82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti Merikarvian Korpi-Matin osayleiskaava PALAUTERAPORTTI 2. osayleiskaavaehdotus 2.7.-25.8.2014 VIRANOMAISLAUSUNNOT VASTINEET 30.9.2014 1) Pääesikunnan logistiikkaosasto, logistiikkapäällikkö (sij.) Tatu Juurtti ja sektorijohtaja Vesa Halinen Lausunnossa todetaan, että Puolustusvoimien toiminta on huomioitu osayleiskaavaehdotuksessa riittävällä tavalla, eikä Pääesikunnan logistiikkaosastolla ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Merkitään tiedoksi. 2) Metsähallitus, erikoissuunnittelija Mikael Nordström Lausunnossa todetaan, että kaavavalmistelussa Natura 2000 - alue on otettu melko hyvin huomioon. Mm. voimala nro 3 on poistettu ja voimalaa 32 hieman siirretty. Metsähallituksen mielestä voimalat 6 ja 36 sekä 32 sijaitsevat edelleen liian lähellä SL-aluetta. Näitä siirtämällä kauemmas tai poistamalla alueen luontoarvot ja erityisesti linnusto huomioitaisiin entistä paremmin. Lisäksi hankealueen pohjoisosan 1,3 km avoin vyöhyke olisi mahdollista laajentaa, mikä huomioisi esim. merikotkan, kalasääsken ja kaakkurin ruokailulennot paremmin. Valtioneuvosto on vuoden 2014 aikana antamassa asetuksen tuulivoiman melutasoista. Metsähallitus katsoo, että asetus tulisi ottaa huomioon kaavan viimeistelyvaiheessa. Lausunnon johdosta kaavan yleismääräyksiä tarkastetaan rakennuslupavaiheessa edellytettävien selvitysten ja melun ohjearvojen huomioon ottamisen osalta seuraavasti: TUULIVOIMALOIDEN RAKENTAMISTA KOSKEVAT YLEI- SET MÄÄRÄYKSET: Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melumallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä myös välkemallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. (Määräys nähtävillä olleessa 2. osayleiskaavaehdotuksessa: "Tuulivoimaloista ei saa aiheutua kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012 ja Valtioneuvoston päätös 993/92) ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Jos toteutettava tuulivoimalatyyppi poikkeaa olennaisesti osayleiskaavan suunnittelussa käytetyistä voimalatyypeistä, tulee rakennusluvan yhteydessä esittää melu- ja välkemallinnukset kyseiselle voimalatyypille laadittuna.") MUUTA RAKENTAMISTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄ- YKSET: Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä. (Määräys nähtävillä olleessa 2. osayleiskaavaehdotuksessa: "Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012 ja Valtioneuvoston päätös 993/92) mukaiset melutasot voivat ylittyä.") Edellä esitetyt kaavamääräysten tarkastukset mahdollistavat sekä voimassa olevien melun ohjearvojen, että valmisteilla olevan uuden valtioneuvoston asetuksen ja 1(48)
mahdollisten muiden ennen kaavan toteutumista voimaan tulevien säädösten huomioimisen lupaharkinnassa. Suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Hankkeen vaikutuksista Mankanevan Natura-alueeseen on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-tarveharkinta osana Korpi-Matin YVA-menettelyä. Lisäksi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 vaikutusten arviointiin on sisältynyt erillinen Natura 2000-arvio sekä erillinen linnustoa koskeva yhteisvaikutusten arviointi. Osayleiskaavaehdotuksessa alueen pohjoisosaan jää noin 1,3 km:n levyinen itä-länsisuuntainen vapaa lentokäytävä, jota pitkin Kakkurinnevan ja Hahkankeitaan kaakkurit pääsevät suorinta tietä merelle. Kaavaalueen muilla osilla voimaloiden väliin jää keskimäärin 400-600 metrin levyinen vapaa reitti. Ennen 2. kaavaehdotuksen nähtävillepanoa järjestetyissä viranomaisneuvotteluissa on todettu, että edellisissä suunnitteluvaiheissa voimaloiden sijoitteluun tehdyt muutokset voidaan katsoa kaakkureiden lentoreittien osalta riittäväksi. Lähimmät sääksen pesät ovat olleet pitkään asuttamattomia, eikä niiden erityistä huomioimista pidetä tämän vuoksi tarpeellisena. Vaihemaakuntakaavan suunnittelussa on pyritty välttämään linnustolle erityisen tärkeitä alueita. Osayleiskaavan mukaisista tuulivoimaloiden rakennuspaikoista viisi sijoittuu alueen eteläosassa hieman vaihemaakuntakaavan tv-aluerajauksen ulkopuolelle. Selvitysten mukaan mahdolliset ruokailulentoihin kohdistuvat vaikutukset eivät kuitenkaan merkittävällä tavalla muuttuisi, vaikka voimalat sijoitettaisiin tällä alueella tarkasti maakuntavaihekaavan tv-alueen sisään. Mankaneva on suojeltu Natura 2000-ohjelmassa SCImukaisena kohteena (SCI = luontodirektiivin mukaiset luontotyyppien ja lajien elinympäristön suojelualueet). Lintudirektiivi (SPA=lintudirektiivin mukaiset erityiset suojelualueet) ei ole Mankanevan alueen suojeluperuste. Natura-tarveharkinnan ja -arviointien mukaan tuulivoimaloiden rakentaminen ei vaaranna Mankanevan Natura-arvojen säilymistä. Alueen suojelun perusteena ei ole melusta häiriintyviä direktiivilajeja, eikä mahdollisesta melun suunnitteluohjearvojen ylittymisestä katsota aiheutuvan Mankanevan luontotyypeille luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Meluvaikutusten arvioinnin epävarmuudet liittyvät mm. suunnitteluvaiheen tarkkuuteen (toteutukseen valittava voimalatyyppi ja voimaloiden tarkka sijainti) sekä melun kannalta erityisen häiritsevien olosuhteiden esiintymiseen. Voimalaitostekniikka kehittyy jatkuvasti ja onkin todennäköistä, että toteutukseen valittavien voimaloiden lähtömelutasot ovat merkittävästi kaavan valmistelussa arvioituja voimaloita pienemmät. Tämän vuoksi hankkeen toteutussuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä meluvaikutukset arvioidaan uudelleen. Mahdollisen meluvaikutuksia vähentävän 2 (48)
82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti rajoitusjärjestelmän ja ympäristöluvan tarve selvitetään lupaharkinnan yhteydessä tapauskohtaisesti paikallisten viranomaisten kanssa. Maakuntavaihekaavan, YVA-menettelyn ja osayleiskaavan vaikutusarviointien mukaan kaavan toteutumisella ei ole niin merkittäviä vaikutuksia alueella pesivään tai sen kautta ruokailu- tai muuttolennoillaan kulkevaan linnustoon, että tuulivoimaloiden sijoittamista alueen pohjoisosaan tulisi kokonaan luopua. Vaikutusten todentamiseksi alueella suoritetaan tuulivoimaloiden rakentamisen ja ensimmäisten toimintavuosien aikana kaavaselostuksen kohdassa 6.10 kuvattua linnuston seurantaa, jossa kiinnitetään erityishuomiota suuriin petolintuihin ja kaakkuriin sekä muuhun alueella pesivään linnustoon. 3) Satakuntaliitto, Päivi Liuska-Kankaanpää ja Anne Nummela Lausunnossa todetaan, että yleiskaavan aluerajauksessa on mukana voimaloiden vaikutusaluetta ja tuulivoimalat on suunniteltu sijoitettavaksi pääosin vaihemaakuntakaavan rajauksen mukaiselle alueelle. Tuulivoimaloista viisi sijoittuisi kuitenkin Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 aluerajauksen ulkopuolelle. Satakuntaliitto on katsonut aiemmassa lausunnossaan, että osayleiskaavaehdotus on tuulivoimaloiden sijainnin osalta suunnittelun tarkentumista maakuntakaavatasolta osayleiskaavatasolle. Tehtyjen linnustoselvitysten perusteella on todettu, että vaikutukset muuttolintuihin eivät todennäköisesti ole merkittäviä. Sen sijaan rakentamisaikainen ihmistoiminnan lisääntyminen alueella aiheuttaa vaikutuksia pesimälinnustoon. Aiemmassa lausunnossaan Satakuntaliitto on kiinnittänyt huomiota kaakkureiden ruokailulentoihin. Myös kalasääksen ja haarahaukan suojelutarve nostettiin esille. Sääksen ja kaakkurin osalta Satakuntaliitto on todennut, että molemmat ovat EU:n lintudirektiivin liitteessä I mainittuja lajeja ja molemmat ovat luokiteltu Suomen uhanalaisuusluokittelussa silmälläpidettäviksi lajeiksi. Satakuntaliitto pitää edelleen ongelmallisena voimaloita 6, 32 ja 36. Ne sijaitsevat hyvin lähellä Kakkurinnevaa ja niiden häiriövaikutus Kakkurinnevan elinympäristöön on hyvin todennäköinen. Vaikka alueelle jäisikin nyt tilaa kaakkureiden ruokailulennoille, kaakkureiden elinympäristö on vaarassa huonontua merkittävästi. Lausunnon johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Osayleiskaavaehdotuksessa alueen pohjoisosaan jää noin 1,3 km:n levyinen itä-länsisuuntainen vapaa lentokäytävä, jota pitkin Kakkurinnevan ja Hahkankeitaan kaakkurit pääsevät suorinta tietä merelle. Kaavaalueen muilla osilla voimaloiden väliin jää keskimäärin 400-600 metrin levyinen vapaa reitti. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 vaikutusten arviointiin on sisältynyt erillinen linnustoa koskeva yhteisvaikutusten arviointi, ja vaihemaakuntakaavan suunnittelussa on pyritty välttämään linnustolle erityisen tärkeitä alueita. Osayleiskaavan mukaisista tuulivoimaloiden rakennuspaikoista viisi sijoittuu alueen eteläosassa hieman vaihemaakuntakaavan tv-aluerajauksen ulkopuolelle. Selvitysten mukaan mahdolliset ruokailulentoihin tai pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset eivät kuitenkaan merkittävällä tavalla muuttuisi, vaikka voimalat sijoitettaisiin tällä alueella tarkasti maakuntavaihekaavan tv-alueen sisään. Ennen 2. kaavaehdotuksen nähtävillepanoa järjestetyissä viranomaisneuvotteluissa on todettu, että edellisissä suunnitteluvaiheissa voimaloiden sijoitteluun tehdyt muutokset voidaan katsoa kaakkureiden lentoreittien osalta riittäväksi. Lähimmät sääksen pesät ovat olleet pitkään asuttamattomia, eikä niiden erityistä huomioimista pidetä tämän vuoksi tarpeellisena. Maakuntavaihekaavan, YVA-menettelyn ja osayleiskaavan vaikutusarviointien mukaan kaavan toteutumisella ei ole niin merkittäviä vaikutuksia alueella pesivään tai sen kautta ruokailu- tai muuttolennoillaan kulkevaan linnustoon, että tuulivoimaloiden sijoittamista alueen pohjoisosaan tulisi kokonaan luopua. Vaikutusten todentamiseksi alueella suoritetaan tuulivoimaloiden rakentamisen ja ensimmäisten toimintavuosien aikana kaavaselostuksen kohdassa 6.10 kuvattua linnuston seurantaa, jossa kiinnitetään erityishuomiota suuriin petolintuihin ja kaakkuriin sekä muuhun alueella pesivään linnustoon. 3(48)
