HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2008

HENKILÖSTÖ- KERTOMUS 2008

2 Sisältö KUNTAJAKOMUUTOSTA VALMISTELEVA VUOSI 2008... 3 HENKILÖSTÖVOIMAVARAT... 4 Henkilöstön määrä ja henkilöstökustannukset...4 Henkilöstön rakenne...6 Vaihtuvuus ja rekrytointi...8 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS...10 Kohti uutta kuntaa yhteiset henkilöstön kehittämisen periaatteetja linjaukset...10 Työyhteisöille ja esimiehille tukea muutokseen... 11 Henkilöstökoulutusta yhteistyössä muiden isojen työnantajien kanssa... 11 TYÖHYVINVOINTI...12 Työturvallisuuden toimintaohjelma linjaa kaupungin työturvallisuustyötä...12 Yhteistoiminnan kehittäminen...13 Työterveyshuollon toiminta tukee työhyvinvointia... 13 Sairaus- ja tapaturmapoissaolot...15 Tasa-arvo ja yhdenmukaisuus...17 PALKKAUS JA PALKITSEMINEN...17 Kannustava palkkaus...17 Palkka ja muut henkilöstökustannukset...18 Palkitseminen...19 Taitto: Emmi Hyvönen Kuvat: Kari Lehtinen ja Sari Muhonen

3 KUNTAJAKOMUUTOSTA VALMISTELEVA VUOSI 2008 Vuoden 2008 keskeiset sisällöt muodostuivat eritasoisista kuntajakomuutoksen valmisteluun liittyvistä kysymyksistä ja konkreettisista tehtävistä. Henkilöstötyön vuosi alkoi heti tammikuun alussa kolmen kunnan yhteistoiminnan harjoittelulla, jolloin toteutettiin ensimmäinen yhteinen kolmen kunnan yhteistyötoimikuntien kokous. Helmikuussa tehty kuntajakopäätös viitoitti lopullisesti vuoden 2008 työtehtävät. Yhtenä keskeisenä linjauksena oli, että työtä tehdään jo vuoden aikana yhdessä niin paljon kuin mahdollista jottei vuodenvaihde 2008/2009 ja juridinen yhdistyminen olekaan enää niin iso kysymys. Uuden organisaation perushahmon luominen ja valmisteluvastuullisten viranhaltijoiden nimeäminen maaliskuun lopulla aloitti valmistelun konkreettisesti kohti uutta organisaatiota. Luettelen tässä muutaman keskeisen pääteeman viime vuodesta: Kuntajakomuutosta valmistelevaksi yhteistoiminnan muodoksi valittiin hyvien tammikuun alun kokemusten perusteella kolmen erillisen kunnan yhteistyötoimikuntien yhteiskokous. Tämä ylikunnallinen yhteistoimintaelin kokoontui käsittelemään aina kunkin hetken kuntajakomuutoksessa akuuttina olevia asioita kerran kuukaudessa. Tällä yhteistoiminnan vaihtoehdolla haluttiin luoda mahdollisimman laaja osallistuminen kuntajakomuutoksen valmisteluun. Yhteistoimintaan läheisesti liittyvä henkilöstöviestintä nostettiin myös henkilöstötyön ja valmistelun keskiöön. Käytännön sisältöinä olivat mm. sisäisen verkon (Intran) laajentaminen kaikkiin yhdistyviin kuntiin sekä Palokan ja Korpilahti-Muuramen terveydenhuollon kuntayhtymiin. Nopeaa viestinnän jakelukanavaa edusti myös sähköinen viestintä uutisina ja uutiskirjeinä. Niin ikään jokaiselle työntekijälle jaettava paperinen henkilöstötiedote viestitti kootusti kerran kuukaudessa ajankohtaisista asioista. Yhdistyvien kuntien erilliset henkilöstölehdet toimivat normaalilla julkaisurytmillä vuoden 2008 ajan. Hallinnon toimenpiteistä esimerkiksi yhteiseen rekrytointiin siirtyminen maaliskuussa ja koko organisaation rakentaminen olivat mittakaavaltaan suuria teemoja. Organisaation rakentamisen lähtökohtana oli, että yhdistyvien kuntien työntekijät tiesivät oman paikkansa ennen kesälomia. Lähtökohta henkilöstösijoittelussa oli, että henkilöstö siirtyy uuden Jyväskylän tehtäviin ilman laajaa hakumenettelyä. Perusperiaatteena oli, että jokainen työntekijä siirtyy vastaaviin tai sitä lähinnä oleviin tehtäviin, jota oli hoitanut aiemmassa organisaatiossa. Aikataulussa pysyttiin varsin hyvin ja muodolliset päätökset asiasta tehtiin marraskuussa 2008. Loppuvuoden työtä ohjasivat uusien järjestelmien luominen mm. seuraaviin henkilöstötyön sisältöihin: yhteistoimintajärjestelmä, henkilöstön työterveyshuollon järjestäminen ja organisointi, luottamusmiesjärjestelmä sekä työturvallisuusjärjestelmän luominen. Nopea noin 10 kuukauden aika käytettiin varmasti tarkkaan koko organisaatiossa ja kaikilla sen tasoilla. Suomen suurin kuntajakomuutos väestöllisesti toteutettiin aikataulussaan ja varsin hyvin sisällöllisesti kiitokset siitä kaikille. Pertti Malkki Henkilöstöjohtaja

