Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen Uusi Kunta 2017 ohjelma Ari Kolehmainen
Asiat Perustehtävä ja tavoitteet, Prosessin päävaiheet ja aikataulut Kuntahallinnon muutoksen toimintaympäristö Kunnallishallinnon kehittämistavoitteita, hallitusohjelmatavoitteita Rinnakkaisia kehittämisselvityksiä, Kehitystrendit Pohjoismaissa Kuntalain uudistaminen (voimaan viimeistään 1.1.2017) Kuntakäsitys, vahvan peruskunnan variaatiot, asiakas/kuntalainen Raportointi
Perustehtävä ja tavoitteet
Uusi Kunta 2017- ohjelman perustehtävä Uusi Kunta 2017 perustehtävä ja tavoitteiden kiteytys Perustehtävänä on rakentaa yhdessä kuntien ja sidosryhmien kanssa visio ja toimintamallit siitä, millainen on erilaisissa ympäristöissä elinvoimainen kunta, elävä itsehallinto ja suomalainen kunnallishallinnon järjestelmä. Uusi kunta 2017 ohjelmalla pyritään varmistamaan (tavoitteet ja keinot), että Paras -hankkeen päättyessä vuoden 2012 lopussa on valmiina rakenne- ja toimintamallit seuraaville valtuustokausille. Ohjelma tuottaa myös tarvittavaa tietoa 2010-luvulla käynnistyvän kuntalain uudistamistyöhön esimerkiksi kysymykseen siitä, pärjätäänkö 2010-luvulla yhdellä kuntamallilla Itsehallinnollisesti tarkastellen ytimessä on erityisesti kuntien itsehallinnon ja palvelutuotannon mahdollistava rahoitusjärjestelmä Kunta-valtiosuhteeseen pureutuva edunvalvonnallinen kokonaisuus Itsehallintoa kunnissa itsessään vahvistava kehittämishanke, esiintuo kuntalaisten vastuuta omasta elämästään ja yhdyskunnastaan. Samalla vahvistetaan visiolähtöistä uudistustyötä jo Paras- hankkeen toteutusvaiheessa sekä vahvistetaan kuntalähtöistä muutosjohtajuutta.
Prosessin päävaiheet ja aikataulut Uusi Kunta 2017 -valmistelun päävaiheet Uusi kuntaja palvelurakenne Uudet toimintamallit Kuulemisja tiedonkeruuvaihe Mallinnusvaihe (kunta- ja aluerakenne, palvelujärjestelmät etc.) Raportointivaihe Säädösvaihe Kuntalaki viimeistään 1.1.2015-1.1.2017 Elävä itsehallinto ja kunnallishallinnon järjestelmä Uusi rahoitusjärjestelmä Toimiva kuntavaltiosuhde 1.11.2009 2010-2011 31.12.2012 31.12.2014 1.1.2017
Prosessin päävaiheet ja aikataulut Uusi Kunta 2017-kehitysprosessin kanavia Itsehallinnon käyttöteoria Julkaisut Usopilotit Kuntalakikomitea Hallitusohjelmatavoitteet Uusi Kunta
Toimintaympäristön muutostekijöitä
Kuntahallinnon muutoksen toimintaympäristö - muutoksessa vaikuttavat kerrokset Suomi ja globaalit megatrendit 2020-luvun kunnallishallinnon kehykset (kansantalous, julkinen talous, kunnan tehtävät/rahoitus) Paikallinen toimintaympäristö osana globaalia maailmaa (työvoima, yritykset, elinvoima, kilpailukyky) Moninainen kuntayhteisö ((hyvinvointi, kuntalaiset, yhdyskuntarakenne, monikulttuurisuus) Kuntaorganisaatio (johtaminen, organisaatio, palvelut, talous ja henkilöstö)