4) Varsinais-Suomen ELY-keskus, Tuomo Knaapi ja Esa Hoffrén Lausunnossa todetaan, että voimalapaikkojen vähentäminen tulee todennäköisesti lieventämään hankkeen vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen Trolssin kulttuuriympäristöön. Myös linnustoon kohdistuvat sekä melu- ja välkevaikutukset lievenevät tarkistetun kaavaehdotuksen mukaisella ratkaisulla. ELY -keskus katsoo edelleen, että suunnittelualueen rajauksen tulisi soveltuvin osin kattaa 35 db:n melualue. Jatkosuunnittelussa ja seurannassa tulisi edelleen huomioida ympäristöhallinnon ohjeet 2/2014, 3/2014 ja 4/2014 sekä, mikäli aikataulullisesti mahdollista, valtioneuvoston asetus tuulivoimarakentamisen ulkomelutason suunnitteluohjearvoista. Suunnittelussa on tarpeen huomioida myös Mankanevan luonnonsuojelualuetta koskevat YM:n päiväajan ohjearvot. Melun huomioon ottamista koskevaa kaavan yleismääräystä kannattaa tarkentaa esimerkiksi muotoon: Tuulivoimaloista ei saa aiheutua kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Tämän varmistamiseksi rakennusluvan yhteydessä tulee tarvittaessa esittää melumallinnukset valittavalle voimalatyypille laadittuina. Tarvittaessa myös välkemallinnukset tulee esittää valittavalle voimalatyypille. Lisäksi suunnittelualueen eteläosassa kaakkuri tulee huomioida tiivistämällä turbiinien ryhmittelyä siten, että eteläisin voimalapaikka (nro 30) joko poistetaan kokonaan tai siirretään vähintään samalle tasolle seuraavaksi eteläisimmän (nro 28) kanssa. Perusteluina todetaan mm., että Trolssin kylää lähimpien voimalapaikkojen poistamisen myötä maisemavaikutukset ovat lieventyneet. ELY keskus katsoo maisemavaikutusten arvioinnin johtopäätökset näiltä osin oikean suuntaiseksi ja katsoo kaavaratkaisun kehittyneen maisemavaikutusten hallinnan kannalta myönteiseen suuntaan. Selostuksessa on sovellettu asianmukaisesti Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu oppaan (4/2012) tuulivoimaloiden ulkomelutason suunnitteluohjearvoja. Lisäksi on huomioitu pienitaajuista melua asuntojen sisätiloissa koskevat asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) suunnitteluohjearvot. Ulkomelun ja pienitaajuisen sisämelun mallinnuksessa on noudatettu ympäristöhallinnon ohjetta Tuulivoimaloiden melun mallintaminen (2/2014). ELY-keskus toteaa, että voimaloiden vähentäminen on lieventänyt myös meluvaikutuksia. Tehty ISO 9613-2 standardoituihin sää- ja ympäristöolosuhdearvoihin pohjaava mallinnus on ohjeen 2/2014 mukaan riittävä tuulivoimaloiden kaavoitus- ja YVA - menettelyissä. Laskennan lähtötiedot on esitetty selkeästi ja perustellen erillisraportissa. Em. ohjeen mukaan valmistajan antamat melupäästöjen takuuarvot sisältävät laskentaan liittyvän epävarmuuden ja melun impulssimaisuuden tai kapeakaistaisuuden. Lausunnon johdosta meluselvityksen kartta-aineistoihin lisätään kaava-alueen rajaus. Lisäksi kaavan yleismääräyksiä tarkastetaan rakennuslupavaiheessa edellytettävien selvitysten ja melun ohjearvojen huomioon ottamisen osalta seuraavasti: TUULIVOIMALOIDEN RAKENTAMISTA KOSKEVAT YLEI- SET MÄÄRÄYKSET: Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melumallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä myös välkemallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. (Määräys nähtävillä olleessa 2. osayleiskaavaehdotuksessa: "Tuulivoimaloista ei saa aiheutua kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012 ja Valtioneuvoston päätös 993/92) ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Jos toteutettava tuulivoimalatyyppi poikkeaa olennaisesti osayleiskaavan suunnittelussa käytetyistä voimalatyypeistä, tulee rakennusluvan yhteydessä esittää melu- ja välkemallinnukset kyseiselle voimalatyypille laadittuna.") MUUTA RAKENTAMISTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄ- YKSET: Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä. (Määräys nähtävillä olleessa 2. osayleiskaavaehdotuksessa: "Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012 ja Valtioneuvoston päätös 993/92) mukaiset melutasot voivat ylittyä.") Edellä esitetyt kaavamääräysten tarkastukset mahdollistavat sekä voimassa olevien melun ohjearvojen, että valmisteilla olevan uuden valtioneuvoston asetuksen ja mahdollisten muiden ennen kaavan toteutumista voimaan tulevien ohjeiden tai säädösten huomioimisen lupaharkinnassa. Jos lupakäsittelyn aikaiset ohjearvot poikkeavat kaavan suunnittelun aikana voimassa olleista ohjearvoista, toteutuksen sitominen kaavan suunnittelun aikana voimassa olleisiin ohjeisiin voisi johtaa ristiriitatilanteeseen ja poikkeamispäätöksen tai jopa kaavamuutoksen tarpeeseen. Suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Kunta on käsitellyt ja hyväksynyt kaava-alueen rajauksen kaavaprosessin alkuvaiheessa. Etelässä kaava rajoittuu voimassa olevaan Keskustan-Tuorilan osayleiskaavaan ja muodostaa maankäytön suunnittelun näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Rantayleiskaavan ja Korpi-Matin väliin jäävän alueen maankäyttöä ei suunnittelun alkuvaiheissa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti ratkaista tässä 4 (48)
82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti Selostuksessa kuvatun meluvaikutusten lieventämiseen tähtäämiseen toiminnallisen säätelyn (ns. hiljaisen melumoodin käyttö) toteuttaminen, seuranta ja valvonta saattavat vaatia ympäristönsuojelulain 28 mukaista ympäristölupaa tai ympäristönsuojelulain 85 mukaisia toiminnallisia määräyksiä kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Selostuksessa on sovellettu asianmukaisesti Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu oppaan (2012) suositusta käyttää muiden maiden välkevaikutusrajoja. Kaavaselostuksessa (s.50) on ilmeisesti kirjoitusvirhe, ensimmäisessä tuloksia esittelevässä kappaleessa pitäisi lukea 113 (ei 131) metrin roottorin halkaisijalla ELY-keskus toteaa, että mallinnuksen lähtöoletukset on kuvattu riittävästi ja rakennuskohtaiset mallinnustulokset on esitetty selkeänä erillisraporttina. Varjostusvaikutusten toiminnallista säätelyä koskee se, mitä lausunnossa on aiemmin todettu melun osalta. Luonnonsuojelun kannalta neljän voimalan poistaminen alueen pohjoisosasta todennäköisesti lieventää hankkeen vaikutuksia kaakkuriin merkittävästi, koska se avaa niille lentoreitin alueen läpi suoraan Mankanevalta merelle. Vaikutukset sääkseen ja merikotkaan puolestaan johtuvat voimaloiden suuresta määrästä eivätkä yksittäisten voimaloiden sijainneista, joten niitä ei ole mahdollista lieventää sijoittelua muuttamalla. Osa mallinnetuista voimaloista saattaa aiheuttaa melu- tai välkehaittaa häiriintyvissä kohteissa. Näin ollen ei tule sulkea pois mahdollisuutta edellyttää rakennuslupavaiheessa tarkennettua mallinnusta ja kaavamääräyksiä on tarpeen vielä täsmentää siten, että määräyksessä viitataan kaavan laadintahetken suunnitteluohjearvoihin. ELY-keskus toteaa, että kaavaselostuksessa esitetty täydennetty listaus seuranta- ja selvitystarpeista vaikuttaa riittävältä ja siinä on huomioitu ELY:n edellisessä lausunnossa edellyttämät asiat. Hankkeesta vastaavan tulee hankkeen edettyä rakentamisvaiheeseen esittää seurantaohjelma Varsinais-Suomen ELY - keskukselle ja Merikarvian kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä toimittaa seurantaraportit tiedoksi em. viranomaisille niiden valmistuttua. kaavassa. Lisäksi on huomioitava, että Satakunnan vahvistettavana olevassa vaihemaakuntakaavassa 1 alueelle osoitettuun tuulivoimaloiden alueen merkintään (tv-1) sisältyy jo maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Kaava-alueen rajauksella täydennetyiltä melulaskentakartoilta on nähtävissä, että alue, jolla 35 db:n melutaso voisi ylittyä, on pääosin asumatonta talousmetsää ja suoaluetta. Mahdollinen 35 db:n alue olisi myös osin päällekkäinen Korvennevan osayleiskaavan suunnittelualueen kanssa. Meluvaikutusten arvioinnin epävarmuudet liittyvät mm. suunnitteluvaiheen tarkkuuteen (toteutukseen valittava voimalatyyppi ja voimaloiden tarkka sijainti) sekä melun kannalta erityisen häiritsevien olosuhteiden esiintymiseen. Voimalaitostekniikka kehittyy jatkuvasti ja onkin todennäköistä, että toteutukseen valittavien voimaloiden lähtömelutasot ovat merkittävästi kaavan valmistelussa arvioituja voimaloita pienemmät. Tämän vuoksi hankkeen toteutussuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä meluvaikutukset arvioidaan uudelleen. Mahdollisen meluvaikutuksia vähentävän rajoitusjärjestelmän ja ympäristöluvan tarve selvitetään lupaharkinnan yhteydessä tapauskohtaisesti paikallisten viranomaisten kanssa. Osayleiskaavaehdotuksessa alueen pohjoisosaan jää noin 1,3 km:n levyinen itä-länsisuuntainen vapaa lentokäytävä, jota pitkin Kakkurinnevan ja Hahkankeitaan kaakkurit pääsevät suorinta tietä merelle. Kaavaalueen muilla osilla voimaloiden väliin jää keskimäärin 400-600 metrin levyinen vapaa reitti. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 vaikutusten arviointiin on sisältynyt erillinen linnustoa koskeva yhteisvaikutusten arviointi, ja vaihemaakuntakaavan suunnittelussa on pyritty välttämään linnustolle erityisen tärkeitä alueita. Osayleiskaavan mukaisista tuulivoimaloiden rakennuspaikoista viisi sijoittuu alueen eteläosassa hieman vaihemaakuntakaavan tv-aluerajauksen ulkopuolelle. Selvitysten mukaan mahdolliset ruokailulentoihin tai pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset eivät kuitenkaan merkittävällä tavalla muuttuisi, vaikka voimalat sijoitettaisiin tällä alueella tarkasti maakuntavaihekaavan tv-alueen sisään. Tv-alueen nro 30 siirto pohjoisemmaksi samalle tasolle nro:n 28 kanssa ei ole Kräsmossannevan luo-2-alueen vuoksi mahdollista. Lisäksi kaakkureiden ruokailulennot hajautuvat kaava-alueen eteläosassa noin 1,5-2 km:n levyiselle vyöhykkeelle, jolloin ko. siirrolla olisi kokonaisuuden kannalta varsin marginaalinen merkitys. Ennen 2. kaavaehdotuksen nähtävillepanoa järjestetyissä viranomaisneuvotteluissa on todettu, että edellisissä suunnitteluvaiheissa voimaloiden sijoitteluun tehdyt muutokset voidaan katsoa kaakkureiden lentoreittien osalta riittäväksi. Lähimmät sääksen pesät ovat olleet pitkään asuttamattomia, eikä niiden erityistä huomioimista pidetä tämän vuoksi tarpeellisena. Kaavan toteutumisesta aiheutuvien linnustovaikutusten 5(48)
todentamiseksi alueella suoritetaan tuulivoimaloiden rakentamisen ja ensimmäisten toimintavuosien aikana kaavaselostuksen kohdassa 6.10 kuvattua linnuston seurantaa, jossa kiinnitetään erityishuomiota suuriin petolintuihin ja kaakkuriin sekä muuhun alueella pesivään linnustoon. 5) Merikarvian ympäristölautakunta Lausunnossa todetaan, että ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa 2. osayleiskaavaehdotuksesta. Merkitään tiedoksi. 6) Satakunnan Museo, museonjohtaja Juhani Ruohonen, tutkija Liisa Nummelin ja arkeologi Leena Koivisto Lausunnossa todetaan, että Satakunnan Museolla ei ole rakennusperinnön ja maiseman osalta huomautettavaa. Korvennevan tuulivoimapuiston suunnitteluun liittyvässä muinaisjäännösinventoinnissa on Korpi-Matin osayleiskaava-alueelta löydetty pronssikautinen hautaröykkiö (Hevostori 3, muinaisjäännösrekisterin numero 484010014). Muinaisjäännös tulee lisätä kaavakartalle kohdemerkinnällä SM, sekä lisätä sitä vastaavat tiedot kaavamääräykseen ja selostukseen. Lausunnon johdosta osayleiskaavaehdotukseen lisätään Korvennevan inventoinnissa havaittu muinaisjäännöskohde Hevostori 3 (kaavakartan kohdemerkintä SM3, mj.rek.nro 484010014). Lisäksi kaavaselostusta täydennetään kiinteitä muinaisjäännöksiä koskevien tietojen osalta. Kyseessä on jo aiemmin tunnettu hautaröykkiö, jota vuoden 2010 inventoinnissa ei havaittu ja se siirrettiin rauhoitusluokkaan 0 (ei muinaisjäännöstä). Vuoden 2013 inventointikertomuksen mukaan kohteen paikkatiedot ovat ilmeisesti olleet virheelliset. Muinaisjäännöksen sijainti ja rauhoitusluokka on korjattu rekisteritietoihin vuonna 2014. 6 (48)
82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti 2. osayleiskaavaehdotus 2.7.-25.8.2014 OSALLISTEN MUISTUTUKSET VASTINEET 30.9.2014 1) Marja-Leena ja Hans Falenius Muistutuksessa esitetään, että melu- ja muita mallinnuksien tuloksia tulisi selventää niin, että maallikotkin ymmärtäisivät mitä raportoidaan. Suomen Tuulivoima-Kansalaisyhdistys Ry:n mukaan Suomessa käytetään yleisesti menetelmiä, jotka eivät enää ole riittävän tehokkaita nykyisille suurille voimaloille ja mallinnus- ja mittaustuloksista tulee virheellisiä. Miten osayleiskaavaehdotuksessa on eliminoitu mahdolliset virheelliset arviot? Entä onko Korpimatin meluselvityksissä ja mallinnuksissa tehty 5 db:n korotus melun leviämismallinnukseen? Osayleiskaavassa todetaan, että suunnitellut tuulivoimalat vaikuttavat Mankanevan melutasoon ylittäen raja-arvoja. Uusia ohjeistuksia odotellessa ei voi enää sallia rajojen ylittämistä nojautumalla Valtioneuvoston päätökseen 993/v.1992. Tanskassa sovelletaan 20 db:n melurajoitusta. Voisiko melumallinnuksessa selventää, missä kulkee 20 db:n raja? Lankoslahtea ympäröivä maaperä on hyvin humuspitoista, ja ojitus tuhansien hehtaarien alueella aiheuttaisi jokavuotisen humus- ja ravinnekuormituksen. Lankoslahti on jo suuresti ylikuormitettu mm. liiallisen merimetsokannan vuoksi ja jo jokakeväinen lumien sulaminen ja vuotuiset sateet muuttavat veden ruskeaksi laajoilla alueilla. Ongelman ratkaisemiseksi ojien lasku valtaojien ja jokien kautta Lankoslahteen pitää estää ja maaperä olisi tutkittava paikan päällä. Muistutuksen ja viranomaislausuntojen johdosta kaavan yleismääräyksiä tarkastetaan rakennuslupavaiheessa edellytettävien selvitysten ja melun ohjearvojen huomioon ottamisen osalta seuraavasti: TUULIVOIMALOIDEN RAKENTAMISTA KOSKEVAT YLEI- SET MÄÄRÄYKSET: Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melumallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä myös välkemallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. (Määräys nähtävillä olleessa 2. osayleiskaavaehdotuksessa: "Tuulivoimaloista ei saa aiheutua kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012 ja Valtioneuvoston päätös 993/92) ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Jos toteutettava tuulivoimalatyyppi poikkeaa olennaisesti osayleiskaavan suunnittelussa käytetyistä voimalatyypeistä, tulee rakennusluvan yhteydessä esittää melu- ja välkemallinnukset kyseiselle voimalatyypille laadittuna.") MUUTA RAKENTAMISTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄ- YKSET: Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä. (Määräys nähtävillä olleessa 2. osayleiskaavaehdotuksessa: "Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012 ja Valtioneuvoston päätös 993/92) mukaiset melutasot voivat ylittyä.") Edellä esitetyt kaavamääräysten tarkastukset mahdollistavat sekä voimassa olevien melun ohjearvojen, että valmisteilla olevan uuden valtioneuvoston asetuksen ja mahdollisten muiden ennen kaavan toteutumista voimaan tulevien ohjeiden tai säädösten huomioimisen lupaharkinnassa. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. 2. kaavaehdotuksen melumallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön antamaa ympäristöhallinnon ohjetta 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ulkomelutasojen arvioinnissa on sovellettu asianmukaisesti Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu oppaan (4/2012) suunnitteluohjearvoja, 7(48)
jotka ovat asumiseen käytettävillä alueilla, lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla päivällä 45 db ja yöllä 40 db, ja lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla päivällä 40 db ja yöllä 35 db. Melulaskentojen vaihtoehtotarkastelu osoitti, että jo nykytilanteessa toteutettavissa olevilla hiljaisemmilla voimalatyypeillä melutasot ovat vakituisen ja vapaaajan asutuksen osalta YM:n oppaan 4/12 suunnitteluohjearvojen mukaiset. Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan, että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Melun kapeakaistaisuudelle/ tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain silloin, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Tutkittavat laitosmallit eivät valmistajan toimittamien tietojen mukaan aiheuta kapeakaistaista melua. Kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista nyt tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä. Melulaskennoissa on huomioitu myös pienitaajuista melua asuntojen sisätiloissa koskevat asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) suunnitteluohjearvot terssikaistoittain välille 20 Hz (74 db) 200 Hz (32 db). Laskentojen mukaan olemassa olevien asuinrakennusten kohdalla pientaajuisen melun ohjearvot alittuvat normaalia rakentamistapaa vastaavalla ilmaääneneristyksellä. Muistutuksessa mainittua 20 db:n aluetta koskevia ohjeita tai säädöksiä ei Suomessa ole käytössä, eikä tällaisen alueen mallintaminen ole ko. melutason huomioon ottamista koskevien arviointiohjeiden puuttuessa tarpeen. Meluvaikutusten arvioinnin epävarmuudet liittyvät mm. suunnitteluvaiheen tarkkuuteen (toteutukseen valittava voimalatyyppi ja voimaloiden tarkka sijainti) sekä melun kannalta erityisen häiritsevien olosuhteiden esiintymiseen. Voimalaitostekniikka kehittyy jatkuvasti ja onkin todennäköistä, että toteutukseen valittavien voimaloiden lähtömelutasot ovat merkittävästi kaavan valmistelussa arvioituja voimaloita pienemmät. Tämän vuoksi hankkeen toteutussuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä meluvaikutukset arvioidaan uudelleen. Mahdollisen meluvaikutuksia vähentävän rajoitusjärjestelmän ja ympäristöluvan tarve selvitetään lupaharkinnan yhteydessä tapauskohtaisesti paikallisten viranomaisten kanssa. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan ja kokoamisalueen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 0,5 ha (5000 m2). Kokonaan uusien huoltoteiden ja voima- 8 (48)
