Ohjeita Six Thinking Hats menetelmän eli kuuden hatun menetelmän käyttämiseen

Ohjeita Six Thinking Hats menetelmän eli kuuden hatun menetelmän käyttämiseen Hattutekniikan ideana on se, että eri rooleissa sanomme mielipiteemme asioista helpommin kuin omana itsenämme. Sanomme sellaisiakin ajatuksia ääneen, joita muutoin emme toisi julki. Hattutekniikalla ajatusten suuntaaminen tiettyyn suuntaan on helpompaa. Hattutekniikka tarjoaa valmiina kuusi eri näkökulmaa, kuusi eri roolia. Kuusi erilaista hattua tarjoavat sopivan tavan näkökulman vaihtamiselle. Voit pyytää toista olemaan pessimisti/negatiivinen tai lopettamaan negatiiviset ajatukset. Voit pyytää häntä esittämään luovia ajatuksia tai vastaamaan "musta tuntuu"- eli tunnepohjalta. Lisäksi hattutekniikka antaa hyvän pohjan ajattelijan roolille, jolloin aivotyöskentelyn mukauttaminen ajattelijan työhön on helpompaa "roolipelin" avulla. Tekniikan oppiminen on kuin pelin opettelua, jolloin ensin opetellaan pelin säännöt ja pelataan tämän jälkeen peliä sääntöjen mukaan. Hattutekniikan ideana on katsoa ongelmaa eri näkökulmista ja samalla ottaa eri rooleja. Kenelläkään ei siis ole vain yhtä tapaa ajatella/hattua, vaan rooli ja ajattelutapa valitaan tilanteen mukaan. Roolissa ollessaan ihminen sanoo mielipiteensä helpommin kuin omana itsenään. Rinnakkaisessa ajattelussa koko ryhmä käyttää aina samaa ajattelutapaa yhtä aikaa. Tätä varten tarvitaan kuusi eriväristä hattua: valkoinen, punainen, musta, keltainen, vihreä ja sininen. Erivärisiä hattuja käytetään muistuttamaan, miten hatun käyttäjän tulee ajatella ja suhtautua käsiteltävään asiaan. Valkoinen hattu: "ajatellaan tätä objektiivisesti" Valkoinen on neutraali, objektiivinen ja tunnelataukseton. Valkoinen hattu kuvastaa faktoja ja lukuja - ilman todisteluja. Keskusteluihin tuodaan vain tarkoituksenmukaiset ja tarpeelliset faktat. Faktat esitetään ilman minkäänlaista tulkintaa tai johdattelua haluttuun suuntaan. Faktoihin luetaan sekä faktoiksi uskotut asiat että tarkistetut asiat, mutta alkuperä tulee aina ilmoittaa. Esimerkiksi seuraavat kommentit luetaan myös faktoiksi: "Luin joskus jostain, että...", "Muistaakseni jossain sanottiin, että..." tai "Joku kertoi kuulleensa, että...". Omat mielipiteet eivät kuulu faktoihin. Omat mielipiteet ilmaistaan punaisen, mustan tai keltaisen hatun alla. Muiden mielipiteet lasketaan mukaan silloin, kun esittäjä uskoo itse niiden olevan faktaa. Tällöinkin faktat jaotellaan uskomuksiin ja tarkistettuun tietoon. Ennen kuin faktoja käytetään edelleen, ne pitää aina ensin todentaa jostain. Varsinkin virallisissa asiakirjoissa faktat eivät saa perustua olettamuksiin tai uskomuksiin. Punainen hattu: "otetaan mukaan tunteet ja intuitio". Punainen väri kuvastaa vihaa, raivoa ja tunnetta. Punainen hattu sallii tunneperäiset argumentit ilman perusteluja ja selityksiä. Tunnenäkökulma on tärkeä sillä, jos tunteita ei tuoda ajatteluprosessissa esille, ne vaikuttavat taustalla kaikkeen ajatteluun ja peittävät osan todellisista ajatuksista. Toisaalta osa tunteista voi olla myös turhaa pelkoa, ennakkoluuloa tai jopa

