Keski-Suomen SOTE2020 hanke

Keski-Suomen SOTE2020 hanke Lasten, nuorten ja perheiden palvelut uudessa kokonaisuudessa Petri Oinonen Ke 9.12.2015 klo 14.00-15.30 Tourujoki Sali

SOTE-UUDISTUS - itsehallintoalueet ja kunnat

SOTE uudistuksen tavoitteet Turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluita Toteuttaa kustannustehokas ja vaikuttava palvelurakenne

Hallitusohjelmassa päätetyt lähtökohdat Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy nykyisiä kuntia laajemmille itsehallintoalueille. Itsehallintoalue on uusi hallinnon taso, jonka päätöksen teko perustuu vaaleilla valittuun itsehallintoalueen omaan hallintoon.

Yhteinen ict Muut yhteiset tukipalvelut Uusi hallintorakenne ja sote: VALTIO Lainsäädäntö, rahoitus ja ohjaus 18 ITSEHALLINTOALUETTA - SOTE-PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN 15 ALUEEN PUITTEISSA KUNNAT Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lähde: Kuntaliitto 6.11.2015

Ratkaistavia kysymyksiä - Mitä kaikkia tehtäviä siirretään itsehallintoalueille? Vaalit päätösvalta? Tuotanto alueilla oltava valta palveluiden tuottamisesta Verotus onko alueilla verotusoikeus siirtymäajan jälkeen? Valtionosuusjärjestelmä olosuhteet, palveluntarve, veropohja Rahoitusperiaate turvaako valtio lakisääteiset palvelut? Siirtymäkauden rahoitusmalli vastaako valtio alijäämistä, takaako vieraan pääoman, kuinka huomioidaan kuntiin jäävät palvelut? Omaisuus ja vastuut kiinteistöt, vuokrat, velat, työntekijät jne. Kielelliset oikeudet kaksi kielisyys huomioitava

TILANNEKUVA - Lapset, nuoret ja perheet

Tilannekuva Lapsiperheiden määrä on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana (574 00 perhettä vuonna 2014). Yleisin perhemuoto on edelleen avioparin muodostama perhe (60%). Avoparien perheitä oli lapsiperheistä 19 % (2014), on noussut tasaisesti 25 vuoden aikana. Yksinhuoltajaperheiden määrä on pysynyt n. 20 prosentissa.

Tilannekuva Äidit tekevät vuorotyötä isiä useammin, vuonna 2012 noin viidesosa äideistä oli vuorotyössä ja yksihuoltajaperheissä vielä useampi. Vuoden 2013 eronneisuuden mukaan ensimmäinen avioliitto päättyy eroon 39 prosentin todennäköisyydellä. Vuonna 2014 Suomessa syntyi 57 805 lasta (SVT 2015). Lapsia syntyi noin yksi prosentti (720) vähemmän kuin vuonna 2013. Syntyneiden lasten määrä on pienentynyt neljänä vuonna peräkkäin.

Lapsi- ja perhepalveluiden haasteet

Hyvinvoinnin lähtötilanne esim. näkökulmasta Sadan yläkouluikäisen joukossa (Kouluterveyskysely, WHO koululaiskysely, Lapsiuhritutkimus) 39 ei juurikaan pidä koulusta 11 lukee heikosti 8 ei pysty keskustelemaan vanhempiensa kanssa asioistaan 60 ruokailee arkipäivinä vanhempiensa kanssa 8 ei ole läheistä ystävää 7 joutuu kiusatuksi viikoittain koulussa 11 on tyytymätön elämäänsä 20 on ylipainoinen 13 kokee keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta 8 elää pienituloisessa perheessä 4 näkee vanhempansa humalassa viikoittain 3 joutuu usein vanhempien fyysisen kuritusväkivallan uhriksi Mukailtu Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 15

Ongelmalähtöinen kuormitus kasvaa Kiireelliset Esimerkkinä lastensuojelu Lastensuojelun asiakkuudet 1996-2011: Koko maa sijoitukset 1991-2011: Koko maa Uusi lastensuojelulaki Lastensuojelun kehittämisohjelma 2004-2007 Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 18

Ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetut lapset ikäryhmittäin vuosina 1991, 2000, 2008 ja 2011 (Lastensuojelu.SVT.THL 2013).

