teknologia- EXTRA teollisuus 6.5.2013 Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, Ratavartijankatu 2, 00520 Helsinki www.ytn.fi Sopuneuvotteluista pudotuspeleihin Keskusjärjestöneuvottelujen pöly on maaliskuulta hiukan laskeutunut ja katseita aletaan pikkuhiljaa kääntää syksyn suuntaan. Tilanteen analysoimiseksi on syytä katsoa, mitä talven jäljiltä jäi käsiin. Maaliskuussa siis yritettiin - ainakin virallisesti - keskitettyä ratkaisua, mutta palloa ei saatu maaliin, niin kuin EK:n puheenjohtaja Ilpo Kokkila on monissa yhteyksissä todennut. No miksi maaleja ei saatu aikaiseksi? Kun jalkapallotermein puhutaan, niin ensimmäisenä tulee tilanteessa mieleen takavuosien sopupeleihin liittyneet kohut. Sopupeli tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että toinen osapuoli ei ollut liikkeellä tosissaan, vaan kävi lähinnä lumeneuvotteluja. Tosissaan ei tarvinnut neuvotella, koska heillä kaiketi oli tiedossaan maan hallituksen vahva halu pudottaa yhteisöverotasoa selkeästi alhaisemmalle tasolle. Kun yksi keskeisistä tavoitteista on mahdollista saavuttaa ilman vastinetta, miksi neuvotella turhista myönnytyksistä toisille osapuolille. Tiedotteen jakelu: YTN-liittojen teknologiateollisuudessa työskentelevät jäsenet. Huolehdithan, että tietosi ovat ajan tasalla oman liittosi jäsenrekisterissä. Huolimatta epäonnistuneesta lopputuloksesta jää näistä talven keskusteluista elämään muutama keskeinen kysymys syksyn pudotuspeleihin. Ensinäkin työnantajan viesti palkankorotusten suhteen on ollut hyvin selkeä: Yleisiin palkankorotuksiin ei ole varaa. Tämä tarkoittaa sitä, että syksyllä käymme teknologiateollisuuden sopimusalueilla neuvotteluihin suomalaisen palkkamallin tulevaisuudesta. Onko meillä tulevaisuudessakin yleiskorotuksia, jotka maksetaan kaikille? Vai siirrymmekö työnantajan vaatimaan malliin, jossa liitot sopivat ensin kustannusvaikutuksen, jonka sisällä työnantaja jakaa palkankorotuksen kenelle parhaaksi katsovat? Liittojen rooliksi jää tässä mallissa työrauhan takaajana toimiminen. Tämän lisäksi viestinä on ollut liittojen työehtosopimusten karsiminen turhista määräyksistä ja joustavuuden lisääminen palkansaajien osalta. Näihin esitettyihin haasteisiin meidän on vastattava entistä paremmalla palkansaajaryhmien yhteistyöllä, joka viime kädessä kulminoituu yhteiseen tavoiteasetantaan, yhteiseen neuvottelustrategiaan ja yhteiseen painostusvalmiuteen, jos tilanne syksyllä sitä vaatii. Vientisektorin halutaan avaavan tälläkin kertaa työmarkkinaneuvottelujen suunta ja vauhti. Liittokierroksen logiikan mukaisesti jokainen liitto ottaa sen, mihin se omalla voimallaan kykenee. Jotta lopputuloksesta tulee myös meidän kannaltamme kelvollinen, vaaditaan siihen todennäköisesti entistä enemmän tiukkuutta, paineensietokykyä ja venymistä. Olemme siis samaan aikaan neuvottelupöydässä, kun Veikkausliigassa pelataan ratkaisevia kierroksia jalkapallon Suomenmestaruudesta. Ismo Kokko pääneuvottelija