väärinkäsityksestä johtuvaa, joten kaikkien tunteiden esilletuominen on keskusteluissa tärkeää. Kaikki eivät tietenkään halua kertoa kaikkia tunteitaan suoraan jo siksikin, että ne saattaisivat loukata jotakuta toista ja johtaa keskustelun tyrehtymiseen. Jo sekin riittää, että kertoo tuntevansa "jotain". Kiertoilmausten käyttö on myös sallittua. Esimeriksi: "Tähän saattaa liittyä myös pelkoja/kateutta/vihaa..." tai "Täytyy myöntää, että tämä ei tunnu hyvältä idealta...". Spontaanit mielenilmaukset, intuitiot ovat myös sallittuja. Intuitiot voivat perustua omiin kokemuksiin, tietoihin tai tuntemuksiin, joita ei aina voi edes sanoin selittää. Punaisen hatun alle kuuluvat myös omat mielipiteet, jos ne perustuvat tunteeseen; esimerkiksi: "Mielestäni..." tai "Minusta tuntuu...". Punainen hattu antaa luvan kaikenlaisten tunteiden esittämiseen syvistä tunteista aavistuksiin ja epäilyksiin. Punaisen hatun kanssa mielipiteitään ja ajatuksiaan ei tarvitse koskaan perutella tai selitellä. Toisaalta, muiden punaisen hatun alla esittämiä ajatuksia ei myöskään saisi arvostella tai hakea niille loogisuutta tai perusteluja. Punaisen hatun ajatukset voivat liittyä myös itse asian käsittelytilaisuuteen, ei siis pelkästään itse käsiteltävän aiheeseen. Esimerkiksi seuraavanlaiset kommentit ovat mahdollisia: "Mielestäni tämä keskustelu on liian johdattelevaa..." tai " Matti, sinä et koskaan kuuntele muiden mielipiteitä". Musta hattu: "pohditaan tämän asian riskejä ja heikkoja kohtia" Musta on synkkä ja negatiivinen väri. Musta hattu on looginen ja asiallinen ja pyrkii kertomaan, miksi jokin asia ei toimi tai onnistu. Useimmat ajattelijat käyttävät mieluiten juuri mustaa hattua. Tämä siksi, että länsimainen kulttuuri korostaa perustelua ja kritisointia. Pelkkä mustan hatun käyttäminen jättää kuitenkin tuottavan, luovan ja rakentavan ajattelun pois. Mustan hatun kanssa ajattelu on aina loogista. Ajattelu on negatiivista, mutta tunteetonta. Tunteet kuuluvat punaisen hatun alle. Punaisen hatun kanssa negatiivisia ajatuksia ei tarvitse perustella, mutta mustan hatun kanssa täytyy aina antaa myös loogiset ja asialliset perustelut. Näin punaisella ja mustalla hatulla erotetaan tunne-negatiiviset ja loogis-negatiiviset ajatukset toisistaan. Mustan hatun ajatusten tulee olla loogisia ja totuudenmukaisia, mutta ei välttämättä oikeudenmukaisia tai tasapuolisia. Musta hattu esittää loogisnegatiiviset ajatukset: miksi jokin ei toimi/onnistu. Loogis-positiiviset ajatukset - miksi jokin toimii/onnistuu - kuuluvat keltaisen hatun alle. Loogisten ajatusten jako kahtia on hattutekniikassa tehty siksi, että negatiivisia ajatuksia tulee luonnostaan enemmän. Positiiviset ajatukset jäisivät saman hatun alla liian vähälle huomiolle. Mustan hatun loogisuudelle voisi määrittää seuraavat säännöt: 1. Onko lausuma järkevä ja aiheellinen? 2. Seuraako asiasta jotakin? 3. Onko seuraus odotettavissa? 4. Onko muita mahdollisia seurauksia?