Ensimmäistä kertaa kiireellisesti sijoitetut lapset sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2011 (Lastensuojelu.SVT.THL 2013).

Lastensuojelun sijaishuollon kustannuksia

Erityisnuorisotyötä noin 3 vuotta viikon jokaisena päivänä Intensiivistä perhetyötä noin 3,5 vuotta Tukihenkilötoimintaa 90 vuotta Kotipalvelua 2812 tunnin käyntiä Kouluterveydenhoitajalla 1666 käyntiä Nuorisopsykiatrian poliklinikalla 436 käyntiä Perheneuvolassa 409 käyntiä (Lähteet: lastensuojelun keskusliitto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Jyväskylän kaupunki)

Johtopäätös nykytilanteesta Asiakaskäynnit Erikoissairaanhoito Lastensuojelu PERUSTERVEYDENHUOLTO Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto SOSIAALIHUOLLON PALVELUT Mukailtu Kaukonen, Kolimaa, Lavikainen ja Pelkonen 2014 Kustannukset hoito Yliopistosairaalataso Yliopistosairaalataso Erikoissairaan- Lastensuojelu PERUSTERVEYDENHUOLTO Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto SOSIAALIHUOLLON PALVELUT

Lasten hyvinvoinnin haasteet 2015 Eriarvoistuminen: suurella enemmistöllä menee kohtuullisesti mutta vähemmistölle kasautuvia (n. 10 %) ongelmia ei ole kyetty auttamaan ajoissa Lastensuojelun tarve kasvanut ja kodin ulkopuolelle sijoitukset; toimeentulo-ongelmien vaikutukset Hajanainen palvelujärjestelmä ei toimi lapsi ja perhelähtöisesti ja perheiden voimavaroja vahvistavasti Läheiset ihmissuhteet ja niiden jatkuvuus luovat ja kannattelevat pärjäämistä ja hyvinvointia; ihmissuhteiden katkonaisuus haittaa hyvinvointia vanhemmat, kaverit, sukulaiset, isovanhemmat, opettajat, hoitajat, harrastusten ohjaajat jne Miten tuemme ihmissuhteiden jatkuvuutta, kaverisuhteita sekä lasten ja aikuisten hyvää vuorovaikutusta, kohdatuksi tulemista? Mukailtu Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 25

Lapsi- ja perhepalveluiden onnistumiset Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 26

Mitä tarkoittaa perheiden omien voimavarojen vahvistaminen? Mitä voimavaroja perheillä, isillä, äideillä ja lapsilla ja nuorilla voi olla? Parisuhteen toimivuus Sukulaiset ja muu lähiyhteisö, kaverit Lasten ja vanhempien hyvä vuorovaikutus Taloudelliset mahdollisuudet Koulutus ja oppiminen, harrastukset Terveys, liikunnallinen elämäntapa. Asuinalueen viihtyisyys, Asuminen Perheen ja työn toimiva yhteensovitus Vanhempia, lapsia ja perheitä osallistava toimintakulttuuri/ammattikäytännöt Yksilöllinen, räätälöivä palvelu (palveludesign), Perheen (tai nuoren) oma vastuutyöntekijä Kotiin menevä palvelu Ymmärrettävä tieto palveluista ja palveluohjaus Ammattilaiset koordinoivat toimintansa yhteen, se ei ole vanhempien, lapsen tai nuoren tehtävä Mukailtu Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 27

