Oikeussosiologian perusteet 2: Empiirisen tutkimuksen lähtökohdat, aineistot ja menetelmät Kaijus Ervasti
Pohdintatehtävä Millainen on hyvä tutkimus?
Tieteellisen tutkimuksen lähtökohtia
Tieteen ja tutkimuksen yleiset piirteet Arviointiperusteiden yleispätevyys/universaalisuus Tiedon yhteisyys ja julkisuus Puolueettomuus/intressittömyys Järjestelmällinen epäily Nöyryys Tieteen itsekorjaavuus
Tutkimusprosessin vaiheet Ongelman asettaminen Ongelman täsmentäminen ja tutkimusstrategian laatiminen Tutkimusmenetelmän valinta Aineiston kerääminen Aineiston kuvaaminen Aineiston analyysi Johtopäätösten teko Raportin laatiminen Tutkimustulosten julkaiseminen
Tutkimusongelman valinta Teoreettinen merkitys Yhteiskunnallinen ja käytännöllinen merkitys Tutkittavuus Informatiivisuus Selityskyky Henkilökohtainen kiinnostus
Tutkimusprosessin vaiheet: Käräjäoikeuksien sovintomenettely (2004) Ongelma: Kuinka juridinen riidanratkaisu ja sovintomenettely sovitettavissa yhteen? Ongelman täsmentäminen: Konfliktiteoreettisen taustan luominen, jota vasten toimintaa voidaan arvioida Uudistuksen käytännön vaikutusten arviointi Uudistuksen ongelmien kartoitus Selvittäminen, kuinka käytännön toimijat ylittävät teoreettisen kuilun toiminnassaan Toiminnan kehittäminen
Jatkoa 2: Käräjä-oikeuksien sovintomenettely (2004) Tutkimusmenetelmä: kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen menetelmä Aineistot: tilastot, asiakirjat, kyselyt, haastattelut, kerätty 1998-2003 Aineistojen kuvaus: taulukoin, nelikentin, lainauksin Analyysi: Tilastollinen analyysi, diskurssianalyysi haastatteluista
Jatkoa 3: Käräjäoikeuksien sovintomenettely (2004) Johtopäätökset: Todellisuudessa riidanratkaisu ja sovinnon edistäminen eivät poikkea toisistaan yhtä paljon kuin teoreettisissa ideaalimalleissa oletetaan; oikeuskulttuuri muutoksessa Raportointi: Kirja julkaistiin vuonna 2004 Julkistaminen: Lehdistötiedote, julkinen väitös, seminaarit
Tutkimuksellisia tekstilajeja Tieteelliset kirjoitukset Tutkimusraportti tai monografia Vertaisarvioitu tieteellinen artikkeli (tasot 1-3) Muu tieteellinen artikkeli Muut tutkimukselliset kirjoitukset Oppikirja/kommentaari Yleistajuinen artikkeli Kirja-arvostelu
Empiirisen tutkimuksen aineistot
Empiirinen tutkimus Empiirinen tarkoittaa kokemusperäistä Empiiriset tutkimusmenetelmät ja aineistot jaetaan kvalitatiivisiin (laadullisiin) ja kvantitatiivisiin (määrällisiin) Empiirisessä tutkimuksessa käytettävät aineistot Valmiit aineistot Itse kerättävät aineistot Kysely- ja haastattelu Havainnointi
Valmiit aineistot Aikaisempien tutkimusten aineistot Tilastot: tuomioistuimet, poliisi, syyttäjä Organisaatioiden dokumentit: oikeudenkäyntiasiakirjat, esitutkinta-asiakirjat, ratkaisut Kulttuurituotteet: lehdet, tv-ohjelmat, elokuvat Henkilökohtaiset dokumentit: päiväkirjat, muistiinpanot
Kysely- ja haastattelu Kyselyt: Ihmiset ja yritykset, asiakkaat, erityiset ammattiryhmät (esim. tuomarit) Haastattelut: strukturoitu haastattelu, teemahaastattelu, avoin haastattelu
Survey-tutkimuksen käyttötavat Tosiasiatietojen kerääminen (esim. ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus) Arvionvaraisten tosiasiatietojen kerääminen (esim. elokuvissa käynti, kulutustottumukset) Mielipiteiden, asenteiden ja arvojen selvittäminen (esim. luottamus, puoluekannatus, suhtautuminen ulkomaalaisiin)
Havainnointi Havainnointi ilman osallistumista: poliisilakko Osallistuva havainnointi: poliisikulttuuri Osallistava havainnointi eli toimintatutkimus: tuomioistuinkulttuuri
Tilastokeskus Suomessa on olemassa väestötilastoja jo 1700-luvulta Tilastovirasto perustettiin 1865 ja se muuttui Tilastokeskukseksi 1971 Tilastokeskus tuottaa noin 200 erilaista tilastoa, joista oikeustilastot ovat yksi osaalue. Muita alueita mm. väestö, kansantalous, liikenne, elinkeinot, koulutus, kulttuuri, teollisuus, kauppa, ympäristö jne. Oikeustilastot verkossa statfin-tietokannassa.