Seurauksilla tarkoitetaan tässä mitä tahansa, jonka sanotaan seuraavan käsiteltävää asiaa. Tällaiseen seurausten ja mahdollisuuksien miettimiseen tarvitaan runsaasti mielikuvitusta. Loogisuusvirheet saadaan yleensä selville vaihtoehtoisilla selityksillä tai mahdollisuuksilla. Muistutuksena mustan hatun ideasta, ajatukset eivät koskaan ole tässä yhteydessä asian perusteluja ja/tai todisteita. Onko esitetyt faktat oikeita? Ovatko faktat oleellisia? Tosiasiat esitetään valkoisen hatun alla, mutta ne kyseenalaistetaan mustan hatun alla. Tässä tapauksessa mustan hatun tarkoitus on osoittaa tosiasiat vääriksi, soveltumattomiksi, asiaankuulumattomiksi tai merkityksettömiksi. Näin faktoihin perustuvien päätösten tueksi joudutaan etsimään tarkennettuja tietoja ja lukuja. Mustan hatun ajatusten tarkoitus ei ole herättää epäilyksiä, vaan etsiä perusteluiden heikkoja kohtia. Mustan hatun tehtävänä on myös osoittaa riskit, vaarat, vajaukset ja mahdolliset myöhemmin ilmenevät ongelmat. Mustaa hattua kuvaa näin ollen myös termi spekulatiivinen negatiivisuus: nämä kaikki asiat voivat mennä pieleen. Tämän vastakohtaa edustaa keltaisen hatun spekulatiivinen positiivisuus, jossa ehdotetuista tekemisistä ja päätöksistä etsitään optimistisesti hyviä puolia. Kun jokin idea on kuvattu, mustan hatun ajatukset voidaan tuoda julki kahdessa muodossa. Ensinnäkin idean toimivuutta voidaan tutkia: Onko idea laillinen? Toimiiko idea? Mitkä ovat idean tuomat hyödyt? Kannattaako tehdä? Toiseksi, kun idea on todettu toimivaksi, mustan hatun ajatuksilla voidaan ideaa kehittää edelleen osoittamalla idean heikot kohdat. Mustan hatun tarkoitus ei ole tuottaa ongelmien ratkaisuja, vaan osoittaa ongelmakohdat. Mustan hatun ajatukset siis etsivät virheitä ja ristiriitaisuuksia. Miksi jokin ei toimi tai tule toimimaan. Mustan hatun avulla etsitään riskit ja vaarat sekä suunnittelu-, ajattelu- ja menetelmävirheet. Mustan hatun avulla verrataan ideoita vanhoihin tietoihin nähdäksemme ideoiden puutteet. Mustan hatun lisäksi tulisi muistaa käyttää myös punaisen hatun ajatuksia. Positiiviset asiat jätetään yleensä keltaisen hatun alle. Uusien ideoiden yhteydessä keltaista hattua tulisi käyttää aina ennen mustaa hattua. Keltainen hattu: "mietitään etuja". Keltainen on auringon ja positiivisuuden väri. Keltainen hattu kuvastaa optimismia ja verhoilee ajatukset toivolla ja positiivisuudella ja on täysin mustan hatun vastakohta. Keltaisen hatun aikana halutaan saada asiat tapahtumaan, edetään loogisesti ja käsitellään rakentavat ehdotukset sekä visioidaan optimistista tulevaisuutta. Positiivinen ajattelu on usein vaikeampaa kuin kriittinen negatiivinen ajattelu. Positiivinen ajattelu on sekoitus uteliaisuutta, mielihyvää, ahneutta ja halua saada asiat tapahtumaan. Keltaisen hatun yhteydessä puhutaan usein myös spekulatiivisesta positiivisuudesta. Keltainen hattu ei kuitenkaan kuvasta vain positiivista asennetta, vaan myös positiivisuuden etsimistä - halua löytää asioista positiivisia puolia.

