LUENTO 3 1) Ihminen toimijana ja laitteen käyttäjänä 2) Ihminen laitteen käytön oppijana 3) Käytettävyys 4) Harjoitustehtävä 2 5) Luentotehtävä 3 IHMINEN TOIMIJANA JA LAITTEEN KÄYTTÄJÄNÄ Toiminnan kehä $UYLRLQWL Totean, että olen onnistunut tavoitteessani, lamppu valaisee! 7DYRLWWHHW Tarvitsen lisää valoa lukeakseni kirjaa! +DYDLQQRQÃWXONLQWD Lampun täytyy olla päällä! 7XORNVHQ KDYDLWVHPLQHQ Havaitsen kuinka valon määrä lisääntyi! 7RLPLQQDQ PllULWWHO\ Täytyy ylettää katkaisijaan, täytyy ojentaa sormi 7RLPLQQDQ Wl\WlQW QSDQR (Norman, 1990) $LNRPXNVHW Painan valonkatkaisinta! 1
Ongelmakohdat.XLQNDÃWLHGlQ PLWlÃVH WDUNRLWWDD".XLQNDÃWLHGlQ HWWlÃVHÃWDSDKWXL PLQNlÃKDOXVLQ" Arvioinnin kuilu.xlqndãqllq PLWlÃWDSDKWXL" 7DYRLWWHHW.XLQNDÃWLHGlQÃPLWl YRLQÃWHKGl".XLQNDÃWLHGlQ PLWlÃVHXUDDYDNVL SLWllÃWHNHPlQL".XLQNDÃKHOSRVWLÃKRPPD KRLWXX" (Norman, 1990) Täytäntöönpanon kuilu Tuotteen käyttöliittymän lukeminen Uutta tuotetta käyttäessään ihminen pyrkii lukemaan sitä ts. etsii siitä vihjeitä oikealle toimintatavalle mielikuvat vastaavista tuotteista visuaaliset vihjeet: näkyvyys, affordanssi palaute kytkennät: asioiden järjestys, ryhmitys ja sijoittelu, nimet, muodot Näkyvyys Näkyvyydellä tarkoitetaan, että laitteen tarvittavat/ mahdolliset toiminnot ovat käyttäjän näkyvissä Aloittelijalle: mitä on tarjolla Kokeneelle: vähentää muistikuormaa (muistista palauttamisen sijaan tunnistaminen) ja käyttö on tehokasta 2
Affordanssi eli käyttömahdollisuus Laitteen ominaisuus, joka kertoo miten tuotetta käytetään muotoilu, käyttötapa, visuaalinen asu Kulttuurista riippuvainen, opitaan Affordanssi kertoo mitä tarjolla - miten käytetään? Luonnolliset kytkennät Esimerkki huonoista kytkennöistä Toimintoa laitteessa vastaa toiminto luonnollisessa tehtävässä Termien vastaavuus Sijaintien vastaavuus Tehtävän suoritusjärjestys Painike ja toiminto vastaavat toisiaan Palaute Paras palaute on, kun käyttäjä näkee selvästi tapahtuiko se, mitä hän odotti Palaute toimintotilasta Painikkeen ja otsikon vastaavuus 3
Vasteajat Vasteaika on aika, joka kuluu siihen, että käyttäjä saa jonkinlaisen palauteen tekemästään toiminnosta. Välitön vaste: vähemmän kuin 100 ms Käyttäjä keskittyy vielä tehtävään: 1-2 s Yli 1-2 s: vaatii palautetta, jotta käyttäjä uskoo, että jotain tapahtuu Yli 10 s: käyttäjä ryhtyy tekemään jotain muuta Tarkkaavaisuus Tarkoittaa informaation valikointia ihmisellä rajallinen kapasiteetti käsitellä tietoa Fokusoitu eli kohdistettu tarkkavaisuus kiinnitetään huomio yhteen signaaliin suuresta joukosta muita signaaleja, esim. cocktail party ilmiö Jaettu tarkkaavaisuus tehdään useaa asiaa samaan aikaan (esim. laitteen käyttä ja tehtävän suoritus) Tarkkaavaisuutta ohjaa Ulkoa poikkeavat tai intensiiviset ärsykkeet äkilliset muutokset varoitusäänet, kännykän soittoäänet yms. Sisältä odotukset, tavoitteet aikaisempi tieto emootiot 4
