Paikkatiedon hyödyntäminen Korvensuoran hankesuunnitelmassa. Tammikuu 2012

Transkriptio

1 Paikkatiedon hyödyntäminen Korvensuoran hankesuunnitelmassa Tammikuu 2012

2 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Tekijät: Sini Piipponen, Oulun kaupunki Yleiskaavoitus Anna Keskitalo, Oulun seutu Työn sisältö Aineisto Työn tarkoituksena on tehdä vertaileva arviointi Korvensuoran suuralueen peruskoulun sekä monipalvelukeskuksen tulevasta sijainnista paikkatietoa hyödyntäen. Samalla on pyritty ennustamaan väestömäärää ja väestön sijoittumista vuoteen 2040 saakka. Työ on pilottihanke, jonka tarkoituksena on kehittää menetelmiä palveluiden sijoittelun optimointiin. Työ antaa yhden näkökulman muun palveluverkkosuunnittelun rinnalle eikä korvaa muita menetelmiä. Työssä tullaan tarkastelemaan nykytilannetta ja pyritään ennakoimaan tulevaa palveluiden tarvetta. Tarkastelualueeseen on liitetty myös Jäälin suuralue. Lähtöaineistona on käytetty Korvensuoran ja Jäälin nykyisiä väestötietoja. Pistekoordinaatteina saadut väestötiedot on siirretty YKR-aineistojen käsittelyssä käytettyyn 250 m x 250 m ruudukkopohjaan. Lisäksi on hyödynnetty talousarvion 2012 liitteeksi laadittuja väestöennusteita vuosille 2016 ja 2021 (työssä 2015 ja 2020). Väestöennusteita on laadittu toteutuneen väestökehityksen ja Tilastokeskuksen ennusteen pohjalta myös vuosille 2030 ja Väestö on jaettu ikäryhmiin seuraavasti: 0-6 -vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat, vuotiaat ja vähintään 75-vuotiaat. Menetelmät Tiestöaineistona on käytetty Maanmittauslaitoksen Digiroad-aineistoa. Paikkatietoanalyysit Paikkatietoanalyysit on tehty MapInfo Professional 10.5 ja sen lisäosalla GRouterilla. Jokaisesta koulusta on määritetty GRouterilla saavutettavuusalueet 0-1 km, 1-3 km ja 3-5 kilometrin säteellä. Tiestönä on aineisto, jossa on mukana sekä autotiet että kevyenliikenteen väylät. Saavutettavuusalueen määrittämisen jälkeen SQL-kyselyllä on katsottu kuinka paljon kullakin alueella on asukkaita eri ikäryhmissä eri vuosina. Näistä on laskettu prosenttiosuudet koko väestöstä kussakin ikäryhmässä. Saavutettavuusalueiden rajat on laskettu suurpiirteisesti, koska myös tieverkko muuttuu vuosien kuluessa. Asukkaiden keskietäisyys koulusta on laskettu GRouterin matriisitoiminnolla viiden kilometrin saavutettavuusalueella Hönttämäen ja Talvikankaan lisätiloista. Ensin jokaiselle asutulle ruudulle on laskettu etäisyys koulusta, minkä jälkeen etäisyys on kerrottu ruudussa kuhunkin ikäryhmään kuuluvien määrällä ja lopuksi laskettu koko alueen keskiarvo. Väestömuutoksen sijoittaminen alueelle Väestönkehitystä on vuosina 2015, 2020, 2030 ja 2040 tarkasteltu erikseen jo rakennetuilla alueilla ja uusilla asutusalueilla (Heikinharju, Laukkukangas ja Vesalanmäki). Rakennetuilla alueilla väestönmuutos on siirretty karttapohjalle kertomalla olemassa oleva väestö eri ikäryhmissä määritellyillä kertoimilla (esim. 1,04 = 4 % väestönkasvu). Uusien alueiden väestö on liitetty kartalle lisäämällä kunkin ikäluokan arvioitu väestömäärä vuonna 2015 satunnaisiin uusiin