Usein uskotaan, että positiiviset seikat näkyvät asioista heti jo päällepäin. Näin ei kuitenkaan aina ole. Asioista saattaa löytyä hyvin voimakkaita positiivisia puolia, jos malttaa hieman tarkastella ja pohtia asiaa pitempään. Näin toimivat usein mm. liikkeenharjoittajat, jotka näkevät hyödyn sellaisissakin asioissa, joita muut eivät ole edes tulleet ajatelleeksi. Arvostus ja hyöty eivät aina ole itsestään selviä. Positiivisuus saattaa vaihdella "heinäntekojärjestä" yltiöoptimismiin - odotetaan ihmeitä tapahtuvaksi. Hullutkin ideat saattavat hyvällä tuurilla toimia, mutta kannattaako riskinotto ja toiveikkuus? Jos perustamme keltaisen hatun ajatuksemme aina varmuuteen ja tietämykselle, etenemme hitaasti mutta varmasti. Pitää tutkailla optimismin seurauksia. Jos seurauksena on pelkkää toivoa, optimismi on suunnattu väärin. Jos optimismi taasen johtaa halutun suuntaiseen toimintaan, asia onkin monimutkaisempi. Yltiöoptimismi voi johtaa epäonnistumiseen. Todennäköisyydet voitaisiin luokitella esimerkiksi seuraavasti: todistettu todennäköinen, perustuu kokemukseen ja tietämykseen hyvä tuuri - sattumien summa pieni mahdollisuus kenties kaukaa haettua Kaikki vaihtoehdot kannattaa kuitenkin huomioida, jotta edes pieni valinnanmahdollisuus säilyy tekemisissämme. Positiivinen arvio voi perustua kokemukseen, saatavilla olevaan tietoon, loogiseen päättelyyn, vihjeisiin, kehityssuuntaan, arvaukseen tai toiveisiin. Jos perusteluja ajatukselle ei löydy, "positiivinen tunne" voitaisiin ilmaista myös punaisen hatun alla tunteena, aavistuksena tai intuitiona. Keltainen hattu sen sijaan sisältää positiivisen arvostelun. Keltaisen hatun ajatuksille tulisi pyrkiä aina löytämään mahdollisimman paljon tukea, mutta spekulointikin on sallittua. Pääpaino keltaisessa hatussa on tutkimisessa ja positiivisessa spekuloinnissa. Meidän tulisi etsiä asioista mahdollisia hyötyjä ja niitä vahvistavia perusteluja. Jos loogista tukea ei löydy, sitä ei esitetä muuallakaan. Jotta voitaisiin yleensä keskustella, täytyy olla jokin ehdotus. Mutta mistä nämä ehdotukset sitten tulevat? Rakentava ja tuottava näkökulma kuuluu keltaisen hatun alle. Ideat, ehdotukset ja aloitteet syntyvät keltaisen hatun ajatuksina. Rakentavat ajatukset kuuluvat keltaisen hatun alle positiivisena asenteena. Ehdotuksethan tehdään siksi, että halutaan jotain parempaa. Kyseessä saattaa olla esimerkiksi ongelmanratkaisu, kehittäminen tai hyvä mahdollisuus. Kaikissa tapauksissa ehdotus on tehty positiivisen muutoksen toivossa. Myös vihreän hatun luovilla ajatuksilla on tärkeä rooli uusien ideoiden syntymisessä. Keltaisen hatun ehdotusten ei kuitenkaan tarvitse olla aivan erinomaisia tai näppäriä. Ehdotukset voivat olla rutiininomaisia, tunnettuja menetelmiä tai olemassa olevien palasten yhdistelyä. Keltaisen hatun ajatuksilla itse asiassa ohjataan ajatuksia oikeaan suuntaan, valmista ratkaisua ei tarvitse olla. Keltaisen hatun ajatuksilla luodaan positiivisia ehdotuksia, ja myös korjauksia mustan hatun alla löydettyihin virheisiin.

Myös spekulointi kuuluu keltaisen hatun alle. Spekulointi perustuu arvailuihin ja toiveisiin. Spekuloinnilla tavoitellaan mahdollista suurempaa hyötyä. Keltaisen hatun ajattelu on muutakin kuin ajatuksia ja ehdotuksia. Se on asenne, jolla päästään tilanteissa eteenpäin positiivisten toiveiden avulla. Keltainen hattu antaa viitteitä mahdollisesta hyödystä ja arvosta. Se on ongelmien ratkaisua, mutta ennen kaikkea mahdollisuuksien etsintää. Spekuloinnissa aloitetaan aina kaikkein positiivisimmasta näkymästä. Näin saavutetaan idean suurin mahdollinen hyöty. Jos idean hyödyt todetaan riittävän hyviksi, tarkastellaan näkymän todennäköisyyttä - kuinka todennäköistä on saavuttaa idean oletettu hyöty. Idean