Tien päällä taas Ties monettako kertaa istahdan tutulle nahkaistuimelle. Nahkaistuin on sijoitettu lentokoneeseen, paikkanumero on tällä kerralla 10C. Rutiinilla laukku penkin alle, koska kyseessä ei ole exit-paikka. Selkänoja pystyyn, tarjotin pystyyn, puhelin kiinni. Ummistan silmäni turvaohjeilta, matkustajamäärä 46 plus yksi infantti. Eipä tullut aamun lehteä mukaan. Edessäni olevan istuimen istuintaskussa on tuttu setti. Hinnasto, vesi näyttää olevan tarjouksessa, vain kaksi euroa! Kapteeni Keski-Heikkilä vetää työnantajansa määräyksestä näkymättömälle yleisölleen vakioperformanssin. Turvaohjeet. Näinköhän niitä osattaisiin soveltaa tositilanteessa. Lennon operaattorin oma lehti ja kotimaisen lentoyhtiön kiiltävälle paperille painettu magazine, jossa lukee your personal copy. Julkaisun sisällön voi ennustaa, vaikka siitä ei olisi mitään vihiä. Takanani oleva nisäkäs tunkee jollain raajallaan inhottavasti selkään. Onneksi en ole kaksimetrinen, jaloille ei olisi kyllä tilaa. Alan selata kiiltäväpaperista julkaisua. Lohenkalastusta kannessa. Epäuskottavan näköinen nuorimies sonnustautuneena kalastamaan. Intohimo puuttuu. On helppo kuvitella, että repussa on peecee tai ainakin älypuhelin, jolla voi todistaa korvaamattomuuttaan. Kalliinnäköinen kellomainos, viestintäpäällikön kolumni otsikolla Everyday dreams. Niinpä, sitähän tämä on. Eilen töissä kahdeksaan, jotta kaikki olisi valmiina työmatkaa varten. Herääminen puoli viideltä, aamutoimet. Nukkuvalle perheelle heipat. Sitten kentälle hyvissä ajoin ennen kuin kone lähtee kuudelta. Kentällä turvatarkastus tökkii. Kenellä metallia kengissa, kenellä vääriä nesteitä, elintärkeitä rasvoja, tuliaisiksi kokkelpiimää. Kiiltäväpaperisen julkaisun selailu jatkuu. Soothing Sakura kertoo miten ihanaa on matkustaa maahan, jossa kirsikat kukkivat. Border control upgrades, rajatarkastukset muuttuvat automaattisiksi. Jonojen pitäisi lyhentyä. Pitäisi. Tiikeri mainostaa paperia valmistavaa, rajusti saneerannutta ruotsalais-suomalaista yhtiötä. Tiikerin kuvalla höystettynä kerrotaan, että yhtiön paperille on painettu tämäkin aviisi. Suomalaisen valokuvaajan näyttely New Yorkissa. Räätälöity puku 70 vuoden kokemuksella. Sitten tulee shokki. PAM. Nollatoleranssi korvauksettomalle ylityölle. Mitä tuo ilmoitus tekee täällä lentomatkustajien intiimissä tilassa. On kuin esitettäisiin elokuvaa lento-onnettomuudesta lentokoneessa. Huono omatunto iskee. Eipä ole tullut laskutettua ylitöitä. Haluanhan edetä urallani. Korvataanko sinulle matka-aika, kun matkustat vapaa-ajalla työasioissa? Takauma tunkee alitajuntaan viime käyntini Kiinassa. Kelaan mikä päivä on, kun lähden. Maanantai. Koska palaan? Torstaina. Tulen matkustamaan päivällä ja yöllä, olemaan kaksi kokonaista työpäivää perillä. Vapaa-ajalla matkustusaikaa kertyy yli 30 tuntia. Töihin lähdetään keskellä yötä Suomen aikaa. Vastaus löytyy: ei makseta. Korvauksettomat ylityöt ja työasioissa säännöllisen työajan ulkopuolella matkustaminen varastavat työntekijän vapaa-aikaa. Olen myynyt sosiaalista elämääni ilmaiseksi. Verotuloja ja eläkekertymää ei synny. Sekin vielä. Paljonkohan olen menettänyt tulevasta eläkkeestäni. Nyt täytyy ryhdistäytyä. Ei voi olla niin, että sukupolvia menetetään matkustelulle vapaa-aikana ja