82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti linjan osalta voi olla tarpeen suorittaa myös varsinaisia rakennuspaikkoja laajemmalle alueelle ulottuvia maanmuokkaus- ja rakentamistoimia. Vaikutusarvioinnin mukaan voimaloiden ja huoltoteiden rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset pintavesiin (esim. valtaojien samentumiseen) ovat kuitenkin paikallisia ja lyhytaikaisia. Voimaloiden rakennuspaikat eivät sijoitu varsinaisille suoalueille, eikä uusia ojia ole tarpeen tehdä kuin varsinaisille voimaloiden rakennuspaikoille ja kokonaan uusien huoltoteiden varsille. Metsäalueelle sijoittuvalla rakentamisella ei muutoinkaan ole maatalouteen verrattavissa olevia vesistöjen ravinnekuormaa pysyvästi kasvattavia vaikutuksia. Alueella tehdään tarkempia maaperä- ja rakennettavuustutkimuksia hankkeen toteutussuunnittelun aikana. 2) Vapo Oy Turvetuotteet, geologi Juha Ovaskainen Osayleiskaavassa esitetyt tuulivoimalapaikat ja kaapeloinnit eivät sijoitu Vapo Oy:n turvetuotantoalueille tai naiden välittämään läheisyyteen, jolloin hankkeella ei myöskään arvioida olevan merkittävää vaikutusta yhtiön liiketoimintaan. Vapo Oy kuitenkin muistuttaa, että haluaa kaavaaluetta lähellä olevana toimijana pysyä ajan tasalla tuulipuiston kaavoitushankeen vaiheista ja saada tietoa mahdollisista muutoksista nyt esitettyjen suunnitelmien osalta. Merkitään tiedoksi. 3) Maagi Grahn Muistutuksessa esitetään, että Korpi-Matin tuulivoimahanke on hylättävä, samoin Köörtilän, joissa myllyt liian lähellä asumuksia. Perusteluina todetaan mm., että voimaloiden suunnitteleminen alle 2 km:n päähän asumuksista ei ole hyväksyttävää (esim. Köörtilän hanke). Melumallinnukset ovat teoreettisia laskelmia ja jotkut paikkakunnat odottavat Valtioneuvoston uusia asetuksia tuulivoimaloiden melutasosta. Trolssin alueella on säilynyt alueen huomattavimmat nähtävyydet, tonttukivet, sekä vanhoja rakennuksia ja kiviaitoja. Unto Salo on julkaissut vuonna 1972 tonttukiviä koskevan tutkimuksen, jonka mukaan kivet ovat kulttuurihistoriallinen harvinaisuus ja avain usean mytologisen arvoituksen ratkaisemiseen. Myös Trolssin kulttuurimaisema kiviaitoineen ja rakennuksineen on niin harvinainen ja ainutlaatuinen, että päättäjillä on velvollisuus varmistaa sen ilmeen säilymisen jälkipolville ilman tuulivoimaloita. Kunnalle on luovutettu kuntalaisaloite, jossa vaaditaan luopumista Korpi-Matin tuulivoimahankkeesta. Allekirjoittajat vetoavat luontoarvoihin, mm. suojeltuun Mankanevan suohon, Lankoslahden Natura-alueeseen, Selkämeren kansallispuistoon sekä alueen tärkeyteen linnustolle. Ihmisten toimet merikotkien lisääntymi- Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Muun 2. kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella tehtävät kaavamääräysten tarkastukset mahdollistavat sekä voimassa olevien melun ohjearvojen, että valmisteilla olevan uuden valtioneuvoston asetuksen ja mahdollisten muiden ennen kaavan toteutumista voimaan tulevien ohjeiden tai säädösten huomioimisen lupaharkinnassa. Trolssin pelloilla on säilynyt kaksi maassamme harvinaista pellon haltijakiveä eli kivitonttua. Osayleiskaavaalue ei ulotu Trolssin kylään, eikä kaavan toteuttamisella ole kivitonttujen säilymistä vaarantavia vaikutuksia. Muistutus toimitetaan kuitenkin tiedoksi alueelliselle museoviranomaiselle, joka voi selvittää, olisiko Trolssin kivitonttuja koskevan tutkimuksen toteuttaminen tarpeen. Satakunnan maakuntavaihekaavan, YVA-menettelyn ja osayleiskaavan vaikutusarviointien sekä erillisten Natura-arviointien mukaan kaavan toteutumisella ei ole niin merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että tuulivoimaloiden rakentamisesta tulisi kokonaan luopua. Nyt laaditun osayleiskaavan perusteella suoria rakennuslupia voidaan myöntää vain tuulivoimaloille. Alueelle ei kohdistu rakentamispaineita, eikä kunnan väes- 9(48)
seksi vähitellen vähentävät myös merimetsokantaa. Uudisrakentamisessa mökit eivät saa näkyä rannoille, mutta jättikokoiset myllyt kyllä. Kiinteistöverohaaveita tärkeämpää olisi houkutella uusia pienyrityksiä ja ihmisiä asumaan Merikarvialle, eikä aiheuttaa muuttotappiota tuulivoimala-alueiden rakentamisella. Lisäksi muistutuksessa kysytään, mitä tapahtuu, kun myllyt ovat tulleet käyttöikänsä loppuun, ja kuka maksaa purkamisen, maisemoinnin sekä voimaloista aiheutuneet terveyshaitat. tönkehitysarviosta aiheudu tarvetta sijoittaa uutta asutusta tai muita tuulivoimalaitosten läheisyyteen soveltumattomia toimintoja Merikarvian keskustaajaman ulkopuolelle. Jos tarpeet kuitenkin tulevaisuudessa muuttuvat, tuulivoimalat eivät muodosta estettä esimerkiksi välittömästi keskustaajaman pohjoispuolelle sijoittuvan alueen rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavamuutoksen ja/tai asemakaavan laatimiselle. Maisemaan kohdistuvien muutosten ja elinympäristön laatua koskevien vaikutusten seuranta toteutetaan osana tuulivoimaloiden toiminnan aikana toteutettavaa haastattelu- tai asukaskyselyä. Maisemavaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä, ja yksilötasolla tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista. Maisema ja näkymät muuttuvat ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina. Lisäksi puuston kasvaminen ja hakkuut voivat muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä lyhyessäkin ajassa. Tuulivoimaloiden käytöstä poistamisesta vastaavat laitosten omistajat. Voimaloiden purkaminen edellyttää kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta haettavaa purkamislupaa sekä siihen liittyvää ilmoitusta purettavan rakennusmateriaalin käytöstä. Voimaloiden käytöstä poiston työvaiheet ja käytettävä asennuskalusto ovat periaatteessa vastaavat kuin rakennusvaiheessa. Maassa olevien perustusten ja kaapeleiden osalta ratkaistaan jätetäänkö rakenteet paikoilleen, vai poistetaanko ne. Rakentamisalueiden maanpäälliset osat maisemoidaan. Purkamisluvan ehdoissa on mahdollista asettaa myös muita rakennuspaikkojen kunnostamiseen liittyviä ehtoja. 4) Juha Siltanen Muistutuksessa vaaditaan, että kaava-alueesta poistetaan eteläinen osa varsinkin Korpimatintien /vesijohdon ympäriltä. Vaihtoehtoisesti kaavassa tulisi sallia alueelle rakentaminen. Perusteluina todetaan mm., että kaava-alueen eteläisin, lähinnä kylää sijainnut tuulivoimala on poistettu eikä kaavalla ole tarpeen rajoittaa muuta toimintaa alueella. Kunta kaavoittaa samoille etäisyyksille kuntataajamasta muitakin alueita. Kunnan vesijohto kulkee alueen halki, samoin sähkölinja. Alueella on pysyvää asutusta ja etäisyys kuntakeskuksesta on 1-2 km. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Kunta on käsitellyt ja hyväksynyt kaava-alueen rajauksen kaavaprosessin alkuvaiheessa. Etelässä kaava rajoittuu voimassa olevaan Keskustan-Tuorilan osayleiskaavaan ja muodostaa maankäytön suunnittelun näkökulmasta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Nyt laaditun osayleiskaavan perusteella suoria rakennuslupia voidaan myöntää vain osayleiskaavan mukaisille tuulivoimaloille. Alueelle ei kohdistu rakentamispaineita, eikä kunnan väestönkehitysarviosta aiheudu tarvetta sijoittaa uutta asutusta tai muita tuulivoimalaitosten läheisyyteen soveltumattomia toimintoja Merikarvian keskustaajaman ulkopuolelle. Jos tarpeet kuitenkin tulevaisuudessa muuttuvat, tuulivoimalat eivät muodosta estettä esimerkiksi välittömästi keskustaajaman pohjoispuolelle sijoittuvan alueen rakentamisen mahdollistavan osayleiskaavamuutoksen ja/tai asemakaavan laatimiselle. Alueen olemassa olevien rakennusten korjaus-, laajennus- ja muut merkitykseltään vähäiset toimenpiteet 10 (48)