toteutumisen epäilyt kuuluvat mustan hatun alle. Keltaisen hatun alle kuuluvassa mahdollisuuksien hyödyntämisessä voidaan lähteä liikkeelle nykytilanteen ja tulevaisuuden kuvan vertailusta. Mahdollisuuksia syntyy myös "jossittelun" tuloksena. Jossittelu on itse asiassa oleellinen osa keltaisen hatun spekulatiivista luonnetta. Jossittelua löytyy myös mustan hatun alta riskien ja vaarojen etsinnässä. Spekulointia voisi myös ajatella eräänlaisena visiointina. Visioissahan yleensä elätellään positiivisia toiveita - miksi asia voidaan ja kannattaa tehdä. Vihreä hattu: "kehitetään uusia ideoita, hullutellaan" Vihreä on ruohon, kasvillisuuden ja runsauden sekä hedelmällisen kasvamisen väri. Tästä syystä vihreä on valittu kuvaamaan hattua, jonka keskeinen ajatus on luovuus. Vihreällä hatulla liioitellaan ja unohdetaan perinteinen ajattelu. Voidaan käyttää huumoria ja villiä ajatustenjuoksua. Vihreän hatun ajatuksissa keskeistä on uudet ideat ja uusi tapa tarkastella asioita. Ajatuksilla haetaan muutosta vanhasta parempaan. Tähän tarvitaan luovuutta, sillä muu ei tunnu toimivan halutessamme tehdä asiat helpommin ja paremmin. Halu tehdä asiat paremmin onkin taustana kaikelle vihreän hatun toiminnalle. Luovan ajattelun harjoittelussa myös tahalliset epäloogiset ja provosoivat ajatukset voivat olla hedelmällisiä. Usein olemme itse liian kriittisiä luoville ajatuksille ja siten moni hyvä ajatus jääkin vain omaan tietoomme. Vaikka uusi ajatus saisikin osakseen muiden kritiikkiä, saattaa se silti olla ponnahduslautana monille muille ideoille. Ja sitä paitsi, monista "hulluina" pidetyistä ideoista on syntynyt lukuisia aikamme suuria keksintöjä. Usein halutaan olla liian varmoja ideoiden toimivuudesta. Luovuuteen kuitenkin kuuluu tietty provosointi, kokeilunhalu ja riskinotto. Emme voi etukäteen tietää mitä kokeiluista muodostuu. Vihreä hattu sinällään ei tee ihmisistä yhtään sen luovempia, mutta se antaa tilaa ja mahdollisuuden luovuudelle. Jos vaihtoehtojen etsinnälle annetaan aikaa, yleensä niitä myös löydetään. Usein luovat ihmiset ovat niitä, jotka vain käyttävät enemmän aikaansa yrittämiseen ja ovat motivoituneita luovuuteen. Ketään ei voi käskeä olemaan luova, mutta heitä voi pyytää käyttämään vihreää hattua ja antaa näin heille sysäyksen oikeaan suuntaan. Luovuus on muutakin kuin positiivisuutta ja optimismia. Tunteena nämä kuuluvat punaisen hatun alle. Positiivinen arviointi kuuluu puolestaan keltaisen hatun alle. Vihreän hatun ajatuksiin kuuluvat todelliset uudet ideat, lähestymistavat ja vaihtoehdot. Valkoisen hatun kanssa odotamme neutraalia ja objektiivista tietoa. Mustan hatun kanssa odotamme kriittisyyttä. Keltaisen hatun kanssa haluamme saada positiivisia kommentteja, mikä ei aina ole mahdollista. Punaisen hatun kanssa odotamme tunneilmauksia, vaikka neutraalejakin. Vihreän hatun kanssa emme kuitenkaan voi odottaa mitään tuotosta. Voimme vaatia ponnisteluja ja