3 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu karttaruutuihin. Vuosina 2020, 2030 ja 2040 uusienkin alueiden väestömäärää on arvioitu kertoimien avulla vuoden 2015 tilanteen pohjalta. Kehittämistarpeet Edut Jäälin alue on otettu kokonaisuutena mukaan, vaikka Pohjois-Jäälistä tuskin koskaan tullaan uuteen kouluun. Jäälissä on jo olemassa Laivakankaan koulu, jossa nykyään on luokat 5-9 ja tulevaisuudessa yhtenäisperuskoulu 0-9. Väestön ikääntyminen karttaruuduissa ei noudata todellisuutta. Väestönkehitys ruuduissa on arvioitu kertoimien avulla, jolloin väestö lisääntyy ja vähenee vain oman ikäluokkansa sisällä. Esimerkki: Karttaruudussa on 20 alle kouluikäistä vuonna Kun arvioidaan väestönlisäys ko. ikäryhmässä kertoimella 1,1 on kyseisessä ruudussa 22 alle kouluikäistä vuonna Todellisuudessa esimerkkiruudussa alle kouluikäisiä voi olla huomattavasti enemmän tai vähemmän, koska alkuperäiset 20 alle kouluikäistä ovat kymmenen vuoden kuluttua kymmenen vuotta vanhempia (10-16-vuotiaat). Harha on suurin juuri tarkasteltavissa ikäryhmissä (alle kouluikäiset ja kouluikäiset), joissa luokkarajat ovat kapeat. Kyseinen väestön ennustemalli toiminee parhaiten karttaruuduissa, joissa väestöä on paljon ja se jakaantuu tasaisesti erilaisiin perhe- ja ikäryhmiin tai jossa muuttoliike pitää väestön ikäjakauman stabiilina (esim. uusia päiväkotiikäisiä tulee muuttavien koululaisperheiden tilalle). Kuitenkin malli saattaa toimia melko hyvin myös vähäväkisemmillä alueilla. Tämä riippuu siitä, millä todennäköisyydellä 250 x 250 m karttaruudussa esim. omakotialueella on aina muutama alle kouluikäinen / koululainen / iäkäs. Keskushallinnossa on käytössä laskentamalli, jolla väestön ikääntyminen voidaan huomioida reaalisemmin. Malli arvioi kuitenkin pääasiassa uusien rakennettavien alueiden väestökehitystä alle 16-vuotiaiden ikäryhmissä eikä sillä ole sidosta karttapohjaan. Mikäli mallia halutaan hyödyntää karttatarkastelussa, tulisi uusien asuinalueiden väestö sijoittaa rakennustyypin mukaan karttapohjalle käsin osa kerrallaan. Joistakin ruuduista väestö saattaa hävitä tarkastelukautena kokonaan (autioituvat ruudut). Tätä ei ole tarkastelussa huomioitu. Väestö on sijoitettu tasaisesti uusille asuinalueille eikä ole otettu huomioon esimerkiksi kerrostalojen aiheuttamia väestökeskittymiä. On arvioitu ainoastaan väestön kokonaismäärä eri ikäryhmissä. Tämä vaikuttaa myös saavutettavuuksiin ja keskimääräisiin etäisyyksiin kouluista. Asuntojakauman sijoittaminen kartalle on hankalaa, mikäli alueesta ei ole olemassa riittävän tasoisia suunnitelmia. Vanhojen ruutujen väestön on arvioitu muuttuvan jokaisessa ruudussa samalla tavalla. Etenkin väestön kehittymisen arviointi on sitä epävarmempaa, mitä kauemmas tulevaisuuteen mennään. Lähivuosien arviot voidaan laatia tarkemmin, mutta tämä ei välttämättä palvele rakennusinvestointien tarpeita. Väestön sijoittamiseen uusille karttaruuduille tulisi löytää parempi toimintatapa. Jalankulku- ja pyörätiet sekä autotiet ovat saavutettavuustarkasteluissa samanarvoisia. Näin ollen turvallinen jalankulku- tai pyöräily-yhteys voi matkaltaan olla pidempi kuin saavutettavuustarkastelussa esitetty. Saavutettavuustarkasteluissa ei pystytä ottamaan huomioon sitä, missä koulussa oppilaat todellisuudessa käyvät koulua vaan oletus on, että oppilaat kulkevat lähimpään kouluun. Todellisuudessa osa oppilaista kulkee muualle kuin lähikouluun, jolloin myös matka on pidempi. Analyysin tekeminen on ollut pitkälti käsityötä. Markkinoilla on ohjelmistoja, joilla saavutettavuutta ja etäisyyksiä voidaan laskea kustannustehokkaammin kuin MapInfolla. Tekee näkyväksi ilmiöitä, joita muuten olisi vaikeampi hahmottaa. Auttaa aikajatkumon kuvaamisessa ja päällekkäisyyksien hahmottamisessa. Voi tarjota faktatietoa valmistelijoille ja päätöksentekijöille.

