OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KEMIJOKISUUN JA KARIHAARAN YLEISKAAVAN SEKÄ POHJOISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS - SAHANSAARENKADUN YMPÄRISTÖN OSAYLEISKAAVA 16.5.2019 päivitetty 12.12.2019 Mitä on tekeillä? Mitä suunnitellaan? Metsä Fibre Oy selvittää uuden biotuotetehtaan rakentamista Kemin sellutehtaan paikalle Pajusaareen ja Sahansaareen. Tehdashankkeen toteuttaminen lisää alueelle tulevaa ja alueelta lähtevää ajoneuvo- ja raideliikennettä, minkä vuoksi alueen liikennejärjestelyjä on syytä tarkastella uudelleen. Alustavissa tarkasteluissa on todettu, että Sahasaarenkadun ympäristöön voitaisiin sijoittaa uusi raideyhteys, jolloin myös katujärjestelyihin ja liittymiin tulee muutoksia. On myös mahdollista, että alueiden käyttötarkoituksia on paikoin muutettava suhteessa liikennejärjestelyihin. Liikennejärjestelyiden muutosten toteuttaminen edellyttää voimassaolevien yleiskaavojen päivittämistä niiltä osin, kuin liikennejärjestelyt muuttuvat. Kaavamuutos on tullut vireille Metsä Fibre Oy:n aloitteesta kaupunginhallituksen päätöksellä 6.5.2019 168. OAS:n tarkoitus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL 63 ). OASissa kerrotaan mitä suunnitellaan, kerrotaan kaavaprosessin vaiheet, keitä valmistelussa kuullaan, miten suunnitelmiin voi vaikuttaa ja ketkä kaavaa valmistelevat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään tarpeen mukaan työn kuluessa. Suunnittelualue Osayleiskaavan muutosalue sijaitsee Sahansaarenkadun ympäristössä, Karihaaran, Marttalan ja Mäntylän kaupunginosissa, n. 2,5 kilometrin linnuntie-etäisyydellä kaupungin keskustasta pohjoiseen. Alustava osayleiskaavan muutosalue on pinta-alaltaan noin 90 ha. Kaavamuutosalueen laajuus tarkentuu kaavatyön aikana. Kuva 1. Osayleiskaavan muutosalue 1/7
Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueen länsi- ja eteläpuolella ja osittain suunnittelualueella sijaitsee valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin (RKY) kuuluva Karihaaran tehdasyhdyskunta. Pohjois-Suomen teollisuushistorian merkittävimpiin alueisiin kuuluva kokonaisuus ilmentää merkittävän metsäteollisuusyhtiön (Kemiyhtiö 1893-1991) vaikutusvaltaa Lapissa. Aikansa nimekkäimpien arkkitehtien suunnittelemaa aluetta rakennettiin 1900-luvun alusta 1950-luvulle ja se on säilyttänyt eheytensä ja omaleimaisuutensa. Tehdasyhdyskunnan rakennuksista suunnittelualueella sijaitsevat arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemat Kemiyhtiön entinen pääkonttori (1936) ja sen autotalli (1935). Suunnittelualueen eteläpuolella sijaitsevat entinen lääkärin asuintalo (Walter ja Ivar Thomé 1919), terveystalo (Viktor J. Sucksdorf 1906-1908), paloasema (W.G. Palmqvist 1934-1936) sekä tehdasalueen kaupaksi suunniteltu Karila (Harald Andersin 1912). Kemiyhtiön entisen pääkonttorin seinässä on 7.10.2004 paljastettu Karihaaran taistelun muistomerkki. Suunnittelualueen eteläpuolella, radan läheisyydessä sijaitsee myös samaan kokonaisuuteen kuuluva Mäntylän puukerrostaloalue, jonka Kemiyhtiö rakennutti syksyllä 1944 Lapin sodassa tuhoutuneiden työläisten asuntojen korvaajaksi. Arkkitehti Kaj Englundin suunnitelmien mukaan toteutettu pienkerrostaloryhmä käsittää yhteensä 12 asuinrakennusta, joissa oli alun perin 96 asuntoa. Alueen alkuperäinen puistomainen luonne on säilynyt hyvin ja se edustaa sodan jälkeistä tyypillistä vähäilmeistä ja funktionaalista rakennustapaa. Rakennukset ovat väritystä lukuun ottamatta lähes identtisiä keskenään. Suunnittelualueen läpi kulkee vanhan Pohjanmaan rantatien linjaus, jonka säilyneisyys Simon ja Kuivaniemen rajalta Tornioon on selvitetty Lapin liiton ja Lapin tiepiirin selvityksessä vuonna 