SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA



Samankaltaiset tiedostot
DEE Sähkötekniikan perusteet

Mittalaitetekniikka. NYMTES13 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Sähkötekniikka. NBIELS12 Vaihtosähköpiirit Jussi Hurri syksy 2014

Sinimuotoinen vaihtosähkö ja siihen liittyviä käsitteitä ja suureita. Sinimuotoisten suureiden esittäminen osoittimilla

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA

Johdatus vaihtosähköön, sinimuotoiset suureet. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan

RATKAISUT: 22. Vaihtovirtapiiri ja resonanssi

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

VIRTAPIIRILASKUT II Tarkastellaan sinimuotoista vaihtojännitettä ja vaihtovirtaa;

DEE Sähkötekniikan perusteet

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Magneettinen energia

Luento 2. SMG-2100 Sähkötekniikka Risto Mikkonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

l s, c p T = l v = l l s c p. Z L + Z 0

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto. 2 Teoreettista taustaa

FYSP105/2 VAIHTOVIRTAKOMPONENTIT. 1 Johdanto

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

Pynnönen Opiskelija: Tarkastaja: Arvio:

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC-piiri)

ELEC-C6001 Sähköenergiatekniikka, laskuharjoitukset oppikirjan lukuun 10 liittyen.

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I. Verkkojen taajuusriippuvuus: suo(dat)timet

Kuva 1. Vastus (R), kondensaattori (C) ja käämi (L). Sinimuotoinen vaihtojännite

VAIHTOVIRTAPIIRI. 1 Työn tavoitteet

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kompleksilukujen hyödyntäminen vaihtosähköpiirien

Kondensaattorin läpi kulkeva virta saadaan derivoimalla yhtälöä (2), jolloin saadaan. cos sin.

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

SMG-5250 Sähkömagneettinen yhteensopivuus (EMC) Jari Kangas Tampereen teknillinen yliopisto Elektroniikan laitos

Lineaarialgebra MATH.1040 / Piirianalyysiä 2

Sinin muotoinen signaali

IMPEDANSSIMITTAUKSIA. 1 Työn tavoitteet

Elektroniikan perusteet, Radioamatööritutkintokoulutus

Kolmivaihejärjestelmän perusteet. Pekka Rantala

RCL-vihtovirtapiiri: resonanssi

20 kv Keskijänniteavojohdon kapasiteetti määräytyy pitkien etäisyyksien takia tavallisimmin jännitteenaleneman mukaan:

DEE Sähkötekniikan perusteet

Sähkömagnetismi. s. 24. t syyskuuta :01. FY7 Sivu 1

S Piirianalyysi 1 2. välikoe

Sähkötekniikka ja elektroniikka

Kondensaattori ja vastus piirissä (RC)

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET. Kirchhoffin lait Aktiiviset piirikomponentit Resistiiviset tasasähköpiirit

Sähköstatiikan laskuissa useat kaavat yksinkertaistuvat hieman, jos vakio C kirjoitetaan muotoon

DEE Sähkötekniikan perusteet

Elektroniikan kaavoja 1 Elektroniikan Perusteet I1 I2 VAIHTOVIRROILLA. Z = R + j * X Z = R*R + X*X

Kuva 1: Vaihtovirtapiiri, jossa on sarjaan kytkettynä resistanssi, kapasitanssi ja induktanssi

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

Mitä on pätö-, näennäis-, lois-, keskimääräinen ja suora teho sekä tehokerroin? Alla hieman perustietoa koskien 3-vaihe tehomittauksia.

Sähköstatiikka ja magnetismi Sähkömagneetinen induktio

R = Ω. Jännite R:n yli suhteessa sisäänmenojännitteeseen on tällöin jännitteenjako = 1

LOPPURAPORTTI Lämpötilahälytin Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

SMG-1100: PIIRIANALYYSI I

Erään piirikomponentin napajännite on nolla, eikä sen läpi kulje virtaa ajanhetkellä 0 jännitteen ja virran arvot ovat. 500t.

Taitaja2004/Elektroniikka Semifinaali

215.3 MW 0.0 MVR pu MW 0.0 MVR

Trigonometrian kaavat 1/6 Sisältö ESITIEDOT: trigonometriset funktiot

Passiiviset piirikomponentit. 1 DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA Aalto-yliopisto, sähkötekniikan korkeakoulu

Luku 13. Vaihtovirrat Sinimuotoinen vaihtojännite

z Im (z +1) 2 = 0. Mitkä muut kompleksitason pisteet toteuttavat tämän yhtälön? ( 1) 0 z ( 1) z ( 1) arg = arg(z 0) arg(z ( 1)), z ( 1) z ( 1)

- Kahden suoran johtimen välinen magneettinen vuorovaikutus I 1 I 2 I 1 I 2. F= l (Ampèren laki, MAOL s. 124(119) Ampeerin määritelmä (MAOL s.