4 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Hanketyöryhmän kommentit Hanketyöryhmä puoltaa menetelmän kehittämistä sekä paikkatiedon käytön edistämistä palveluverkkosuunnittelussa. Epävarmuustekijöitä tulisi jatkokehittelyssä pystyä karsimaan. Jatkossa olisi hyvä ottaa tarkemmin huomioon erilaiset asuntoalueet (kerrostalo, pientalo jne.) sekä suunnitellut tielinjaukset. Tarkasteltavan alueen rajaukseen kiinnitettävä jatkossa huomiota. (Tässä Jääli oli ehkä mukana turhaan.)

5 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Ennustettu muutos Kuva 1. Koko väestön ennustettu muutos vuosien välillä.

6 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Kuva 2. Peruskouluikäisten ennustettu muutos vuosien 2011 ja 2030 välillä

7 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Eri sijoittamisvaihtoehdot Sijainnille on kolme vaihtoehtoa: VE-1.1: lisäkoulutilat (+asukastupa) Talvikankaalle, lisäpäiväkotitilat Hönttämäelle VE-1.2: lisäkoulutilat (+asukastupa) Talvikankaalle, lisäpäiväkotitilat Hönttämäelle. Nykyisestä Korvensuoran koulusta luovutaan, joten Talvikankaan lisätiloista vastaavasti isommat kuin VE 1.1:ssä. VE-2: lisäkoulutilat Hönttämäelle, lisäpäiväkotitilat Talvikankaalle

8 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Vaihtoehto VE-1.1. lisäkoulutilat (+asukastupa) Talvikankaalle, lisäpäiväkotitilat Hönttämäelle Taulukko 1. Talvikankaan lisätilojen saavutettavuus vuonna 2011 ja ennuste vuosille 2015, 2020, 2030 ja 2040 Vuosi Etäisyys 0-6 v. % 7-12 v. % v. % v. % v. % v. % v. % yli 75 v. % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,2 58 9, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 58 8, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 86 9, , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,4

9 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Kuva 3. Talvikankaan lisätilojen saavutettavuus vuonna 2015.

10 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Kuva 4. Talvikankaan lisätilojen saavutettavuus vuonna 2030.

11 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Taulukko 2. Nykyisten alakoulujen saavutettavuus. Vuosi Etäisyys 0-6 v. % 7-12 v. % v. % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9

12 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Kuva 5. Alakoulujen saavutettavuus vuonna 2015

13 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Kuva 6. Alakoulujen saavutettavuus vuonna 2030.