Tilastokeskuksen oikeustilastot Käräjäoikeuksien riita- ja hakemusasiat Käräjäoikeuksien rikosasiat Syyttäjät Konkurssit Yrityssaneeraukset Pakkokeinoasiat Hovioikeudet ja korkein oikeus Hallinto-oikeudet ja korkein hallinto-oikeus
Tilastokeskuksen statfin-tietokanta http://www.tilastokeskus.fi Tuotteet ja palvelut Verkkopalvelut Tilastotietokannat Statfin-tilastopalvelu Siirry palveluun Oikeus Valitse tilasto ja muuttujat
Muita tilastolähteitä: esimerkkejä KELA: sosiaaliturva Rikosseuraamusvirasto: vankitilastot Väestöliitto: väestönkehitys Suomen pankki: julkinen talous STAKES: mm. alkoholin kulutus, toimeentulotuki, lastensuojelu, terveydenhuolto Poliisi: ilmoitetut ja selvitetyt rikokset Erilaiset vuosikertomukset (esim. valtakunnansyyttäjä OKA, EOA) OPTULA:n rikollisuustilannekatsaus ja Oikeusolot katsaus Tutkimukset: esim. yliopistot, OPTULA, PAKK
OPTULA:n rikollisuus-tilanne katsaus Sisältää rikollisuutta ja sen kontrollia koskevia tietoja Rikoksista käsitelty mm. väkivalta-, omaisuus-, seksuaali-, talous-, liikenne-, ja päihderikoksia sekä nuorisorikollisuutta, naisia rikoksen tekijöinä ja uhreina, ulkomaalaisten rikollisuutta ja rikollisuuden pelkoa Seuraamusten osalta käsiteltyrikosten ilmituloa, syyttäjien toimintaa, rangaistuskäytäntöä (ehdollinen ja ehdoton vankeus, sakko jne.) rikoslajeittain, vankeusrangaistuksen täytäntöönpanoa, nuorten rangaistuksia ja rikosprosessuaalisia pakkokeinoja Luettavissa myös verkossa http://www.optula.om.fi
OPTULA:n oikeusolot-katsaus Luottamus oikeuslaitokseen Lainkäyttö ja oikeuden saatavuus (mm. riitaasioiden kehitys, valitukset laillisuusvalvojille, oikeudelliset palvelut) Oikeusolot eri elämänalueilla (esim. asuminen, velkojen hallinta, perhe-elämä) Oikeusjärjestyksen kansainvälistyminen
Empiirisen tutkimuksen menetelmät
Mitä kaikkea kuva sisältää ja mitä siitä voi päätellä? Kirjoittajien sukupuoli oikeustieteellisissä lehdissä Suomessa 2001-2010 (Ervasti 2012) 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Oikeus Lakimies JFT DL Molempia 10 6 6 15 Nainen 54 104 62 69 Mies 84 246 250 384
Kvantitatiivinen tutkimus: mittaaminen, havaintoyksikkö ja muuttuja Kvantitatiivisessa tutkimuksessa etsitään indikaattoreita tai mittareita, jotka yhdistävät aineiston tutkittavaan ilmiöön. Mittaaminen merkitsee mitattavan ilmiön ja havaintoyksikön yhdistämistä. Mittauksen kohteet ovat tilastoyksikköjä eli havaintoyksikköjä (esim. rikos, tekijä). Empiirinen havaintoaineisto (data) saadaan mittaamalla tilastoyksiköiden ominaisuuksia. Havaintoyksikköön liittyvästä ominaisuudesta luodaan muuttuja. Muuttujat jaotellaan taustamuuttujiin (esim. sukupuoli, ikä) ja varsinaisiin tutkimusmuuttujiin (esim. mielipide).