korvauksettomalle ylityölle. Kiiltäväpaperisen lehden selailu jatkuu, mutta se musta sivu ei anna rauhaa. Nanorevolution, The Mentalist, Seoul, Oslo, Monaco, Pariisi ja kotimaan kohteet. Jopa leveähymyinen ministerikin jää vaille huomiota. Mitä voisin tehdä? Enhän minä itse voi lähteä hakemaan oikeutta työnantajaani vastaan. Liityn liittoon ja takaan sen, että minunkin etujani ajetaan. Liitolle on saatava mahdollisuus ajaa yksittäisen jäsenen asiaa. Kanneoikeus. Raimo Sillanpää Taustaryhmän puheenjohtaja
Takala kaipaa edunvalvontaan uutta sukupolvea Teknologiateollisuuden vastaavana asiamiehenä keväällä aloittaneen Hannu Takalan mielestä liittojen on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin jäseniin. Ammatilliseen edunvalvontaan on saatava mukaan nuoria, uutta sukupolvea. Työelämään tulevat nuoret ovat selkeästi irtaantumassa ammattiyhdistysliikkeestä, hän sanoo. Teknologiateollisuuden taustaryhmässä noin seitsemän vuotta jäsenenä ollut amk-insinööri Hannu Takala aloitti teknologiateollisuuden vastaavana asiamiehenä virallisesti huhtikuussa. Uuden Insinööriliiton palveluksessa hän aloitti maaliskuun alussa, YTN:n teknologiateollisuuden vastaavana asiamiehenä oleva Takala korvaa Jani Huhtamellan, joka siirtyi UIL:n koulutusasiamieheksi. Takala tuli UIL:ään Hyvinkäältä Konecranes Service Oy:stä, missä hän oli 23 vuotta muun muassa nosturiasentajana, huoltopäällikkönä ja tuotepäällikkönä. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehenä hän on ollut kahdeksan vuotta. Kliseeltähän tämä kuulostaa, mutta minulle ihmisten auttaminen on aina ollut luontevaa ja tärkeää. Sitähän luottamusmiehen työ hyvin pitkälle on, kuunnella ihmisten isoja ja vähän pienempiä murheita, ratkoa niitä yksin tai porukalla. Liitossa työ on aika lailla samanlaista, Takala sanoo. Tuttu työympäristö Takala on 53-vuotias valkeakoskelainen. Päätös hypätä uuteen tehtävään oli loppujen lopuksi helppo tehdä, kun hänen halukkuuttaan uranvaihtoon kysyttiin. Itse asiassa työympäristö on minulle vanhastaan aika tuttu. Olen ollut pitkään teknologiateollisuuden taustaryhmässä, mistä on aivan varmasti hyötyä asiamiehen hommissa. Työn puitteissa olen myös käynyt aika monessa teknologiateollisuuden yrityksessä, joten lähes kaikki alan firmat ja monet siellä työskentelevät ihmiset ovat entisestään tuttuja. Kuten hienosti sanotaan, olen siis valmiiksi hyvin verkostoitunut, Takala myhäilee. Parin kuukauden kokemus Pasilasta on osoittanut, että pitkästä kokemusta huolimatta uusi työ eteen myös yllätyksiä ja uusia haasteita. Minulle on ollut yllätys se, kuinka paljon enemmän liitoissa tehdään edunvalvontaa kuin osasin kuvitella. Se, mitä ylempien toimihenkilöiden luottamusmies näkee työpaikalla, on vain pintaraapaisu kaikesta, mitä liitot tekevät, hän sanoo. Vapaa-aikana Takala hyppää mielellään moottoripyörän satulaan. Harrikkamiehen toiveissa onkin kaunis ja kuuma kesä. Lomaa tarvitaan, sillä edessä lienee työntäyteinen syksy, hän arvelee. Hannu Takala on kiertänyt kevään aikana teknologiateollisuuden yrityksissä kertomassa syksyn neuvottelukierrokseen valmistautumisesta.