1.1 Vektorit. MS-A0007 Matriisilaskenta. 1.1 Vektorit. 1.1 Vektorit. Reaalinen n-ulotteinen avaruus on joukko. x 1. R n. 1. Vektorit ja kompleksiluvut

Luento 2. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

S SÄHKÖTEKNIIKKA JA ELEKTRONIIKKA

PIIRIANALYYSI. Harjoitustyö nro 7. Kipinänsammutuspiirien mitoitus. Mika Lemström

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Työ 31A VAIHTOVIRTAPIIRI. Pari 1. Jonas Alam Antti Tenhiälä

Aktiiviset piirikomponentit. DEE Piirianalyysi Risto Mikkonen

14.1 Tasavirtapiirit ja Kirchhoffin lait R 1. I 1 I 3 liitos + - R 2. silmukka. Kuva 14.1: Liitoksen, haaran ja silmukan määrittely virtapiirissä.

Kompleksiluvut., 15. kesäkuuta /57

Aaltojen heijastuminen ja taittuminen

Kun järjestelmää kuvataan operaattorilla T, sisäänmenoa muuttujalla u ja ulostuloa muuttujalla y, voidaan kirjoittaa. y T u.

Tehtävä 1. a) sähkövirta = varausta per sekunti, I = dq dt = 1, A = 1, C s protonin varaus on 1, C

Luku 7 Lenzin laki kertoo induktioilmiön suunnan

1 Kompleksiluvut. Kompleksiluvut 10. syyskuuta 2005 sivu 1 / 7

TTY FYS-1010 Fysiikan työt I Asser Lähdemäki, S, 3. vsk. AA 5.2 Vaihtosähköpiiri Antti Vainionpää, S, 3. vsk.

Tasasähköyhteyden suuntaaj-asema. Ue j0ƒ. p,q

DEE-11110: SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

4. SÄHKÖMAGNEETTINEN INDUKTIO

Matriisilaskenta Laskuharjoitus 1 - Ratkaisut / vko 37

a) z 1 + z 2, b) z 1 z 2, c) z 1 z 2, d) z 1 z 2 = 4+10i 4 = 10i 5 = 2i. 4 ( 1)

Mittaustuloksen esittäminen Virhetarkastelua. Mittalaitetekniikka NYMTES 13 Jussi Hurri syksy 2014

Koordinaatistot 1/6 Sisältö ESITIEDOT: reaaliluvut

SATE1120 Staattinen kenttäteoria kevät / 6 Laskuharjoitus 13: Rajapintaehdot ja siirrosvirta

521384A RADIOTEKNIIKAN PERUSTEET Harjoitus 3

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

KOHINA LÄMPÖKOHINA VIRTAKOHINA. N = Noise ( Kohina )

( ) ( ) ( ) ( ) SMG-1100 Piirianalyysi I, kesäkurssi, harjoitus 1(3) Tehtävien ratkaisuehdotukset

ELEC-E8419 syksy 2016 Jännitteensäätö

y z = (x, y) Kuva 1: Euklidinen taso R 2

Työ h. SÄHKÖVIRRAN ETENEMINEN

S SÄHKÖTEKNIIKKA Kimmo Silvonen

Transkriptio:

SMG-2100: SÄHKÖTEKNIIKKA Vaihtosähkön teho kompleksinen teho S pätöteho P loisteho Q näennäisteho S Käydään läpi sinimuotoisiin sähkösuureisiin liittyviä tehotermejä. Määritellään kompleksinen teho, jonka avulla saadaan yksinkertaisesti selville pätö-, lois- ja näennäisteho. Yritetään myös saada käsitys siitä, mitä eri tehotermit tarkoittavat. 1

HETKELLINEN TEHO Kun viereisen kuvan impedanssin Z jännite ja virta (tehollisarvon osoittimet) kirjoitetaan hetkellisarvoina, saadaan: I ϕ i U ϕ u Z u ( t) = 2Usin ( ωt + ϕ ), ( t) = 2Isin( ωt + ϕ ) u i. Impedanssin Z hetkelliseksi tehoksi saadaan täten: ( ) ( ) ( ) 2 sin( ω ϕ ) sin ( ω ϕ ) p t = u t i t = UI t + t +. u i i Trigonometrian kaavan sin( x) sin ( y) = cos( x y) cos( x + y) teho voidaan kirjoittaa muodossa: 1 2 avulla hetkellinen ( ) cos( ϕ ϕ ) cos( 2ω ϕ ϕ ) p t = UI UI t + +. u i u i 2

TEHON ERI KOMPONENTIT Hetkellisen tehon ajasta riippumaton termi on pätöteho P: P UIcos( ϕ ϕ ) Pätötehon yksikkö on watti (W). Pätötehon maksimiarvo on näennäisteho S: S = UI Näennäistehon yksikkö on volttiampeeri (VA). Tehokolmion puuttuva kateetti on loisteho Q: Q UI sin ( ϕ ϕ ) Loistehon yksikkö on reaktiivinen volttiampeeri (VAr). =. =. u i u i Kuten loistehon yksiköstä (reaktiivinen) on pääteltävissä, loistehoa esiintyy sellaisissa komponenteissa, joiden reaktanssi poikkeaa nollasta. 3