4 HENKILÖSTÖVOIMAVARAT Henkilöstön määrä ja henkilöstökustannukset Henkilöstön määrä toimialoittain 31.12.2008 toimiala vakituiset sijaiset muut määräaikaiset yhteensä työllistetyt Konsernihallinto 39 3 5 47 0 Liiketoimintatoimiala 61 7 1 69 0 Sosiaali- ja terveystoimen toimiala 1804 501 65 2369 88 Sivistystoimen toimiala 965 115 69 1150 55 Yhdyskuntatoimen toimiala 144 8 13 165 4 liikelaitokset Jväsk ylän Tilapalvelu 19 0 1 20 0 Jyväskylän Seudun Työterveys 39 7 2 48 0 Talouspalvelukeskus 62 5 9 76 4 Altek Aluetekniikka 145 4 9 158 1 Kylän Kattaus 121 22 10 152 9 Keski-Suomen pelastuslaitos 194 41 1 236 1 yhteensä 3592 712 185 4489 161 Kyseessä on ns. kapasiteettiperusteinen luku, jossa on huomioitu henkilön työaikaprosentti (esim. 50% työaikaa tekevä henkilö tulee lukuihin 0,5:n suuruisena). Sivutoiminen henkilöstö ei sisälly taulukon lukuihin. Kaupungin henkilöstömäärä oli vuonna 2008 jonkin verran kasvanut edellisvuoteen verrattuna. 31.12. tilanteessa lisäystä oli vuoteen 2007 verrattuna 140 henkilöä. Tarkasteluvuonna ei tapahtunut henkilöstön määrään vaikuttavia laajempia organisaatiomuutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluissa sairaanhoitopiiriin siirtyi keskitetystä ensiavusta (11) ja lääkekeskuksesta (4) eli yhteensä 15 työntekijää. Vakituisen henkilöstön kohdalla henkilöstömäärä lisääntyi vuoden viimeisen päivän tilanteessa 60 henkilöllä. Lisäykset kohdistuvat erityisesti sivistystoimen (opetustoimen) alueelle. Myös Keski-Suomen Pelastuslaitoksen ja Jyväskylän Seudun Työterveyden vakituisen henkilöstön määrä lisääntyi muutamilla henkilöillä. Vakituisen henkilöstön määrässä näkyvät paitsi kaupungilta lähteneet ja sinne avoimiin tehtäviin otetut vakituiset henkilöt, myös pitkille vapaille siirtyneet ja niiltä palanneet henkilöt. Tarkasteltaessa kuukausittaista vakituisen henkilöstön määrää koko vuoden 2008 aikana, saadaan keskimääräiseksi lukumääräksi 3564 vakituista henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2007 oli 3459. Lisäystä edellisvuoteen on105 henkilöä. Määräaikaisessa henkilöstössä kuukausittaiset vaihtelut henkilöstön vahvuudessa ovat melko suuria. Tämän vuoksi määräaikaisen henkilöstön määrän tarkastelussa vuoden viimeisen päivän tilanne ei ole kuvaava mittari. Alla olevassa ku- 1400 vassa määräaikaisen 1200 henkilöstön kuukausittaista määrää verrataan vuoden 2007 1000 vastaavaan tilanteeseen. 800 600 400 200 Määräaikaisen henkilöstön määrän kehitys kuukausittain 0 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2008 2007

5 Kausittaista vaihtelua henkilöstömäärissä selittää sijais- ja kausityöntekijöiden tarve, joka kohdistui erityisesti Altek Aluetekniikan, opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen alueelle. Keskimäärin viime vuonna oli 950 määräaikaista (kokoaikaista) henkilöä, kun vastaava luku vuonna 2007 oli 960. Sivutoimisessa työsuhteessa oli vuoden lopussa 644 henkilöä. Näistä suurin osa sijoittui Keski-Suomen pelastuslaitokselle, 568 henkilöä (sivutoimiset palomiehet). Sivistystoimeen sijoittui 76 henkilöä (liikunta- ja kulttuuripalveluiden tuntityöntekijät). Kaupunki työllisti keskitetyllä työllisyysmäärärahalla eri toimialoille keskimäärin 87 henkilöä kuukaudessa (vuonna 2007 109 henkilöä). Työllistettyjä oli lähinnä sivistystoimessa ja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Näiden lisäksi toimialat työllistivät omilla määrärahoillaan muutamia kymmeniä henkilöitä kuukaudessa. Kaupunki tarjosi myös kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 10 henkilölle kaikkiaan 116 kuntoutujasta (v. 2007 11:lle kaikkiaan 106 kuntoutujasta). Oppisopimussuhteessa oli vuoden lopussa19 henkilöä, jotka sijoittuivat sosiaali- ja terveystoimeen ja sivistystoimeen. Osa-aikatyössä oli 12 % vakinaisesta henkilöstöstä (450 henkilöä). Osa-aikatyössä olevista naisia oli 84 %. Määräaikaisesta henkilöstöstä osa-aikaisessa palvelussuhteessa oli 16 %. Kaupungin kesätyöpaikat kiinnostivat jälleen hakijoita hakemuksia avoimiin paikkoihin tuli 6291 kappaletta. Hakeneita henkilöitä ei ole näin paljon, sillä yksi hakija on saattanut jättää useampaan tehtävään hakemuksensa. Eri toimialoilla ja liikelaitoksissa avoimina oleviin kesätyöpaikkoihin haettiin omalla hakulomakkeellaan. Kesätyöpaikan sai kesällä 2008 noin 150 nuorta (2007 150). Työllisyysmäärärahalla tuettuja kesätyöpaikkoja oli tuosta määrästä noin puolet, toinen puoli rahoitettiin toimialojen omilla määrärahoilla. Suurimmat ammattiryhmät kaupungin organisaatiossa olivat: lähihoitaja lastenhoitaja sairaanhoitaja lastentarhanopettaja luokanopettaja perhepäivähoitaja koulunkäyntiavustaja perushoitaja perusopetuksen lehtori perhepäivähoitaja koulunkäyntiavustaja perushoitaja perusopetuksen lehtori Kunnallisten virka- ja työehtosopimusten sopimusmuutokset nostivat palkkoja kunta-alalla keskimäärin 5,2 %. Kuntaliiton ennakkotiedon mukaan kunta-alan palkkasumma kasvoi 6,5 %. Jyväskylän kaupungilla palkat ja palkkiot nousivat vuonna 2008 5,6 % eli tavoitteen mukaisesti kunta-alan keskimääräistä kehitystä vähemmän.

