Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 24.9.2013 Liite

Espoon kaupungin kulttuurilautakunta 24.9.2013 Liite VUODEN 2014 ESPOO-STRATEGIAN LINJAUKSET JA TAVOITTEET SEKÄ TALOUSARVIOEHDOTUS JA VUOSIEN 2015-2016 TALOUSSUUNNITELMA

SISÄLLYS 1. KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Johdanto 3 Juha Vilja, va. kulttuurijohtaja Helena Värri, va. vapaan sivistystyön johtaja 1.1 Kaupunginkirjasto 5 1.2 Kulttuuripalvelut 6 1.3 Työväenopisto 8 1.4 Yhteispalvelu 11 1.5 Näyttelykeskus WeeGee 13 1.6 Espoon kaupunginmuseo 15 1.7 Espoon kulttuurikeskus 15 1.8 Sellosali 18 1.9 Tapiola Sinfonietta 19 2. VUODEN 2014 TALOUSARVIOEHDOTUS JA VUOSIEN 2015-2016 TALOUSSUUNNITELMA LUKUINA JA TAULUKKOINA 21 2

KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ Kulttuurin tulosyksikön tehtävänä on kehittää kaupungin kulttuuritarjontaa ja kulttuurista profiilia, ohjata ja järjestää tulosyksikön vastuulla olevien vapaaajan palveluiden tuottamista sekä huolehtia palvelualueensa yhteistyön ja alueellisten palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä. Kulttuurin tulosyksikkö toteuttaa Espoo-tarinaa parantamalla asukkaiden elämänlaatua, kaupungin elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä kulttuurin avulla. Helposti saavutettavat kulttuuripalvelut tukevat asukkaiden hyvinvointia ja ehkäisevät yksinäisyyttä ja syrjään jäämistä. Kulttuuritarjonta koostuu kansainvälisen tason huipputaiteesta ja alueiden omaleimaisesta lähikulttuurista. Espoon kulttuurivisio näkee kulttuurin sekä välineellisenä että itsearvoisena toimintana jolla pyritään kaupungin elinvoimaisuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseen sekä omaehtoisen harrastamisen ja osallistumismahdollisuuksien parantamiseen tavoitteena asukkaiden oman aktiivisuuden lisääntyminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Kulttuurin tulosyksikön tavoitteet toteutuvat kaikkien palvelualueiden toiminnassa, mutta tavoitteiden painottuminen vaikuttaa toimintatapoihin siten että osa palvelualueista on yhteisessä nettobudjetissa (kaupunkikulttuuri) ja osa palvelualueista on budjetoitu bruttoperiaatteella (alueellinen kulttuuri). Työväenopisto on oma nettobudjetoitu yksikkö, joka siirtynee 1.1.2015 aloittavaan aikuiskoulutuksen palvelukeskukseen. Kaupunkikulttuurin tavoitteet painottuvat viiden nettobudjetoidun palvelualueen (Näyttelykeskus WeeGee, Espoon kulttuurikeskus, Sellosali, Espoon kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri Tapiola Sinfonietta) sekä yli 20 kulttuuriyhteisön toiminnassa. Palvelut suunnataan espoolaisille tulosyksikön yhteisten tavoitteiden mukaisesti, mutta myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Viestinnällisenä tavoitteena on kohdeyleisöjen tavoittamisen lisäksi tehdä Espoota tunnetuksi kansainvälisen tason kulttuurikaupunkina. Kulttuurin tulosyksikön tehtävänä on koordinoida ja tuottaa kaupunkikulttuuriin liittyviä profiili- ja kärkihankkeita sekä huolehtia kaupungin kulttuuri-imagosta, yritysyhteistyöstä ja kaupunkikulttuurin alaan kuuluvista avustuksista ja yhteistyösopimuksista sekä tuottaa keskeiset kaupungin kulttuuripainotteiset suurtapahtumat. Kulttuuriyksikkö vastaa osaltaan siitä, että Espoon kaupungin strategisten T3 (Tiede - Taide - Talous) kilpailukykytavoitteiden mukaiset investointihankkeet (teatteritalo, Ahertajankulma/ designtalo, Espoon kulttuurikeskuksen harjoitussali ja laajennus) ovat päätöksenteon ja suunnittelun osalta hankkeina edenneet. Kaupunginkirjasto, työväenopisto ja kulttuuripalvelut vastaavat alueellisesti organisoituneesta sivistystyön palvelukokonaisuudesta, joka tarjoaa kuntalaista lähellä olevia kulttuurielämyksiä, tiedonhankintaa, mahdollisuuksia itsensä kehittämiseen, matalan kynnyksen harrastamiseen ja elinikäiseen oppimiseen. Kuntalaiset otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun asiakasraatien, sosiaalisen median ja palvelumuotoilun keinoin. Erilaisten asiakkaiden tarpeita pyritään tunnistamaan ja vastaamaan niihin palvelutuotannossa. 3

Asiakkaiden tarpeista ja Espoo-tarinasta noussut strateginen tavoite on lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvoinnin vahvistaminen osallistavan ja voimaannuttavan taidekasvatuksen ja kulttuuritoiminnan avulla. Yhteistyötä tiivistetään liikunta- ja nuorisotoimen kanssa esimerkiksi lasten- ja nuorten harrastusmahdollisuuksien laajentamiseksi. Myös kansainväliset ja monikulttuuriset lapset, nuoret ja perheet huomioidaan palveluissa. Näitä keskeisiä tehtäviä hoidetaan yhdessä kaupungin sisäisten ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden, kuten Metropolia ammattikorkeakoulun ja Aalto-yliopiston kanssa. Täiden strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan matalan kohtaamispaikkoja kaikilla suuralueilla. Kulttuuripalvelujen saavutettavuuden kannalta on merkittävää, että kirjasto ja kulttuuripalvelut on mukana myös Opinmäen kampuksessa. Opinmäkeen rakennetaan tiloja kirjastolle, työväenopistolle ja nuorisotoimelle ja kaikki Opinmäen tilat palvelevat myös kuntalaisia. Matinkylän palvelutorin palvelukonseptin työstäminen asiakkaiden näkökulmasta on yksi keskeisistä tehtävistä. Myös Espoonlahden alueellisten kulttuuri- ja kirjastotilojen suunnittelu on ajankohtaista. Toimintaympäristön nopean muuttumisen ja toiminnan kehittämistarpeiden takia esitys kirjastoverkkokokonaisuudesta on tuotava luottamushenkilöiden käsittelyyn mahdollisimman pian. Kulttuurin tulosyksikkö vastaa siitä että omistajaohjaus toimii kaupungin ja avustusta saavien yhteisöjen välillä. Kaupungin strategiaan keskeisesti liittyvät tavoitteet kirjataan tarvittaessa yhteisöjen ja kaupungin välisiin sopimuksiin. Toiminta-avustuksia myönnetään ammattimaisesti johdetuille yhteisöille sekä kulttuuri-, sivistys- ja kotiseutuyhdistyksille. Kohde-avustuksiin kuuluvat kulttuuritapahtumat ja produktiot, ammattitaiteilijoiden taiteilija-apurahat sekä avustukset kulttuurihistoriallisesti merkittäviin korjauskohteisiin. Lisäksi yksikössä valmistellaan Espoon kulttuuripalkinto. Kaupungin ja avustettavien yhteisöjen roolijakoa selkiytetään. Yhteisöt toimivat sääntöjensä puitteissa itsenäisesti ja kulttuurilautakunta voi avustuksilla tukea yhteisöjen toimintaa silloin, kun ne toteuttavat kulttuurilautakunnan toiminnalle asettamia tavoitteita. Toiminta-avustusta ei voida myöntää kahdelle hakijalle samaan tarkoitukseen, tiloihin ja toimintaan, jos näiden välinen tehtävänjako ei ole selkeä palvelujen tarjonnan suhteen. Toiminta-avustuksista esitetäänkin siirrettäväksi harkinnanvaraisiin kohdeavustuksiin 60 255 euroa. Lisäksi ehdotetaan, että kotiseutu- ja kaupunginosayhdistysten avustukset (130 000 euroa) siirretään Osallistuva Espoo ohjelman yhteydessä jaettavaksi. Vuonna 2014 kehitetään avustushakemusten siirtymistä sähköiseen avustustenhakujärjestelmään. Myös kulttuurilautakunnan avustusperiaatteet, jotka on laadittu vuonna 2009, tarkistetaan vuoden 2014 aikana. Juha Vilja va. kulttuurijohtaja Helena Värri va. vapaan sivistystyön johtaja 4