2006. Selvityksen mukaan Pohjanlahden ympäri Turusta Tukholmaan kulkenut vanha rantamaantie oli Pohjanmaan tiestön tärkein osa ja pitkään Lapin läänin ainoa maantie. Vuonna 1668 rantatie oli Pohjanmaan maaherran Johan Graanin mukaan erityisesti Kemin kohdalla huonossa kunnossa, koska kesäisin ihmiset matkustivat meritietä Luulajasta Iihin. Tornion ja Oulun välinen osuus kunnostettiin kärryllä ajettavaksi vasta vuonna 1752. Suunnittelualueella vanhan rantatien linjaus kulkee nykyistä Koivuharjunkatua ja Tornionkatua pitkin. Kadut noudattavat vanhaa tielinjaa, mutta niiden ympäristö on enimmäkseen moderni. Tietä on myös levennetty huomattavasti rakentamalla viereen jalankulku- ja pyöräilyväylä. Länsi-Lapin maakuntakaavassa vanha rantatie on osoitettu kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittäväksi tieksi tai reitiksi, jonka säilyneiden osien kulttuurihistoriallisesti merkittävät ominaispiirteet tulee turvata suunnittelussa. Kuva 2. Karihaaran tehdasyhdyskunta ja Pohjanmaan vanha rantatie 2/7
SUUNNITTELUTILANNE Maakuntakaava Yleiskaavan muutosalueella on voimassa 19.2.2014 vahvistettu Länsi-Lapin maakuntakaava. Kaavamuutosaluetta tai sen välitöntä lähialuetta koskevat seuraavat maakuntakaavamerkinnät: Taajamatoimintojen alue Merkinnällä osoitetaan asumiseen ja muille taajamatoiminnoille, kuten keskustatoiminnoille, palveluille ja teollisuudelle rakentamisalueita, pääväyliä pienempiä liikenneväyläalueita, virkistys- ja puistoalueita sekä erityisalueita. Päärata Voimajohto Kulttuurihistoriallisesti tai maisemallisesti merkittävä tie tai reitti Suunnittelussa on turvattava Pohjanmaan rantatien säilyneiden osien kulttuurihistoriallisesti merkittävät ominaispiirteet. Kuva 3. Ote Länsi-Lapin maakuntakaavasta ja yleiskaavan muutosalueen sijainti valkoisella ympyrällä Rakennussuojelukohde Merkinnällä osoitetaan kirkkolailla, rakennusperinnön suojelemisesta annetulla lailla tai maankäyttöja rakennuslain nojalla suojeltuja tai suojeltavaksi tarkoitettuja alueita tai kohteita. Suunnittelussa on turvattava kohteen / alueen kulttuurihistorialliset arvot. Uudis- ja lisärakentaminen tulee sopeuttaa sijainniltaan, mittakaavaltaan ja rakennustavaltaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja rakennettuun kulttuuriympäristöön. Kaupunkikehittämisen kohdealue Merkinnällä osoitetaan kaupunkiseutua, johon kohdistuu maakunnallisesti tärkeitä alueidenkäytöllisiä kehittämisen tarpeita ja niiden yhteensovittamista. Alueen suunnittelun lähtökohtana tulee olla kaupunkimaisen kokonaisilmeen muodostaminen yhdyskuntarakennetta täydentävällä ja eheyttävällä tavalla. Alueen suunnittelussa tulee turvata asuin- ja elinympäristön laatu sekä varautua palveluiden, teollisuuden ja energiantuotannon kasvuun sekä logistiikan muutoksiin. Suunnittelussa on otettava huomioon alueen luonto-, maisema- ja kulttuuriperintöarvot. Perämeren kaari Merkinnällä osoitetaan kansainvälisesti ja valtakunnallisesti tärkeä kehittämisvyöhyke. Kehittämisvyöhykkeen toimintojen verkostoitumista tulee edistää alueidenkäyttöratkaisuilla. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on varauduttava palvelutasoltaan korkeatasoisiin kansainvälisiin liikenneyhteyksiin, erityisesti pääteiden liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden parantamiseen, raideliikenteen kehittämiseen sekä tietoliikenneverkostoihin. Perämeren rannikon matkailu- ja virkistyspalvelujen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon veneilyreittien ja -satamien kehittämistarpeet sekä yhtenäisen kevyen liikenteen reitin kehittämismahdollisuus. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee ottaa huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset sekä turvata maiseman ja luonnontalouden erityispiirteet ja luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus. Maankohoamisrannikon luonnon- ja kulttuuriperinnön kansainvälisten arvojen säilymistä ja matkailullista hyödyntämistä tulee edistää. 3/7
