TUNTIJAKOTYÖRYHMÄN ESITYS KIELTEN OPETUKSEN NÄKÖKULMASTA Anna-Kaisa Mustaparta
TYÖRYHMÄN KOKOONPANO pääjohtaja Timo Lankinen, pj johtaja Jorma Kauppinen kehittämispäällikkö Juha Karvonen erityisasiantuntija Riitta Sarras asiantuntija Jari-Pekka Jyrkänne asiantuntija Mirja Hannula neuvottelupäällikkö Vuokko Piekkala rehtori Päivi Laukkanen kansanedustaja Tuomo Hänninen kansanedustaja Raija Vahasalo rehtori Risto Rönnberg kansanedustaja Mikaela Nylander kansanedustaja Tuula Peltonen erityissuunnittelija Tuija Metso ekonomi Christel von Frenckell-Ramberg rehtori Jukka Tanska Työryhmän sihteerit: opetusneuvos Irmeli Halinen opetusneuvos Ritva Järvinen Opetushallitus Suomen Kuntaliitto Opetusalan ammattijärjestö OAJ Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kunnallinen työmarkkinalaitos Suomen Rehtorit ry - Finlands Rektorer rf Suomen Keskusta Kansallinen Kokoomus Vihreä liitto Ruotsalainen kansanpuolue Suomen Sosialidemokraattinen puolue Suomen Vanhempainliitto Förbundet Hem och Skola i Finland rf Yksityiskoulujen liitto
Työskentely avoimesti ja osallistavasti
Oppimisen tulevaisuus -barometri Työryhmän työskentelyyn liittyen ja samalla pohjaksi tulevalle opetussuunnitelmien perusteiden uudistamistyölle käynnistettiin yhteistyössä Otavan opiston, Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksen sekä Demos ry:n kanssa opetuksen tulevaisuutta luotaavan barometrin kehittäminen. Barometri tarkastelee oppimisen ja tarvittavien tietojen ja taitojen muutosta, opetuksen merkitystä ja tehtävää, koulun arvoja ja toimintatapoja, oppilaan ja opettajan vastuunjakoa sekä koulun toimintaympäristön muutoksia. Työtä varten Opetushallitus kutsui koolle kaksi noin 30 hengen suuruista paneeliryhmää, joista toinen koostui kasvatuksen ja koulutuksen asiantuntijoista ja toinen muista yhteiskunnallisista asiantuntijoista ja vaikuttajista. Ryhmät kävivät vuoden 2010 tammi-, helmi- ja maaliskuun aikana sähköisellä alustalla kolme Delfoi-metodin mukaista keskustelu- ja argumentointikierrosta.
Tulevaisuuden peruskoulu -verkkohaastattelu Työryhmän työskentelyn tueksi toteutettiin suomen- ja ruotsinkielinen verkkohaastattelu yli 13-vuotiaille oppilaille ja opiskelijoille peruskouluissa, lukioissa sekä ammatillisessa koulutuksessa. Verkkohaastattelu oli avoinna joulukuusta 2009 helmikuuhun 2010 saakka. Kaiken kaikkiaan yli 60 000 lasta ja nuorta osallistui ja kirjasi ajatuksensa Tulevaisuuden peruskoulu verkkohaastatteluun.
Avoin verkkokeskustelu 1) Mihin peruskoulua tarvitaan? 2) Millaisten arvojen varaan perusopetuksen tulisi rakentua ja mitä arvoja koulun kasvatus- ja opetustyön tulisi edistää? 3) Mitkä ovat nykyisen peruskoulun vahvuudet ja heikkoudet? 4) Miten koulutyö pitäisi järjestää niin että oppiminen voisi tapahtua mahdollisimman hyvin ja myös koulussa viihtyminen lisääntyisi? Ovatko nykyiset oppiaineet tarpeellisia? 5) Missä ja miten lapset ja nuoret oppivat? Ketkä auttavat lasta ja nuorta oppimaan? Mitä on välttämätöntä oppia koulussa ja mitä opitaan koulun ulkopuolella? 6) Millaista on oppiminen eri ikäkausina? Kommentointiaikana kertyneestä runsaasta aineistosta laadittiin yhteenvedot, jotka ovat nähtävillä Opetushallituksen verkkosivuilla.
TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSET ANALYSOITIIN
Analyysin perusteella hahmotettiin keskeiset muutokset koulutyössä ja oppimisessa Globalisoituminen, teknologian kova muutosvauhti, tiedon määrässä ja laadussa tapahtuvat muutokset sekä muutokset sosiaalisissa ja taloudellisissa rakenteissa muokkaavat yhteiskunnan ja siinä toimivien yhteisöjen sekä työelämän toimintatapoja ja asettavat uusia haasteita paitsi osaamiselle myös ihmisenä olemiselle ja kansalaisen taidoille. Osaamisessa korostuu: 1. eri tilanteisiin sovellettavissa oleva laaja-alainen osaaminen, ajattelu ja ongelmanratkaisu 2. olennaisen löytäminen suuresta informaatiomäärästä 3. kommunikoinnin, verkostoitumisen, yhteistyön ja tiimeissä toimimisen ja oppimisen taidot 4. tietoisuus omasta identiteetistä, itseluottamus ja vastuunotto omasta tulevaisuudesta 5. erilaisten tapojen, kielten ja kulttuurien ymmärtäminen globalisoituvassa maailmassa 6. kestävän kehityksen haasteiden ymmärtäminen, osallistuminen ja vaikuttaminen 7. aloitteellisuus, joustavuus, muutososaaminen ja pitkäjänteisyys 8. nopeasti kehittyvän teknologian omaksuminen ja monipuolinen käyttö, digitaaliset taidot 9. luovuuteen, mielikuvitukseen, kekseliäisyyteen ja yrittäjyyteen liittyvät valmiudet
Chile Hollanti Australia Ranska OECD-keskiarvo Tanska Japani Norja Korea Ruotsi Viro Suomi Unkari 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 9000 10000 Kuva 5: 7-14-vuotiaiden pakollinen vähimmäisopetusaika eräissä OECD:n jäsen- ja kumppanuusmaissa vuonna 2007 Lähde: OECD Education at a Glance 2009, Table D1.1
KANSAINVÄLISEN VERTAILUTIEDON TUOTTAMIA NÄKÖKULMIA Pyrkimys tulevaisuuden keskeisen osaamisen määrittelyyn sekä oppiaineiden ryhmittelyyn on yhteistä eri maiden kehitykselle. Suomessa oppilaan kokonaistuntimäärä on kansainvälisesti vertaillen alhainen. Eri oppiaineiden suhteellisissa osuuksissa ei ole merkittävää eroa muihin maihin nähden. Yhteiskunnallisten aineiden opetuksen osuus Suomessa keskiarvoa jonkin verran pienempi Taideaineiden ja luonnontieteiden opetuksen osuudet keskiarvoa jonkin verran suuremmat
KANSALAISEN TAIDOT Ajattelun taidot ongelmanratkaisu, päättely, argumentointi ja johtopäätösten teko kriittinen, analyyttinen ja systeeminen ajattelu luova ja innovatiivinen ajattelu Työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot tiedon hankinnan, käsittelyn ja käytön taidot kommunikointi-, yhteistyö- ja neuvottelutaidot itsenäisen ja pitkäjänteisen työn tekemisen taidot ajanhallinta ja joustavuus yrittäjyys ja muutososaaminen tieto- ja viestintätekniikan ja muun teknologian käyttötaito opiskelun taidot Käden ja ilmaisun taidot kehon koordinaatio monipuolisen ilmaisun ja esiintymisen taidot ja rohkeus suunnittelun ja tuottamisen taidot kekseliäisyys, kokeellisuus ja mielikuvituksen käyttö Osallistumisen ja vaikuttamisen taidot Itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot yhteisön ja yhteiskunnan hahmottaminen aloitteellisuus ja johtamisen taidot kyky toimia rakentavasti ja ratkaista ristiriitoja erilaisuuden ja erilaisten näkökulmien hyväksyminen mediataidot tulevaisuuden ajattelemisen ja rakentamisen taidot itsetuntemus ja reflektointi terveydestä ja turvallisuudesta huolehtiminen eettisyys, vastuullisuus ja toiminta yhteisön jäsenenä hyvä käytös ja empatia
Osaamisen korkean tason turvaaminen Oppiainekokonaisuus Kieli ja vuorovaikutus Oppiaineet äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet Matematiikka Ympäristö, luonnontieto ja teknologia matematiikka biologia, maantieto, fysiikka ja kemia Yksilö, yritys ja yhteiskunta uskonto, elämänkatsomustieto, etiikka, historia, yhteiskuntaoppi jaoppilaanohjaus Taide ja käsityö Terveys ja toimintakyky kuvataide, musiikki, käsityö ja draama liikunta, terveystieto jakotitalous
Tavoite 4: Toimintaperiaatteiden selkiyttäminen Perusopetuksen kokonaisuutta kehitetään systemaattisesti sovittaen yhteen sen kolme keskeistä ulottuvuutta: tavoitteet, sisältö ja toteuttaminen. Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää valtakunnallista kokonaisvaltaista kehittämisotetta ja toteuttamisperiaatteiden selkeyttämistä ja opetuksen järjestäjien tukemista uudistuksen toteuttamisessa ja tavoitteiden mukaisen opetuksen järjestämisessä.