82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti sekä muun alueelle mahdollisesti sijoittuvan rakentamisen edellytykset selvitetään jatkossakin normaalin rakennuslupamenettelyn kautta. 5) Lauri Tuominen Muistutuksessa esitetään, että kunnanhallitus, kunnanvaltuusto ja rakennuslautakunta eivät hyväksy Korpimatin osayleiskaavaa, joka mahdollistaa kyseisen erämaa-alueen muuttamisen tuulivoiman energiantuotantoalueeksi. Perusteluina todetaan mm., että ihmisten terveys turvallisuus viihtyvyys ja elämä vaarantuvat. Korpimatin tuulivoimaloiden melumallinnus ei täytä kansainvälisiä vaatimuksia eikä matalataajuisen bassomelun haittoja ei ole riittävästi selvitetty. Ehdotus ei sisällä uusimpia melun ohjearvoja eikä 25 desibelin ohjeistusta kartalla. Myllyjä on edelleen sijoitettu alle kahden kilometrin etäisyydelle Trolssin, Timmerheidin ja keskustaajaman asutuista rakennuksista vastoin viranomaisselvityksiä ja ohjeistusta. Yhdessäkään toteutetussa meluselvityksessä tai -mallinnuksessa ei ole tehty ministeriön vaatimaa viiden desibelin korotusta melun leviämisen malliin. Suomalaisista neljä kymmenestä on meluherkkiä. Ainoastaan myllyjen sijoitus tarpeeksi kauas asutuksesta takaa riittävän etäisyyden. Yli kolmen megavatin myllyjen muodostamien myllykeskittymien turvallinen etäisyys on 3-5 km. Erämaan luonto eläimet kasvit ja ympäristö turmeltuvat. Korpimatin ainutlaatuisiin eurooppalaisesti merkittäviin puhtaan luonnon arvoihin ja erityisesti linnustoon tuulivoimaloiden rakentaminen vaikuttaa erityisen haitallisesti. Merikotkan pesintä on vihdoin vakiintunut hyvälle tasolle. Lintujen muuttoreitistön tuhoaminen vaarantaa lisäksi kalasääkset ja kaakkurit. On sairasta huumoria varata linnuille 1,1 km levyinen lentokäytävä myllyjen väliin, kuten osayleiskaavaehdotus esittää. Muistutuksen liitteet: - PLYn lausunto linnustonsuojelusta - Tuulivoima -kansalaisyhdistyksen kanta tuulivoimameluun - Lehtileikkeitä 3 kpl Muistutuksen ja viranomaislausuntojen johdosta kaavan yleismääräyksiä tarkastetaan rakennuslupavaiheessa edellytettävien selvitysten ja melun ohjearvojen huomioon ottamisen osalta seuraavasti: TUULIVOIMALOIDEN RAKENTAMISTA KOSKEVAT YLEI- SET MÄÄRÄYKSET: Tuulivoimaloista ei saa aiheutua ohjearvot ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Rakennusluvan yhteydessä tulee esittää melumallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. Tarvittaessa rakennusluvan yhteydessä on esitettävä myös välkemallinnus toteutettavalle voimalatyypille laadittuna. (Määräys nähtävillä olleessa 2. osayleiskaavaehdotuksessa: "Tuulivoimaloista ei saa aiheutua kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012 ja Valtioneuvoston päätös 993/92) ylittävää melua kaava- tai lähialueen olemassa olevalle asutukselle. Jos toteutettava tuulivoimalatyyppi poikkeaa olennaisesti osayleiskaavan suunnittelussa käytetyistä voimalatyypeistä, tulee rakennusluvan yhteydessä esittää melu- ja välkemallinnukset kyseiselle voimalatyypille laadittuna.") MUUTA RAKENTAMISTA KOSKEVAT YLEISET MÄÄRÄ- YKSET: Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla ohjearvojen mukaiset melutasot voivat ylittyä. (Määräys nähtävillä olleessa 2. osayleiskaavaehdotuksessa: "Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueille, joilla kaavan suunnittelussa käytettyjen ohjearvojen (Ympäristöhallinnon ohje 4/2012 ja Valtioneuvoston päätös 993/92) mukaiset melutasot voivat ylittyä.") Edellä esitetyt kaavamääräysten tarkastukset mahdollistavat sekä voimassa olevien melun ohjearvojen, että valmisteilla olevan uuden valtioneuvoston asetuksen ja mahdollisten muiden ennen kaavan toteutumista voimaan tulevien ohjeiden tai säädösten huomioimisen lupaharkinnassa. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. 2. kaavaehdotuksen melumallinnuksissa on noudatettu Ympäristöministeriön antamaa ympäristöhallinnon ohjetta 2/2014 Tuulivoimaloiden melun mallintaminen. Ulkomelutasojen arvioinnissa on sovellettu asianmukaisesti Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu oppaan (4/2012) suunnitteluohjearvoja, jotka ovat asumiseen käytettävillä alueilla, loma- 11(48)
asumiseen käytettävillä alueilla taajamissa ja virkistysalueilla päivällä 45 db ja yöllä 40 db, ja lomaasumiseen käytettävillä alueilla taajamien ulkopuolella, leirintäalueilla ja luonnonsuojelualueilla päivällä 40 db ja yöllä 35 db. Melulaskentojen vaihtoehtotarkastelu osoitti, että jo nykytilanteessa toteutettavissa olevilla hiljaisemmilla voimalatyypeillä melutasot ovat vakituisen ja vapaaajan asutuksen osalta YM:n oppaan 4/12 suunnitteluohjearvojen mukaiset. Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan, että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Melun kapeakaistaisuudelle/ tonaalisuudelle edellytettävä +5 db:n korjaus tehdään vain silloin, jos erityispiirteet ovat kuultavissa melulle altistuvassa kohteessa ja tuulivoimalan melupäästön tiedetään sisältävän kapeakaistaisuutta. Tutkittavat laitosmallit eivät valmistajan toimittamien tietojen mukaan aiheuta kapeakaistaista melua. Kun melun kapeakaistainen luonne tyypillisesti vielä vähenee etäisyyden kasvaessa melulähteestä kuuntelupisteeseen, ei tuulivoimamelun arvioida olevan kapeakaistaista nyt tarkastelluilla (satojen metrien) etäisyyksillä. Melulaskennoissa on huomioitu myös pienitaajuista melua asuntojen sisätiloissa koskevat asumisterveysohjeen (STM:n oppaita 2003:1) suunnitteluohjearvot terssikaistoittain välille 20 Hz (74 db) 200 Hz (32 db). Laskentojen mukaan olemassa olevien asuinrakennusten kohdalla pientaajuisen melun ohjearvot alittuvat normaalia rakentamistapaa vastaavalla ilmaääneneristyksellä. Muistutuksessa mainittua "25 db:n aluetta" koskevia ohjeita tai säädöksiä ei Suomessa ole käytössä, eikä tällaisen alueen mallintaminen ole ko. melutason huomioon ottamista koskevien arviointiohjeiden puuttuessa tarpeen. Meluvaikutusten arvioinnin epävarmuudet liittyvät mm. suunnitteluvaiheen tarkkuuteen (toteutukseen valittava voimalatyyppi ja voimaloiden tarkka sijainti) sekä melun kannalta erityisen häiritsevien olosuhteiden esiintymiseen. Voimalaitostekniikka kehittyy jatkuvasti ja onkin todennäköistä, että toteutukseen valittavien voimaloiden lähtömelutasot ovat merkittävästi kaavan valmistelussa arvioituja voimaloita pienemmät. Tämän vuoksi hankkeen toteutussuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä meluvaikutukset arvioidaan uudelleen. Mahdollisen meluvaikutuksia vähentävän rajoitusjärjestelmän ja ympäristöluvan tarve selvitetään lupaharkinnan yhteydessä tapauskohtaisesti paikallisten viranomaisten kanssa. 2. kaavaehdotuksen mukaisten tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen etäisyys Trolssin kylään ja Merikarvian keskustaajamaan on yli 2 km. Kaavan vaikutusten arvioinnissa ja myös suunnitelmasta saadussa viranomaispalautteessa todetaan, että nyt esitetyn ratkai- 12 (48)
82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti sun meluvaikutukset ovat hallittavissa hyvällä jatkosuunnittelulla, voimalamallin/-mallien valinnalla ja vaimennusmahdollisuuksien hyödyntämisellä. Lisäksi todetaan, että ratkaisu on kehittynyt myös maisemavaikutusten hallinnan kannalta myönteiseen suuntaan. Valtaosa osayleiskaava-alueesta on talouskäytössä olevaa metsää. Myös sana "erämaa" vanhassa merkityksessään tarkoitti maanviljelijäyhteisöjen eränkäyntija nautintaoikeutta, mutta nykyisin erämaana ymmärretään lähinnä asuttamattomat, luonnontilaisina tai sen kaltaisina säilyneet kansallispuistot ja suojelualueet. Alueen yksityisten maanomistajien harjoittamassa metsätaloudessa noudatetaan metsälaissa annettuja säädöksiä. Metsänhoitotoimien toteuttamista valvoo Suomen metsäkeskus. Alueen merkittävät luontoarvot on selvitetty kaavan valmistelun aikana, ja ne on huomioitu kaavaehdotuksessa asianmukaisin kaavamerkinnöin ja -määräyksin. Hankkeen vaikutuksista osittain kaava-alueen luoteisosaan ulottuvalle Mankanevan Natura-alueelle on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Naturatarveharkinta osana YVA-menettelyä sekä erillinen Natura-arviointi Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 valmistelun yhteydessä. Maisemaan kohdistuvien muutosten ja elinympäristön laatua koskevien vaikutusten seuranta toteutetaan osana tuulivoimaloiden toiminnan aikana toteutettavaa haastattelu- tai asukaskyselyä. Maisemavaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä, ja yksilötasolla tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista. Maisema ja näkymät muuttuvat ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina. Lisäksi puuston kasvaminen ja hakkuut voivat muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä lyhyessäkin ajassa. Linnustoon kohdistuvien vaikutusten osalta muuttolinnustoa merkittävämmässä asemassa ovat alueen halki pesimäsoiltaan merelle lentävät kaakkurit. Kaavaalueen pohjoisosaan jäävää noin 1,3 km:n levyistä itälänsisuuntaista vapaata lentokäytävää pitkin Kakkurinnevan ja Hahkankeitaan kaakkurit pääsevät ruokailulennoillaan suorinta tietä merelle. Kaava-alueen muillakin osilla voimaloiden väliin jää keskimäärin 400-600 metrin levyinen vapaa lentoreitti. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 vaikutusten arviointiin on sisältynyt erillinen linnustoa koskeva yhteisvaikutusten arviointi, ja vaihemaakuntakaavan suunnittelussa on pyritty välttämään linnustolle erityisen tärkeitä alueita. Osayleiskaavan mukaisista tuulivoimaloiden rakennuspaikoista viisi sijoittuu alueen eteläosassa hieman vaihemaakuntakaavan tv-aluerajauksen ulkopuolelle. Selvitysten mukaan mahdolliset ruokailulentoihin tai pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset eivät kuitenkaan merkittävällä tavalla muuttuisi, vaikka voimalat sijoitettaisiin tällä alueella tarkasti maakuntavaihekaavan tv-alueen sisään. Voimaloiden vähimmäisetäisyys tiedossa olevista merikotkan pesistä on WWF Suomen marraskuussa 2010 antaman ohjeen mukaisesti kaksi kilometriä. Tuulivoi- 13(48)