Yleiskaava Yleiskaavan muutosalueella ovat voimassa Kemijokisuun ja Karihaaran yleiskaava Sahurinkadun, Tornionkadun ja Koivuharjunkadun länsipuolella sekä Pohjoisten alueiden yleiskaava katujen itäpuolella. Kaavamuutosaluetta koskevat seuraavat voimassa olevien yleiskaavojen merkinnät: Palvelujen ja hallinnon alue Alue varataan julkisille ja yksityisille palvelutiloille sekä asuntoalueelle soveltuville ympäristöhäiriöttömille työpaikkatoiminnoille. Korttelitehokkuus enintään e=0,70. Keskustatoimintojen alue Alue varataan julkisten ja yksityisten palvelujen sekä asuntoalueelle soveltuville ympäristöhäiriöttömille työpaikkatoiminnoille ja asunnoille. Korttelitehokkuus enintään e=0,50. Alueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakaupan suuryksikköä. Pientalovaltainen asuntoalue Alueelle saa sijoittaa myös asuntopienkerrostaloja. Korttelitehokkuus e=0,25 0,45 Työpaikka-alue Korttelitehokkuus enintään e=0,70. Alue varataan palvelujen ja teollisuuden työpaikkatoiminnoille. Kuva 4. Ote Kemin yleiskaavayhdistelmästä ja alustava yleiskaavan muutosalueen aluerajaus punaisella katkoviivalla Virkistysalue Alue varataan ulkoiluun ja virkistykseen. Alueelle saa rakentaa vain ulkoilun ja virkistyskäytön vuoksi tarpeellisia rakennuksia ja laitteita. Muu rakennusoikeus on osoitettu tilakohtaisesti tällä yleiskaavalla vahvistuville muille alueille. Maankäyttö- ja rakennuslain 128.1 :n nojalla määrätään, että maisemaa muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman rakennusvalvontaviranomaisen lupaa. Lupa ei kuitenkaan ole tarpeen, jos toimenpide perustuu metsäviranomaisen hyväksymään yleiskaavamääräysten mukaiseen metsänhakkuusuunnitelmaan. Suojaviheralue Alue on varattu liikenteen, teollisuuden ja jätteenkäsittelyn tms. päästöhaittoja vaimentaville istutuksille tai suojarakenteille. Aluetta on hoidettava puistomaisesti. Alueella ei sallita uudisrakentamista, sillä rakennusoikeus on osoitettu tilakohtaisesti tällä yleiskaavalla vahvistuville muille alueille. Energiahuollon alue Rautatieliikenteen alue Alueelle saa sijoittaa pääkäyttötarkoitusta palvelevia teollisuus-, varasto- ja palvelutiloja. Rautateitä risteävä muu liikenne järjestetään eritasoon tai ratkaistaan muilla erityisjärjestelyillä. Alue, jolla ympäristö säilytetään. Alueeseen sisältyvä maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltu tai suojeltava alue tai kohde. Rakennus-, kulttuuri- tai asutushistoriallisesti suojeltavien rakennusten ja maiseman alue. Maankäyttö- ja rakennuslain 41.2 :n nojalla määrätään, että alueella olevia rakennuksia ja rakenteita ei saa purkaa eikä maisemakuvaa turmella. Alueelle voidaan sallia uudisrakentamista, joka tyyliltään ja sijainniltaan sopeutuu ympäristöön eikä vaaranna alueen rakennussuojelun toteutumista. Kohdekuvaus sisältyy yleiskaavan selostusosaan. Lentoesteiden esterajoituspintojen korkeuskäyrä Esterajoituspinnat alkavat kiitotien korkeustasosta ja nousevat suoraviivaisesti ja kaltevasti kaavaan merkittyjen korkeuskäyrien kautta. Luvut ilmoittavat esteen enimmäiskorkeuden merenpinnasta korkeusjärjestelmä N60. Mikään laite, rakennus, rakennelma tai merkki ei saa läpäistä esterajapintoja. Voimalinja Uusia asuinrakennuksia ei saa sijoittaa 40 metriä lähemmäksi 110 kv tai sitä suurempia voimalinjoja. Vanha rantatie Kevyen liikenteen reitti 4/7