MITÄ ERI TEHOTERMIT TARKOITTAVAT? Pätöteho on sitä tehoa, joka tekee työtä (esim. muuttuu lämmöksi vastuksessa). Pätöteho on aina positiivinen, mikä tarkoittaa sitä, että energia kuluu tietyllä teholla. Loisteho liittyy magneettikenttään (induktanssi) tai sähkökenttään (kapasitanssi) varastoituvaan energiaan. Kyse on siitä, että jos komponentissa on kapasitanssia tai induktanssia (eli reaktanssi poikkeaa nollasta), kaikki tarjolla oleva teho ei ole käytettävissä työn tekemiseen, vaan osa energiasta varastoituu komponentin magneettitai sähkökenttään. Loisteho voi olla negatiivinen tai positiivinen. Negatiivinen loisteho tarkoittaa sitä, että komponentti tuottaa loistehoa. Positiivinen loisteho tarkoittaa sitä, että komponentti ottaa loistehoa. 4

Esimerkki: vaihtosähkön teho i(t) u(t) passiivinen piirikomponentti, impedanssi Z Komponentin virta on i(t) = 7.07sin(100πt + π/2) A. Laske pätöteho P, loisteho Q ja näennäisteho S, kun komponentti on: 100 Ω:n vastus. 50 mh:n käämi. 20 µf:n kondensaattori (U0 = 0 V). 5

VAIHTOSÄHKÖN TEHO & PASSIIVISET PIIRIKOMPONENTIT Vastuksen teho on aina pelkkää pätötehoa, koska vastuksen jännitteen ja virran välillä ei ole vaihe-eroa. Koska vastukselle Q = 0 VAr, vastuksen pätöteho ja näennäisteho ovat yhtäsuuret. Käämin teho on aina pelkkää loistehoa, koska käämin jännitteen ja virran välillä on 90 o :n vaihe-ero. Käämin loisteho on positiivinen, koska jännitteen vaihekulma on aina virran vaihekulmaa suurempi. Koska loisteho on positiivinen, käämi ottaa loistehoa. Koska käämille P = 0 W, käämin loisteho ja näennäisteho ovat yhtäsuuret. Kondensaattorin teho on aina pelkkää loistehoa, koska kondensaattorin jännitteen ja virran välillä on -90 o :n vaihe-ero. Kondensaattorin loisteho on negatiivinen, koska jännitteen vaihekulma on aina virran vaihekulmaa pienempi. Koska loisteho on negatiivinen, kondensaattori tuottaa loistehoa. Koska kondensaattorille P = 0 W, kondensaattorin loisteho ja näennäisteho ovat itseisarvoiltaan yhtäsuuret. 6

KOMPLEKSINEN TEHO (1/2) Kompleksinen teho tarkoittaa näennäistehon osoitinta. S = S ϕ ϕ = S cos ϕ ϕ + js sin ϕ ϕ = P + jq ( ) ( ) u i u i u i Jos impedanssin jännite on U ja virta I, miksi kompleksinen teho ei ole U I? S = U I = U ϕ I ϕ = UI ϕ + ϕ = S ϕ + ϕ. u i u i u i Osoittimen pituus menee oikein mutta kulma väärin! Kun kompleksinen teho määritellään S = U I *, kulmakin menee oikein: S = U I * = U ϕ I ϕ = UI ϕ ϕ = S ϕ ϕ u i u i u i 7

KOMPLEKSINEN TEHO (2/2) U ϕ u I ϕ i passiivinen piirikomponentti, impedanssi Z Kompleksinen teho S, pätöteho P, loisteho Q ja näennäisteho S : S = U I * = U ϕ I ϕ = UI ϕ ϕ = P + jq u i u i P = Re S = Re UI ϕ ϕ = UI cos ϕ ϕ { } { u i} ( u i ) { S } { ϕ ϕ } ( ϕ ϕ ) Q = Im = Im UI = UI sin S = UI u i u i kompleksiluku a ja sen kompleksikonjugaatti a * ( ) a = 2 + j5 = 2 + 5 arctan 5 2 5.4 68.2 2 2 o 2 ( ) ( ) a* = 2 j5 = 2 + 5 arctan 5 2 5.4 68.2 2 o 8

Esimerkki: kompleksinen teho Laske oheisen kytkennän impedanssien kompleksiset tehot, näennäistehot, pätötehot ja loistehot. o E = 10 0 V, Z = 2 90 Ω, Z = 5 j3 Ω, 2 1 o o Z = 5 0 3 Ω Z 1 E Z 2 Z 3 9