aikaa uusien ideoiden tuottamiseen, mutta uusia ideoita emme voi vaatia. Varattu aika tulee kuitenkin käyttää uusien ideoiden etsimiseen. Provosointi kuuluu myös vihreän hatun ajatuksiin, sillä sen tarkoitus on sysätä perinteinen ajattelumalli uusille urille. Provosointi voi olla harkittua tai harkitsematonta. Provosoinnin lisäksi kaikki hullutkin ideat ovat sallittuja vihreän hatun alla. Eräs tapa provosoida on kääntää normaalit tapahtumat väärinpäin. Esimerkiksi: asiakkaat maksavat normaalisti ostoksensa kaupassa -> kaupat maksavat asiakkaille. Sopivassa yhteydessä tämä provosointi saattaa johtaa lukuisiin uusiin toteutuskelpoisempiin ideoihin. Provosoinnin ei kuitenkaan aina tarvitse olla liioiteltua tai epäloogista. Vakavasti otettavia ideoitakin voidaan käyttää provosoivana. Toisen esittäessä idean, josta et itse pidä ja jonka voisit helposti kaataa mustan hatun ajatuksilla, voisit mustan hatun sijasta käyttää vihreää hattua ja pitää ideaa provokaationa. Kolmas helppo tapa muodostaa provokaatioita on ottaa vaikkapa sanakirja ja valita siitä sattuman varaisesti joku sana. Sanan valinnan jälkeen keksitään idea tämän sanan tiimoilta. Esimerkiksi sanan ollessa juusto ja keskustelun koskiessa televisiota, idea voisi olla seuraava. Juustossa on reikiä, joten mitä reiät televisiossa voisivat kuvata? Ehkäpä televisioruudulla voisi olla "ikkunoita", joihin voi valita näkymään muiden kanavien ohjelmat samaan aikaan. Ideointiin pätee aina yksi perusolettamus: ideoita kannattaa aina yrittää kehitellä enemmän kuin yksi. Ensimmäinen idea ei aina välttämättä ole se paras vaihtoehto. Kun vaihtoehtoja on useampia, voidaan niistä valita sopivin. Jos se ei tuota toivottua tulosta, voidaan valita kehittelyn kohteeksi jokin toinen jo valmiista ideoista. Aina kannattaa etsiä vaihtoehtoisia tapoja toteuttaa tehtävät. Yleensä kaikkeen on aina useampia vaihtoehtoja, ainakin eri näkökulmia. Lopullisten päätösten tekeminenkin on helpompaa, kun eri vaihtoehtoja voidaan verrata. Eri vaihtoehdot pitävät sisällään eritasoisia variaatioita, jotka myös tulisi eritellä. Näin toimien syntyy eräänlainen hierarkkinen vaihtoehtopuu, jonka avulla päätöksenteko on suhteellisen helppoa. Esimerkiksi, jos sinulla on ylimääräistä aikaa, mitä teet? Voisit pitää lomaa, osallistua ylimääräiselle kurssille, tehdä puutarhatöitä, tai tehdä rästiin jääneitä työtehtäviä. Päättäessäsi pitää lomaa siirryt seuraavalle tasolle. Millaisen loman pitäisit? Lähtisitkö rantalomalle, risteilylle vai aktiivilomalle? Päättäessäsi lähteä rantalomalle siirryt jälleen uudelle tasolle: minne lähtisit? Voisit lähteä Kalajoelle, Yyteriin, Espanjaan tai Kreetalle. Tämän valinnan jälkeen pitäisi vielä päättää matkustustapa ja asuminen. Luomisprosessiin kuuluu myös idean työstäminen tilanteeseen, ympäristöön ja tarpeisiin sopivaksi. Idea tulee työstää käyttökelpoiseksi. Esimerkiksi, kuinka idean toteutuksesta saadaan edullisempi? Kuinka idea saadaan sopimaan vallitseviin säädöksiin? Kuinka idea voidaan toteuttaa sopivassa mittakaavassa? Kuinka ideasta saadaan tuottavampi? Voidaanko ideaa verrata/rinnastaa vanhoihin käytäntöihin? Kuinka ideaa voidaan testata? Kuinka muut saataisiin hyväksymään idea? Ideoita ei siis heti tyrmätä, vaan niistä yritetään muokata toimivampia. Työstämisen jälkeen ideoita arvioidaan positiivisella asenteella keltaiset hatut päässä. Tähän kuuluu myös jatkotyöstäminen sekä hyötyjen tarkastelu. Keltaisen hatun jälkeen asetetaan päähän mustat hatut. Myös valkoista hattua voidaan hyödyntää idean toimivuuden tarkastelussa. Vasta kaiken tämän jälkeen asetetaan päähän punaiset hatut ja mietitään, pidetäänkö ideasta riittävästi edetäksemme asiassa. Punainen hattu tulee viimeisenä, koska toivotaan että edellä olisi tullut ideasta riittävästi tietoa, joihin punaisen hatun ajatukset voisivat perustua.