Asemakaava Yleiskaavan muutosalue on asemakaavoitettu lukuun ottamatta pientä aluetta kaavamuutosalueen pohjoisimmassa nurkassa. Yleiskaavan muutosalueen sisällä on käynnistynyt tämän yleiskaavan muutoksen rinnalla myös asemakaavan muutos, jotta myös asemakaava saadaan vastaamaan uusia liikenteellisiä tavoitteita ja tarpeita. Kuva 5. Ote Kemin asemakaavayhdistelmästä ja alustava yleiskaavan muutosalueen aluerajaus punaisella katkoviivalla VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto päätti tavoitteiden uudistamisesta 14.12.2017 ja ne tulivat voimaan 1.4.2018. Laadittavaa yleiskaavaa koskevat seuraavat Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen Edistetään koko maan monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta, ja tuetaan eri alueiden elinvoimaa ja vahvuuksien hyödyntämistä. Luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle. Luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen. Edistetään palvelujen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueiden hyvää saavutettavuutta eri väestöryhmien kannalta. Edistetään kävelyä ja pyöräilyä. Tehokas liikennejärjestelmä Edistetään valtakunnallisen liikennejärjestelmän toimivuutta ja taloudellisuutta kehittämällä ensisijaisesti olemassa olevia liikenneyhteyksiä ja verkostoja sekä varmistamalla edellytykset tavaraliikenteen solmukohtien toimivuudelle. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö Ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja. Varaudutaan tulviin. Uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat Huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen turvaamisesta. Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Huolehditaan virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta. Luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle sekä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. 5/7
LAADITTAVAN OSAYLEISKAAVAN TAVOITTEET Kaavamuutoksella luodaan yleiskaavalliset puitteet tarkemmissa suunnitelmissa (Sahansaarenkadun ympäristön asemakaavan muutos ja Sahansaarenkadun liikenneverkkoselvitys) esitettävien liikenneratkaisujen toteuttamiselle. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Karihaaran alueen liikenneverkon kehittäminen vastaamaan paremmin tehdashankkeen logistisia tarpeita ja parantaa alueen liikenneturvallisuutta: Sahansaarenkadun varteen osoitetaan yleiskaavan muutoksessa raideyhteys Sahansaaren teollisuusalueelle. Uuden raideyhteyden myötä katujärjestelyihin ja liittymiin sekä mahdollisesti myös rakennusalueisiin tulee muutoksia. Nykytilanteessa raideliikenne tehdasalueelle kulkee etelästä Mäntylän ja Marttalan alueiden välistä Lapintien, Koivuharjunkadun ja Pajusaarentien sekä Mäntylän kohdalla jalankulku- ja pyöräilyväylän yli neljän tasoristeyksen kautta, eikä tehtaalle johtavaa rataosaa ole sähköistetty. Uusi raideyhteys Sahansaarenkadun tuntumassa parantaa oleellisesti liikenneturvallisuutta, kun raideliikenteen ja muun liikenteen risteäminen hoidetaan eritasoratkaisuilla. SELVITYKSET JA KAAVAN VAIKUTUKSET Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun, sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Laadittava yleiskaava pohjautuu Kemin biotuotetehtaan YVA:n selvityksiin, joita ovat maisema- ja kulttuurihistoriaselvitys, meluselvitys, tärinä- ja runkomeluselvitys sekä luontoselvitys. Selvitykset laaditaan niin, että ne kattavat myös laadittavan yleiskaavan suunnittelualueen. Kaavatöiden taustaksi on tehty myös Sahansaarenkadun liikenteellinen vaihtoehtotarkastelu. OSALLISET JA VUOROVAIKUTUS Viranomaisyhteistyö Viranomaisyhteistyö toteutetaan viranomaistahoille osoitettavilla lausuntopyynnöillä luonnos- ja ehdotusvaiheen nähtävillä olojen yhteydessä sekä viranomaisneuvotteluilla tai muilla työneuvotteluilla. Osalliset Kaavoitus edellyttää