1.1 Kaupunginkirjasto Palvelut ja henkilöstö Espoo-tarinan mukaisesti kirjasto tarjoaa sekä paikallisesti että verkossa tasaarvoisen tilan sivistykseen ja elämyksiin sekä mahdollisuuden tutustua erilaisiin elämäntapoihin ja arvoihin. Kirjastoissa toimitaan asiakaslähtöisesti ja kaikenikäisiä espoolaisia sivistyspalvelujen kehittämiseen osallistaen. Espoon kaupunginkirjaston kävijämäärien kasvu on jatkunut myös alkuvuonna 2013 (2,3 %). Voimakkainta kasvu on ollut Entressen ja Soukan kirjastoissa. Entressen kirjastoon yhteyteen avattiin maaliskuun puolivälissä nuorten yhteisötila Jukeboksi, jossa oli pelkästään huhtikuun aikana 9 565 kävijää. Soukan kirjastossa entinen lehtien lukusalitila muutettiin nuorten kirjastotilaksi. Kirjasto Omenassa otettin käyttöön entistä tilavampi nuortentila, mikä on tuonut kirjastoon lisää nuoria. Nuoret ovat löytäneet kirjastot ja oleskelevat kirjastoissa pitkiäkin aikoja päivittäin. Ammattitaitoisen henkilökunnan läsnäolo on välttämätöntä, kun yhtä aikaa on paikalla 50 100 eri kulttuureista lähtöisin olevaa nuorta. Kahden nuorisonohjaajan (1 Entressen kirjastoon ja 1 Kirjasto Omenaan) palkkakustannukset ovat 85 000 euroa. Aineistomääräraha Kirjastoaineisto siirtyy yhä enemmän sähköiseen muotoon. HelMet-kirjastot ovat ottaneet kokeilukäyttöön vuosien 2012 ja 2013 aikana useita eaineistopalveluja. Ekirjojen (Overdrive ja EBib) lisäksi kirjasto tarjoaa asiakkaille elehtiä (Zinio) ja eelokuvia(indieflix) streamauspalveluna. Lisäksi on suunnitteilla lukulaitteilla tarjottavaa suomenkielistä sisältöä esimerkiksi lukupiireille yhdessä Readberry-palvelun kanssa. Erityisesti Zinion käytön kasvu tuo tarpeen kasvattaa tarjontaa. Espoon kaupunginkirjaston fyysisen materiaalin lainaus ei ole enää dramaattisesti laskenut, vaan eaineisto tuo uutta käyttöä, joka ei vähennä perinteisen aineiston käyttöä. Käyttötavat muuttuvat yhteiskunnan mukana tulevaisuudessa, mutta kirjastojen käyttäjäkunta ei ole pääsääntöisesti ensin uuden välineen käyttöönottajia. Kirjaston rooliin kuuluu Kirjastolain mukaan valmentaa kuntalaisia toimimaan yhteiskunnan jäseninä, myös verkossa. Siksi mahdollisuus ottaa eaineistoja perinteisen materiaalin lisäksi on tärkeää. Kirjaston tulee palvella myös niitä asiakkaita, jotka eivät voi tai vielä osaa käyttää eaineistoja ja toisaalta saada kyllin laajasti hyvää aineistoa emuodossa voidakseen opastaa käyttöön sekä palvella sitä asiakaskuntaa, joka on valmis uuteen sisältöjen kulutusmuotoon. eaineiston hankinnan ja lisenssien lisäystarve 40 000 aineistoraha 5 x 3 700 uutta asukasta, kustannus on yhteensä 18 500 euroa Lisäystarve yhteensä 58 500 euroa. Kehittäminen ja kirjastohankkeet 5

Matinkylän palvelutorin asiakasrajapinnan tietoteknisten ratkaisujen kokeilutoiminnan kautta etsitään toimivia palvelukonsepteja uudentyyppisiin toimialarajat ylittäviin asiakastiloihin. Kirjaston lisensoimien e-aineistojen käyttömahdollisuuksia parannetaan nostamalla wlanin toiminta peruspalvelun vaatimalle tasolle. Digitaalisella pajatoiminnalla nykyaikaistetaan kirjaston välineistöä sekä asiakkaiden omaehtoisen että ohjatun harrastetoiminnan käyttöön. Tapahtuma- ja opastustoiminnan streamausta ja tallenteita varten luodaan yhtenäinen kuvausjärjestelmä ja aineistojen hallintajärjestelmä. Varaudutaan kaupungin resurssinvarausjärjestelmän ja pääkaupunkiseudun verkkomaksamisen sovelluksen käyttöönottoihin. Lisäksi kirjastoautolle toteutetaan tosiaikainen paikannus- ja reittitiedotuspalvelu. Yhteensä lisäkustannukset ovat 330 000 euroa (esitetty projektisalkkuun). Vuosi 2015 Kirjasto on mukana Opinmäen campuksessa. Palvelukonsepti suunnitellaan vuonna 2014 ja Opinmäen toiminta käynnistyy syksyllä 2015. Opinmäen kouluja lähikirjaston ensikertainen kalustamiseen esitetään 200 000 euroa. Henkilöstökulut tarkoittavat vähintään kolmen ammattilaisen palkkakustannuksia, 150 000 euroa. Yhteensä kustannukset ovat 350 000 euroa. Jaana Tyrni kirjastopalveluiden johtaja 1.2 Kulttuuripalvelut Palvelut Alueellisten kulttuuripalvelujen toiminnan lähtökohtana ovat Espoo-tarinan linjaukset viidestä elinvoimaisesta ja omaleimaisesta aluekeskuksesta. Kulttuuripalvelujen alueellista toimintaa kehitetään osana Siton organisaatiomuutosta yhteistyötä painottaen. Yhteistyötä ja verkostoitumista lisätään Siton toimijoiden kesken ja myös muiden toimialojen välillä. Suurin muutos tulee olemaan ruotsinkielisen kulttuuritoiminnan siirtyminen Svenska rum- lautakunnan alaisuuteen, mutta verkostomainen työskentely ruotsinkielisen kulttuuritoiminnan kanssa jatkuu. Alueellisten kulttuuripalvelujen tukikohtia ovat Lasten taidetalo Pikku- Aurora, Karatalo ja Kannu-sali, jotka ovat toimineet pitkään alueidensa monitoimitaloi- 6