150 miljoonaa käyttäjää Puhelin 89 vuotta Henkilöauto 77 vuotta Televisio 38 vuotta Matkapuhelin 26 vuotta PC 18 vuotta Sony Walkman 16 vuotta Internet 8 vuotta ipod 6 vuotta Facebook 5 vuotta Windows 7 9 kuukautta
Toimintaympäristö asettaa vaateita Julkisen talouden kestävyysvaje 2015 on 5,5 % bkt:stä. Lähes puolet kohdistuu kuntiin Kuntien työvoimasta yli 60 % jää eläkkeelle 2030 mennessä Väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta Palvelujen valinnan vapaus lisääntyy. Kuntien vaikea ennakoida Kunnat ja alueet erilaistuvat Yhteisöllisyys ja osallisuus muuttuvat. Demokratia ja itsehallinto murroksessa
Väestötekijöiden vaikutus terveyspalvelujen sekä eräiden sosiaalipalvelujen kysyntään ja kustannuksiin: Lisärahoituksen tarve verrattuna vuoteen 2010, mrd. 2,5 2,0 1,5 Terveys- ja sosiaalipalvelut (1,6 %/v) Terveyspalvelut (1,4 %/v) Sosiaalipalvelut (1,9 %/v) 2,5 2,0 1,5 1,0 1,0 0,5 0,5 0,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Lähde: Peruspalveluohjelma/STM 0,0
% 70 60 50 Kuntien taloudellinen riippuvuus valtionhallinnosta vaihtelee Kuntien tilinpäätösten mukaisten valtionosuuksien osuus verorahoituksesta vuonna 2009, % (verorahoitus = verotulot + valtionosuudet) 94 kunnalla osuus yli 50 % Maksimi: Ranua 67,4 % 40 30 20 10 238 kunnalla osuus alle 50 % Keskimäärin Manner-Suomessa 28,1 % Mediaaniarvo Manner-Suomessa 43,5 % 0-10 Minimi: Espoo -0,3 % 0 50 100 150 200 250 300 Kunnat valtionosuuksien ja verorahoituksen suhteen mukaisessa suuruusjärjestyksessä 332 Kuntien lkm Lähde: Tilastokeskus
Maakuntien yleinen kehitys erilainen Maakuntien yleistä kehitystä kuvaavan BTV-indikaattorin (tuotanto-, työllisyys- ja väestönkehitys) poikkeamat maan keskimääräisestä kehityksestä neljällä eri jaksolla aikavälillä 1988-2007 (Rakennemuutoskatsaus 2010).
Huoltosuhteen muutos %:na 2009 2030. Lähde: Tilastokeskus. Väestöllisen huoltosuhteen suhteellista muutosta kuvaavassa kartassa havainnollistetaan kuinka paljon 0-14 vuotiaiden ja yli 64 vuotiaiden määrä arvioidaan kasvavan suhteessa työikäisten määrään ajanjaksolla 2009-2030. Mitä tummempi väri, sitä suuremmaksi muutos on ennakoitu. Alueellisesti tarkasteluna muutos tulee olemaan voimakkainta Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois- Savossa. Lisäksi voidaan todeta ettei väestöllinen huoltosuhde ole kyseisellä ajanjaksolla paranemassa yhdessäkään kunnassa.