vuorovaikutusta kaavaa valmisteltaessa (MRL 62 ). Osallisia ovat maanomistajat ja ne tahot, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tämän kaavahankkeen osallisia ovat mm. Lapin ELY-keskus Lapin liitto Väylävirasto Kemin Vesi Oy Kemin Energia Oy Lapin pelastuslaitos Museovirasto / Torniolaakson maakuntamuseo Fingrid Oyj Stora Enso Oyj yhdyskuntatekniikka rakennusvalvonta Alueen ja sen lähiympäristön maanomistajat ja asukkaat Alueella ja lähiympäristössä työssäkäyvät Alueella ja lähiympäristössä toimivat yritykset Alueella toimivat yhdistykset Aikataulu ja osallistuminen Yleiskaavan muutostyö pyritään tekemään samassa aikataulussa vastaavan asemakaavan muutostyön kanssa seuraavasti: Käynnistysvaihe Suunnittelun alkuvaiheessa laaditaan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), jota päivitetään tarpeen mukaan kaavatyön edetessä. Lisäksi kerätään suunnittelu- ja vaikutusaluetta koskevaa lähtötietoa ja tarvittaessa tehdään aluetta koskevia erillisselvityksiä. OAS asetetaan nähtäville. Kaavoituksen käynnistäminen 05/2019 OAS nähtäville 05/2019 6/7
Valmisteluvaihe Valmisteluvaiheessa laaditaan kaavaluonnos / tarvittaessa vaihtoehtoisia kaavaluonnoksia perustuen liikenneratkaisuvaihtoehtoihin. Valmisteluvaiheen aineisto (kaavaluonnos sekä kaavaselostus vaikutusarvioineen) asetetaan nähtäville vähintään 14 vuorokaudeksi ja aineistosta pyydetään viranomaisten lausunnot. Nähtävillä olon aikana osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Kaavaluonnos I nähtäville (VE1, VE2 ja VE4) 20.9.-22.10.2019 Kaavaluonnos II nähtäville (VE5 ja VE6) 11-12/2019 Ehdotusvaihe Luonnosvaiheen palautteen, vaikutusarvioinnin sekä liikenteellisten näkökantojen perusteella kaavaluonnos työstetään kaavaehdotukseksi. Kaavaehdotus asetetaan MRA 27 mukaisesti nähtäville vähintään 30 vuorokaudeksi. Kaavaehdotuksesta pyydetään myös viranomaisten lausunnot. Nähtävillä olon aikana osallisilla on mahdollisuus tehdä tekniselle lautakunnalle kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. Kaavaehdotus nähtäville 2019-2020 Hyväksymisvaihe Yleiskaavan muutoksen hyväksyy teknisen lautakunnan ja kaupunginhallituksen esityksestä kaupunginvaltuusto. Hyväksymispäätöksestä ilmoitetaan maankäyttö- ja rakennusasetuksen 94 :n mukaisesti. Oikeudesta valittaa kaavan hyväksymispäätöksestä säädetään MRL:n 191 :ssä. Kaavan voimaantulosta kuulutetaan sanomalehdessä valitusajan päätyttyä. Kaavan hyväksyminen 02-03/2020 Nähtävillä oloista ilmoitetaan Lounais-Lappi lehdessä, kaupungin virallisella ilmoitustaululla sekä kaupungin nettisivuilla. Kaava-aineistoihin voi nähtävillä olojen aikana tutustua kaupungintalon 4. kerroksen ilmoitustaululla sekä kaupungin nettisivuilla osoitteessa: http://www.kemi.fi/asukkaaksi-kemiin/asuminen-ja-rakentaminen/kaavoitus/nahtavilla-olevat-kaavat/ KAAVAN LAATIJA, TYÖN OHJAUS JA PÄÄTÖKSENTEKO Kemin kaupunki on antanut yleiskaavan laadinnan tehtäväksi konsulttityönä Ramboll Finland Oy:lle. Yleiskaavatyötä ohjaa Kemin kaupungin kaavoitus- ja maankäyttö. Kaavaluonnoksen ja ehdotuksen nähtäville asettamisista päättää kaupunginhallitus. Yleiskaavan hyväksyy Kemin kaupunginvaltuusto. Viranomaistahona toimii Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. YHTEYSTIEDOT Kirjalliset mielipiteet osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta toimitetaan osoitteeseen: Kemin kaupunki, Tekninen palvelukeskus / (4. krs.) tai sähköpostitse osoitteeseen tekpa@kemi.fi Kirjalliset muistutukset kaavaehdotuksesta toimitetaan osoitteeseen: Kemin kaupunki, Tekninen lautakunta tai sähköpostilla osoitteeseen: tekpa@kemi.fi Kemin kaupunki Jani Hiltunen Suunnittelupäällikkö puh 040 359 3593 jani.hiltunen@kemi.fi 7/7