na. Jotta palvelut kaikilla suuralueilla toteutuvat, niin niitä järjestetään myös muiden alueellisten toimijoiden tiloissa. Palveluja tuotetaan eri ikäryhmille ja alueellista tasapuolisuutta kehitetään hakeutuvan toiminnan sekä eri alueista vastaavan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön avulla. Myös maahanmuuttajat huomioidaan toiminnassa. Kulttuuritapahtumia voidaan järjestää asukaspuistoissa ja avoimissa päiväkodeissa, vanhusten hoivalaitoksissa, kouluissa ja kirjastoissa yhteistyössä myös kaupunkikonsernin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Karataloa kehitetään monipuolisena alueellisena kulttuurikeskuksena, jonka tarjonnassa on kulttuuritapahtumia, taiteen perusopetusta, työväenopiston opetusta ja toimintamahdollisuuksia kulttuuritoimijoille ja kokoontumistiloja paikallisille yhdistyksille. Toimintaa kehitetään yhteistyössä muiden talon toimijoiden kanssa, erityisesti nuorisopalvelujen kanssa. Kannu-salin toimintaa monipuolistetaan elokuvatoiminnan osalta. Alueelliset kulttuuripalvelut vastaa toimiala- ja kuntarajat ylittävistä kehittämisja yhteistyöhankkeista, jotka liittyvät lähikulttuuriin, osallistamiseen ja tasaarvoiseen kulttuuritarjontaan. Taiteen perusopetuksesta viranomaistehtävineen vastaa v:n 2014 alusta Suomenkielinen koulutuskeskus. Yksikkö koordinoi syyslukukaudesta 2008 toiminutta Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! ia, joka on suunnitelmallinen ja opetussuunnitelmaan sidottu kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen toimintamalli peruskouluille. KULPS! on sivistystoimen yhteinen toimintamalli, jonka yhteistyökumppaneita ovat espoolaiset kulttuurin ja liikunnan toimijat. Toimintamallin laajentamista varhaiskasvatuksen piiriin suunnitellaan. Ruotsinkielinen Kulps!- osuus siirtyy Svenska rum - lautakunnan alaiseksi toiminnaksi. Ikäihmisten kulttuuritarjontaa varten on luotu toiminta-mallit ja yhteistyötä lisätään Elinvoimaa ikääntyville ohjelman ja liikuntapalveluiden kanssa. Kulttuuriketjun avulla viedään kulttuuria vanhusten hoivalaitoksissa ja palvelukeskuksissa asuville ikäihmisille ja kehitysvammaisille, jotka muuten jäisivät palveluiden ulkopuolelle. Henkilöstö Espoo-tarinan toteuttamisen haasteena on niukat henkilöstöresurssit, jolloin työvoimaa ei riitä kaikille suuralueille. Kulttuuripalveluissa työskentelee 11 vakinaista henkilöä, 2 määräaikaista tuottajaa, 1 oppisopimuskoulutettava, ja 1 työllistettävä henkilö. Lisäksi palkataan Seuren kautta henkilöstöä lyhytaikaisiin tehtäviin. Sisällöntuottajiksi hankitaan taiteilijoita ja kulttuurin ammattilaisia projektikohtaisesti. Tuotantojärjestäjänimike muuttui tuotantoassistentin nimikkeeksi elokuussa 2013. Taidetalo Pikku- Auroraan on anottu tuottajan vakanssia 1.1.2014 lukien. Kehittämishankkeet Taidetalo Pikku- Auroraa kehitetään kansainväliseksi lastenkulttuurikeskukseksi. Ns. Tilanhoitajan talon kunnostustyöt valmistuvat syksyllä 2013. Meijeri- 7

rakennus on kaupungin investointiohjelmassa ja kunnostetaan tulevaisuudessa kulttuurikäyttöön. Alueelliset kulttuuripalvelut koordinoi edelleen vuonna 2010 kokeiluna aloitetun Kulttuurineuvolahankkeen jatkoa yhteistyössä sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kulttuurineuvolaa kehitetään yhteistyössä eri kulttuuritoimijoiden ja taideoppilaitosten kanssa. Kulttuuripakkaus-pilottitoimintaa laajennetaan koska kulttuurineuvolatoiminta on osa vanhemmuuden tukemisen ohjelmaa. Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ohjelman periaatteet ovat keskiössä myös valtakunnallisessa ESR- rahoitetussa Kolmiohankkeessa, jonka päämäärä on taiteen ja taidelähtöisten menetelmien käytön edistäminen hyvinvointipalveluissa. Pia Louko johtava intendentti 1.3 Työväenopisto Tulevina vuosina Espoon väestönkasvu sekä vieraskielisen työvoiman määrän kasvaminen kaupungissa ovat alueen toimintaympäristömuutokseen vaikuttavia merkittäviä tekijöitä. Tämä muuttaa palvelujen tarvetta julkisista palveluista yksityisten ja virtuaalipalvelujen suuntaan. Työ julkisella sektorilla muuttuu sisällöllisesti monimuotoiseksi. Samaan aikaan monet hallinnolliset muutokset vaikuttavat Espoon asemaan kuntarakennekentässä. Tulevaisuudessa julkisten palvelujen suurin haaste on tarjota riittävästi palveluja kaupungin eri asuinalueilla. Aikuiskoulutukselle haasteita asettavat toimintaympäristön moniarvoistuminen, kansainvälistymiskehitys sekä teknologinen muutos. Aikuisoppilaitoksen toiminnassa painottuvat laadukkaan opetuksen rinnalla toiminnan taloudellisuus ja vaikuttavuus. Tämä puolestaan asettaa uusia haasteita opiston henkilöstön asiantuntijuudelle ja osaamiselle. Aikuiskoulutusta Euroopan tasolla tutkineen Bell-tutkimushankkeen tulokset osoittavat, että vapaan sivistystyön opinnot lisäävät ihmisten tyytyväisyyttä omaan elämään ja luottamusta omiin kykyihin. Mitä heikommat ovat opiskelijan koulutukselliset lähtökohdat, sitä enemmän hänellä näyttäisi olevan motivaatiota osallistua vapaan sivistystyön opintoihin. Vapaa sivistystyö tarjoaa yksilöille tietoja ja taitoja ja samalla kasvattaa kansakunnan sosiaalista hyvinvointia. Espoolaisten aikuisten elämänpituisista opintomahdollisuuksista vastaa työväenopisto. Espoon työväenopisto on kaksikielinen vapaan sivistystyön oppilaitos, joka toimii aktiivisesti yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Sen ydintehtävänä on kehittää yhteistyössä aikuisten kanssa uusia mahdollisuuksia itsensä elinikäiseen kehittämiseen ja oppimiseen. Opetusta annetaan molemmilla kotimaisilla kielillä sekä toimintaympäristön kansainvälistymisen myötä myös englannin kielellä. Visio 2012 2020 8

Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Vuoden 2014 aikana valmistellaan Espoon työväenopiston mahdollinen liittyminen osaksi alueellista aikuiskoulutuksen palvelukeskusta osana koulutuskuntayhtymä Omniaa. Samalla valmistellaan opiston ruotsinkielisen opetuksen siirtyminen Svensk inom bildningssektorin alaisuuteen. Tämä valmistelutyö toteutetaan asiantuntijatyöryhmissä, joissa muutos suunnitellaan toteutettavaksi 1.1.2015. Palvelut Ydinprosessi: Vapaan sivistystyön opetus ja oppiminen Talouskauden keskeisenä tuloksena on aktiivinen yhteistyö Omnian aikuisopiston ja Espoon aikuislukion kanssa, joka synnyttää työväenopiston osalta vapaan sivistystyön pedagogisen strategian osana aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamista. Työväenopisto osallistuu aktiivisesti alueelliseen aikuispedagogiseen strategiayhteistyöhön. Tuloksena syntyy alueen aikuiskouluttajien yhteinen asiakirja, jossa on otettu huomioon aikuispedagogiikan haasteet sekä alueellisesti, kansallisesti että globaalisti. Asiakirja toimii vapaan sivistystyön opetuksen ja sen kehittämisen pohjana. Opetuksen ydinprosessin keskeisenä tuloksena syntyy vapaan sivistystyön monikulttuurisuusstrategia osana aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen perustamista yhteistyössä aikuislukion ja Omnian aikuisopiston kanssa. Työväenopisto osallistuu aktiivisesti maahanmuuttajakoulutuksen organisoitumisselvitystyöhön kaupungissa. Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden rekrytoinnissa on käytössä kielitaito-tasotestaukset. Maahanmuuttajaopiskelijoiden ohjauksen tehostamiseksi toiminnan tuloksena syntyy vapaan sivistystyön maahanmuuttajakoulutuksen opinto-ohjaussuunnitelma. Opiston maahanmuuttajakoulutukseen osallistuneiden opiskelijoiden jatko-opintojen ja -työllistymisen tilannetta selvitetään tutkimushankkeella. Vuoden 2014 aikana maahanmuuttajaopetuksen kehittämisen tuloksena on syntynyt toimintamalli kotona lastaan hoitavan maahanmuuttajakotiäitien kielikoulutukselle yhdessä työväenopiston ja Espoon varhaiskasvatuksen kanssa. Työväenopisto vastaa tässä toimintamallissa opetuksesta ja varhaiskasvatus lastenhoidon järjestämisestä. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen valmistelutyön tulos on vapaan sivistystyön ruotsinkielisen opetus- ja kehittämisasiakirja alueen ruotsinkielisen väestön tarpeiden pohjalta. Työväenopisto osallistuu aktiivisesti ruotsin kielellä annettavan vapaan sivistystyön kehittämistyöhön vuoden 2014 aikana. Kehittämistyön pohjana ovat pohjoismainen yhteistyö, kestävä kehitys, monikulttuurisuus, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä nuorten ja nuorten aikuisten syrjäytymisen ennalta ehkäisy. 9