marakentamista ei sijoitu pesien ja rannikon väliselle alueelle, jolloin vyöhykkeet tärkeimpien ruokailu- ja saalistusalueiden suuntaan säilyvät vapaina. Ennen 2. kaavaehdotuksen nähtävillepanoa järjestetyissä viranomaisneuvotteluissa on todettu, että edellisissä suunnitteluvaiheissa voimaloiden sijoitteluun tehdyt muutokset voidaan katsoa kaakkureiden lentoreittien osalta riittäväksi. Lähimmät sääksen pesät ovat olleet pitkään asuttamattomia, eikä niiden erityistä huomioimista pidetä tämän vuoksi tarpeellisena. Maakuntavaihekaavan, YVA-menettelyn ja osayleiskaavan vaikutusarviointien mukaan kaavan toteutumisella ei ole niin merkittäviä vaikutuksia alueella pesivään tai sen kautta ruokailu- tai muuttolennoillaan kulkevaan linnustoon, että tuulivoimaloiden rakentamisesta tulisi kokonaan luopua. Vaikutusten todentamiseksi alueella suoritetaan tuulivoimaloiden rakentamisen ja ensimmäisten toimintavuosien aikana kaavaselostuksen kohdassa 6.10 kuvattua linnuston seurantaa, jossa kiinnitetään erityishuomiota suuriin petolintuihin ja kaakkuriin sekä muuhun alueella pesivään linnustoon. 6) Porin Lintutieteellinen Yhdistys ry., pj Heli Perttula PLY esittää, että Korpi-Matin esitettyä osayleiskaavaaluetta supistetaan Mankanevan ja sen lähisoiden länsipuolelta siten, että tuulipuiston pohjoisraja jää suoalueiden eteläpuolelle. Tuulivoimalat 6, 7, 9 ja 36 sekä kaava-alueen pohjoispäässä sijaitsevat voimalat alueineen tulisi poistaa kaavasta ja siten tuulipuistosta. Perusteluina esitetään mm., että Korpi-Matin alue sijaitsee etenkin lintujen muuttoreittien kannalta keskeisellä paikalla maamme länsirannikolla. Hankealue on myös useiden merkittävien pesimälajien elinpiiriä. Haittavaikutuksia ja riskejä lisäävät olennaisesti lähekkäin suunniteltujen tuulipuistojen yhteisvaikutukset; Korpi-Matin aluetta lähin merkittävä tuulivoimaalue on suunnitteilla oleva Korvennevan tuulipuisto. PLY on esittänyt 4.9.2013 lausunnossaan Satakunnan vaihemaakuntakaavasta 1 Satakuntaliitolle, että Korpi-Matin hankealueesta tulisi luopua tuulivoimasuunnittelussa alueen oman linnustollisen merkityksen sekä liian yhtenäisen ja laajan tuulipuistoketjun vuoksi Satakunnan-Suupohjan rannikkovyöhykkeellä. PLY pitää myönteisenä asiana, että tuulipuiston suunnittelualueen kokoa on jo pienennetty alkuperäisestä. Suunnittelualueen sijaintiin sisältyy edelleenkin linnustoon kohdistuvia riskejä, joita on selkeästi tunnistettu eri arvioinneissa, mutta riskien perusteella ei ole tehty riittävästi muutoksia suunnitelmaan. Korpi-Matin metsäpohjassa ja muussa luonnossa tapahtuvat muutokset ovat suuria ja haittaavat etenkin alueen pesimälinnustoa. PLY katsoo, että etenkin kaakkurin pesimäkanta on uhattuna tuulipuiston aiheuttaman lentoestevaikutuksen vuoksi länteen päin. Itä-länsisuuntainen lento- Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Linnustoon kohdistuvien vaikutusten osalta muuttolinnustoa merkittävämmässä asemassa ovat alueen halki pesimäsoiltaan merelle lentävät kaakkurit. Kaavaalueen pohjoisosaan jäävää noin 1,3 km:n levyistä itälänsisuuntaista vapaata lentokäytävää pitkin Kakkurinnevan ja Hahkankeitaan kaakkurit pääsevät ruokailulennoillaan suorinta tietä merelle. Kaava-alueen muillakin osilla voimaloiden väliin jää keskimäärin 400-600 metrin levyinen vapaa lentoreitti. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 vaikutusten arviointiin on sisältynyt erillinen linnustoa koskeva yhteisvaikutusten arviointi, ja vaihemaakuntakaavan suunnittelussa on pyritty välttämään linnustolle erityisen tärkeitä alueita. Osayleiskaavan mukaisista tuulivoimaloiden rakennuspaikoista viisi sijoittuu alueen eteläosassa hieman vaihemaakuntakaavan tv-aluerajauksen ulkopuolelle. Selvitysten mukaan mahdolliset ruokailulentoihin tai pesimälinnustoon kohdistuvat vaikutukset eivät kuitenkaan merkittävällä tavalla muuttuisi, vaikka voimalat sijoitettaisiin tällä alueella tarkasti maakuntavaihekaavan tv-alueen sisään. Voimaloiden vähimmäisetäisyys tiedossa olevista merikotkan pesistä on WWF Suomen marraskuussa 2010 antaman ohjeen mukaisesti kaksi kilometriä. Tuulivoimarakentamista ei sijoitu pesien ja rannikon väliselle alueelle, jolloin vyöhykkeet tärkeimpien ruokailu- ja saalistusalueiden suuntaan säilyvät vapaina. Ennen 2. kaavaehdotuksen nähtävillepanoa järjestetyissä viranomaisneuvotteluissa on todettu, että edellisissä suunnitteluvaiheissa voimaloiden sijoitteluun tehdyt muutokset voidaan katsoa kaakkureiden lento- 14 (48)
82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti väylä tulisi säilyttää avoimena liittävän laajalti. Viranomaisneuvottelujen muistiosta käy ilmi, että jo esitettyä turbiinien poistoa pidettiin kompromissina. PLYn näkemyksen mukaan tuulipuiston pohjoispäätä tulee siirtää edelleen etelämmäksi. Näin saataisiin myös pidempi väli rannikon tuulipuistojen jatkumoon pohjoiseen päin. reittien osalta riittäväksi. Lähimmät sääksen pesät ovat olleet pitkään asuttamattomia, eikä niiden erityistä huomioimista pidetä tämän vuoksi tarpeellisena. Yhtä tuulivoimalaa varten tarvittavan rakennuspaikan ja kokoamisalueen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 0,5 ha (5000 m2). Kokonaan uusien huoltoteiden ja voimalinjan osalta voi olla tarpeen suorittaa myös varsinaisia rakennuspaikkoja laajemmalle alueelle ulottuvia maanmuokkaus- ja rakentamistoimia. Rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ovat kokonaisuus huomioon ottaen kuitenkin varsin paikallisia ja lyhytaikaisia. Maakuntavaihekaavan, YVA-menettelyn ja osayleiskaavan vaikutusarviointien mukaan kaavan toteutumisella ei ole niin merkittäviä vaikutuksia alueella pesivään tai sen kautta ruokailu- tai muuttolennoillaan kulkevaan linnustoon, että tuulivoimaloiden sijoittamista alueen pohjoisosaan tulisi kokonaan luopua. Vaikutusten todentamiseksi alueella suoritetaan tuulivoimaloiden rakentamisen ja ensimmäisten toimintavuosien aikana kaavaselostuksen kohdassa 6.10 kuvattua linnuston seurantaa, jossa kiinnitetään erityishuomiota suuriin petolintuihin ja kaakkuriin sekä muuhun alueella pesivään linnustoon. 7) Markku ja Ritva Pietilä Muistutuksessa esitetään, että Korpimatin tuulivoimapuistolle ei myönnetä rakennuslupaa. Melusaasteet ja muut tuulivoimaloiden haittavaikutukset täytyy tutkia uudelleen. Erityistä ja laajempaa huomiota on tarpeen kiinnittää sekä linnuston että asukkaiden olosuhteisiin alueella. Kuntalaisia ja mökkiläisiä pitää kuulla uudelleen selvitysten jälkeen. Perusteluina todetaan, että monet ovat olleet siinä uskossa, että Korpimatin voimalat olisivat Reposaaressa olevien pienten myllyjen kaltaisia. Peittoon tuulivoimapuiston isot ja voimakkaat yksiköt ovat aiheuttaneet paljon mittausarviointeja suuremmat haitat, kuin kaavaluonnoksissa on annettu ymmärtää. Tuulivoimapuiston asemesta Merikarvialla saadaan tilapäisten työpaikkojen asemesta jatkuvia työpaikkoja hyödyntämällä metsiä ja niistä saatavaa energiaa. Lisänä turve, aurinkosähkö ja maalämpö. Täten hyöty jäisi merikarvialaisille. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Satakunnan maakuntavaihekaavan, YVA-menettelyn ja osayleiskaavan vaikutusarviointien mukaan kaavan toteutumisella ei ole niin merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, että tuulivoimaloiden rakentamisesta tulisi kokonaan luopua. Maisemaan kohdistuvien muutosten ja elinympäristön laatua koskevien vaikutusten seuranta toteutetaan osana tuulivoimaloiden toiminnan aikana toteutettavaa haastattelu- tai asukaskyselyä. Muun 2. kaavaehdotuksesta saadun palautteen perusteella tehtävät kaavamääräysten tarkastukset mahdollistavat sekä voimassa olevien melun ohjearvojen, että valmisteilla olevan uuden valtioneuvoston asetuksen ja mahdollisten muiden ennen kaavan toteutumista voimaan tulevien ohjeiden tai säädösten huomioimisen lupaharkinnassa. Meluvaikutusten arvioinnin epävarmuudet liittyvät mm. suunnitteluvaiheen tarkkuuteen (toteutukseen valittava voimalatyyppi ja voimaloiden tarkka sijainti) sekä melun kannalta erityisen häiritsevien olosuhteiden esiintymiseen. Voimalaitostekniikka kehittyy jatkuvasti ja onkin todennäköistä, että toteutukseen valittavien voimaloiden lähtömelutasot ovat merkittävästi kaavan valmistelussa arvioituja voimaloita pienemmät. Tämän vuoksi hankkeen toteutussuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä meluvaikutukset arvioidaan uudelleen. Mahdollisen meluvaikutuksia vähentävän rajoitusjärjestelmän ja ympäristöluvan tarve selvite- 15(48)