Onnistuminen: Esimerkkinä Jyväskylä Panostamalla avo- ja perhetyöhön sekä tuettuun asumiseen, saavutettiin vuonna 2014 noin miljoonaan euron säästö (budjetoituun nähden) Jyväskylän kaupungin lastensuojelun tilastolukuja 2012 2013 2014 Avohuollon asiakasmäärät (lastensuojelun selvitystyöskentelyn piirissä ja avohuollon asiakkuudessa olleet alle 18 vuotiaat) 2856 2970 2972 Lastensuojeluilmoitusten määrät 2547 2711 2947 Kiireelliset sijoitukset (lasten määrä) 120 110 94 Varsinaiset huostaanotot 31 43 36 Huostassa olleiden lasten määrät 301 299 294 Kaikki kodin ulkopuolelle yksin sijoitettuina olleet 0 17 v ( avohuollollisesti ja huostaan otettuina sijoitetut, luvuissa ei ole mukana vanhempien kanssa perhekuntoutuksessa olleet lapset) 470 466 427

Onnistuminen: Esimerkkinä Imatra ks.http://www.kaks.fi/node/8240, liiteraportti Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Investointi 2009: 6 perhetyöntekijää terveydenhoitajien työpareiksi kotikäyntejä, vertaisryhmiä, palveluohjausta, ei vastaanottoa Lastensuojeluun intensiivinen perhetyö Perhelähtöisyyttä vahvistettiin kaikissa palveluissa Yhteisesti johdettu kokonaisuus Sijaishuollon kuormitus väheni siirrettiin henkilöstöä perhetyöhön Ongelmalähtöisten palvelujen kustannukset vähentyivät 2010 2014 lähes viidenneksellä (1,9 milj. ) 29

Onnistuminen: Esimerkkinä Eksote

Hallitusohjelma

Hyvinvointi hallituskauden strategisena tavoitteena Kymmenen vuoden tavoitteena: Suomalaiset voivat paremmin ja kokevat pärjäävänsä erilaisissa elämäntilanteissa. Jokainen ihminen kokee voivansa tehdä valintoja ja ottaa vastuuta. Hallituskauden tavoite muun muassa: Lasten ja perheiden hyvinvoinnin ja omien voimavarojen vahvistaminen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma välineenä tähän

Hallitusohjelman osviitat muutosohjelmalle Lapsen edun edistäminen eli sitoutuminen YK lapsen oikeuksien sopimukseen (tarkoitetaan alle 18-vuotiaita) Mitä tästä seuraa? Yhdenvertaisuus, lapsen oikeus osallistua, erityinen suojelu YK komitean suositukset: lapsivaikutusten arviointi, lapsibudjetointi, hyvinvoinnin seuranta, koordinoitu lapsipolitiikka Perheiden monimuotoisuus - > Mitä sisältää? Erilaiset perhemuodot: kahden huoltajan perheet, yksinhuoltajat, uusperheet, Monikulttuuriset perheet ja maahanmuuttajaperheet Monilapsiset perheet Adoptio, sijais ym perheet Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten perheet Mukailtu Rimpelä, Lapsiperheiden palvelujen uudistaminen 34

STM:n Kärkihanke 3 Lapsi- ja perhepalvelut uudistetaan valtakunnallisella muutosohjelmalla

Kärkihankkeen tavoitteet Johdetaan lapsi- ja perhepolitiikkaa sekä palveluja hallintorajat ylittäen. Otetaan käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi. Jatketaan väestölähtöisen budjetoinnin sekä lasten hyvinvoinnin seurannan kehitystyötä. Uudistetaan tietosuojalainsäädäntö moniammatillisen yhteistyön lisäämiseksi. Kohdennetaan määrärahoja lapsiperheiden kotipalvelujen saatavuuden turvaamiseksi.