6 Palkat ja palkkiot (ilman lomarahajaksotusta) 2004 2005 2006 2007 2008 2007-2008 Muutos ed. vuodesta euroa % Tammikuu 9 666 10 352 10 421 11 306 10 674-632 -5,6 % Helmikuu 10 134 10 254 10 823 11 322 12 133 180 0,8 % Maaliskuu 10 511 10 815 10 940 11 403 12 095 872 2,6 % Huhtikuu 11 019 11 571 11 438 11 704 12 527 1 694 3,7 % Toukokuu 10 598 10 988 11 291 11 688 12 575 2 582 4,5 % Kesäkuu 11 046 11 360 11 839 11 566 12 635 3 650 5,3 % Heinäkuu 16 175 16 621 17 200 17 441 19 035 5 244 6,1 % Elokuu 10 333 10 835 11 183 11 346 12 155 6 053 6,2 % Syyskuu 10 294 10 902 11 444 11 070 12 359 7 342 6,7 % Lokakuu 10 491 10 713 11 217 11 451 12 381 8 272 6,9 % Marraskuu 10 617 10 831 11 108 11 915 12 537 8 894 6,7 % Joulukuu 11 354 11 794 12 153 14 780 14 153 8 267 5,6 % Yhteensä 132 237 137 034 141 057 146 992 155 259 Muutos 1000 edellinen vuosi 4 797 4 022 5 935 8 267 Muutos % 3,6 % 2,9 % 4,2 % 5,6 % Muutos 1000 2004 4 797 8 820 14 755 23 022 Muutos % 2004 3,6 % 6,7 % 11,2 % 17,4 % Vesilaitos, Työväenopisto ja Total poistettu kaikista vuosista Jaksotetut palkat on poistettu kaikista vuosista SHP siirtyi henkilöstöä Jyväskylän Seudun Työterveyteen 2006 Henkilöstön rakenne Sukupuolijakauma Sukupuolijakauma (%) Kaikki 21 79 Määräaikaiset 16 84 Miehet Naiset Vakituiset 23 77 0 20 40 60 80 100

7 Ikärakenne Vakituisen henkilöstön keski-ikä vuosina 2001-2008 47,5 46,5 46,4 46,6 46,9 47,3 47,1 46,3 46,5 45,5 45,7 44,5 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli vuonna 2008 46,5 vuotta. Määräaikaisen henkilöstön keski-ikä oli 34,6 vuotta (v. 2007 34,8 vuotta). Vakituisen henkilöstön ikäjakauma 1 200 1 111 1 168 1 000 800 600 400 200 0 631 312 328 192 218 260 47 80 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 Mies Nainen Suurin osa vakituisesta henkilöstöstä sijoittui ikävuosien 40 60 välille, kun taas määräaikaisesta henkilöstöstä enemmistö oli ikäryhmässä 20 29.

8 Eläkkeelle siirtyminen Vanhuuseläkkeelle jäi vuonna 2008 62 työntekijää. Alla oleva kuvio kuvaa toteutumaa palvelusuhteessa olevan henkilöstön siirtymisestä vanhuuseläkkeelle (KVTEL ja VEL) sekä eläkkeelle siirtymistä kaiken kaikkiaan. Eläkkeelle jääneet v. 2003-2008 120 100 94 105 98 97 112 94 80 60 40 45 55 64 59 68 62 vanhuuseläkkeet 20 0 2003 2004 2005 2006 2007 2008 kaikki eläköitymiset yhteensä Kaupungin palveluksesta siirtyi eläkkeelle yhteensä 94 työntekijää, joista työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 29 (v. 2007 35), varhennetulle vanhuuseläkkeelle 2 (v. 2007 7) ja yksilölliselle varhaiseläkkeelle 1 henkilö. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 62,1 vuoden ikäisenä (v. 2007 62,3 v.) ja työkyvyttömyyseläkkeelle keskimäärin 57,3 vuoden ikäisenä (v. 2007 56,6 v.). Koko kuntasektorilla siirryttiin vanhuuseläkkeelle hieman myöhemmin, keskimäärin 63 -vuotiaana. Vanhuuseläkkeelle ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäätiin kuntasektorilla lähes yhtä usein. Vaihtuvuus ja rekrytointi Päättyneet vakituiset palvelussuhteet 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Lähtövaihtuvuus 3,4 % 3,9 % 3,4 % 5,7 % 3,7 % 3,3 % 4,7 % 4,7 % Henkilöä 135 162 142 240 156 140 200 206 Lähtövaihtuvuusprosentilla tarkoitetaan työsuhteesta eronneiden määrän ja henkilöstömäärän välistä suhdetta (mukana eläkkeelle siirtyneet). Lähtövaihtuvuus oli kaupungilla 4,7 %. Vaihtuvuus on Jyväskylän kaupungilla, kuten kuntasektorilla yleisestikin melko alhainen. Yleisin syy työsuhteen päättymiselle oli eläkkeelle jääminen. Varsinaisia palveluksesta irtisanoutuneita oli 92 ja tavallisin syy irtisanoutumiselle oli siirtyminen toisen työnantajan palvelukseen. Päättyneissä palvelussuhteissa oli vuonna 2008 mukana myös kuluttajaneuvonnan ja yleisten edunvalvontapalveluiden henkilöstön siirtyminen valtiolle vuoden 2009 alusta. Vakituisia palvelussuhteita solmittiin vuonna 2008 258 henkilön kanssa (v. 2007 224). Kaupungin näkyvyyttä työnantajana edistettiin alueen rekrytointitapahtumissa. Yhteistyötä