Vuonna 2014 espoolaisille aikuisille on vapaan sivistystyön kurssitarjotin, jonka suunnittelu perustuu vahvaan ainealueen substanssinhallintaan ja laadukkaaseen aikuispedagogiseen osaamiseen. Opetusta suunnitellaan sekä kohderyhmälähtöisesti että tarvelähtöisesti. Nuoret, lapsiperheet ja seniorit kohtaavat ikäisiään tai vertaisiaan saman mielenkiinnon kohteen ympärillä, omilla kohdennetuilla kursseillaan. Toisaalta eri-ikäiset ja eritasoiset oppijat voivat kohdata toisensa vapaasti kaikille tarkoitetuilla kursseilla, mikä tekee mahdolliseksi vertaisoppimisen ja tarjoaa tilaisuuden pidemmälle edenneille kurssilaisille jakaa omaa osaamistaan uusille oppijoille. Aikuisoppijat saavat opistosta opetusta, joka vahvistaa heidän edellytyksiään toimia aktiivisena kansalaisena muuttuvassa ja moniarvoisessa Euroopassa. Eri-ikäiset nuoret ja aikuiset löytävät opistosta kansalais- ja tietoyhteiskuntavalmiuksia edistävää opetusta. Vapaan sivistystyön hyvinvointitehtävän mukaisesti aikuiset oppijat tulevat hakemaan opistosta myös mahdollisuutta osallistua, oppia ja jakaa osaamistaan hyväksyvässä ja turvallisessa ilmapiirissä, ilman suorituspakkoa ja ennalta määrättyä tavoitetasoa. Toisaalta osallistujat saavat tukea omien tavoitteidensa laadintaan ja niiden saavuttamiseen, sekä opettajalta että oppijaryhmältä. Henkilöstö Työväenopiston henkilöstön rekrytoinnit toteutetaan Espoon kaupungin henkilöstöstrategisten linjausten mukaisesti. Opiston henkilöstöhallinnon toimintatavat ovat tehokkaita. Jokainen työntekijä käy kehityskeskustelut esimiehensä kanssa. Uusien työtekijöiden perehdytyksessä on käytössä mentorointimalli. Henkilöstöjohtamisen tulos on henkilöstösuunnitelma, jolla tuetaan työyhteisön sosiaalista toimivuutta muutosvaiheessa. Henkilöstön kehittämisen tukena on osaamiskartoitus, joka liittyy Osaava-ohjelman Opet Oppii hankkeeseen. Muutosvaiheessa painottuvat läpinäkyvä ja aktiivinen henkilöstötiedotus, jossa apuna ovat viikkotiedote, sähköinen henkilöstölehti sekä henkilöstön säännölliset tapaamiset. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen muutoshankkeessa mukanaolevien työryhmien jäsenten työtä tuetaan muutosvalmennuksella. Kehittäminen Tutkimusluonteisen ja kehittämistoiminnan toiminnan tuloksena syntyy kehittämisstrategia osana vapaan sivistystyön pedagogista kehittämistä. Kehittämistyön strategisia painotuksia suunnitellaan tiiviissä yhteistyössä aikuiskoulutuksen palvelukeskus hankkeen alaisessa valmistelutyöryhmässä. Aikuiskoulutuksen kehittämistyön tuloksena Espoon työväenopisto on vision suuntaisesti Suomen johtava vapaan sivistystyön organisaatio. Tutkimukseen perustuva kehittämistoiminta yhdessä opiskelijoiden kanssa saa aikaan uusia aikuiskoulutusinnovaatioita. Tutkittu tieto yhdistyy opetuskäytäntöihin, jotta työväenopiston opetuspalvelut ovat ajantasaisia ja tulevaisuuteen suuntaavia. Vahvat yhteistyösuhteet rakentuvat sekä korkeakoulujen että ammatillisten oppilaitosten kanssa. Aikuiskoulutuksen palvelukeskuksen toimintojen organisoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä Osaava ohjelman kautta. Tämä saa aikaan opettajakunnan 10

osaamisen kasvun aikuispedagogiikassa, talouden ja markkinoinnin hallinnassa sekä tieto- ja viestintäteknologisissa taidoissa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Helsingin suomenkielisen työväenopiston, Vantaan aikuisopiston ja Kauniaisten kansalaisopiston kanssa. Hanke kestää vuoden 2014 loppuun saakka. Vuoden 2014 kehittämisen tulos on vapaan sivistystyön tutkimustietopankki. Se on nettipohjainen palvelu, jossa on kootusti vapaan sivistystyön ja aikuiskoulutuksen tuore tutkimustieto. Pääkaupunkiseudun opistojen yhteinen ICT-kehittämistyö on synnyttänyt kansallisesti uniikin tietohallintajärjestelmän (Kursor), jonka avulla hallitaan asiakkuuksia, taloushallintoa ja pedagogista suunnittelua. Se edistää toiminnan tehokasta kokonaissuunnittelua sekä vaikuttavuuden hallintaa, sekä luo uuden tilastointijärjestelmän toiminnan seuraamiseksi. Opiston kansainvälinen kumppanuusverkosto vahvistuu vuoden 2014 aikana. Syntyy yksi uusi oppimiskumppanuus, joka rahoitetaan Grundtvig ohjelmalla. Vuoden 2014 aikana toimeenpannaan sidosryhmä-analyysi ja määritellään yhteydenpitotavat sekä aikataulut tähän suunnitelmaan eri tahojen kanssa. Opiston markkinointistrategia on valmis ja ohjaa toimintoja vuoden 2015 alusta alkaen. Se määrittelee toimintaympäristöanalyysin, kilpailuedut, asiakassegmentoinnit, tutkimussuunnitelman, tuotteet ja palvelut, hinnoittelun sekä markkinoinnin. Palvelumuotoilun avulla uudistetaan opiston asiakaspalveluprosessi. Opiston laadunvarmistusjärjestelmä vakiinnutetaan, ja sen kehittämistyötä jatketaan yhteistyössä muutosvaiheen toimijoiden kanssa. Tarja Lang rehtori 1.4 Yhteispalvelu (siirtyy palveluliikelaitokseen 1.1.2014) Yhteispalvelun tehtävä on tarjota kuntalaisille julkishallinnon ja muiden toimijoiden palveluita keskitetysti yhden luukun periaatteella. Toiminta perustuu lakiin julkisen hallinnon yhteispalvelusta (223/2007). 1.2.2011 voimaan tulleen lainmuutoksen mukaan yhteispalvelun valtakunnallista kehittämistä johtaa valtiovarainministeriö ja tehtävänä on myös sovittaa yhteen viranomaisten yhteispalvelua koskevia toimenpiteitä. Tätä tavoitetta on pyritty toteuttamaan Espoossa jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Espoon yhteispalvelu kehittää jatkuvasti toimintaansa yhteistyössä muiden kaupungin toimijoiden kanssa asiakaspalvelun edelleen kehittämiseksi. Yhteispalvelupisteiden etuna on erityisesti niiden sijainti lähellä kuntalaista sekä virastoaikoja joustavammat aukioloajat 11