Esimerkki Havaintoyksikkö Taustamuuttuja Muuttuja Ikä Sukupuoli Luottamus Kokemus Tapaus 1 32 1 5 2 Tapaus 2 55 2 3 2 Tapaus 3 71 1 1 1
Otanta Tutkimuksessa voidaan käyttää kokonaisaineistoa tai otantaa Otanta tarkoittaa havaintoyksiköiden poimimista perusjoukosta niin, että sattuma vaikuttaa siihen, mitkä yksiköt joutuvat otokseen Otantamenetelmät: yksinkertainen satunnaisotanta, systemaattinen otanta, ositettu otanta, ryväsotanta Otoksen edustavuus ja katoanalyysi Otanta ajan suhteen: poikkileikkaustutkimukset, pitkittäistutkimukset (esim. kohorttitutkimus)
Validiteetti ja reliabiliteetti Validius tarkoittaa mittarin kykyä mitata sitä, mitä se on tarkoitettu mittaamaan Reliaabelius viittaa mittarin johdonmukaisuuteen. Sillä tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta, eisattumanvaraisuutta
Jakauma Tilastoissa tarkastellaan yhtä ominaisuutta kerrallaan ja tehdään siitä mittaukset kunkin havaintoyksikön (esim. henkilö) osalta erikseen. Kukin mittaus eroaa toisistaan ja muodostaa tarkasteltavan ominaisuuden suhteen jakauman. Jakaumat voivat olla muodoltaan hyvin monenlaisia. Yleisimmin tunnettu jakauma on normaalijakauma (kellokäyrä)
Esimerkki: Suora jakauma (frekvenssi) Taulukko 1 Haastehakemuksen pituus käräjäoikeuksien pääkäsittelyyn edenneissä riitaasioissa 2004 N % 1-2 sivua 73 25 3-4 sivua 89 31 5-6 sivua 67 23 7 sivua tai enemmän 59 21 Yhteensä 288 100
Esimerkki: Ristiintaulukointi Taulukko 2 Jutun voittaminen käräjäoikeuksien pääkäsittelyyn edenneissä riita-asioissa asianosaisryhmittäin 2004 Yksilö vs yksilö Yksilö vs. yhteisö Yhteisö vs. yksilö Yhteisö vs. yhteisö Kaikki N N N N N Kantaja voitti 31 27 33 23 114 Vastaaja voitti 40 57 11 23 131 Osavoitto 35 27 7 18 87 Yhteensä 106 111 51 64 332
Esimerkki: normaalijakauma Oikeusavustajien käsitykset riita-asioiden kehityksestä (2004) 70 60 50 40 30 20 10 0 Vähenee paljon Vähenee jonkin verran Ennallaan Lisääntyy jonkin verran Lisääntyy paljon
Keskiluvut Aritmeettinen keskiarvo: Tarkoittaa havaintojen summaa jaettuna havaintojen määrällä. Ei sovi kaikkien jakaumien kuvaamiseen. Asteikon oltava suhdelukuasteikko (esim. raha, paino) tai välimatka-asteikko (esim. lämpötila) Mediaani (keskiluku): Tarkoittaa järjestetyn joukon keskimmäistä arvoa. Ei yhtä herkkä poikkeaville ääriarvoille kuin keskiarvo. Moodi: Yleisin arvo. Moodeja voi olla useita.