9 eri oppilaitosten kanssa tehtiin ottamalla kaupungille opinnäytetöiden tekijöitä ja harjoittelijoita. Kaupunki myös palkitsi rahallisesti opinnäytetöitä, jotka tukivat kaupungin toiminnan kehittämistä. Vuonna 2008 avustus myönnettiin 37:lle opinnäytetyölle (54 opiskelijalle). Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden tulevaa yhdistymistä silmällä pitäen rekrytoinnissa siirryttiin 1.4.2008 kolmen kunnan yhteiseen rekrytointiin. Käytännössä tämä tarkoitti mm. kolmen kunnan yhteistä täyttölupamenettelyä. Täyttölupamenettely oli käytössä kaikissa vakituisissa ja vähintään vuoden määräaikaisissa rekrytoinneissa ja lupa tehtävien täytölle haettiin täyttölupahakemuksella toimialajohtajalta. Lisäksi sisäistä rekrytointia vahvistettiin ja sisäisessä rekrytoinnissa avoimena olleet tehtävät tiedotettiin koko kolmen kunnan henkilöstölle. Rekrytointi on keskeinen prosessi mm. työnantajamielikuvan näkökulmasta. Rekrytointiprosessien sujuvuutta tuetaan kaupungilla yhdeltä osaltaan käytössä olevan sähköisen rekrytointijärjestelmän avulla. Rekrytointijärjestelmän kautta tehdään lähes kaikki rekrytointiin liittyvät toimenpiteet (esim. julkaistaan työpaikkailmoitukset ja otetaan vastaan hakemukset). Myös sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen sijaishaku sekä avointen hakemusten vastaanottaminen tapahtuvat järjestelmän avulla. Jyväskylän kaupunki, Sinun työnantajasi? vahtimestari lastenhoitaja arkkitehti nuoriso-ohjaaja henkilöstöpäällikkö laborantti suunnitteluinsinööri lääkäri opettaja lähihoitaja taloussihteeri kartanpiirtäjä Kaupungin rekrytointijärjestelmän käyttöä laajennettiin vuoden 2008 aikana. Syksyllä opetushenkilöstön rekrytointiin laadittiin oma hakulomake, minkä johdosta myös opettajien haut pystytään jatkossa toteuttamaan sähköisesti. Lisäksi Kylän Kattaus otti käyttöön oman sijaishakupankin. Uuden kunnan tuleva perustaminen näkyi rekrytoinnin osalta myös uusien käytäntöjen valmisteluna. Yksi viidestä uuden kunnan henkilöstötyötä valmistelevasta ryhmästä keskittyi vuoden 2008 aikana rekrytoinnin ja henkilöstösuunnittelun osa-alueille ja linjasi näiltä osin muodostettavan kunnan toimintamalleja. suunnittelija tiedottaja www.jyvaskyla.fi

10 HENKILÖSTÖN KEHITTÄMINEN JA KOULUTUS Kohti uutta kuntaa yhteiset henkilöstön kehittämisen periaatteet ja linjaukset Vuoden 2008 aikana henkilöstön kehittämisen vastuualuella valmisteltiin uuteen Jyväskylään liittyviä yhteisiä linjauksia, ohjeita ja oppaita uusista käytännöistä. Uuteen kuntaan määriteltiin keskeiset henkilöstön osaamisalueet sekä yhteisesti että ammattiryhmittäin (pilottina esimiehet). Työtehtäviin liittyvän erityisen ammattitaidon ja osaamisen lisäksi koko kaupunkiorganisaatiossa tärkeitä kehitettäviä asioita olivat: Asiakaspalveluosaaminen ihmisten kohtaaminen ja vuorovaikutustaidot asiantuntijuus viestintäosaaminen Työyhteisötaidot ryhmätaidot työntekijätaidot moninaisuuden kohtaaminen Uudistuminen ja ammatillinen kasvu halu kehittyä ja jakaa osaamistaan rohkeus kohdata muutoksia luovuus ja rohkeus kokeilla uusia toimintatapoja oppimaan oppiminen Menetelmät ja työvälineet uusien menetelmien ja työvälineiden käyttöönotto vakiintuneiden menetelmien ja työvälineiden kehittäminen Työnkulut ja prosessit kokonaisuuden hallinta suunnittelu ja organisointi tarkoituksenmukainen toteutus arviointi Johtaminen ja esimiestyö hyvä hallinto ja johtamistapa työyhteisön johtaminen ja kohtaaminen Uuden kunnan henkilöstön kehittämistä linjaavat henkilöstöoppaat uudistettiin. Mukaan koottiin parhaat käytännöt kolmen yhdistyvän kunnan, Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden henkilöstötyön käytännöistä. Oppaiden avulla pyritään yhdenmukaistamaan koko kaupunkiorganisaation henkilöstötyön käytäntöjä. Kehityskeskusteluoppaan tavoitteena on yhtenäistää kehityskeskustelukäytäntöjä kaikilla uusilla palvelualueilla. Oppaan tueksi laadittiin uusi yhteinen kehityskes-

11 kustelulomake. Kaupungin toiminnanohjausjärjestelmän (SAP) portaalin käyttäjät voivat täyttää lomakkeen sähköisesti. Perehdyttämisoppaista laadittiin kolme versiota. Tervetuloa töihin Jyväskylän kaupungille -opas lähetetään uusille työntekijöille kotiin jo ennen työsuhteen alkamista. Oppaan tarkoituksena on helpottaa uudessa työpaikassa aloittamista ja tarjota tietoa Jyväskylän kaupungista työnantajana. Perehdyttämisopas esimiehelle ja perehdyttäjälle puolestaan listaa niitä käytännön asioita, joita perehdytyksessä tulee käydä läpi uuden työntekijän kanssa. Uuteen kuntaan laadittiin myös maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden perehdyttämisopas. Opas tarjoaa tietoa mm. suomalaisesta työelämästä, kuten työsopimuksesta, työajoista, lomien määräytymisestä jne. Selkokielelle käännettyyn oppaaseen liittyy esimiehille tarkoitettu tiivis kooste maahanmuuttajan palkkaamiseen liittyvistä käytännön asioista. Ensimmäisiä uuden kunnan yhteisiä henkilöstötyön oppaita olivat myös varhaiseen puuttumiseen ja puheeksiottoon liittyvät oppaat sekä esimiehelle että työntekijälle. Työyhteisöille ja esimiehille tukea muutokseen Uuteen kuntaan valmistautuville työyhteisöille tarjottiin jo ennakoiden muutostukea. Räätälöityä muutostukea suunnattiin yksiköihin, joissa tapahtui suuria muutoksia (henkilöstö tai esimies vaihtunut jne.). Pienimuotoisempaa tukea saivat työyhteisöt, joissa tarvittiin selkeytystä ja apua mm. työnjakoon ja työkäytäntöjen ja - toiminnan yhdenmukaistamiseen. Tuki vaihteli yhden kerran pidetystä yhteisestä keskustelusta pidempikestoiseen asiantuntijatukeen. Uuden kunnan esimiehet (n. 400 esimiestä) tapasivat toisiaan syksyn aikana yhteisissä tilaisuuksissa. Esimiehet haastettiin pohtimaan ja innovoimaan uuden kunnan johtamiskulttuuria ns. open space työskentelyn avulla. Esimiestapaamisten tavoitteena oli tavata uusia kollegoja sekä kuulla esimiesten toiveita ja tarpeita uuden kunnan johtamiseen ja esimiestyöhön liittyen. Esimiehet toivoivat arjen johtamistyön tueksi uudelta kunnalta selkeää strategista suuntaa. Onnistunut johtaminen ja esimiestyö olivat heidän mielestään keskeisiä tekijöitä uuden kunnan menestymisessä. Uuteen kuntaan toivottiin innovoivaa ja uutta luovaa johtamiskulttuuria. Esimiesten osaamisen, henkilöstön työhyvinvoinnin, yhteistyön ja yhteisöllisyyden kehittämisen nähtiin olevan yhteydessä tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämiselle. Henkilöstökoulutusta yhteistyössä muiden isojen työnantajien kanssa Vuoden 2008 henkilöstön henkilöstökoulutusta suunniteltiin ja toteutettiin paljon yhdessä Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän

12 koulutuskuntayhtymän sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Yhteistyöllä säästetään resursseja ja lisätään eri organisaatioiden esimiesten ja henkilöstön vuorovaikutusta ja verkostoitumista. Kaupungin oman koulutustarjonnan painopisteitä olivat esimiestyö, työturvallisuus, viestintä sekä lakimuutokset (esim. uusi hankintalaki ja julkisuuslaki, työelämän tietosuoja). Esimiehet saivat koulutusta mm. asiantuntijoiden johtamisesta. Uusille esimiehille järjestettiin yhteinen esimiesvalmennus. Koko henkilöstölle järjestettiin koulutussarja mm. erilaisuudesta oppimisessa ja töihin paluusta sairausloman jälkeen. Ammattiryhmistä mm. sihteereille ja toimistohenkilöstölle järjestettiin yhteisiä koulutuksia liittyen mm. kielenhuoltoon, äänenkäyttöön ja työssä jaksamiseen. Kielikoulutusta räätälöitiin kohderyhmittäin. Kaupungin neljäs, oma räätälöity JET-koulutus (johtamisen erikoisammattitutkinto) päättyi vuonna 2008. TYÖHYVINVOINTI Työhyvinvointi on työn ja työyhteisön toiminnan kehittämistä. Henkilöstön työhyvinvointia kehitetään selkeyttämällä koko työyhteisön sekä yksittäisen työntekijän perustehtävää ja vastuunjakoa työpaikalla. Työhyvinvointia lisätään myös huolehtimalla työyhteisön keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Työhyvinvoinnin perustana toimii työntekijän fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn, sekä riittävän osaamisen turvaaminen. Vastuu henkilöstön työhyvinvoinnista on organisaation johdolla ja esimiehillä. Esimiesten tukena työn kehittämisessä toimivat kaupungin ja palvelualueiden henkilöstöhallinto, työterveyshuolto, sekä työturvallisuustoimijat. Kaupungin työhyvinvoinnin suunnittelun ja toteutuksen pohjana vuodelle 2008 toimivat työterveyden toimintaohjelma, työturvallisuusriskien arviointi, sekä työturvallisuuden toimintaohjelma. Keskeinen osa työhyvinvoinnin pidemmän aikavälin suunnittelua olivat kolmen kunnan yhteenliittymistä valmistelevat henkilöstötyöryhmät. Henkilöstötyöryhmät laativat uuden kunnan henkilöstötyön perustaksi yhteisiä käytäntöjä ja linjauksia, joiden tavoitteena oli hyvinvoiva henkilöstö uudessa Jyväskylässä. Työryhmät koostuivat Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden henkilöstöhallinnon sekä luottamushenkilöiden edustuksesta. Työturvallisuuden toimintaohjelma linjaa kaupungin työturvallisuustyötä Työturvallisuus on toimintaohjelmassa määritelty työn kaikkien osa-alueiden kehittämiseksi. Työpaikalla se näkyy mm. turvallisuusnäkökulman arvostamisena, sekä aktiivisena työtapaturmien ja ammattitautien ehkäisemisenä. Hyvä työympäristö rakentuu henkilöstölähtöisestä johtamisesta, toimivasta ja tehokkaasta työn organisoinnista, järjestelmällisestä ja ennakoivasta turvallisuuden hallinnasta sekä osaavasta ja motivoituneesta henkilöstöstä. Työturvallisuuden kehittämisalueet 2008: Riskien arviointi ohjaa työn ja työyhteisön kehittämistä Työpaikkojen työturvallisuusriskit arvioitiin uudella menetelmällä vuonna 2008. Uudistuksen tavoitteena oli luoda menetelmä, jonka avulla esimies ja työyhteisö pyrkivät yhdessä kehittämään työtään, sekä työyhteisön toimintaa tuottavampaan ja henkilös-

