NUORI PERHEESSÄ - PERHE NUORESSA: väkivaltakokemusten ja totaalisen turvattomuuden maisema Johanna Hurtig HY, YTT 7.10 2010
Perhe, arki ja läheissuhteet Perheessä investoidaan lapseen ja nuoreen Kartutetaan sosiaalista pääomaa Sijoitetaan emotionaalisesti ja Materiaalisesti Myös aikaresurssi on tärkeä osoitus lapsiin investoinnista Perheelle annetaan aikaa yhtä enemmän ja perheen merkitys arvostuksissa kasvava
Jatkuu.. Keskeisin resurssi: moraalisen säätelymekanismin hallinta, lapselle luotava taito suunnistaa sosiaalisessa maastossa Kokemuksia, malleja, yhdessä oppimista Parhaimmillaan perheessä optimoidaan ja maksimoidaan lapsen tulevaisuusmahdollisuudet.
Väkivalta perheessä Tutkimus: Uskonnollinen yhteisö lapsena koetun väkivallan toimintaympäristönä Yksilön taso: väkivalta kokemuksena Perheen taso: väkivallan tapahtumaympäristö, väkivaltaa ympäröivä todellisuus Roolit: uhri, tekijä, ohi katsojat, näkijät, kohtalotoverit, tekijän ja uhrien suojelijat Yhteisön taso: miten tunnistaa, reagoi, jakaa osapuolille rooleja, tuo asioita näkyviin, tai piilottaa. (suvut, uskonnolliset yhteisöt, joukkueet, harrastusporukat)
On tärkeää Tarkastella väkivaltaa ilmiönä Lähestyä sitä erilaisista suunnista Tarjota uusia näkökulmia, käsitteitä, ymmärrystä Muistaa rakenteiden merkitys ja Kehittää rakenteellista lukutapaa ja Herkistyä erilaisille rakenteille Eli laajentaa keskustelua myös perheitä ympäröivään yhteisöön ja yhteiskuntaan. Tunnustella myös yhteisöllisyyden kipupisteitä
yhteisöpiirteet Mitä tiiviimpi ja suljetumpi yhteisö, Mitä varmempi käsitys sillä on omasta merkityksestään, Sitä vaikeampaa häpeällisten asioiden käsittely uhreille on Sitä tavallisempaa ja syvempää, että yhteisön rooli väkivallan kokemuksissa suuri Ratkaisun ja avun saannin kannalta merkittävä. Yksilö / yhteisö- suhde, miten toteutuu: käsitys yhteisön edun ja maineen merkityksestä vs. yksilön oikeuksista
Uskonnollisilla yhteisöillä runsaasti Vahvat tukiverkostot myönteisiä merkityksiä Paljon erilaista osaamista Läheisyys, turvallisuus, luottamuksellisuus Jakamisen, rinnalle asettumisen valmius Apua asioiden pohtimiseen: oikean, väärän ja ratkaisujen hahmottamiseen Lohtua, rohkeutta, huumoria Käytännön apua Hyväksyntää, toivoa Iloa lapsista ja nuorista jaetaan, jakaessa lisääntyy
Yksilötason tarkastelu vökivallassa KOROSTAA: Konkreettisia,fyysisiä tekoja Rajattuja tilanteita Usein biologista näkökulma Esim. aggressiivisuutta Tekijä/uhri- jaottelua Läheissuhteita OHJAA Sijoittamaan ongelman yksilöihin Ratkaisemaan ongelmaa yksilö- ja perhetasolla Turvan tarjoamiseen Usein traumaterapeuttiseen näkökulmaan
On usein perusteltu näkökulma asioihin puuttumisessa sekä yksilön psyykkisessä ja muussa hoitamisessa sekä rikostutkinnallisessa prosessissa. Väkivalta kuitenkin harvoin rajattavissa: Mitä muuta tapahtuu lyöntien lisäksi?