Kärkihankkeen tavoitteet Vahvistetaan eropalveluita ja turvataan erotilanteissa lapsen etu ja oikeus sekä isään että äitiin. Tehdään lapsen huolto- ja tapaamisoikeuslainsäädännön uudistus. Uudistetaan lastensuojelua paremmin asiakkaiden tarpeisiin keskittyväksi ja vähennetään byrokratiaa. Lisätään velvoitteita puuttua kiusaamiseen. Viedään käytäntöön perheystävällisten työpaikkojen toimintamalleja.

Kärkihankkeen onnistumiset 2019 Lapsi- ja perhepalveluiden hajanainen palvelujärjestelmä on uudistettu. Kaikki lasten, nuorten ja perheiden palvelut on sovitettu yhteen integroiduksi palvelujen kokonaisuudeksi. Muutoksella on vahvistettu peruspalveluja ja siirretty painopistettä ehkäiseviin sekä varhaisen tuen ja hoidon palveluihin. Muutosohjelman tuloksena lapset, nuoret ja perheet kokevat voivansa paremmin ja pystyvänsä vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa ja palveluihinsa. On saatu aikaan huomattavia kustannussäästöjä.

Suomalainen lasten, nuorten ja lapsiperheiden uusi malli perustuu yhteiseen asiakkuuteen yhteinen tiedon hallinta yhteinen johtaminen yhteiset resurssit

erityisen tuen ja avun tarpeessa oleville, vaikeasti oireileville lapsille ja nuorille

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 - HANKE

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKEKOKONAISUUS v.2.0 Sote-uudistuksen periaatteet Asiakaslähtöiset palvelumallit Johtaminen ja osaamisen parantaminen Hyvinvointi- ja terveyserot kapenevat Sote-palvelut järjestetään laajoilla alueilla Täydellinen sote-integraatio Kustannusten hallinta Lähipalvelut ja uusi palveluverkko Uudet integroidut palveluprosessit Palveluohjaus Kansalaisten ja asiakkaiden osallisuus Viestintä ja avoin vuorovaikutus Luottamuksen rakentaminen Muutosjohtaminen Tietojohtaminen/ICT Uusi palvelukulttuuri Tutkimus, koulutus, kehittäminen

KESKI-SUOMEN SOTE-RAKENTEET 2015 1. Yhteistoiminta-alue: Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari (sote-integr.) 2. Perusturvaliikelaitos Saarikka: Saarijärvi, Karstula, Kyyjärvi, Kivijärvi ja Kannonkoski (sote-integr.) 3. Äänekoski (sote-integr.) 4. JYTE-alue Perusterveydenhuollon isäntäkuntamalli: Hankasalmi, Muurame ja Uurainen, jossa Jyväskylä isäntäkuntana, jossa sosiaali- ja terveydenhuolto hallinnollisesti yhdistetty, 5. Keski-Suomen Seututerveyskeskus Sairaanhoitopiirin liikelaitos Petäjävesi, Toivakka, Joutsa, Luhanka, Konnevesi, Laukaa, Multia ja Keuruu 6. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin mutta toimivat sosiaalihuollon yhteistyössä K-S:sa)

SOTE-UUDISTUKSEN KIPUKOHTIA KESKI-SUOMESSA ASUKKAIDEN JA HENKILÖSTÖN NÄKÖKLMASTA* 1. Kuntalaisten kokema yksinäisyys ja turvattomuus vs. luottamuksen rakentaminen 2. Keskittämisen pelko vs. resurssien suuntaaminen lähi- ja peruspalveluihin sekä ko. palveluiden turvaaminen jatkossa 3. Kasvottomien standardipalvelujen kehittäminen suuressa organisaatiossa vs. paikallistuntemuksen säilyttäminen palvelutuotannossa 4. Annetaanko palvelujen karata vai ryhdytäänkö kokoamaan palveluita esimerkiksi hyvinvointiasemille ja edistetään samalla resurssien tehokkaampaa käyttöä 5. Hyödynnetäänkö järjestöjen ja yritysten toimintaa ja osaamista vai koetaanko ne menoeräksi ja vaivaksi? 6. Miten joku kunta voi tarjota hyvinvointituvan ja koordinaattorin ja toisessa kunnassa peritään maksu jokaisesta tilasta? 7. Miksi kuntalaiset eivät saa yhteyttä palveluihin, miksi heitä käännytetään pois? *Kuntakierroksen tuloksia