tään lupaharkinnan yhteydessä tapauskohtaisesti paikallisten viranomaisten kanssa. 8) Anssi Salo Muistutuksessa toivotaan Merikarvian päättäjien tarkastelevan uudestaan erityisesti Korpimatin ja myös muita tuulivoimahankkeita, ja kunnan luopuvan projekteista kokonaan. Näin säilytettäisiin mm. hienot maisemat Ourasta katsoen. Myllyt näkyvät merelle/ouraan erittäin hyvin, ja siipien pyörintä ja valojen välkkyminen olisivat erittäin häiritseviä hienossa maisemassa. Useat muutkin mökkiläiset/kuntalaiset ovat olleet asiasta huolestuneita. Mereltä päin mm. Ahlaisten myllyt näkyvät erittäin pitkälle ja häiritsevästi. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Tuulivoimalat näkyvät pääosalle Merikarvian edustan merialuetta. Rannikolla on lukuisia saaria, jotka muodostavat tuulivoimaloiden näkyvyydelle katvealueita. Tuulivoimalat näkyvät merelle yli 150 metrin päässä rannasta, sitä lähempänä rantapuusto peittää voimalat taakseen. Pääosa lähimmästä rannikosta on tuulivoimaloista yli kolmen kilometrin etäisyydellä sijaitsevaa maisemallista välialuetta, jossa tuulivoimalat näkyvät rantamaiseman yläpuolella hyvin. Lähemmäksi rantaa tultaessa lähisaaret ja ranta-alue hallitsevat maisemaa. Yli 10 kilometrin etäisyydellä tuulivoimalat näyttävät horisontissa pieneltä ja voivat olla vaikeasti huomattavissa. Vaikutusarviointien mukaan osayleiskaavan toteutumisesta aiheutuva merkittävin maisemavaikutus kohdistuu nk. maisemallisella lähivaikutusalueella sijaitsevan Trolssin kylän eteläosaan, mistä avautuu laajoja näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan. Trolssin kylän ja tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen etäisyys on vähimmillään noin kaksi kilometriä. Ouran saaristosta etäisyyttä lähimmälle voimalapaikalle kertyy lähinnä mannerta olevilta saarilta yli viisi ja ulkosaarilta yli 10 kilometriä. Ouran saaristo sijaitsee nk. maisemallisella kaukoalueella, jossa kallioiset ja puustoiset saaret hallitsevat meren kanssa maisemakuvaa ja peittovaikutuksen vuoksi tuulivoimalat jäävät pääosin näkymättömiin. Ouran saariryhmän eteläisimpien Kaddin saarien maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kalamajat sijaitsevat pääasiassa Iso- Kaddin saarella suojaisan lahden pohjukassa. Maisema aukeaa kohti Merikarvian keskustaajamaa ja osayleiskaava-alueen eteläosaa, mutta näkymän edessä ovat saariryhmän muut saaret. Maisemavaikutukset eivät ole mitattavia tai yksiselitteisiä, ja yksilötasolla tuulivoimaloiden aiheuttamien visuaalisten vaikutusten kokeminen on subjektiivista. Maisema ja näkymät muuttuvat ajan kuluessa ja eri vuodenaikoina. Lisäksi puuston kasvaminen ja hakkuut voivat muuttaa maiseman luonnetta ja näkymiä lyhyessäkin ajassa. Satakunnan maakuntavaihekaavan, YVA-menettelyn ja osayleiskaavan vaikutusarviointien mukaan kaavan toteutumisella ei ole niin merkittäviä maisemallisia vaikutuksia, että tuulivoimaloiden rakentamisesta tulisi kokonaan luopua. Maisemaan kohdistuvien muutosten ja elinympäristön laatua koskevien vaikutusten seuranta toteutetaan osana tuulivoimaloiden toiminnan aikana toteutettavaa haastattelu- tai asukaskyselyä. 16 (48)
82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti 9) Liisa Sumia Muistutuksessa viitataan 1. kaavaehdotuksesta annettuun vastineeseen, jossa todettiin, että yhtiöiden tavoitteena on jatkossa tehdä laajemmin suositeltuja vuokrasopimuksia myös tuulivoimaloiden vaikutusalueella maata omistavien maanomistajien kanssa. Muistuttaja toteaa, ettei ole saanut maataan koskevassa asiassa vuokrasopimuspapereita allekirjoitettavaksi. Maa-alueen rakennusoikeutta ei saa evätä. Muistutuksen liitteenä olleeseen kaavaotteeseen on merkitty alue, jonne ehdotetaan lintutornin rakentamista. Muistutuksen johdosta suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Muistuttajan omistamasta tilasta RN:o 10:170 noin 400 metrin pituinen osuus sijoittuu osayleiskaavan suunnittelualueelle, ja kaavaehdotuksessa se on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi (M). Lähimmät tuulivoimaloiden rakennuspaikat (nrot 10, 19 ja 34) sijoittuvat noin 400-600 metrin etäisyydelle ko. tilasta. Tuulivoimayhtiöiden tavoitteena on tehdä maanvuokrasopimukset kaikkien ns. tuulenottoalueen (5 x roottorin halkaisija) kiinteistöjen kanssa, kun tuulivoimaloiden rakennuspaikat ovat varmistuneet. Toimijat ovat pitäneet Korpi-Matin maanomistajille suunnatun infotilaisuuden 27.11.2013 Merikarvian kunnantalolla, jossa tästä asiasta on kerrottu tarkemmin. Kaavaehdotuksen mukaisten voimalapaikkojen perusteella tuulenottoalueet voivat ulottua tilalle 10:170. Voimaloiden tarkka sijainti ja roottoreiden halkaisija selviävät kuitenkin vasta hankkeen toteutussuunnittelun ja rakennuslupamenettelyn yhteydessä. Samalla selvitetään myös se, kuinka laajalle alueelle tuulenottoalue lopulta ulottuu. Tämän jälkeen tuulivoimayhtiöt ovat tarvittaessa yhteydessä sellaisten tilojen omistajiin, joiden kanssa asiasta ei ole aiemmissa vaiheissa sovittu. Osayleiskaavassa osoitetulla maa- ja metsätalousalueella (M) sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittamista ja alueen virkistyskäyttöä palveleva rakentaminen. Virkistyskäyttöä palvelevaa rakentamista ovat esimerkiksi muistutuksessa mainittu lintutorni sekä ruokailuun tai tilapäiseen yöpymiseen käytettävät laavut, katokset ja taukotuvat sekä muut luonnon havainnointiin ja metsästykseen käytettävät rakennukset ja rakennelmat. Alueelle sijoittuvan muun luvanvaraisen rakentamisen edellytykset tutkitaan normaalien rakennuslupa-, suunnittelutarveratkaisu- ja/tai poikkeamismenettelyiden kautta. 17(48)
1. osayleiskaavaehdotus 29.10. 5.12.2013 VIRANOMAISLAUSUNNOT VASTINEET 23.6.2014 1) Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Huoltorykmentin Esikunta, kiinteistöpäällikkö Eero Ruotsila Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta ja Huoltorykmentin Esikunta ovat tyytyväisiä kaavaehdotuksen sisältöön eikä erillistä lausuntoa anneta. (ilmoitettu puhelimitse 29.10.2013) Merkitään tiedoksi. 2) Merivoimien Esikunta, Operatiivinen osasto, esikuntapäällikkö Juha Vauhkonen ja osastopäällikön sijainen Arvi Tavaila Osayleiskaavaehdotuksessa suunnitellulla tuulivoimapuistolla ei ole vaikutusta Merivoimien aluevalvonnan suorittamiseen. Viranomaisneuvottelun järjestäminen ei ole tarpeen. Merkitään tiedoksi. 3) Fortum Sähkönsiirto Oy, alueverkkopäällikkö Sami Kanerva Ei huomautettavaa. Merkitään tiedoksi. 4) Pääesikunnan logistiikkaosasto, logistiikkapäällikkö Timo Rotonen ja sektorijohtaja Jyrki Nurminen Puolustusvoimien toiminta on huomioitu riittävällä tavalla, eikä Pääesikunnan logistiikkaosastolla ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta. Lausunnossa on huomioitu Ilmavoimien esikunnan kaavaehdotuksesta esittämät kommentit. Pääesikunnan logistiikkaosasto pyytää pitämään Maavoimien esikunnan (kirjaamo.maave@mil.fi tai Maavoimien Esikunta, PL145, 50101 Mikkeli) ja Ilmavoimien esikunnan (kirjaamo.ilmave@mil.fi tai Ilmavoimien Esikunta, PL30, 41161 Tikkakoski) tietoisena Korpi-Matin tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelua koskevissa asioissa. Edellä mainitut tahot asettavat tarvittaessa edustajansa valmistelutyöhön liittyviin viranomaisneuvotteluihin. Merkitään tiedoksi. 5) Metsähallitus, erikoissuunnittelija Mikael Nordström Metsähallitus hallinnoi alueen koillisosaan sijoittuvaa Kakkurinevaa, joka kuuluu Natura 2000 -verkostoon Mankaneva (FI 0200018) nimisenä alueena. Alue on varattu luonnonsuojelutarkoitukseen ja siitä tullaan lähivuosien aikana muodostamaan lakisääteinen suojelualue. Osayleiskaavaehdotuksessa alue on merkitty SLmerkinnällä. SL-alueen kannalta voimalat 3, 6, 32 ja 36 sijaitsevat melko lähellä aluetta, lähimmillään arviolta 300 m päässä. Ympäristöministeriön ohje 4/12 ja valtioneuvoston päätös melun ohjearvosta (VnP 993/1992) edellyttävät tuulivoimaloiden sijoittamista Natura-alueen tuntumassa niin etäälle, että 40 db:n ohjearvo ei ylity. Etäisyys lienee tuolloin noin 500-1250 m, jota kaavan laatijan tulee mallinnuksen avul- Lausunnon johdosta kaavaa liittyviä melumallinnuksia ja kaavan vaikutusten arviointia on tarkennettu 2. kaavaehdotuksen valmistelun aikana. Lisäksi kolme Mankanevan Natura-alueen läheisyydessä sijainneista voimalapaikoista on poistettu. Suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muutoksia. Hankkeen vaikutuksista Mankanevan Natura-alueeseen on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-tarveharkinta osana YVA-menettelyä. Mankanevan Natura-alueen kokonaispinta-ala on noin 454 ha. Kaavaan liittyvän meluselvityksen mukaan alue, jolla melutaso voi tuulivoimaloiden vaikutuksesta ylittää 40 db, on laajuudeltaan noin 75ha/16% koko Natura-alueen pinta-alasta. 18 (48)