tarvitaan rinnalle Ilmiötason tarkastelua Korostaa: Väkisin otettua valtaa Rakentava vallankäyttö on vastuuta, tuo järjestystä, sisältää dialogia, on läpinäkyvää. Tuhoava valta on estävää, rajoittavaa, ehdotonta, usein piiloutuvaa. Väkivalta kaventaa yksilöiden psyykkistä ja henkistä todellisuutta, estää autonomian toteumisen. Ihmisoikeuksien loukkaamista Väkivallan ilmastoa: pelolla hallintaa, toisen kontrollointia, uhan läsnäoloa Tavoittaa tilanteiden lisäksi asioiden, ihmisten ja yhteisöjen välistä dynamiikkaa, ja yhteisöllisiä mekanismeja
Nuoren kokemus väkivallasta Pelon ilmapiiri Räjähdysherkkyys Hillittömyys Väistely, pakeneminen, piileskely Turvan aistiminen ja arviointi, joko uskaltaisi palata kotiin Tunnistaako kukaan? mitä muut, ulkopuoliset tekevät
Uskonnollisen yhteisön lisämerkitykset Aikuisten empatian puute Yksilön oikeudet eivät ole relevantti asia Vaan vie harhaan - itsekkyyden syntiin lasta ei kuulla, uskota Silotellaan - kaikki muuttuu pian hyväksi Vahvemman suojelu nyt pyydätte isältä anteeksi Pikainen sopiminen mikä on anteeksiannettu... Tietoisuus omista oikeuksista ei kehity Lapselle ei kasva suojaa - haavoittuvuus
Ilmiötason tarkastelulla Tavoitetaan esim. sellaisia asioita kuin: sisäistetty vallankäyttö, Fyysistä tai muuta suoraa väkivaltaa ei tarvita, ihminen on oppinut kontrolloimaan itse itseään, toimimaan niissä rajoissa, jotka hänelle sallitaan. Kulttuurinen toleranssi/ sokeus vitsailu, vähättelevät selitysmallit, maallikkopsykologisointi, teon ymmärtäminen (se on väsynyt, sillä on ollut stressiä ja paineita, saanut sellaisen mallin jne)
Mikro-, makro- ja metataso Kuka käyttää valtaa ja miten Miksi perhe/ yhteisö sokeutuu, tottuu tai sallii väkivallan? ( pelko, oma turva ensisijaista, välinpitämättömyys, positiiviset tulkinnat ) Vallankäytön ja väkivallan historia perheessä, yhteisössä tai valtiossa merkittävää: onko vallankäyttö, väkivalta ja traumatisoituminen tabu, suljettu teema (vrt. Suomen historia ja suomalaiset perheet) Vallankäytön mekanismit syviä yhteisödynaamisia, kollektiiviseen alitajuntaan liittyviä voimia: vaikea muuttaa. usein vaikea nähdä, vallankäyttö voi sisäistyä osaksi omaa toimintaamme. Ulkopuolelta tuleva paine voi tehdä näkyväksi, käynnistää muutoksen (esim. lakimuutokset, kansainväliset ihmisoikeudet, lastensuojelun puuttuminen tilanteeseen tms.)
Pahinta on nuoren maisemassa Valheet, kulissien kannattelu kyllä mä haluan tietää, vaikka tämä kauheaa onkin. Pahinta itkeä, nyt kun vaikka hautajaisissa sellaista isää, jota ei ole koskaan ollutkaan uhrin veli Nuori tunnistaa, mistä kyse: Itsekkyyttä, vastuunpakoilua, välinpitämättömyyttä lasta kohtaan aikuinen on rakentanut valheellisen todellisuutensa, eikä kestä sen särkymistä Lasta ei arvosteta, eikä oikeuksista välitetä Turvan menetys (uskon, toivon ja rakkauden)
Lapsiin kohdistuvan seksuaalisen hyväksikäytön yhteisödynaamisia ongelmia Piiloutuu, koska sijoittuu intiimin alueelle Uhrin uskottavuus, erityisesti lapsen, usein heikko Väärät ilmiannot riskinä Epäilyä ei edes herää, kulissit pitävät. Hyvän peitto väkivalta voi jatkua pitkään, oireet epäselviä Perhe tuttu, reaktiot ilmitulossa rajuja, välien tulehtuminen Puuttuja leimataan, syyllinen, paha, sairas Tekijä voi olla luonnehäiriöinen, manipuloiva persoona, uskottava, luottamusta herättävä. Puoliso ehkä suojelee ja yhteisön jäsenet ovat tottuneet luottamaan auktoriteetteihin. Harmonia vaaliminen, ristiriitojen väistäminen
Olennaista auttaako kukaan? Äidin turvan pettäminen pahinta Ulkopuolisten sokeus, välinpitämättömyys Eheyttävinä ja korvaavina kokemuksina: Kaverin äiti, yhteisön muut jäsenet, tutut, mukavat mummot, isovanhemmat. Onko ammatillinen apua taisteltava, tunnistaako se dynamiikkaa? miten yhteiskunta tunnistaa nuorten todellisuuden yhteisöllisiä erityispiirteitä vai varotaanko niitä, vääränlainen kulttuurinen sensitiivisyys?