VOIDAANKO KESKI-SUOMEN MALLI KÄÄNTÄÄ KORJAAVASTA ENNALTAEHKÄISEVÄKSI? Tästä on puhuttu niin kauan eikä kovin paljon ole kuitenkaan tehty Omassa maakunnassamme erikoissairaanhoidon, vanhusten tehostetun palveluasumisen, lastensuojelun sijaishuollon, vammaisten laitoshoidon jne. kustannukset ovat olleet jatkuvassa kasvussa Kuka päättää resurssien siirrosta, uusista painopisteistä, menetelmistä, toimintamalleista, yhteistyökäytännöistä ja palveluiden laadun ja vaikuttavuuden seurannasta? Yksittäiset toimenpiteet eivät enää riitä TARVITAAN JÄRJESTELMÄTASON MUUTOS, TOIMINTAKULTTUURIN MUTOS JA AJATTELUN MUUTOS

RATKAISUMALLEJA Keski-Suomi

.JOTTA TOTUUS EI UNOHTUISI ASUKKAIDEN ARKI ja Lähipalvelut SOTE Lähipalvelut Sähköiset palvelut ja asiointi, itsehoito Palveluohjaus Seudulliset SOTE palvelut Yhteistyö SOTE erityispalvelut

Erikoissairaanhoito Akuutti sairaalahoito Suun terveyden -huollon palvelut Kuvantaminen Päivätoiminta Sähköiset palvelut ja asiointi, itsehoito Ensiapu, ensihoito Palveluohjaus Liikkuvat palvelut kotiin Kotihoito (kotisaira ala, 24/7) Omaishoidontuki Kotikuntoutus Kuntoutus- ja terapiapalvelut Laajakaista, tietoliikenne, ICT-tuki Kirjastot Ensivaste Liikuntapalvelut Liikenneyhteydet, kuljetuspalvelut Yhteisöllisyys, harrastusmah dollisuudet Poliisi Puistot Tukihenkilötoiminta SOTE erityispalvelut Seudulliset SOTE palvelut SOTE Lähipalvelut Lähipalvelut Kaavoitus, tonttipolitiikka, esteettömyyden edistäminen Hyvinvointitupa Hyvinvointiasema Kauppa, Apteekki, Pankki, optikko Vapaaaikapalvelut Maahanmuuttaja -palvelut Yhteispalvelupisteet Tilojen käytön mahdollistaminen kuntalaisille ja järjestöille Kulttuuripalvelut Sosiaali- ja potilasasiamies Katkaisuhoito Sijaishuoltoyksikkö Tulkkipalvelut Perhehoito Tukiasunnot Erityisryhmien asumispalvelut Vieroitus-, korvaushoito Turvakoti Kuntoutusyksiköt Erityisosaamista vaativa sosiaalityö, lastensuojelu, vammaiset, päihde- ja MT, gerontologia Pitkäaikaishoito Sosiaalipäivystys, virka-ajan ulkopuolinen Hyvinvointikeskus Terveydenhuollon päivystys (virka-ajan ulkopuolinen) Tulkkivälitys Kriisipalvelut Yksilölliset asumisratkaisut Perhehoidon koordinointi