82129133-03 Merikarvian Korpi-Matin OYK, palauteraportti la tarkentaa. Natura 2000 -verkoston keskeiset oikeusvaikutukset ovat LSL 65 :n mukainen arviointivelvollisuus ja LSL 66 :n mukainen heikentämiskielto. Mankanevan Natura-alueella esiintyviä luontodirektiivin liitteessä I mainittuja luontotyyppejä ovat keidassuot, puustoiset suot sekä humuspitoiset lammet ja järvet, joiden perusteella alue on sisällytetty Natura 2000- luetteloon. Koska Mankanevan suojelun perusteena ei ole melusta häiriintyviä direktiivilajeja, ei yli 40 db:n melutasosta katsota aiheutuvan Mankanevan luontotyypeille luonnonsuojelulain tarkoittamaa haittaa. Myös rakentamisen vaikutukset alueen direktiiviluontotyyppeihin arvioidaan jäävän vähäisiksi, sillä pintavedet virtaavat suoalueelta poispäin. Ympäristöministeriön ohjeen 4/12 mukaan Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista (VNp 993/1992) ei suoraan sovellu tuulivoimamelun häiritsevyyden arviointiin. Tämän vuoksi on valmisteilla uusi valtioneuvoston asetus, jossa tullaan määrittelemään tuulivoimaloiden melua koskevat desibelirajat sekä alueet, joilla suunnittelun ohjearvoja sovelletaan. Asetuksen arvioidaan valmistuvan vasta osayleiskaavan hyväksymisen jälkeen, jolloin uusien säännösten huomioiminen on mahdollista vasta hankkeen toteutussuunnittelussa ja rakennuslupavaiheessa. 6) Satakunnan Museo, museonjohtaja Juhani Ruohonen, tutkija Liisa Nummelin ja arkeologi Leena Koivisto Aiemmissa lausunnoissaan ja viranomaistyöneuvottelua varten antamissaan kommenteissa museo on ollut huolissaan erityisesti Trolssin kylän valtakunnallisesti merkittävään kulttuuriympäristöön kohdistuvista maisemavaikutuksista, joiden lieventämiseksi tuulivoimapuisto ei saisi olla vaihemaakuntakaavassa osoitettua Korpi-Matin tuulivoimaloiden aluetta laajempi. Luonnosvaiheen joitakin voimalapaikkoja on siirretty ja joitakin on kokonaan poistettu. Lisäksi aineistoa on täydennetty Trolssin kylän osalta erillisellä maisemavaikutusten arviolla (Sonja Semeri, Ramboll Finland Oy), jossa vaikutuksia on tarkasteltu osayleiskaavan mahdollistaman tuulivoimaloiden enimmäiskorkeuden mukaisesti (napakorkeus 165 m ja siipien pituus 65 m). Satakunnan Museo pitää arviointia nyt varsin objektiivisena ja olennaisiin kysymyksiin paneutuvana. Vaikutuksia on luonnosvaiheen jälkeen myös pyritty lieventämään poistamalla ja siirtämällä kaavan tuulivoimaloiden alueita. Tuulivoimapuiston aluerajaus vastaa nyt lähestulkoon Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 1 osoitettua tuulivoimaloiden aluetta. Ainoastaan neljä eteläisintä voimalaa sijoittuisi vaihemaakuntakaavan aluerajauksen ulkopuolelle. Satakunnan vaihemaakuntakaavan viranomaisneuvottelussa 14.10.2013 ympäristöministeriötä edustanut Lausunnon johdosta osayleiskaavaehdotuksesta poistetaan mm. linnusto-, melu- ja maisemavaikutusten kannalta ongelmallisina pidetyt tuulivoimalat nrot 3, 5, 8, 14, 15, 21 ja 35. Lisäksi kaavakartan ja selostuksen muinaisjäännösrekisterin kohdenumeroihin viittaavat kohdat korjataan lausunnon mukaisesti. Suunnitelmaan ei ole tarpeen tehdä muita muutoksia. Vaihemaakuntakaavaehdotuksesta poikkeavien tvalueiden rajaus on osayleiskaavaehdotuksen selostuksessa perusteltu viitaten tehtyihin selvityksiin, arviointeihin ja lausuntoihin. Eroavaisuudet ovat yleis- ja maakuntakaavojen suunnittelussa käytettävät mittakaavat huomioon ottaen vähäisiä, ja Satakuntaliiton näkemyksen mukaan ne voidaan katsoa normaaliksi maakuntakaavan tarkentumiseksi. Muutosten jälkeen lähimmät voimalaitokset sijoittuvat yli kahden kilometrin etäisyydelle Trolssin kylästä. Lausunnossa mainitut neljä eteläisintä voimalaa (nrot 28, 29, 30 ja 37) sijoittuvat lähimmilläänkin noin 4,7 kilometrin etäisyydelle Trolssin kylästä kaakkoon. Suuren välimatkan vuoksi näillä voimaloilla ei ole merkittäviä Trolssin kyläkuvaan tai maisemaan kohdistuvia vaikutuksia. Korvennevan tuulivoimahanke on käynnistynyt vuonna 2013 ja Korpi-Matin hanke vuonna 2010. Korpi-Matin voimalat sijoittuvat vähintään 2,5km:n etäisyydelle Trolssin ja Riispyyn kylistä. Hankkeiden yhteisvaikutuksia kylien kulttuurimaisemiin ja merinäkymiin on arvioitu käytettävissä olleiden tietojen pohjalta maisemaselvityksessä ja kaavaselostuksen kohdassa 6.8. 19(48)
aluesuunnitteluneuvos Ulla Koski katsoi, että vaihemaakuntakaavassa tuulivoima-alue sijoittuu varsin lähelle valtakunnallisesti merkittävää Trolssin kulttuuriympäristöä, ja ettei kuntakaavoituksessa tule enää joustaa suhteessa vaihemaakuntakaavan rajaukseen. Korpi-Matin tuulivoimapuiston vaikutukset tulisivat kuvasovitteiden ja maisema-analyysin perusteella olemaan merkittävät ainakin Trolssin kylän valtakunnallisesti merkittävän ja Riispyyn kylän maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kannalta. Merkittävin kulttuurimaisemavaikutus on läntisimmillä voimaloilla, joilla on myös eniten merkitystä mereltä katsottavan kaukomaiseman kannalta. Kaukomaiseman osalta korostuu myös yhteisvaikutus vireillä olevan Korvennevan tuulivoimapuiston kanssa. Korpi-Matti ja Korvenneva tulisivat toteutuessaan muodostamaan yhdessä erittäin laajan, yhtenäisen tuulivoimapuistoalueen muuttaen alueen maisemakuvaa olennaisesti. Siksi Satakunnan Museo katsoo, että edelleenkin on syytä harkita Korpi-Matin läntisimpien voimaloiden poistamista tai siirtämistä. Trolssin kylästä laaditussa maisemavaikutusten arvioinnissa katsotaan, ettei tuulivoimarakentaminen tulisi vaikuttamaan alueen kulttuuriympäristön olennaisimpiin piirteisiin eli talonpoikaisarkkitehtuuriin. Satakunnan Museo näkee kysymyksen hieman toisin ja on 9.7.2013 toimittamissaan alustavissa kommenteissa todennut, että tuulivoimaloiden rakentamisella saattaisi ajan mittaan olla välillistä vaikutusta myös yksittäisiin rakennuksiin, koska kylät ovat jo nyt siirtyneet paljolti vapaa-ajan asumiskäyttöön. Jos kiinnostavuus vapaaajan käytössä alkaa tuulivoimatuotannon myötä heiketä, on vaarana arvokkaiden rakennusten ja pihapiirien hylkääminen ja jääminen vaille hoitoa. Satakunnan Museolla ei ole huomautettavaa kaavaratkaisusta alueella olevien rakennusten osalta. Arkeologisen kulttuuriperinnön osalta kaavaaineistoon on jäänyt muinaisjäännösrekisterissä olleen virheen vuoksi kaksinkertaiset tunnistetiedot kaavaalueella sijaitseville muinaisjäännöksille. Kohteiden Hevostori 1 ja Hevostori 2 numerot muinaisjäännösrekisterissä ovat 1000017822 ja 1000017823. Virheelliset numerot 1000016942 ja 1000016943 tulee poistaa sekä kaavaselostuksesta että kaavamääräyksistä. Satakunnan Museolla ei ole toimialansa puitteissa huomautettavaa kaavassa osoitetuista ohjeellisesta sähköaseman paikasta tai ohjeellisesta uudesta sähkönsiirtoreitistä. Korvennevan hankkeen YVA-menettely ja kaavaluonnoksen laatiminen olivat kuitenkin vielä kesken, eikä hankkeen toteutuskelpoisuutta oltu arvioitu myöskään maakuntavaihekaavan suunnittelun aikana. 17.3.2014 pidetyssä viranomaisneuvottelussa todettiin, että hankkeiden yhteisvaikutusten arvioimisen Korpi- Matin kaavaehdotuksessa esitettyä yksityiskohtaisemmalla tavalla katsotaan kuuluvan Korvennevan hankkeelle. Erityisesti maisemavaikutusten osalta hankkeiden yhteisvaikutukset on pyritty kuitenkin arvioimaan Korpi-Matin kaavaehdotuksessa sillä tarkkuudella, mikä saatavilla olleen aineiston perusteella on ollut mahdollista. Tuulivoimaloista mahdollisesti aiheutuvaa epäsuoraa vaikutusta Trolssin kylän kiinnostavuuteen vakituisen ja loma-asumisen paikkana ei ole mahdollista arvioida kaavan laatimisen aikana. Rakennusten jääminen vaille käyttöä voi johtua monesta eri syystä, joista yleisimpiä lienevät kunnossapitoon tarvittavien varojen puuttuminen, omistajien ikääntyminen tai muuttaminen toiselle paikkakunnalle. MRL 166 :n mukaan rakennukset ympäristöineen on kuitenkin pidettävä sellaisessa kunnossa, että ne jatkuvasti täyttävät terveellisyyden, turvallisuuden ja käyttökelpoisuuden vaatimukset eivätkä aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä. Kunnossapitovelvoitteen täyttymistä valvoo paikallinen rakennusvalvontaviranomainen. 7) Merikarvian ympäristölautakunta (ymp.ltk 19.12.2013, kh 13.1.2014) Tavoitteena on, että kaavassa osoitettava maankäyttö ei aseta merkittäviä rajoitteita suunnittelualueen lähiympäristön tulevalle käytölle ja kehittämiselle. Lausunnon johdosta osayleiskaavaehdotuksesta poistetaan mm. linnusto-, melu- ja maisemavaikutusten kannalta ongelmallisina pidetyt tuulivoimalat nrot 3, 5, 20 (48)