Ajankohtaista asiaa kenttäkierroksella Ajankohtainen työmarkkinatilanne on luonnollisesti kenttäkierroksen punainen lanka. Kun keskitetyn ratkaisun syntyminen näyttää yhä epätodennäköisemmältä, kenttäkierroksella on ollut hyvä tilaisuus vaihtaa ajatuksia niin toimialakohtaisista kuin henkilöryhmäkohtaisista tavoitteista mahdollisesti edessä olevalle liittokierrokselle. Euroista, senteistä tai prosenteista ei tässä vaiheessa vielä puhuta. Liikkeelle lähdetään siitä, että syksyn ratkaisu pitää sisällään sopimuksen muodosta riippumatta yleiskorotuksen, paikallisen erän ja perälaudan. Palkkausjärjestelmien kehittäminen, ammattitaidon ylläpito ja työssä jaksaminen ovat laadullisten asioiden kärkipäässä. Työaika-asiat esillä Työhön käytettävä aika, ylityöt, vapaa-aikana tapahtuva matkustaminen ja muut työaikaan liittyvät asiat ovat korostetusti nousseet esiin tapaamisissa. Syykin on selvä; YTN kampanjoi maaliskuussa näkyvästi niin sanottuja harmaita ylitöitä vastaan www.8tuntia.fi-kampanjallaan. Teknologiateollisuuden Ira Laitakari-Svärdin mukaan kenttäkierros on osoittanut, että kampanjalle oli tilausta ja tarvetta. Yllättävän monessa paikassa on puhuttu ylitöistä, jotka jäävät korvaamatta. Monella on epätietoisuutta omasta työajastaan, mitä kuuluu Kevään kenttäkierros kiinnosti Agco Sisu Powerilla Nokian Linnavuorella lähes 40 ylempää toimihenkilöä. tehdä ja mitä ei normaalin työajan ulkopuolella. Harmaa ylityön teettäminen ja tekeminen tuntuu olevan jonkinlainen maan tapa, hän sanoo. Työhön käytettävän ajan seuranta ja mahdollisimman täysimääräinen korvaaminen ovat lähtökohtana neuvotteluille. Työaikajoustot, palkattomat vapaat ja lyhyempi työaika sopivat, kunhan ne ovat mahdollisuus eikä pakko. Paikallisen sopimustoiminnan kehittäminen esimerkiksi työajoista sopii meille, kunhan ne vastaavat meidän tavoitteitamme, vastaava Hannu Takala toteaa. Työaikaa seurattava Syksyn neuvottelutilanne tavoitteineen ja ylempien toimihenkilöiden ylityöt sekä vapaa-ajalla matkustaminen ovat olleet esillä meneillään olevalla YTN:n teknologiateollisuuden kenttäkierroksella. Huhtikuussa alkanut ja kesäkuulle jatkuva kenttäkierros tavoittaa lähes viidenkymmenen teknologiateollisuuden yrityksen ylemmät toimihenkilöt eri puolilla Suomea. Takala muistuttaa, että työanta jalla on lakisääteinen velvollisuus seurata työaikoja. Toisin kuin monet kuvittelevat, työaikalaki koskee kaikkia paitsi aivan ylintä johtoa. Työaikalaki lieneekin ehkä Suomen rikotuin laki, Takala huomauttaa. Arvioiden mukaan keskivertotyöntekijä voi menettää työuransa aikana jopa 160 000 euroa kirjaamattomien ylitöiden takia. Korvaamattomilla ylitöillä on vaikutusta myös eläkkeisiin ja omaan työhyvinvointiin. Paras tapa on huolehtia työ aikakirjanpidosta. Näin välttää erimielisyyksien syntymisen ja sinulla on jonkinlainen käsitys omista työtunneistasi, Takala sanoo. Vapaa-ajalla tehtävä matkustaminen on edelleen ylempien toimihenkilöiden murhe. Kun työaikalaissa ei ole määräyksiä vapaa-aikana tapahtuvan matkustamisen korvaamisesta, korvauksesta sopiminen jää työehtosopimusten ja yritysten matkustusohjesääntöjen varaan. Kenttäkierroksen läpivienti on YTN:n ten vastuulla. Vuorossa Hannu Takala.