Palvelut ja kehittäminen Yhteispalvelupisteet palvelevat kuntalaisia kaikilla Espoon suuralueilla. Vuodelle 2014 VM:n Asiakaspalvelu 2014 hanke tuonee Yhteispalvelulle uusia tehtäviä., tosin hankkeen nimestä huolimatta toteutus tapahtunee vasta vuoden 2015 puolella. Yhteispalvelupisteiden uudelleen organisointi Palveluliiketoimen toimialalle tapahtunee 1.1.2014 alkaen näin ollen yhteispalvelut ovat suurten muutosten edessä Yhteispalvelun antamia opastus-, neuvonta- ja asiointipalveluja monipuolistetaan ja kehitetään asiakaslähtöisesti yhteistyössä sekä kaupungin toimialojen ja liikelaitosten että valtion paikallishallinnon kanssa. Painopisteinä on neuvoa ja opastaa asiakkaita käyttämään sähköisiä asiointipalveluja ja antaa monikulttuurisille asiakkaille yleisneuvontaa ja opastusta julkishallinnon palveluista. Yhteispalvelupisteissä hoidetaan kaupungin käteiskassapalvelut. Yhteistyö- ja toimeksiantosopimuksia palvelujen antamisesta kuntalaisille on tehty useita mm. HSL:n joukkoliikenteen lipunmyynti, Länsi Uudenmaan Poliisin lupahallintoon kuuluvien ajokorttihakemusten ja maksujen vastaanotto, Kelan avustavat asiakaspalvelutehtävät ja Lippupisteen ja -palvelun lipunmyynti. Muualta muuttaneiden sekä monikulttuurisen asiakaspalvelun kehittämistä on jatkettu Reaaliaikainen neuvonta Click hankkeen myötä. Hankkeessa on mukana myös Helsinki, Kauniainen ja Vantaa, hankkeelle on saatu ESR:n rahoitus. Hankkeen tavoitteena on saada käyttöön chat palvelu asiakkaille sekä mahdollistaa palveluneuvojien kesken kuntarajat ylittävä Lync palvelun käyttö jolloin neuvontatyöhön on mahdollista saada ns. pika apua silloin kun esim. kielitaito asettaa rajoituksia tai jokin asia on varmistettava toisesta kunnasta. Palveluneuvojien välinen Lync yhteys on ollut käytössä Espoon ja Helsingin välillä, asiakkaille tarkoitettu chatti otettaneen pilottina käyttöön vuoden 2014 alussa kaikissa kaupungeissa. Yhteistä päivystysaikaa on viikoittain 6 tuntia ja palvelu kielet ovat pilotin aikana suomi ja englanti. Henkilöstö Yhteispalvelun henkilökunta määrä on pysynyt jo vuosikaudet vakiona (24 palveluneuvojaa yksi kiertävä palveluneuvoja, kiertävä palveluesimies, palveluesimies ja yhteispalvelupäällikkö). Nykyinen henkilökuntamäärä mahdollistaa tämänhetkiset laajat aukioloajat sekä nykyisen palveluverkon toiminnan. Toiminnan laajentuminen sekä asiakaspalvelutehtävien moni puolistuminen, asiakkaiden tarve saada palvelua myös virka-ajan ulkopuolella, Kelan neuvontatyöt sekä sähköisen asioinnin tuen lisääntyminen, että myös jatkuvasti kasvavat asiakasmäärät aiheuttavat haasteita henkilökunnalle. Asiakasmäärät ovat kasvaneet viimeisen kuuden vuoden ajan seuraavasti 12

vuosi asiakasmäärä 2007 129 692 2008 143 152 2009 143 680 2010 158 398 2011 161 558 2012 164 516 Asiakasmäärään ei ole sisällytetty ennakkoäänestyksen aikaan äänestämässä käyneitä. Henkilökunnan osaamisen kehittämistä jatketaan omalla sekä yhteistyökumppaneiden tarjoamalla koulutuksella yhteistyösopimusten mukaisesti. Talous ja investoinnit Vuosien 2014-2015 aikana varaudutaan eri yhteispalvelupisteiden toimintojen siirtämiseen uusiin toimitiloihin. Matinkylän yhteispalvelupisteen toiminta on suunniteltu siirtyvän palvelutorialueelle. Tapiolan yhteispalvelupisteen toiminnan siirtymien uuteen tilaan on edelleenkin selvityksessä. Neuvotteluja mahdollisuuksista eri toimijoiden kanssa yhteisiin tiloihin siirtymisestä jatketaan. Espoonlahden yhteispalvelupisteen toiminta on vuonna 2007 hyväksytyn hankesuunnitelman mukaisesti, päätetty siirtyvän Espoonlahden aluekirjaston kanssa yhteisiin toimitiloihin. Espoon keskuksen yhteispalvelupisteen toimintojen on suunniteltu siirtyvän Entressen kirjaston läheisyyteen. Siirtymistä hankaloittaa sopivien tilojen löytyminen sekä siirtyminen kaupungin omista tiloista vuokratiloihin. Päivi Nyholm vs. yhteispalvelupäällikkö 2.1 Näyttelykeskus WeeGee Palvelut Näyttelykeskus WeeGee toimii viiden museon (EMMA, KAMU, Leikkimuseo, Kellomuseo, Helinä Rautavaarnan museo) sekä museokaupan ja ravintolan muodostamana palvelukokonaisuutena. Alle 18-vuotiaat ja yli 70 - vuotiaat pääsevät maksutta WeeGeen museoihin. Näyttelykeskuksen toiminnan keskeisenä tavoitteena on monipuolisen ja korkeatasoisen näyttely-, palvelu- ja tapahtumatarjonnan tuottaminen sekä museoiden tunnettuuden ja asiakasvirtojen kasvattaminen. Näyttelykeskus WeeGee vastaa keskuksen yhteisten palvelujen tuottamisesta. Näitä ovat aula-, lipunmyynti- ja infopalvelut sekä talon yhteistapahtumien tuottaminen. Lisäksi Näyttelykeskus tukee museoiden toimintaa koordinoimalla talon näyttely- ja tapahtumatarjontaa sekä toteuttamalla tapahtumamarkkinoin- 13

tia. Ylläpidämme WeeGeen yhteisiä www-sivuja, sekä seuraamme museoiden tunnettuuden kasvua erilaisten tutkimusten ja ovensuukyselyjen avulla. Vuonna 2014 WeeGeen museoissa on perusnäyttelyiden lisäksi noin 15 vaihtuvaa näyttelyä opastuksineen, työpajoineen ja yleisötilaisuuksineen. Toimintavuoden aikana järjestetään useita teematapahtumia ja tavoitteena on ylittää 230 000 museo- ja tapahtumakävijää. Edellisten lisäksi Näyttelykeskuksen henkilökunta osallistuu toimialan yhteisten tapahtumien tuottamiseen. Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisen haasteet liittyvät museokauppakonseptin kehittämiseen, tapahtumien ja tilaisuuksien toteuttamiseen sekä asiakaspalvelun monipuolistamiseen. Vuosina 2014-2015 WeeGeen strategiset linjaukset työstetään tuloskorttimenetelmällä konkreettisiksi arviointikriteereiksi, tavoitetasoiksi ja toimenpiteiksi. WeeGee- organisaation roolia terävöitetään ja toiminnassa keskitytään perustehtävien ylläpitoon, joita ovat asiakaspalvelutehtävät, toimintaympäristön seuraaminen ja keskuksen hallinnointi Espoon kaupungin yksikkönä näyttelykeskuksessa sekä keskuksen tunnettuuden kasvattaminen tapahtumamarkkinoinnin keinoin. Toiminnassa tärkeänä osa-alueena on edelleen tunnettuuden kasvattaminen. Tavoitteena on tunnettuuden ja asiakasmäärien lisääminen kansallisella tasolla. Museokaupan konseptiuudistus viedään käytännön toteutukseen vuoden 2014 aikana yhteistyössä Koy WeeGeen kanssa. Budjetissa varaudutaan toteutukseen. Henkilöstö Henkilökunnan määrän pysyessä 2014 ennallaan keskitytään työtehtävien tarkoituksenmukaiseen suunnitteluun. Vakituisen henkilöstön määrä on niin vähäinen, että sairauspoissaolojen vaikutus näkyy toiminnassa välittömästi. Henkilöstövajeen paikkaaminen riskien toteutuessa on haastavaa ja kuormittaa henkilöstöä. Henkilöstön räätälöityä kouluttamista jatketaan mahdollisuuksien mukaan. Kehityskeskusteluissa työntekijöiden koulutussuunnitelmat päivitetään ja osaamista pyritään kehittämään kunkin oman työalan tarpeen mukaan. Kouluttautumista hidastaa henkilöstön vähäinen määrä, henkilöstö on kiinni töissään ja on vaikeaa löytää aikaa kouluttautumiselle. Tämä koskee etenkin aulapalveluita ja käyttömestaria. Talous ja investoinnit Näyttelykeskus WeeGee on nettobudjetoitu yksikkö, jonka toiminta perustuu hankittujen tulojen hyödyntämiseen. 14