Tarkkaavaisuuden ohjaaminen Silmä poimii: kuvan ennen tekstiä liikkeen ennen paikallaan olevaa realistisen kuvan ennen ei realistista (yleensä) värillisen ennen mustavalkoista lähellä olevan ennen kaukana oleva isot ennen pientä kirkkaat värit ennen murrettuja lämpimät värit ennen kylmiä tumman ennen vaaleaa eksoottiset muodot ennen tavanomaista poikkeavan ennen säännönmukaista sisällöllisesti kiinnostavan ennen ei kiinnostavaa Jaettu tarkkaavaisuus Laitteen käyttötilanne aina: tehdään kahta tai useampaa asiaa yhtaikaa Vaikuttaa: tehtävien vaikeus, harjoitus ja kokemus (=automatisoituminen), tehtävien samanlaisuus Käyttöliittymän läpinäkyvyys jääkö työmuistin kapasiteettia itse tehtävään vai vieko laitteen käyttö kaiken? Kumpi automatisoituu? Automatisoituminen Hyvin opittu toiminto automatisoituu toistojen myötä Muistista palautetaan kerralla koko hyvin assosioitu toimintosarja Lihasmuisti! Urheilu, soittaminen Vaikea unohtaa Taitojen perusta - virheiden lähde Tutumpi toimintosarja korvaa samalla lailla alkaneen, vieraamman toimintosarjan Toiminta oikea mutta väärälle kohteelle 5
Stroop -efekti punainen keltainen vihreä sininen punainen keltainen vihreä sininen punainen IHMINEN LAITTEEN KÄYTÖN OPPIJANA Uuden laitteen käytön oppiminen? 7\KMl WDXOXµ /DLWWHHQÃNl\WW RKMHLVWDÃMD Nl\WW OLLWW\PlVWlÃVLLUW\\ WLHWRDÃLKPLVHQÃPXLVWLLQ 6
Uuden laitteen käytön oppiminen? 7DYRLWWHHW $LNDLVHP SDDÃWLHWRD 7DUNNDDYDLVXXV ÃKDYDLWVHPLQHQÃ ÃWXONLQWD 7RLPLQWD Transfer eli siirtovaikutus Osaamisen siirtyminen tehtävästä, tilanteesta tai kontekstista toiseen Positiivinen transfer aiempi tieto tukee toimintaa uudessa tilanteessa Negatiivinen transfer aiempi tieto haittaa uuden oppimista Odotukset järjestelmän toiminnalle -> tarve standardoida! Oppiminen kontekstisidonnaista, mutta kontekstia voi laajentaa Mentaaliset mallit laitetta käytettäessä Ihminen muodostaa tietokoneohjelmasta, jääkaapista, jne., ja niiden toiminnasta mieleensä mallin Malli laitteen toiminnasta auttaa toimimaan oikein uusissa tilanteissa Vääränlainen malli voi jossain tilanteessa johtaa käyttäjää tekemään virheen Väärä malli ei välttämättä muutu helposti Usein käyttäjä luulee tehneensä virheen, kun laite tai ohjelma ei toimikaan odotetusti 7
Laitteen tai palvelun suunnitteluun: Anna heti alussa oikea käsitys asioista Tunnista mahdolliset väärät käsitykset Mistä asioista käyttäjällä on aikaisempia käsityksiä? Millaisia, mistä peräisin? Suunnittele laite tai palvelu vastaamaan aikaisempia käsityksiä standardit! Tuo selvästi esille poikkeamat ja niistä saatava hyöty Oppimisen tukeminen laitteen suunnittelulla Mitä käyttäjän pitäisi tietää järjestelmästä? Miten tuetaan oppimista ja oikeiden mallien syntymistä/aktivoitumista? Tunnistaminen vai muistaminen? Merkityksellisen vai merkityksettömän tiedon muistaminen? Tehtävän ja laitteen suhde: tarkkaavaisuuden jakautuminen? KÄYTETTÄVYYS -Usability 8
Viisi harhaluuloa 1) Tämä suunnittelu tyydyttää minua - siksipä se tyydyttää kaikkia muitakin 2) Tämä suunnittelu tyydyttää keskivertohenkilöä - siksipä se tyydyttää kaikkia muitakin 3) Ihmisolentojen monimuotoisuus on niin suurta, ettei kaikkia millään voida huomioida - onneksi myös sopeutumiskyky on suuri 4) Käytettävyys ja ergonomia on kallista ja koska tuotteet ostetaan ulkonäön perusteella, ei niitä tarvitse huomioida 5) Käytettävyys on loistava idea, suunnittelen aina käytettävyyden huomioiden - mutta luotan intuitiiviseen kykyyni ja maalaisjärkeeni enkä tarvitse tutkimustietoa Pheasant, 1996 KÄYTETTÄVYYS (ISO 9241-11) Mittaa sitä, missä määrin tietyt käyttäjät tietyssä tilanteessa voivat käyttää tuotetta tiettyyn tarkoitukseen, kriteereinä käytön tehokkuus käytön vaikuttavuus käyttäjän subjektiivinen tyytyväisyys Lisäksi Toiminnallisuus käyttäjän helposti hallittavissa Mikä toiminnallisuus ylipäätään olisi käyttäjälle hyödyksi? Käyttökokemus kokonaisuutena ja kontekstissa Nykyisin myös tunteet kiinnostavat vaikuttavat käyttäjän kiinnostuksen heräämiseen sekä ostohalukkuuteen 9