14 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Taulukko 3. Hönttämäen päiväkodin lisätilojen saavutettavuus vuonna 2011 ja ennuste vuosille 2015, 2020, 2030 ja 2040 Vuosi Etäisyys 0-6 v. % , , , , , , , , , , , , , , ,9 Taulukko 4. Asukkaiden keskimääräinen etäisyys Talvikankaan lisätiloista. Vuosi 0-6 -vuotiaat [km] vuotiaat [km] vuotiaat [km] Yhteensä väestö [km] ,45 1,67 1,57 1, ,54 1,60 1,66 1, ,58 1,62 1,76 1, ,55 1,58 1,71 1, ,62 1,67 1,89 1,65

15 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu VE-1.2. lisäkoulutilat (+asukastupa) Talvikankaalle, lisäpäiväkotitilat Hönttämäelle. Nykyisestä Korvensuoran koulusta luovutaan, joten Talvikankaan lisätiloista vastaavasti isommat kuin VE 1.1:ssä. Taulukko 5. Alakoulujen saavutettavuus vaihtoehdossa VE-1.2. Vuosi Etäisyys 0-6 v. % 7-12 v. % v. % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,9

16 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Kuva 7. Vaihtoehto VE-1.2. alakoulujen saavutettavuus vuonna 2015.

17 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Ta10 Kuva 8. Vaihtoehto VE-1.2. alakoulujen saavutettavuus vuonna 2030.

18 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu VE-2. lisäkoulutilat Hönttämäelle, lisäpäiväkotitilat Talvikankaalle Taulukko 6. Hönttämäen lisätilojen saavutettavuus Vuosi Etäisyys 0-6 v. % 7-12 v. % v. % ,4 94 8,0 45 8, , , , , , , ,9 97 7,8 46 7, , , , , , , , ,7 49 7, , , , , , , , ,6 47 7, , , , , , , ,3 99 8,6 41 6, , , , , , ,5

19 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Kuva 9. Vaihtoehto VE-2. Hönttämäen lisätilojen saavutettavuus vuonna 2015.

20 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Kuva 10. Vaihtoehto VE-2. Hönttämäen lisätilojen saavutettavuus vuonna 2030.

21 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Taulukko 7. Talvikankaan päiväkodin lisätilojen saavutettavuus. Vuosi Etäisyys 0-6 v. % , , , , , , , , , , , , , , ,8 Taulukko 8. Asukkaiden keskimääräinen etäisyys Hönttämäen lisätiloista. Vuosi 0-6 -vuotiaat [km] vuotiaat [km] vuotiaat [km] Yhteensä väestö [km] ,63 1,76 1,83 1, ,67 1,78 1,86 1, ,66 1,75 1,88 1, ,67 1,76 1,86 1, ,68 1,78 1,97 1,77