Näyttely- ja tapahtumamarkkinointia tuetaan hakemalla synergiaa talon toimijoiden kanssa. WeeGeen investoinnit keskittyvät vuosina 2014 2015 museokauppakonseptin uudistuksen toteuttamiseen ja piha-alueen viihtyisyyden ja toiminnallisuuden kehittämiseen. Keskuksen kamera- ja turvallisuusjärjestelmien päivitetään ja se vaatii arviolta 100 000 euron investoinnin. Tämä tehdään yhteistyössä Koy WeeGeen kanssa Lea Rintala yhteyspäällikkö 2.2 Espoon kaupunginmuseo Palvelut Kaupunginmuseo on kulttuuriperinnön tallennus-, tieto- ja toimintakeskus, joka tarjoaa viidessä toimintapisteessään (KAMU, talomuseo Glims, koulumuseo Lagstad, huvilamuseo Rulludd, Pentalan saaristopäivät) kaupunkilaisille palveluja espoolaisen historian ja sen laajemman kontekstin ymmärtämiseksi. Missionsa mukaisesti museo tuo historian voimavaraksi tähän, sekä rakentaa ja ylläpitää espoolaista identiteettiä. Museoviraston kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti museo toimii rakennus- ja maankäyttölain tarkoittamana kulttuuriympäristöviranomaisena. Toiminnan kehittäminen Näyttelykeskus Weegeellä sijaisevassa KAMU-päänäyttelytilassa syksyllä 2013 avattava pysyvä, entistä laajempi "Tuhat tarinaa Espoosta"-näyttely mahdollistaa laajemman ja monipuolisemman pedagogisen ohjelmistotarjonnan, jossa huomioidaan entistä enemmän Espoo-tarinaan sisällytettyjä kehittämisohjelmia mm. nuorten syrjäytymisen estämiseksi ja varttuneen väen suhteen. 2014 vaihtuvat näyttelyt, jotka toteutetaan omina produktioina, ovat keväällä avattava Espoon kadonneet kartanot-näyttely sekä syksyllä avattava näyttely terveyskylpylöiden kulttuurihistoriasta, jonka lähtökohtana on Espoon terveyslähde, mutta joka laajenee tarkastelemaan kylpylöitä antiikista nykypäivään. Pentalan saaristomuseon valmistelua jatketaan siten, että korjausvuorossa on ns. Rosengårdin huvila. 2014 on viimeinen vuosi jolle korjauksiin on osoitettu rahaa, joten saaristomuseon valmistumisen aikataulu on epävarma Yhteistyötä muiden museoiden ja toimijoiden kanssa kehitetään edelleen, mm. valtakunnallisen TAKO-tallennusprojektin yhteydessä, sekä osallistumalla työskentelyyn useamman museon yhteisen kokoelmakeskuksen aikaansaamiseksi. Museon omaa roolia Espoon ja valtakunnallisen toiminnan osana selkeytetään laatimalla museolle tutkimuspolitiikka aiemmin julkaistun kokoelmapolitiikan jatkoksi. Museon tehtävien muuttuessa ja monipuolistuessa lisääntyvää huomiota kiinnitetään henkilökunnan osaamisen pitämiseen ajan tasalla. 15

Henkilöstö Vuoden 2014 tavoitteena on saada uusi kovaesinekonservaattori/tutkija, että kokoelmien hoito ja niiden käyttö pystyttäisiin pitämään ammattilaisella tasolla. Talous ja investoinnit Museon omat resurssit käytetään yllämainittuihin toimintoihin. Tunnuslukuja Kävijöitä 70 610 Kokoelmien kokonaismäärä 244 995, vuoden 2012 kokoelmakartunta 1 753 Valokuvakokoelma 98 100, vuoden 2012 kartunta 891 Näyttelyt omana tuotantona 4, yhteistuotantona 1 Museon verkkosivujen vierailijamäärä 24 959 Opastukset yhteensä 1 422 Koululaisopastuksiin osallistuneet yhteensä 11 487 Annetut viranomaislausunnot 73, kannanotot 90 Timo Tuomi museotoimenjohtaja 2.3 Espoon kulttuurikeskus Palvelut Espoon kulttuurikeskus on Espoon esittävän taiteen päänäyttämö. Kulttuurikeskuksen ohjelmakokonaisuus rakentuu yhteistyökumppanien, tilavuokraajien ja oman tuotannon yhdistelmästä. Kulttuurikeskuksen keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat Tapiola Sinfonietta, Espoon Kaupunginteatteri, Espoon musiikkiopisto, Tapiolan kirjasto, Café Mezzo sekä festivaaliorganisaatiot kuten Aprill Jazz, Espoo Ciné, KuoroEspoo ja Espoon Kansainvälinen Pianoviikko. Ohjelmatarjonnassa huomioidaan kaupungin ja T3 -alueen kulttuuri-imagoon liittyvät tavoitteet ja uusien kohderyhmien tavoittaminen. Ohjelmistossa on korkeatasoisia klassisen ja kevyenmusiikin konsertteja, teatterivierailuja, tanssi- ja elokuvaesityksiä. Lisäksi kulttuurikeskuksessa järjestetään runsaasti yritysten ja yhteisöjen juhla- ja koulutustilaisuuksia. Kulttuurikeskus on myös yhteisöllinen tila joka tarjoaa puitteita kuntalaisten arki- ja juhlatilanteiden tarpeisiin. Kulttuurikeskuksessa annetaan myös taiteen perusopetusta, järjestetään näyttelytoimintaa sekä luodaan mahdollisuuksia kuntalaisten taideopiskelulle, tiedonhaulle ja vapaa-ajan harrastuksille. Henkilöstö Henkilöstön osaamista kehitetään vastaamaan nopeasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Sähköinen asiointi ja viestintämaailma edellyttävät monenlaisten uusien työkalujen haltuunottoa. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin ja päivittää osaamistaan oman työalansa tarpeiden mukaan. Henkilöstöä kannustetaan oman alansa ammatillisten virtausten seuraamiseen niin kotimaisilla 16