SOTE erityispalvelut Tavoitteet 2019-2025: YK/lapsen oikeuksien sopimuksen tarkoittama lapsen etu: Hallintokunnista tarvelähtöisyyteen Matalan kynnyksen tuki vahvistuu Seudulliset SOTE palvelut 1. taso: Perheen elinolot. Asuinalue, asuminen, toimeentulo, työn ja perheen yhteensovittamin en PERHEKESKUS (harmaa alue) asuinalueen avoimet yhteiset palvelut ja niiden koordinoima laaja verkosto, jossa mukana kansalaistoiminta, seurakunnat, yritykset, yms 2. taso: Avoimet yhteiset peruspalvelut. Kulttuuri, liikunta, neuvolat, oppilashuolto, varhaiskasvatu s, koulutus, kasvatusvalme nnus, perheneuvont a, perhetyö, kotiapu ja nuorisotyö, nuorisotiedotu s ja neuvonta, ohjaamot ym. nuorille 3. taso: Tehostettu tuki (ongelmalähtöinen). Lastensuojelu, Kasvatus- ja perheneuvola,, oikeudelliset palvelut, perhesovittelu perhetyö, parisuhteen tuki, kotiapu, erikoissairaanhoi don avohoito, tason 2. tukeminen, yms. Palveluohjaus, kotouttaminen? Etsivä nuorisotyö Sähköiset palvelut ja asiointi itsehoito Osaamis- ja tukikeskus 4. taso: Erityinen tuki. Sijaishuolto, erikoissairaan hoidon osastohoito, eriytynyt erityisopetus, sairaalaopetu s, oikeuspsykiat riset palvelut, lastenasiainta lo. kriminaalihuo lto

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN ORGANISOINTI TULEVAISUUDESSA? Asukkaiden arki ja lähipalvelut: Yhteisöllisyys, vertais- ja harrastustoiminta, kaupat, pankit ym. peruspalvelut, varhaiskasvatus, opetus ym. kuntien tuottamat lähipalvelut, kolmannen sektorin palvelut. SoTe lähipalvelut: Lastensuojelu, perhetyö, Neuvolatoiminta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja- ja lääkärityö sekä kuraattoritoiminta. Perhekeskusmallin mukainen työskentely: Arjen verkostojen ja virallisten verkostojen yhdistäminen. Alueellinen vastuu ja koordinaatio. Jämsä ja Kuhmoinen eivät ole tällä hetkellä mukana Keski-Suomen SOTE2020- hankkeessa. Visio: Korjaavasta tukevaan, yksilöstä verkostoon Osaamis- ja tukikeskus vaikeasti oireileville, paljon tukea tarvitseville SOTE erityispalvelut: Lasten ja nuorten talo Säännölliset, liikkuvat erityispalvelut, työparitoiminta

PALVELUOHJAUSJÄRJESTELMÄ 80-90% 10%-20% Palveluneuvonta/ Palveluihin ohjaus Palveluissa ohjautuminen palveluohjaus Palvelutarve Tiedon hankinta itsepalveluna Anu Pihl 3.6.2015

INTEGROIDUT PERUSPALVELUT - HYVINVOINTIASEMAKONSEPTI Proaktiivinen tiimi - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen - palveluohjaus ja palvelun/ hoidontarpeen arviointi - rakenteellinen sosiaalityö - sosiaaliohjaus - sosiaalityö - lääkärin ja hoitajanvastaanotto (päivystys) - matalan kynnyksen mielenterveysja päihdepalvelut - vammaispalvelut - näytteenotto - suun terveydenhoito - rokotukset - kuntoutus- ja terapiapalvelut - apuvälinepalvelut - psykologipalvelut - järjestöyhteistyö Osallistuva ja voimaantuva asiakas, läheiset ja lähiyhteisö Hyvinvointitupakonsepti: - Kunnan, järjestöjen, valtion, soten, yritysten, kansalaisten omat palvelut saman katon tai verkoston alla - Joka paikkakunnalla oman näköinen mutta paikallisesti koordinoitu Erikoissairaanhoidon ja erityisosaajien tuki ja palvelut