Palkankorotuksista sopiminen paikallisesti otti takapakkia Alkuvuodesta teknologiateollisuuden luottamusmiehille toteutettu kysely vuoden 2012 palkkaratkaisujen toteutumisesta osoittaa paikallisen sopimisen olleen takkuisempaa kuin edellisenä vuonna. Konserniohjaus hankaloitti paikallisen tilanteen huomioimista ja työehtosopimuksen perälauta oli varsin ahkerassa käytössä, kiteyttää YTN-tutkija Aila Tähtitanner. Palkkaratkaisuista käytiin neuvottelut lähes kaikissa yrityksissä. Luottamusmiesten mukaan kuitenkin esimerkiksi keskustelu palkkauksen kannustavuudesta, palkkaporrastuksesta, paikallisesta palkankorotusvarasta sekä tuottavuuden kehittämisestä oli aiempaa vähäisempää. Peräti joka neljännessä yrityksessä näitä keskusteluja ei käyty lainkaan. Myös keskustelut palkankorotusten kohdentamisesta olivat aiempaa harvinaisempia, Tähtitanner sanoo. Luottamusmiehet olivat kuitenkin saaneet entiseen tapaan melko hyvin tietoa liittyen yrityksen talousja tilauskantatilanteeseen, etenkin pienissä yrityksissä. Konserniohjaus vahvaa Luottamusmiesten mielestä paikallisia palkankorotusneuvotteluja hankaloittaa selvästi konserniohjaus, joka vaikutti tällä kertaa vielä edellisvuotta vahvemmalta. Peräti joka kolmas luottamusmies ilmoitti, että vastapuolen neuvottelua ohjattiin konsernitasolta. Suurissa yrityksissä konserniohjaus oli vielä keskimääräistä tuntuvampaa. Luottamusmiehet kokevat varsin turhauttavaksi neuvottelun tilanteessa, jossa vastapuolella ei ole käytännössä valtuuksia sopia aidon paikallisen tilanteen mukaisesti. Näin käy, jos linjaukset on konsernitasolla jo kiveen hakattu. Tähtitannerin mukaan konserniohjaus tuntuu olevan teknologiateollisuudessa vahvempaa kuin muilla YTN:n sopimusaloilla, joilla palkankorotusneuvottelujen kulkua on kartoitettu. Perälauta oli käytössä Valtaosassa palkkaratkaisuja mentiin suoraan niin sanottuun perälautaan eli korotukset maksettiin kaikille yleiskorotuksena 1,9 prosenttia. Yritysten henkilöstömäärän mukaisesti painotettuna puhtaasti paikallisia palkkaratkaisuja oli vain noin 15 prosenttia. Liki saman verran oli työnantajan kanssa sovittu yhteisesti perälaudan käytöstä. Niissä yrityksissä, joissa tehtiin aito paikallinen palkkaratkaisu, oli aiempaa useammin sovittu yhteisesti palkankorotusten kohdentamisesta. Kohdennuksen perusteena oli tyypillisesti joko palkkauksen vinoutumien oikaiseminen tai henkilökohtainen työsuoritus, Tähtitanner kertoo. Noin joka kymmenennessä yrityksessä työnantaja oli kasvattanut palkkapottia tes-ratkaisua suuremmaksi. Yleisimmin lisäpotin suuruus oli 0,6 prosenttia, jolloin koko palkankorotusvaran suuruudeksi tuli 2,5 prosenttia. Kiitosta yhteistyölle Paikallisten palkankorotusten seuranta on kuitenkin luottamusmiehille varsin hankalaa, koska selvitystä niiden toteutuksesta ei aina saada tai selvityksen sisältö on hyvin suppea. Avoimessa palautteessa luottamusmiehet korostivat vahvasti perälautamallin tarpeellisuutta. Ilman perälautaa neuvotteluasetelma olisi huomattavasti epätasa-arvoisempi. Luottamusmiesten mukaan myös yleiskorotus on tarpeellinen, kun ostovoimaa tavoitellaan jokaiselle ylemmälle toimihenkilölle. Tällä palkankorotuskierroksella nousi esiin myös eri henkilöstöryhmien välillä tehty yhteistyö. Se oli koettu toimivaksi ja yhteisesti esiintymällä koettiin saadun henkilöstön esityksille suurempi painoarvo työnantajan silmissä, Tähtitanner sanoo. Aila Tähtitanner on analysoinut luottamusmiehille tehdyn kyselyn vuoden 2012 palkkaratkaisusta.