kuin kansainvälisillä foorumeilla. Työtehtävien sisältöä käydään läpi kehityskeskusteluissa, näin varmistetaan palvelujen ja tuotantotapojen laadukkuus ja sujuvuus myös muutosten keskellä. Henkilöstön turvallisuuskoulutuksia jatketaan. Toiminnan kehittäminen T3- alueen rakentumisen myötä Espoon kulttuurikeskukseen kohdistuu yhä enemmän odotuksia talon kehittämisestä kiinnostavaksi ja houkuttelevaksi vapaa-ajan keskukseksi. Kulttuurikeskuksen vetovoimaisuuden säilyttäminen edellyttää panostamista uusien kumppanuuksien löytämiseen ja entisten yhteistyökumppanien kanssa tehtävän yhteistyön syventämistä ja uudistamista. Espoolaisten odotukset Espoon kulttuurikeskuksen toiminnasta liittyvät monipuolisten ja tasokkaiden kulttuuripalveluiden saatavuuteen. Eri asiakasryhmien tarpeita pyritään tunnistamaan yhä paremmin ja kehittämään toimintaa sen mukaisesti. Näkyvyyttä internetissä ja sosiaalisessa mediassa pyritään kehittämään vastaamaan nykyaikaisen tapahtuma- ja markkinointiviestinnän tarpeita. Talous ja investoinnit Vuonna 2014 Espoon kulttuurikeskus täyttää 25 vuotta. Kiinteistön ikääntyminen asettaa yhä suurempia paineita talon peruskorjaukselle. Myös Espoon kulttuurikeskuksen tiloissa toimivien vakituisten käyttäjien lisätilatarpeiden ratkaiseminen tulee ajankohtaiseksi perusparannushankkeen valmistelun yhteydessä osana kulttuuriaukion ja sen lähialueen kehittämistä. Uudistamista tarvitsevat kulttuurikeskuksen koko infrastruktuuri, salitilojen tekniikka ja Tapiolasalin akustiikka. Talon turvallisuuden kannalta keskeisiä uudistamiskohteita ovat myös erilaiset it- ja sähköverkkoihin liittyvät uudistushankkeet kuten sähköinen kulunvalvonta ja valvontakamerajärjestelmät. Tunnuslukuja TOT 2012 TA 2013 TA 2014 2015 2016 Käyntikertoja 650 000 650 000 650 000 670 000 670000 Kävijöitä (tilaisuudet) 160 000 160 000 160 000 170 000 170000 Salitunteja 3 600 3 900 3 900 4 000 4 400 Salien käyttöaste % 61 65 65 65 65 Henri Sneck vs. johtava intendentti 17

2.4 Sellosali Palvelut Sellosali toimii korkeatasoisena kulttuuritapahtumien estradina pääkaupunkiseudulla tarjoten eri väestöryhmille suunnattua monipuolista kulttuuritoimintaa. Keskeisimmät tavoitteet ovat monipuolisen ja korkeatasoisen tapahtumatarjonnan turvaaminen, riittävien talousresurssien ylläpitäminen sekä erityisesti lapsille ja perheille suunnatun kulttuuritarjonnan kehittäminen. Sellosalin ohjelmisto muodostuu oman tuotannon tapahtumista, muiden tapahtumajärjestäjien kanssa yhteistyössä tuotetuista tapahtumista sekä ohjelmatoimistojen ja muiden tapahtumajärjestäjien ns. vuokratilaisuuksista. Sellosalin ohjelmistoon kuuluu monipuolisen konserttitarjonnan lisäksi musiikkiteatteria, musikaaleja, oopperaa, nukketeatteria, elokuvia, lastentapahtumia, levytyksiä sekä yritys- ja juhlatilaisuuksia. Yhteistuotantoja järjestetään mm. Helsingin juhlaviikkojen, JuuriJuhla ry:n, Suomen Kansallisoopperan, Tapiola Sinfoniettan, Musiikkiopisto Juvenalian ja pääkaupunkiseudun nukketeattereiden kanssa. Sellosali on mukana kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! - hankkeessa tarjoamalla Espoon koulujen oppilaille kulttuuritarjontaa. Lasten ja nuorten tapahtumatarjontaan kuuluvat lisäksi lasten ja perheiden lauantait, päiväkoti- ja koululaisesitykset sekä erilaiset nuorisokonsertit. Tunnuslukuja TOT 2010 TA 2011 TAE 2012 2013 TAE 2014 Kävijöitä (tilaisuuksissa) 34 562 39 000 39 500 40 000 40 000 Salitunteja 2 216 2 200 2 200 2 200 2 200 Salin käyttöaste % 73 73 73 73 73 Henkilöstö Sellosalissa kiinnitetään erityistä huomiota työtehtävien ja johtamisen kehittämiseen sekä työhyvinvointiin henkilöstön keskuudessa. Henkilöstön hyvinvoinnista huolehditaan monin tavoin: kehityskeskusteluissa jokaisen työntekijän koulutussuunnitelma päivitetään ja työssä jaksamista seurataan systemaattisesti. Osaamista kehitetään omaan ammattialan jatkuviin muutostarpeisiin ja substanssikysymyksiin liittyen. Koko henkilöstö osallistuu vuosittain turvallisuus- ja ensiapukoulutuksiin sekä tarvittaessa muuhun ammattitaitoa ylläpitävään koulutukseen mahdollisuuksien mukaan. Henkilöstön asiakaspalvelutaitojen hyvään laatuun ja sen seurantaan kiinnitetään huomiota kokonaisvaltaisesti. Toiminnan kehittäminen Toiminnan kehittämisen haasteet liittyvät tapahtumatuotantoon ja markkinointiviestintään pääkaupunkiseudun lisääntyneessä kilpailutilanteessa. Sellosalin tavoitteena on kehittää pitkäjänteisesti omaa elinvoimaisuutta ja vetovoimaa pyrkimällä lisäämään omaa tunnettuutta, kehittämään laadukasta ja monipuolista ohjelmasisältöä, sekä tavoittamaan uusia kohderyhmiä ja sitä kautta kasvattamaan kävijämääriä yleisötilaisuuksissa. Yleisötutkimusten ja asiakaspalautteiden analysointia tehdään säännöllisesti ja toimintaa verrataan muihin valtakunnan toimijoihin, mm. Helsingin kulttuurita- 18

loihin sekä osallistutaan kaupunkikulttuurin tulosyksikön yhteisen viestinnän kehittämiseen. Eri asiakasryhmien tarpeita pyritään tunnistamaan yhä paremmin ja kehittämään palvelukonseptia muuttuvien tarpeiden mukaisesti. Asiakastyytyväisyyden varmistamiseksi suoritetaan myös teemahaastatteluja lastentapahtumien, rytmimusiikin konserttien ja klassisen musiikin konserttien yleisöille. Talous ja investoinnit Sellosali hyödyntää nettobudjetoituna yksikkönä toiminnasta saatavia vuokraja lipputuloja omassa ohjelmatuotannossaan ja markkinoinnissaan. Sellosalin investoinnit keskittyvät pääasiassa näyttämötekniikan muuttuviin teknisiin tarpeisiin. Valo- ja äänikalustoa täydennetään siten, että Sellosali säilyttää myös tulevaisuudessa paikkansa korkeatasoisena musiikkitalona teknisen varustelunsa osalta. Sellosalin täyttäessä kymmenen vuotta vuonna 2013, kiinteistön ja kaluston ikääntyminen asettaa jonkin verran tarpeita peruskorjauksiin ja yleisen kunnossapidon kustannuksiin tulevina vuosina. Tero Kaakkunen vs. johtava tuottaja 2.5 Tapiola Sinfonietta Palvelut Tapiola Sinfonietta vastaa korkeatasoisesta, säännöllisestä orkesteritoiminnasta Espoossa, levyttää, tekee kiertueita muualla Suomessa ja ulkomailla sekä harjoittaa lapsille, nuorille, ikäihmisille ja erityisryhmille suunnattua taidekasvatusta. Orkesteri toteuttaa strategista tehtäväänsä huippuelämysten tarjoajana tuomalla Espooseen kansainvälisiä tähtisolisteja ja -kapellimestareita sekä hiomalla orkesterin valmiuksia esiintymällä myös ilman kapellimestaria. Vuoden 2014 aikana järjestetään vähintään 55-59 konserttia (48 Espoossa, 5 muualla Suomessa ja 2-6 ulkomailla). Konserttijako: Kausikonsertit 18 Iltapäiväkonsertit 4 KULPS!, lasten ja perhekonsertit 12 Vappukonsertti ja muut vastaavat 4 Taiteilijat lähikuvassa 6 Kamarimusiikkia kartanoissa 4 Konsertit Musiikkitalossa ja muualla Suomessa 5 Konsertit ulkomailla 2-6 19