Toimintaperiaatteiden selkiyttäminen Miten? Nivelkohdat yhtenäistetään kaikissa oppiaineissa niin, että ensimmäinen nivel asettuu 2. ja 3.vuosiluokan väliin ja toinen 6. ja 7.vuosiluokan väliin. Vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelun ja valinnaisuuden tasa-arvoista ja yhdenvertaista toteutumista vahvistetaan kansallista ohjausta vahvistamalla. Korostetaan perusopetuslain velvoitetta järjestää opetus oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti sekä huomioida oppimisympäristön ja työtapojen monipuolisuuden merkitys oppimiselle. Oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden taidollisille ja tiedolliselle tavoitteille laaditaan osaamisen kriteerit opetussuunnitelman perusteissa.
OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Esiopetuksen ja perusopetuksen perusteet laaditaan rinnakkain Työ alkaa välittömästi valtioneuvoston asetuksen antamisen jälkeen keväällä 2011 Esi- ja perusopetuksen perusteet valmistunevat keväällä 2013 Paikallinen opetussuunnitelman laadintatyö tehtäneen lukuvuonna 2013 2014 Aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet valmistuvat vuoden 2010 lopussa Lukion, aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen sekä taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet uudistuvat kevääseen 2015 mennessä
Kielten opetuksen tuntimääriin ja vuosiluokkiin kaavaillut muutokset Kaikki kieliaineet yhdistetään Kieli ja vuorovaikutus oppiainekokonaisuudeksi, jonka yhteen laskettu tuntimäärä olisi sama kuin nykyisin äidinkielen ja kirjallisuuden, A1-kielen ja B1-kielen. Äidinkielen ja kirjallisuuden minimituntimäärä putoaisi 42:sta 40:een. A1-kieli alkaisi 2. vuosiluokalta ja sen minimituntimäärä putoaisi 16:sta 14:ään. A2-kieli alkaisi viimeistään 5. vuosiluokalta ja sen minimituntimäärä putoaisi 12:sta 10:een. B1-kieli siirtyisi alkamaan viimeistään 6. vuosiluokalta, minimituntimäärä säilyisi entisenä.
Kieliaineet ja valinnaisuus Kaikille kieliaineille tulisi yhteinen 4 vuosiviikkotunnin valinnaisaineosuus. Lisäksi valinnaisiin kieliopintoihin voisi käyttää muiden oppiaineiden valinnaisaineosuutta 3 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 7 9. B2-kielen 4:stä vuosiviikkotunnista 3 voisi ottaa kielten yhteisestä valinnaisuudesta, 1 pitäisi ottaa muusta valinnaisuudesta. A2-kielen 10:stä vuosiviikkotunnista 4 voisi ottaa kielten yhteisestä valinnaisuudesta, loput ylitunteina ja/tai muiden oppiainekokonaisuuksien valinnaistunneista.
Muutoksia opetuksen järjestäjää koskeviin velvoitteisiin Opetuksen järjestäjän on tarjottava vähintään 3 eri A1-kieltä, joista yksi on toinen kotimainen. Opetuksen järjestäjän on tarjottava vähintään yksi A2-kieli. A1- ja A2- kielten opetus tulee järjestää, jos saman kielen valinneita oppilaita on vähintään 10. Kun kunta on perusopetuksen järjestäjä, velvoite ei koske yksittäistä koulua, vaan opetus voidaan järjestää missä tahansa kunnan koulussa.
Muita kielten opetusta koskevia muutoksia Kieliaineiden yhdistäminen oppiainekokonaisuudeksi tekisi mahdolliseksi tarjota kieliä yhdistäviä valinnaisaineita. Oppilaan oman äidinkielen asema muuttuisi: sille laadittaisiin oppimäärä, jota tulee sitovana noudattaa ja josta saatu arvosana tulisi ottaa huomioon yhteishaussa.