 1 070 18 992 1 040 588 276

LIITE 2/339 85+ Hailuoto Haukipudas Kempele Kiiminki Liminka Lumijoki Muhos Oulu Oulunsalo Tyrnävä Yli-Ii 2010 31 176 93 101 75 35 134 2 082 59 85 48 2011 32 190 108 105 84 36 160 2 225 64 87 49 2012 33 199 121 104 99 36 168 2 359 67 95 54 2013 35 217 132 110 100 37 193 2 507 70 103 58 2014 36 237 147 115 104 42 208 2 628 71 113 59 2015 37 249 164 116 112 43 222 2 755 78 111 69 2016 38 267 188 122 116 46 228 2 878 81 115 74 2017 39 279 208 126 115 47 233 2 979 89 114 79 2018 40 290 218 129 114 48 232 3 075 97 115 77 2019 40 311 240 139 117 49 230 3 202 110 118 77 2020 40 330 271 150 122 52 227 3 333 122 123 80 2021 40 355 295 154 123 50 228 3 439 137 123 81 2022 45 375 326 167 124 51 235 3 587 155 122 82 2023 46 391 358 184 122 53 241 3 762 177 121 84 2024 52 413 384 196 130 53 245 3 959 189 128 86 2025 54 421 404 207 134 55 244 3 994 198 134 86 2026 57 460 453 237 150 58 256 4 347 221 145 92 2027 60 465 470 245 152 59 257 4 390 230 142 91 2028 64 499 495 265 155 59 258 4 628 240 147 92 2029 68 522 506 282 159 58 259 4 773 253 152 84 2030 78 574 548 317 173 64 270 5 131 275 157 89

LIITE 3/1 40 Liite 3. Oulun seudun 0-6 vuotiaiden, 7-14 vuotiaiden ja yli 75 vuotiaiden sijoittuminen vuonna 2010 ja määrän muutos 2000-2010 (YKR-aineisto, Tilastokeskus, Syke)

41 LIITE 3/2

42 LIITE 3/3

LIITE 3/4 43

LIITE 44 3/5

LIITE 3/645