13 tön hyvinvointia parantavaan suuntaan. Riskit arvioitiin syksyn aikana pilottihankkeena, jossa mahdollisuutta arviointiin osallistumiseen tarjottiin Jyväskylän kaupungin työpaikkojen lisäksi myös Korpilahden ja Jyväskylän maalaiskunnan työyhteisöille. Arvioinnin toteutti 194 työyhteisöä, eli lähes puolet kolmen yhdistyvän kunnan henkilöstöstä. Työturvallisuusorganisaation ja lähiesimiesten koulutus Vuonna 2008 järjestettiin työturvallisuuskoulutusta työpaikkojen lähiesimiehille ja työsuojeluasiamiehille. Tilaisuuksien tavoitteena oli tarkentaa työturvallisuustoimintaan liittyviä vastuita työyhteisössä ja työssä. Lisäksi järjestettiin erilaisia kohderyhmittäin räätälöityjä koulutuksia. Tällaisia olivat mm. neulanpistotapaturmia tai asiakasväkivallan uhkaa torjuvat koulutukset. Sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi järjestivät yhteistyössä koulutusta, jonka tavoitteena oli lasten tai vajaavaltaisten kanssa työskennellessä tapahtuvat uhkatilanteet. Väkivallan uhkaa torjuvaa koulutusta järjestettiin myös yhteistyössä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Työtilojen terveellisyys ja tarkoituksenmukaisuus Vuoden 2008 aikana Jyväskylän kaupungilla toimi moniammatillinen asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä oli suunnitella ja toteuttaa kaupungin omistamien toimitilojen kuntoon ja sisäilman laatuun liittyviä toimenpiteitä. Kaupungin sisäilmatyöryhmään kuului edustus Jyväskylän Tilapalvelusta, Jyväskylän seudun Työterveydestä, ympäristöterveydenhuollosta, sekä työturvallisuusorganisaatiosta. Tarvittaessa ryhmään osallistui myös asiantuntijajäseniä. Työryhmä käsitteli kohteittain sisäilmaongelmista kärsiviä toimitiloja, sopi tarvittavista tutkimuksista ja muista toimenpiteistä. Sisäilmatyöryhmä sai positiivista palautetta toiminnastaan. Yhteistoiminnan kehittäminen Jyväskylän, Jyväskylän maalaiskunnan ja Korpilahden kuntien yhdistymistä valmisteltiin työryhmissä, jotka toimivat samalla keskeisenä välittömän yhteistoiminnan muotona henkilöstön ja työnantajan välillä. Erilaisiin vastuualueisiin jaetut ryhmät koostuivat molempien työmarkkinaosapuolten edustajista. Näin varmistettiin toisaalta hyvän yhteistoiminnan toteutuminen, sekä toisaalta laajan osallistujapohjan myötä parhaiden käytäntöjen löytäminen uuden kunnan toiminnan pohjaksi. Edustuksellinen yhteistoiminta järjestettiin yhteisillä yhteistyötoimikuntien kokouksilla (kuntajakomuutoksen valmistelu) sekä omalla yhteistyötoimikunnan kokoontumisella (Jyväskylän omat asiat). Työterveyshuollon toiminta tukee työhyvinvointia Kaupungin henkilöstön työterveyshuollon palvelut tuotti vuona 2008 Jyväskylän Seudun Työterveys. Työterveyshuollon toiminnan tarkoituksena on työterveyshuoltolain mukaisesti työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon yhteistyönä edistää työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa sekä tukea työyhteisöjen toimintaa. Työterveyshuollon palveluihin kuuluu myös työterveyspainotteinen yleislääkäritasoinen sairaanhoito.

14 Työterveyshuollon toiminnan suunnittelu ja toteutus perustuvat tietoihin työstä ja työoloista, niissä odotettavista muutoksista sekä yhteistoimintaelimissä sovittuihin ratkaisuihin työterveyshuollon laajuudesta. Vuoden 2008 toimintasuunnitelmaa pohjustettiin henkilöstöjohtajan ja ylilääkärin toimialojen johtoryhmien kanssa käymissä keskusteluissa. Suunnittelu jatkui toimialojen yhteistyöelimissä. Suunnitelma pohjautui edellisten pohjalta esille tulleisiin tarpeisiin. Työterveyshuollon toiminnan painopisteitä vuonna 2008 olivat: Henkisen hyvinvoinnin tukeminen muutostilanteissa ja työkyvyn seuranta ja tukeminen Periaatelinjaukset muutostilanteissa toimimiseen on kuvattu Jyväskylä- sopimuksessa. Työkyvyn seurantaan on rakennettu toimintamalli, jonka avulla esimiehiä helpotetaan havaitsemaan henkilöstön työkykyyn liittyvät haittatekijät ajoissa, jolloin niiden korjaaminen on mahdollista pienin toimenpitein. Toimintamalli korostaa esimiehen vastuuta henkilöstön työkyvystä. Vuoden 2008 aikana mallia ajantasaistettiin käyttäen hyväksi Jyväskylässä ja muissa kaupungeissa toiminnasta saatuja kokemuksia. Työpaikkatoiminta sisältää sekä työpaikoilla tapahtuvat työpaikkaselvitykset että yksilön työkykyyn kohdistuvan yhteistoiminnan työpaikalla. Näitä toimenpiteitä oli vuonna 2008 1135 kpl (1141 v 2007). Terveydenhoitokäyntejä työterveyshuollon asiantuntijoiden vastaanotoilla oli 2830 kpl (2774 kpl v 2007). Sairaanhoitokäyntejä työterveyshuollon asiantuntijoiden vastaanotoilla oli 11327 kpl (10699 kpl v 2007). Käyntien lisääntyminen heijastaa osaltaan käynnissä ollutta muutosprosessia. Työyhteisöjen ongelmatilanteisiin yms. puuttuminen ja ehkäiseminen on tapahtunut yhteistyössä työterveyshuollon ja työsuojeluhenkilöstön kanssa. Akuuttiin kriisitilanteeseen on tarjottu työterveyshuollosta asiantuntija-apua. Työyhteisöjä on tuettu mm. kehittämällä työnohjausverkostoa. Sisäilmaongelmissa korostuu tilapalvelun, työterveyshuollon ja työsuojelun yhteistyö. Keskinäistä työnjakoa on pyritty selkiyttämään mm. laatimalla työpaikoille toimintaohje sisäilmaongelmissa (Poikkeavan toiminnan askelmerkit). Vuoden 2008 lopulla käynnistettiin yhteistyö kaikkien Uuden Jyväskylän sisäilmatoimijoiden kanssa. Työkykyindeksimittaus Työkykyindeksimittaus toimii työkyvyn arvioinnin apuvälineenä, joka ottaa huomioon sekä työn ruumiilliset ja henkiset vaatimukset että työntekijän terveydentilan ja voimavarat. Työkykyindeksimittaus tehdään työterveyshuollon toimesta henkilöstölle kolmen vuoden välein. Työkykyindeksimittaus tehtiin 2006 ja seuraava mittaus tehdään 2009. Työkykykurssit Työterveyshoitajat ja -lääkärit ohjasivat asiakkaita työkykykursseille terveystarkastuksista ja sairausvastaanotolta. Terveysliikuntakursseille osallistui 115 työntekijää, rentoutuminen ja stressinhallinta ja kehonhallinta ryhmiin 37 työntekijää. Lisäksi toteutuivat työkykyä tukevat ryhmät masentuneille, uniryhmä ja voimavararyhmät Tienviittoja uusiutumiseen työssä ja Välitilinpäätösryhmä. Kursseille osallistui yhteensä noin 200 henkilöä. 14