Ennalta ehkäisy, hv:n ja terveyden edistäminen PALVELUJEN KOHDENTAMINEN JA KOORDINOINTI ASIAKASRYHMITTELYN AVULLA Ongelma, oire Äkillinen, kiireellistä apua vaativa tilanne Tilapäinen ongelma/terveysongelma Yhteydenotto, ajanvaraus Tuen- /hoidon-/ palvelutarpeen arviointi Ongelman määrittely /diagnoosi Uuden, pitkäaikaisen ongelman/oireen/sairauden selvittely Äkillisesti alkava/kiireetön Tuen/palvel un/ hoidon toteutus, seuranta ja arviointi Eläminen ongelman/sairauden kanssa: Omatoimi-/Pärjääjäasiakkuus Tukiasiakkuus Yhteistyöasiakkuus Verkostoasiakkuus Mukaillen Koivuniemi & Simonen 2011: Kohti asiakkuutta: ihmistä arvostava terveydenhuolto: Kurkiaurahanke; Pirkanmaan shp/doris Holmberg-Marttila

KESKI-SUOMEN VANHUSPALVELUSTRATEGIA

KOTONA ASUVAT 75 VUOTTA TÄYTTÄNEET, % VASTAAVANIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ 2014 Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiri Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Itä-Savon sairaanhoitopiiri Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Koko maa Lapin sairaanhoitopiiri Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri Kainuun sairaanhoitopiiri Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri Kymenlaakson sairaanhoitopiiri Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri 88,8 88,7 91,3 91,1 91 90,9 90,9 90,6 90,5 90,5 90,4 90,3 90,2 90,2 90,2 90,1 90 89,9 89,7 89,4 92,5 86 87 88 89 90 91 92 93

YHTEENVETO RATKAISUISTA Yhteinen, yhteisesti kehitetty sote-konsepti alueelle Alueellinen asiakastietojärjestelmä ja toiminnanohjaus Alueellisesti suunniteltu palveluohjausmalli Palveluintegraation merkitys erityisesti ennaltaehkäisyssä ja monimutkaisissa palvelutarpeissa Palveluprosessien sujuvoittaminen Asiakassegmentointi käyttöön Kuntoutuksen roolin nostaminen Kuntoutuksen A- ja Y linjaukset* alueelle Asiakkaat ja henkilöstö mukana palveluiden kehittämisessä Johtamisen kulttuurinmuutos * Aila Pikkarainen (2015) :A-suunnitelma = alueellinen kokonaissuunnitelma, monitahoisuus ja tasoisuus, Y-suunnitelma = yksilöllinen, kuntoutujakohtainen suunnitelma, person-centred, family-centred

YHTEISIKSI KOETUT TAVOITTEET? Tavoitteeksi arjessa selviäminen, tukitoimet kotiin, lähiyhteisöihin, myös läheisille pystyvät kansalaiset! Vuorovaikutuksen lisääminen kaikilla tasoilla tiedon avoimuus ja hyödynnettävyys Oikean asiakastiedon kerääminen ja hyödyntäminen vaikuttavuus! Palveluvalikoiman laajentaminen yhdessä asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa asiakkaiden tarpeiden mukaan Monimuotoisuuden ja monimutkaisuuden (kompleksisuus) hyväksyminen sama ratkaisu ei sovi kaikille Systemaattisen tutkimuksen, koulutuksen ja kehittämisen liittäminen uuteen palvelumalliin, jotta vaikuttavuus ja laatu pystytään turvaamaan ja todentamaan

JOHTAMISOSIO Johtamisen kulttuurinmuutoksen avuksi 1. Oppisopimuskoulutukset SOTE-JET Lähiesimieskoulutus Infot ja keskustelutilaisuudet joulukuun alussa Toteutus alkaa 2016 2. Johtamisvalmennus keväällä 2016 Toteuttaja hankinnassa Selviää tammikuussa Alkaa helmikuussa 2016

KIITOS! www.jyvaskyla.fi/sote2020