Mitä on hyvä käytettävyys 1)Käyttö on helppo oppia aloitteleva käyttäjäkin voi heti tehdä jotain selkeys toiminnot näkyvissä toimintatapa helposti pääteltävissä palaute riittävää ja selkeää (Nielsen 1994) Mitä on hyvä käytettävyys (Nielsen 1994) 2)Käyttö on tehokasta kokenut käyttäjä voi käyttää nopeasti ja vaivatta pikavalintoja, oikoteitä varmistukset voi ohittaa 3)Käyttö on helppo muistaa satunnainen käyttäjä ei joudu opettelemaan uudelleen Mitä on hyvä käytettävyys (Nielsen 1994) 4)Virheiden tekeminen estetty palaute toiminnan tuloksista ja mahdollisuus perua katastrofien synty estetty varmistetaan ennen vaarallista toimintoa 5)Tyytyväisyys käyttäjän subjektiivinen näkemys 10
ESTEETÖN SUUNNITTELU Esteettömyys: ominaisuudet tuotteessa, ympäristössä tai palvelussa, jotka tekevät mahdolliseksi niiden käytön toimintakyvystä riippumatta ja ilman apuvälineitä Koostuu periaatteista, konkreettisista ratkaisuista sekä niiden saatavuudesta Osatekijät: fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen esteettömyys MIKSI KÄYTETTÄVYYS ON TÄRKEÄÄ? Valmistajalle: myyntiargumentti, imagotekijä Ostajalle: tuottavuus ja henkilöstön tyytyväisyys Käyttäjän asiakkaalle: nopeus, tarkkuus, sujuvuus, turvallisuus Yhteiskunnalle: tuottavuus, tasavertaiset mahdollisuudet, syrjäytymisen ehkäisy KÄYTTÖLIITTYMÄ Käyttöliittymä on se osa palvelusta, jonka käyttäjä kokee -> kokemus käytettävyydestä muodostuu sen kautta Käytettävyys ei kuitenkaan vain käyttöliittymän vaan koko palvelun ominaisuus www:ssä sisältöä ei voi erottaa käyttöliittymästä myös palvelun laatu (nopeus jne.) vaikuttaa 11
KÄYTTÖLIITTYMÄ?!! Järjestelmän osat, jotka käyttäjä voi havaita ja joiden kanssa hän on vuorovaikutuksessa Mallit ja käsitykset, joita käyttäjä muodostaa vuorovaikutuksessa järjestelmän kanssa Käyttöliittymän perimmäinen olemus Käyttöliittymä ei ole kerros maalia, jolla tuote peitetään, vaan teräskehikko, jonka varaan se rakennetaan. (Ben Shneiderman) FYYSISET LAITTEET Toiminta näkyvissä Fyysistä palautetta toiminnasta Suunnittelu on pitkälti muotoiluongelma Ovet, vesihanat Pitkä suunnitteluperinne, näin se tulee tehdä -mallit syvällä kulttuurissa 12
ELEKTRONIIKKA JA TIETOTEKNIIKKA Toiminta ei näkyvissä ja vain asiantuntijoiden tuntemaa Palaute toiminnasta yleensä tehtävä erikseen näkyväksi Miten esitetään piilossa tapahtuva toiminta käyttäjälle? Kodin elektroniikka, tietotekniikka, tietoliikennepalvelut Kulttuurin opettamat mallit puuttuvat vielä Harjoitustehtävä 2: Käyttökokemus ja palvelun laatu 1) Valitkaa yksi henkilö käyttäjäryhmästänne testikäyttäjäksi 2) Suorittakaa testi neljää eri palvelua käyttäen 3) Kirjatkaa ylös suorituksiin kuluva aika 4) Kirjatkaa ylös ongelmat, virheet 5) Haastatelkaa käyttäjää lopuksi: kommentit, mielipiteet, mikä palvelu mieluisin 6) Kysykää taustatiedot: ikä, sukupuoli, koulutus, asuinpaikka, jne. 7) Yhteenveto, jossa arvioidaan myöskin palvelun sopivuus omalle käyttäjäryhmälle 13