Lisäksi 30-40 muuta esiintymistilaisuutta, joita ovat KULPS!-työpajat ja vanhainkotiesiintymiset sekä yleisölle avoimet kenraaliharjoitukset. Vuoden aikana tavoitetaan 45 000 kuulijaa, joista lapsia 7 000. Tapiolasalin keskimääräinen yleisömäärä on noin 630. Kantaesityksiä tehdään 3 Vuonna 2014 tehdään 3 levytystä ja konserteista radioidaan 5. Toiminnan kehittäminen Vuonna 2014 vahvistetaan kansainvälistymistä soittamalla toukokuussa radioitava konsertti Radio Francessa, Pariisissa. Lisäksi on suunnitteilla kiertue Japaniin toukokuussa jos resurssit antavat myöden. Orkesterin vierailijoiksi kutsutaan yhä korkeatasoisempia vierailijoita samalla kun omien soittajien huippuunsa hiottua ammattitaitoa hyödynnetään mahdollisimman paljon myös solistitehtävissä.. Talous ja investoinnit Orkesterin tehtävänä on toimia kansallisesti ja kansainvälisesti korkeatasoisena soittajistona. Orkesterin investoinnit keskittyvät soitintilanteen parantamiseen. Hanna Kosonen intendentti 20

2 TALOUS Kulttuurilautakunnan vuoden 2014 kehyksen menojen loppusumma on 58,7 milj. euroa, jossa on vähennystä 4,3 milj. euroa eli 6,8 prosenttia vuoden 2013 korjattuun talousarvioon. Sivistystoimen organisaatiomuutoksen yhteydessä taiteen perusopetus siirretään vuoden 2014 alusta kulttuurilautakunnalta opetus- ja varhaiskasvatuslautakuntaan ja Svenska rum lautakuntaan, yhteensä 4,9 milj. euroa. Ruotsinkielellä annettu kulttuuripalvelu 165 000 euroa siirretään Svenska rum lautakuntaan. Yhteispalvelu siirretään palveluliikelaitokseen 1.1.2014. Yhteispalvelun määräraha 1,781 milj. on vielä kulttuurilautakunnan kehyksessä varattuna sisäisten palvelujen ostoon yhteispalvelulta. Kehyksessä on otettu huomioon palkankorotusten vaikutus 228 000 euroa. Sisäisten palveluiden (tilavuokrat ja siivous) uudet tilat ja hinnankorotukset 647 000 euroa. Tulotavoite on 3,45 milj. euroa, josta vähennetään yhteispalvelun tulotavoite 200 000 euroa. 1000 Tot 2011 Tot 2012 Mta 2013 Tae 2014 v. 2015 v. 2016 Kaupunkikulttuuri Nettobudjetoidut/yhteinen sitova toimintakate Toimintamenot kaupunkikulttuuri 8 640 8 966 8 890 näyttelykeskus WG 5 230 5 353 5 384 2 747 2 747 2 747 kulttuurikeskus 3 163 3 286 3 225 3 249 3 249 3 249 Sellosali 1 657 1 742 1 648 1 666 1 716 1 746 kaupunginmuseo 3 723 3 705 3 793 3 832 3 882 3 912 Tapiola Sinfonietta 3 690 3 543 3 663 3 709 3 789 3 809 Yhteensä 26 103 26 595 26 603 15 203 15 383 15 463 Toimintatulot 1 716 1 534 739 703 738 756 Sitova toimintakate -24 387-25 360-25 864-14 500-14 645-14 707 Alueelliset kulttuuripalvelut Brutto, yhteinen sitova taso Toimintamenot tulosyksikön johto ja kehittäminen, uusi yksikkö 1.1.2014 11 874 12 359 12 477 1.1.2014 yksikköön kuuluu mm. avustukset johto 401 363 598 kaupunginkirjasto 18 084 18 073 19 453 19 740 20 166 20 866 kulttuuripalvelut 6 520 6 627 6 871 2 337 2 387 2 541 yhteispalvelu 1 674 1 600 1 763 1 781 1 781 1 781 yhteispalvelu siirtyy Palveluliikelaitokseen 1.1.2014. Yhteensä 26 679 26 663 28 685 35 732 36 693 37 665 Toimintatulot 965 955 1 311 1 187 1 197 1 217 Toimintakate -25 714-25 708-27 374-34 545-35 496-36 448 Työväenopisto, sitova toimintakate Toimintamenot 7 803 8 041 7 739 7 816 7 909 7 959 Toimintatulot 2 239 2 382 1 560 1 560 1 584 1 616 Sitova toimintakate -5 564-5 659-6 179-6 256-6 325-6 343 21

Toimintamenot 60 585 61 299 63 027 58 751 59 985 61 087 Toimintatulot 4 920 4 871 3 610 3 450 3 519 3 589 Toimintakate -55 665-56 727-59 417-55 301-56 466-57 498 Vuoden 2014 käyttösuunnitelma tuodaan lautakuntaan helmikuussa 2014. Käyttösuunnitelman yhteydessä tarkennetaan menojen kohdentamista yksikkötasolla. Siirrot KULAlta, Taiteen perusopetus, suomenkielinen 4 284 mitkä on vähennetty Taiteen perusopetus, ruotsinkielinen 620 talousarvioehdotuksesta Suko johtaja 83 SVERUM, ruotsinkielinen kulttuuripalvelu 165 ruotsinkielisen kulttuuripalvelun tulotavoite 10 KULAn budjetissa on mukana yhteispalvelun 1,781 milj. euroa sisäisissä ostoissa. Yhteispalvelun tulotavoite on 200 000 euroa Tulosyksikön johto ja kehittäminen (uusi yhteinen yksikkö) Yhdistetty vapaa sivistystyö ja kaupunkikulttuuri, jossa on mukana mm. yhteisöjen avustukset ja itsenäisyyspäiväkonsertti. Kehyksessä on mukana Tilat ja siivous 647 Uudet tilat ja hinnankorotukset *tilojen keskimääräinen hinnankorotus on 1,72 % *siivoukset ovat vuoden 2013 tasolla Palkankorotukset 228 Yhteensä 875 Kehyksen ulkopuolella ovat Indeksikorotukset ostopalvelut ja tarvikkeet 125 mm. kirjastoaineisto Kulttuurituottaja, alueet 50 Näyttelykeskus WeeGeen vartiointi 30 Vahtimestaripalvelut, työväenopisto 80 Yhteensä 305 22

Kulttuurilautakunnan investointiesitys vuosille 2014-2018 1 000 KULTTUURIN TULOSYKSIKKÖ 1.1.2014 Yht. Vapaan sivistystyön v. 2014 v. 2015 v. 2016 2017 2018 14-18 tulosyksikkö 95 Koneet ja kalusto, ensikertainen kalustaminen Kaupunginkirjasto 75 200 1 800 3 300 0 5 375 Työväenopisto 30 0 0 0 0 30 Kulttuuripalvelut 60 0 0 1 350 120 1 530 Yhteispalvelu 50 0 170 0 0 220 Yhteensä 215 200 1 970 4 650 120 7 155 Kaupunkikulttuurin tulosyksikkö 95 Koneet ja kalusto, ensikertainen kalustaminen Kaupunkikulttuuri 80 0 25 0 0 105 Kulttuurikeskus 265 515 225 180 85 1 270 Sellosali 155 125 135 135 190 740 Kaupunginmuseo 150 0 0 0 150 Tapiola Sinfonietta 250 0 0 250 500 Yhteensä 650 890 385 315 525 2 765 Koneet ja kalusto yhteensä 865 1 090 2 355 4 965 645 9 920 Investointiesitys on käsitelty kulttuurilautakunnassa 11.6.2013 Terttu Nygren talousasiantuntija 23