Sininen hattu: "pohditaanpa hiukan miten olemme tässä asiassa edenneet ja miten pääsemme haluttuun lopputulokseen" Sininen on viileä taivaan väri, kaiken yläpuolella. Sininen hattu kuvaa tiettyä kontrollia ja ajatusten organisointia. Sininen hattu tarkkailee ja ajattelee keskustelun kulkua, suunnittelee toimintaa ja ajankäyttöä, tekee yhteenvetoja ja johtopäätöksiä. Sinisen hatun kanssa emme enää mieti itse asiaa, vaan ajattelemista - mitä tarvitsee ajatella aiheesta? Sinisen hatun rooli ajattelussa on verrattavissa orkesterin johtajan rooliin orkesterissa. Käyttämällä sinistä hattua kerromme itsellemme ja muille mitä muuta hattua tulisi seuraavaksi käyttää. Sinisen hatun avulla vaihdamme hattua toiseen. Sininen hattu kertoo mitä seuraavaksi tehdään. Sinistä hattua voisi verrata myös koreografiin balettiesityksissä. Koreografi miettii askelkuviot tanssijoille valmiiksi. Sinisen hatun avulla voidaan myös ajatteluun antaa vaihe vaiheelta eteneviä ohjeita/opasteita. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä sinisen hatun käytöstä.... Sinisen hatun kanssa ehdottaisin vaihtoehtojen etsimistä.... Meillä ei ole aikaa miettiä tätä asiaa kovin kauan, joten meidän tulisi käyttää aikamme hyödyllisesti. Olisiko jollain esittää sinisen hatun kanssa jotain logiikkaa/runkoa ajattelumme tueksi?... Emme oikein nyt etene tässä keskustelussa. Sinisen hatun kanssa olisin sitä mieltä, että olisi aika hieman puhdistaa keskustelua punaisten hattujen kanssa. Mitä mieltä me oikeasti olemme tästä ehdotuksesta? Usein ajattelu vaeltelee ajatuksesta toiseen reagoiden ajoittain eri ärsykkeisiin. Sinisen hatun kautta ajatusten juoksua ja keskustelun kulkua voidaan pitää oikeissa uomissa. Joskus ajatusten harhailu voi tuottaa hyviäkin uusia ideoita, mutta tarvittaessa tiettyä kontrollia voidaan asettaa. Tai jos haluaa itse omasta ajatuksestaan muilta tietyn värisiä kommentteja, tämän voi tehdä sinisen hatun alla. Esimerkiksi:... ja nyt valkoisen hatun kommentteja...... Tarvitsemme nyt ehdotuksia. Keltaiset hatut esiin ja esittäkää konkreetteja ehdotuksia.... Unohtakaa musta hattu hetkeksi, sillä en ole tyytyväinen tämän hetkiseen ehdotukseen. Vaihdetaan hetkeksi vihreät hatut.... Kaivakaa punaiset hatut esiin ja kertokaa mielipiteenne seuraavasta ehdotuksesta... Sinisen hatun kanssa ajatusten kohdistaminen on keskeistä - mitä asiaa meidän tulisi miettiä? Ei riitä, että tietää, miksi mietitään, kohde tulee myös tiedostaa. Kohde kannattaa aina tarkkaan määritellä, oli se sitten kuinka laaja tai suppea asia tahansa.... Olemme saaneet paljon hyviä ideoita, mutta olemme ajautuneet aika kauas alkuperäisestä asiasta. Aiheeseen liittyvät ideat ovat aika vähissä, joten palataanpa takaisin asiaan.... laita sininen hattu päähäsi ja kerro oma mielipiteesi etenemisestämme. Vai etenemmekö me tässä asiassa lainkaan? Kysymysten kysyminen on hyvä keino kohdentaa ajattelua ja keskustelua. Usein sanotaankin, että oikeiden kysymysten kysyminen on kaikkein tärkeintä

ajattelussa. Kysymykset voivat olla esimerkiksi "kalastelukysymyksiä" (viritetään syötti tietämättä mitä saadaan vastaukseksi) tai "hakuammuntaa" (tarkentavia, kyllä/ei-vastauksia). Itse asiassa koko keskusteltava ongelma on eräänlainen kysymys. Ongelman määrittely on erityisen tärkeää, sillä muuten ratkaisu saattaa olla epäoleellinen tai tarpeeton. Onko kyseessä oikea ongelma? Miksi haluamme ratkaista tämän ongelman? Mikä on perimmäinen ongelma? Usein parhaan ongelman määrittelyn sijaan kannattaa etsiä vaihtoehtoisia ongelman määrittelyjä. Tämäkin prosessi kuuluu sinisen hatun alle liittyen oikean suunnan näyttämiseen. Sinisen hatun ajatuksiin kuuluvat myös havainnot, alustukset, kommentit, yhteenvedot, johtopäätökset, korjaukset ja raportoinnit. Myös useimmat keskustelun puheenjohtajan kommentit kuuluvat sinisen hatun alle. Edward De Bonon kirjan "Six Thinking Hats" pohjalta vapaasti suomentanut Leena Hiltunen Lähteet http://www.devexit.fi, 30.10.2008 http://fi.wikipedia.org/wiki/kuusi_ajatteluhattua, 30.10.2008 http://users.jyu.fi/~lrl/kurssit/virtopp2002/hats.html, 2411.2008