Myös luottamusmies tarvitsee tietojen päivittämistä Luottamusmiehen peruskoulutus ja tietojen säännöllinen päivittäminen on tehtävän hoitamisen kannalta yhtä tärkeää kuin ammatillisen osaamisen ylläpitäminen on työtehtävissä. Maailma muuttuu ja lait, säännökset ja erilaiset sopimukset sen mukana. Tieto on valtaa ja ajantasaisuus ylivaltaa, jos asian haluaa näin ilmaista. Perussääntönä voi pitää, että viisi vuotta vanha tieto on luottamusmiehelle vain osittaista tietoa, joten luottamusmieskurssi kannattaa käydä uudelleen säännöllisin väliajoin. Luottamusmieskurssit ovat myös yksi tärkeä verkostoitumisen kanava. Ei ole häpeä kysyä neuvoa luottamusmiestoverilta. Yhteistyö on edunvalvonnassa voimavara, jota ei kannata väheksyä. Perustiedot ajan tasalle Viestintä on muuttumassa enemmän ja enemmän sähköiseksi. Tämän takia on tärkeää, että jokaisen jäsenen ja luottamusmiehen tiedot ovat ajan tasalla. Jäsentiedot voi päivittää omassa liitossa, luottamusmiehen tiedot puolestaan luottamusmiesrekisterissä. Piruja ei kannata maalata seinälle, mutta nopean tiedottamisen tärkeys voi korostua syksyn neuvottelujen edetessä. Osoite- ja muiden tietojen ajantasaisuus kannattaa varmistaa ja tarvittaessa muuttaa. Tulevia luottamusmieskursseja Luottamusmiesavain 1 ke to 4. 5.9.2013 Luottamusmiesavain 2 to pe 3. 4.10.2013 Luottamusmiesavain 3 ti ke 21. 22.5.2013 ti ke 5. 6.11.2013 Luottamusmiesten osalta on suotavaa, että tiedoista löytyy myös joku muu kuin työpaikan sähköpostiosoite siltä varalta, että syksystä tulee työmarkkinoilla tavallista takkuisempi. Mahdollisessa työtaistelutilanteessa luottamusmiesten kiinnisaatavuus on äärimmäisen tärkeää. Tietojen päivityksen voi hoitaa verkossa osoitteessa ytn.fi ja työpaikkatoiminta / ilmoitukset henkilöstöedustajarekisteriin. Teksti: Hannu Takala Teknon toimijat Ismo Kokko, pääneuvottelija ismo.kokko@ytn.fi puh. 0201 801 840 Mia Adolfsson mia.adolfsson@ytn.fi puh. (02) 251 5242 Petri Partanen petri.partanen@ytn.fi puh. (03)318 4440 Aila Tähtitanner tutkija aila.tahtitanner@ytn.fi puh.0201801828 Hannu Takala alan vastaava, neuvottelija hannu.takala@ytn.fi puh. 0201 801 809 Yrjö Taivainen, neuvottelija yrjo.taivainen@ytn.fi puh.(09) 229 121 Ira Laitakari-Svärd ira.laitakari-svard@ytn.fi puh. 0201 801 803 Rikka Mykkänen riikka.mykkanen@ytn.fi puh. 0201 299 286 Björn Wiemers bjorn.wiemers@ytn.fi puh.(09) 229 121 Satu Tähkäpää lakimies satu.tahkapaa@ytn.fi puh. 0201 801 854 Jari Rauhamäki tiedottaja jari.rauhamaki@ytn.fi puh. 0201 801 847 Maritta Rantala assistentti maritta.rantala@ytn.fi puh. (09) 229 121 Teemu Hankamäki, neuvottelija teemu.hankamaki@ytn.fi puh. (09) 229 121 Lisätietoja YTN teknologiateollisuuden toiminnasta www.ytn.fi/teknologiateollisuus