Kvalitatiivinen tutkimus Kvalitatiivista tutkimus on hyvin monenlaista Tavoitteena ilmiön ymmärtäminen, ei niinkään syiden ja seurausten hakeminen Tutkija osallistuu tutkimusprosessiin, eikä ole ulkopuolinen tarkkailija Tyypillisiä aineistoja ovat erilaiset tekstit ja haastatteluja havainnointiaineistot Tyypillisiä analyysitapoja mm. teemoittelu ja tyypittely, diskurssianalyysi, keskustelunanalyysi, sisällönerittely Laadullisen aineiston analyysi vaativaa
Ulkoiset syyt Muussa opiskelussa/työssä tutustunut juridiikkaan Perhe/kaverit innostaneet Työllisyys, laaja-alaisuus Arvostus, palkka Elokuvat/sarjat (esim. Ally McBeal) Kyllästyminen vanhaan työhön Opiskeli aiemmin väärällä alalla Lukion lakitiedon kurssi innosti Pyrkimisen syyt Sisäiset syyt Omiin kykyihin liittyvät syyt Tunsi vetoa Kunnianhimo, halu näyttää Älyllinen haaste Kiinnostuminen yhteiskunnasta Oikeudenmukaisuus/maailman parantaminen Kapinointi Pääsykoe helppo Argumentointitaitoinen, loogisesti ajatteleva Koulumenestys ollut hyvä Uskoo soveltuvansa Ei osaa matematiikkaa Sopiva luonne Muut syyt Sattuma Poissulkemisprosessi Jo lapsesta asti halunnut juristiksi Opiskelee harrastukseksi Haluaa asianajajaksi
Haastattelutyypit Lähtökohta Kysymysten muotoilu Kysymysalue Kohteiden määrä Työmäärä analyysissa Strukturoitu haastattelu positivistinen/ kvantifioiva Kiinteä tiukasti määritelty Teemahaastattelu hermeneuttinen/p ositivistinen Suosituskysymyk siä Pääpiirteittäin määritelty Avoin haastattelu hermeneuttinen vapaa vapaa suuri melko pieni pieni melko pieni suuri suuri
Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen lähtökohtaiset erot Tutkimuksen malli ja tarkoitus Oletukset todellisuuden luonteesta (ontologia) Oletukset tiedon luonteesta sekä tutkijan ja tutkittavan välisestä suhteesta (epistemologia) Oletukset tutkimuksen suhteesta arvoihin (aksiologia) Oletukset tutkimuksen kielestä Metodiset oletukset
Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (1) Kvantitatiivinen Kvalitatiivinen Aineisto edustaa tilastollista perusjoukko Aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi toisistaan erottuvia vaiheita Täsmällisesti rajattu aineisto, joka esitettävissä lukuina havaintomatriisin muodossa Aineisto edustaa tutkimuskohteen olennaisia piirteitä Aineiston kerääminen, käsittely ja analyysi kietoutuvat toisiinsa Aineiston rajat avoimet, aineisto verbaalista tai kuvallista
Kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen tutkimuksen erot (2) Kvantitatiivinen Tyypilliset tutkimusaineistot: koe, kysely- ja haastattelu-tutkimukset, tilastot Tilastollisen analyysin taitavuus ja onnistuneisuus, tutkimuksen toistettavuus Mittauksen validiteetti ja realibiteetti Teoriaa koetteleva Kvalitatiivinen Tyypilliset tutkimusaineistot: havainnointi, haastattelut, dokumentit, kulttuurin tuotteet Aineiston kyllääntyminen: uudet tapaukset eivät tuo uusia piirteitä. Analyysin arvioitavuus: lukijan mahdollista seurata tutkijan päättelyä. Teoriaa kehittelevä
Triangulaatio Aineistotriangulaatio: käytetään useita erilaisia tutkimusaineistoja samassa tutkimuksessa Tutkimustriangulaatio: useat tutkijat osallistuvat samaan tutkimukseen Teoriatriangulaatio: tutkijalla useita eri hypoteeseja, joiden suhdetta aineistoon hän tarkastelee Metodologinen triangulaatio: tutkimuksessa käytetään useita metodeja yhtä aikaa (esim. kvalitatiivinen ja kvantitatiivinen)