22 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Vaihtoehtojen tarkastelua Kokonaisväestön ennustetaan lisääntyvän koko tarkastelualueella lukuun ottamatta yhtä ruutua Vesalanmäellä Oulun ja Kiimingin rajalla. Erityisesti kasvua tulee olemaan nykyisen Oulun Korvenkylän ja Talvikankaan alueella. Näin ollen väestön painopiste tulee siirtymään nykyisestä kohti Korvenkylää ja väestö tulee sijoittumaan tasaisemmin Kuusamontien varteen. Peruskouluikäisten määrän ennustetaan pysyvän lähes samana alueen eteläosissa, lisääntyvän Korvenkylällä ja vähentyvän Jäälissä. Vaihtoehdossa VE 1.1. Talvikankaan lisätilojen saavutettavuus yhden kilometrin säteellä vaihtelee nykyväestöllä 27,6 % ja 10,4 % välillä riippuen ikäryhmästä. Parhaiten lisätilojen saavutettavissa olisivat nuoret aikuiset ja heikoiten vuotiaat sekä yli 75 vuotiaat. Kolmen kilometrin säteellä väestöstä saavutetaan jo noin puolet, mutta saavutettavuus ei enää juuri parane 3-5 kilometrin välillä. Saavutettavuus heikkenee ennusteen mukaan kaikissa muissa ikäryhmissä paitsi vuotiaissa ja yli 75 vuotiassa, joissa saavutettavuuden odotetaan parantuvan useilla prosenttiyksiköillä. Nykyisten alakoulujen saavutettavuus on hyvä jo yhden kilometrin säteellä, sillä 7-12-vuotiaista alueella asuu tällä hetkellä noin puolet ja kolmen kilometrin säteellä saavutetaan jo lähes kaikki. Ennusteen mukaan saavutettavuus tulee kuitenkin huononemaan vuoteen 2040 mennessä, koska uudet asuinalueet painottuvat kauemmas nykyisistä kouluista. Vaihtoehdossa VE 1.1. päiväkodin lisätilat sijoitettaisiin Hönttämäkeen, missä saavutettavuus yhden kilometrin säteellä on nykyisellään 11,4 % ikäryhmästä, ja kolmen kilometrin säteellä noin 60 %. Viiden kilometrin säteellä saavutettavuus ei enää juuri nouse. Yhden kilometrin etäisyydellä saavutettavuus tulee ennusteen mukaan pysymään suunnilleen nykyisellään koko tarkastelujakson ajan. Kolmen ja viiden kilometrin etäisyydellä saavutettavuuden ennustetaan paranevan hiukan. Asukkaiden keskimääräinen etäisyys Talvikankaan lisätiloista olisi oin puolitoista kilometriä, heittäen muutamalla sadalla metrillä ikäluokasta riippuen. Ennusteen mukaan matka tulee vuoteen 2040 mennessä kasvamaan muutamalla sadalla metrillä, ikäryhmästä riippuen. Vaihtoehto VE-1.2. on muuten sama kuin vaihtoehto VE-1.1., mutta Korvensuoran alakoulusta luovuttaisiin. Luonnollisesti Korvensuorasta luopuminen heikentäisi alakoulujen saavutettavuutta yhden kilometrin etäisyydellä alakoulusta. Muihin etäisyysluokkiin Korvensuoran alakoulun lakkauttamisella ei olisi vaikutusta. Vaihtoehdossa VE-2. lisätilat koulua varten rakennettaisiin Hönttämäelle ja päiväkotia varten Talvikankaalle. Alakoulut säilyisivät nykyisellään. Tässä vaihtoehdossa vuotiaista saavutettaisiin yhden kilometrin etäisyydellä ainoastaan 8,2 %, kun vaihtoehdossa VE-1.1. saavutettaisiin 23,0 % alueen vuotiaista. Toisaalta 0-3 ja 0-5 kilometrin etäisyydellä saavutettavuus on molemmissa vaihtoehdoissa suunnilleen sama. Päiväkodista yhden kilometrin säteellä asuu nykyään noin 313 (20,3 %) alle kouluikäistä ja vuonna 2020 heitä ennustetaan olevan n Näin ollen vaihtoehdon VE-2. päiväkodin sijainti on saavutettavuuden kannalta parempi kuin vaihtoehdoissa VE-1.1. ja VE-1.2. Keskimääräinen etäisyys Hönttämäen lisätiloista olisi vajaa kaksi kilometriä. Lukuihin ei ennusteta tulevan suurta muutosta. Lähes kaikissa ikäryhmissä ja vaihtoehdoissa saavutettavuuden ja keskimääräisen etäisyyden ennustetaan huononevan tulevaisuudessa, kun asutuksen painopiste siirtyy enemmän uusille rakennettaville alueille.

23 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu LIITTEET Taulukko 9. Väestöennuste koko tarkastelualueelle Vuosi/ Ikäluokka Yhteensä Taulukko 10. Prosentuaalinen väestönmuutos väestöennusteen mukaan Muutos ajanjaksolla/ Ikäluokka Yhteensä ,7 7,1 6,9 7,3 7,1 9,5 7,7 8,3 8, ,6 5,1 8,5 3,6 8,9 8,0 14,3 38,5 8, ,6-2,1-0,6-2,0 1,5 14,2 31,6 32,5 7, ,3-10,0 0,0-7,4-3,6 10,0 29,9 30,5 3, ,0-0,9 15,3 0,7 14,1 48,6 110,4 159,2 32,3

24 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Kuva 11. Alueen 0-6 -vuotiaiden ennustettu määrä vuonna 2015

25 Korvensuoran kouluverkkotarkastelu Kuva 12. Alueen 0-6 -vuotiaiden ennustettu määrä vuonna 2030