15 Kuormittavuuden arviointi Syty- ja Sytyke-projektien yhteydessä kehitettyä sykevariaatiomittausta (Hyvinvointianalyysi) on käytetty työterveyshuollossa työssään ylikuormittuneiden työntekijöiden tunnistamiseen, kuormittumisen ja palautumisen arviointiin ja seurantaan. Menetelmää on käytetty esimerkiksi yötyöhön liittyvän kuormittumisen arviointiin osana yötyötarkastuksia. Työterveyshuollon kustannukset 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työterveyshuollon kokonaiskustannukset 710 752 871 1152 1165 1213 1186 1363 /1000 Kokonaiskustannukset /vakinainen henkilö 176 200 228 299 300 312 248 333 Kokonaiskustannukset /henkilö 141 147 169 227 243 244 206 270 Työterveyshuollon kustannusten nousuun viime vuosina on vaikuttanut käyntimäärien kasvu. Kaupunki saa Kelalta palautuksina noin 50 % kustannuksista. Sairaus- ja tapaturmapoissaolot Vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolot (kalenteripäiviä) Vuosi sairauspäivien lkm Sairauspäiviä/ vakituinen hlö 2008 81 944 18,8 2007 69 164 16,3 2006 67 659 16,9 2005 71 121 16,8 2004 68 426 16,2 2003 68 326 16,3 2002 70 946 17,2 2001 66 577 16,5 Vakinaisen henkilöstön sairauspäivien lukumäärä (sisältäen myös vapaa-ajan tapaturmat) oli 81 944 kalenteripäivää koskien 4 349 henkilöä eli keskimäärin 18,8 kalenteripäivää vakituista työntekijää kohden. Toimiala sairauspäivien lkm Sairauspäiviä/ vakituinen hlö Koko kaupunki 81 944 18,8 Konsernihallinto 336 5,4 Liiketoiminta 13 313 18,6 Sivistystoimi 14 210 12,5 Sosiaali- ja terveystoimi 52 256 23,0 Yhdyskuntatoimi 1 829 11,5 Konsernihallinto sisältää hallintokeskuksen ja Tilapalvelun 15

16 Kunta-alan työolobarometrin mukaan kuntasektorin henkilöstön sairauspoissaolojen määrä suhteessa henkilöstöön on laskenut viimeksi kuluneen neljän vuoden aikana. Jyväskylässä kehitys oli viime vuoden osalta päinvastainen, kun sairauspoissaolot lisääntyivät selvästi. Kuntasektorin työpaikoilla sairastavuus on hieman korkeampi kuin koko palkansaajakunnalla keskimäärin. (Kunta-alan työolobarometri 2008) Jyväskylän Seudun Työterveyden käyntitilastojen mukaan Jyväskylän kaupungin työntekijöiden sairauskäynnit 2008 jakaantuivat seuraavasti: 2489 (27,3 %) käyntiä liittyi tuki- ja liikuntaelinvaivoihin, 2439 (26,7 %) hengityselinsairauksiin ja 872 (9,6 %) mielenterveyden ongelmiin. Työterveyslääkärien ja hoitajien vastaanotoilla sairauden vuoksi tehtyjen käyntien kokonaismäärä kasvoi edelliseen vuoteen nähden 859 käynnillä, käyntien jakautumisessa eri diagnoosiryhmiin ei tapahtunut muutosta. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin ja mielenterveyden ongelmiin liittyviä käyntejä oli keskimäärin kaksi käyntiä kävijää kohden. Hengityselinsairauksiin liittyvistä käynneistä 92,8 % liittyi äkillisiin hengitysteiden infektioihin. Sairauspoissaolojen syistä on työterveyshuollon Effica tietojärjestelmästä saatavissa diagnoosikohtainen erittely vain osasta sairauspoissaoloja. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvät poissaolot muodostivat 41 %, mielenterveyden ongelmiin liittyvät poissaolot 18 % ja hengityselinsairauksiin liittyvät poissaolot 14 %. Tapaturmien osuus oli 7%. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyviä poissaoloja on enemmän kuin 2007, muuten prosenttiosuudet ovat samaa suuruusluokkaa kuin edellisvuonna. Sairauspoissaolojen jakautuminen diagnoosiryhmittäin 2008 Sairauspoissaolo päivät Tartuntataudit 527 Mielenterveyden häiriöt 6724 Hermoston sairaudet 1048 Sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet 934 Hengityselinsairaudet 5400 Ihosairaudet 361 Tuki- ja liikuntaelinsairaudet 15197 Sairauden oireet 1186 Tapaturmat 2680 Muut 3299 Yhteensä 37356 Tieto puuttuu 1138 Tautiluku puuttuu 24235 Sairauspoissaolo jakauma 2008 7 % 9 % 1 % 18 % Tartuntataudit Mielenterveyden häiriöt 3 % 3 % 3 % Hermoston sairaudet Sydän- ja verenk.elinten sairaudet Hengityselinsairaudet Ihosairaudet 14 % Tuki- ja liikuntaelinsairaudet Sairauden oireet Tapaturmat 16 41 % 1 % Muut

17 Tapaturmapoissaolot Alla olevasta kuviosta näkyy vakuutusyhtiön tilasto ammattitaudeista ja tapaturmista aiheutuneista sairauspäivistä. Vakuutusyhtiön tilastoissa on huomioitu ainoastaan yli kolmen päivän poissaoloajat. Tapaturmat ja ammattitaudit (sairauspäivää), vakuutusyhtiön tilasto 2500 2000 1593 2030 1897 2074 1500 1000 500 764 1032 1121 553 806 1210 647 822 1061 614 640 420 1249 1017 1048 955 755 472 1007 590 0 101 13 0 0 64 0 0 6 41 0 0 0 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 Työtapaturma Työmatkatapaturma Ammattitauti Tasa-arvo ja yhdenmukaisuus Jyväskylän kaupungille laadittiin tasa-arvosuunnitelma vuonna 2007. Suunnitelma ulottuu vuodelle 2010. Tasa-arvon ja yhdenmukaisuuden kysymykset konkretisoituvat vuoden 2009 aikana palkkausjärjestelmien ja -tasojen läpikäynnillä ja toteutettavilla muutoksilla. PALKKAUS JA PALKITSEMINEN Kannustava palkkaus Kannustavan palkkausjärjestelmän tavoitteena on tukea ja edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta ja motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin. Palkkausjärjestelmän tulee pitää myös kuntaalan palkat kilpailukykyisinä. Valtakunnallisten palkkaratkaisujen tavoitteena on samapalkkaisuuden edistäminen ja palkkakilpailukyvyn ylläpitäminen ja tehtyjen palkkaratkaisujen tavoitteena on edelleen kaventaa naisten ja miesten perusteettomia palkkaeroja mm. järjestelyvaraerien kohdentamisella naisvaltaisiin ja korkeasti koulutettuihin ryhmiin. Koko maata koskee myös Kunnallisen työmarkkinalaitoksen ja pääsopijajärjestöjen ohjelmassa oleva kunnallisen palkkausjärjestelmän arviointityö, jossa selvitetään kehittämistoimenpiteiden vaikutuksia käytännön tasolla. Palkkaeroille on yleensä lainmukaiset perusteet ja erityisesti kunta-alalla keskiarvopalkkaero selittyy lähes kokonaan ammattien eriytymisellä. Kun vertaillaan samoissa tehtävissä työskentelevien naisten ja miesten palkkoja, palkkaeroja ei kunta-alalla käytännössä ole. Palkkausjärjestelmien kehittämisellä ja eri sukupuolten hakeutumisella tasapuolisesti eri ammattiryhmiin voidaan parhaiten vaikuttaa olemassa oleviin palkkaeroihin.

18 Vuoden 2008 aikana uuden kunnan palkka- ja palvelussuhdeasioita valmisteleva työryhmä keskittyi kokoamaan ja yhdistämään kolmen eri kunnan palkkaus- ja palvelussuhdekäytäntöjä. Varsinaiseen palkkausjärjestelmän kehittämistyöhön ei uuden kunnan henkilöstölinjausten ja palvelussuhdekäytäntöjen yhtenäistämisen ja kehittämisen vuoksi vuoden 2008 aikana ehditty paneutua. Henkilöstöjärjestöjen kanssa yhteisesti sovittiin, että palkkausjärjestelmien kehittämistyö jatkuu heti vuoden 2009 alusta, kun yhteiset linjaukset on uuteen kuntaan saatu luotua. Palkka- ja palvelussuhdetyöryhmä linjasi, että entisen Jyväskylän palkkausjärjestelmät otetaan käyttöön myös uudessa kunnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kunnassa olevien virka- ja työehtosopimusten tehtävien vaativuuden arvioinnissa käytetään entisessä Jyväskylässä kehitettyä kokonaisarviointia, johon myös Teknisen henkilöstön (TS) analyyttisestä työn vaativuuden arvioinnista siirrytään. Työn vaativuuden arviointityön jatkaminen ja tehtävien olennaisten vaativuusmuutosten aiheuttamien tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistukset ovat ensimmäiset vuoden 2009 alusta käynnistettävät palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpiteet. Palkkojen harmonisointi raamittaa osaltaan jatkossa tulevien vuosien palkkausjärjestelmän kehittämistyötä. Uuden 1.2.2010 alkavan sopimuskauden neuvottelut ovat käynnistymässä ja neuvottelujen tuloksena saavutettavat sopimusmuutokset linjaavat jatkossa palkkausjärjestelmän kehittämistyötä. Palkka ja muut henkilöstökustannukset Kaupungin henkilöstön säännöllinen kuukausiansio oli keskimäärin 2355 euroa (v. 2007 2213 v. 2006 2174, v. 2005 2069, v. 2004 1977 ). Miehillä keskiansio oli 2638 euroa (v. 2007 2612 v. 2006 2479 v. 2005 2377 ), naisilla 2304 euroa (v. 2007 2208 v. 2006 2074 2005 1974 ). Säännöllisellä kuukausiansiolla tarkoitetaan varsinaista palkkaa, joka sisältää peruspalkan ja palveluaikaan sidotut lisät (esim. KVTESiin sisältyy henkilökohtainen lisä). Säännöllinen kuukausiansio ei sisällä kausilisiä eikä lomarahoja. Palkkakustannusten nousuun vaikuttivat viime vuonna virka- ja työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset sekä palkkausjärjestelmien kehittämisrahalla tehdyt palkantarkistukset Säännöllinen kuukausiansio sopimusaloittain v. 2007/2008 Kaupunki keskimäärin v. 2008 2355 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 4692 4471 3112 2973 2453 2331 2212 2075 Lääkärit Opettajat Tekniset KVTES 2008 2007

19 Palkkasummat koostuvat tunti- ja kuukausipalkoista sekä luottamustoimipalkkioista. Summiin eivät sisälly kaupungin maksamat eläkkeet eivätkä sellaiset palkkiot ja korvaukset, joista kaupunki ei maksa työnantajamaksuja. Keskipalkka/palkkaa saava hlö/vuodessa 2008 30 949 2007 29 506 2006 29 574 2005 29 250 2004 29 945 2000 23 465 Työnantajan sosiaaliturvamaksun alaiset palkkakustannukset asukasta kohti: vuonna 2008 1821 vuonna 2007 1731 vuonna 2006 1731 vuonna 2005 1721 vuonna 2004 1689 vuonna 2003 1590 vuonna 2002 1540 vuonna 2001 1462 vuonna 2000 1391 (Jyväskylän kaupungin asukasluku v. 2008 86 527) Palkitseminen Kaupunki palkitsee vuosittain työntekijöitään oman kaupungin palvelusta kaupunginhallituksen hyväksymien henkilöstöpalvelut ohjelman mukaisesti sekä pitkästä kunnallisesta palvelusta Suomen kuntaliiton ansiomerkillä. Yhteistyötoimikunta valitsee toimialojen yhteistyöryhmien esittämistä ehdokkaista vuoden kehittäjän, vuoden esimiehen ja vuoden työntekijän. Palkinnot jaettiin viime vuonna viidennen kerran. Lisäksi vuosittain valitaan vuoden työsuojelupalkinnon saaja. Tulospalkkausjärjestelmä on käytössä varsin laajasti sosiaali- ja terveystoimessa, yhdyskuntatoimen tonttiosastolla ja liiketoiminnan alueella.

Julkaisija: Jyväskylän kaupunki Hallintokeskus/henkilöstöyksikkö Vapaudenkatu 32 PL 193, 40101 Jyväskylä Lisätietoja: henkilöstösuunnittelija Päivi Anttila, p. 040 7618760 http://www.jyvaskyla.fi/hallinto/hallintokeskus/henkilosto