Aluerakenne polarisoituu Suomen aluerakenteen viimeaikainen ja tuleva kehitys Oulun, Turun, Tampereen, Helsingin ja Jyväskylän ympäristöt tulevat kehittymään ja kasvamaan varmimmin. Turku, Helsinki ja Tampere itsessään eivät välttämättä vedä väkeä enää yhtälailla kuin aiemmin, mutta niiden ympäryskunnat sitäkin vahvemmin. Oulu ja Jyväskylä puolestaan jatkavat vielä kasvuaan. Lisäksi Vaasa ja Mustasaari sekä Kuopion alue tulevat kehittymään vahvemmin kuin muu Suomi. Näiden kasvualueiden ympäröimän muun Suomen kehitys ei näytä kovinkaan valoisalta. Väestön eikä liioin asutun alueen kasvuakaan ole havaittavissa oikeastaan muualla kuin edellä mainituissa kasvukeskuksissa, muutamia yksittäisiä kuntia lukuun ottamatta. Kansainvälisessä kilpailussa pärjäämisessä on metropolin kehitys on tärkeä Johanna Hätälä & Jarmo Rusanen Numero 1/2010, Nordia Tiedonantoja, KAKS
Muutosvoima kuntahallinnon kehityksessä Mitkä sinä näet suurimpina kuntia muuttavina voimina vuoteen 2025 mennessä? Ilmaston- ja ympäristön muutos Vastausten määrä Tärkeys Lukuohje: sininen palkki kertoo vastausten määrän kussakin teemassa ja vihreä palkki tärkeyden. 1499 vastausta. Palveluiden järjestäminen, väestörakenteen muutos ja talous ovat vastaajien mielessä useimmin, kun kysytään suurimpia kuntia muuttavia voimia vuoteen 2025. Merkittävimmiksi kuntia muuttaviksi voimiksi nähdään nimenomaan väestörakenteen muutos. Väestö ikääntyy Lähes kaikkien kuntapalvelujen toteuttamisessa on paremmin otettava huomioon niiden saavutettavuus ja käyttökelpoisuus ikääntyvien kannalta. 16
Arviot muiden ajatuksista suurimmista kuntia muuttavista voimista Ilmaston- ja ympäristön muutos Väestörakenteen muutos on vastaajien mielestä merkittävin muutosvoima kunnille. Siitä vallitsee myös vahva yksimielisyys. Mielipiteet hajoavat enemmän kuntarakenteen muutosta sekä ilmaston- ja ympäristön muutosta käsittelevissä teemoissa. Lukuohje: Pallon koko kertoo sen, paljonko aiheesta on kirjoitettu. Pallon korkeus kertoo sen, miten tärkeäksi vastaaja asian kokee. Vastaajat ovat yksimielisempiä asioista, jotka ovat vasemmalla. Mitä enemmän oikealle mennään, sitä enemmän mielipiteet hajoavat 1024 arviointia 17
Palvelutuotanto monipuolistuu markkinat vahvistavat asemaansa Palveluiden ostot eivät sisällä kuntien ja kuntayhtymien keskinäisiä ostoja.
Kuntahallinnon kehittämistavoitteita
OECD:n Suomen hallinnon maa-arviointi 2010 Keskushallinnon ja hallinnon alempien tasojen yhteinen visio Yhteinen ymmärrys alueellisten erojen hyödyntämisestä Aluepohjainen kehittämismalli Keski- ja Itä-Suomessa kuntaliitosmalli tiheämmin asutuilla alueilla Valtion ohjausroolin parantaminen alempi hallinnon taso kumppaninaan Yhteisessä visiossa Kuntaliitolla avainrooli
Hallitusohjelmatavoitteita 2011: Kuntahallinnolla kokonaisvastuu hyvinvoinnista Varmistetaan kunnan kokonaisvastuu kuntalaisten hyvinvoinnista ja kunnan elinvoiman kehittämisestä Määritellään kuntatalouden kehys Kootaan kuntien vastuulla olevien palvelujen lainsäädäntöä edellyttävät kehittämisehdotukset kustannusvaikutuksineen Verotusoikeus pysyy vain yhdellä tasolla kunnallishallinnossa Vahva peruskunta voidaan rakentaa eri mallien mukaan paikallisten tekijöiden perusteella. 9.11.2010 21
Kuntien ja valtion yhteinen visio kuntien tulevaisuudesta Kunnat rakentavat itse tulevaisuuttaan, mutta tueksi tarvitaan kuntien ja valtion yhteinen strateginen näkemys alue- ja kuntahallinnon tulevaisuudesta. Yhteisen näkemyksen tulee tunnistaa alueiden erilaiset tarpeet ja mahdollistaa alueellisen ja paikallisen demokratian toteuttaminen kunkin alueen erityispiirteet huomioon ottaen. Kuntalain valmistelussa vahvan peruskunnan mallin on mahdollistettava eri alueilla erilaiset toteuttamistavat, joita yhdistää pyrkimys vahvistaa kuntien itsehallintoa.
Miten käy kuntalaisten itsehallinnon: demokratiakehityksen haasteita kunnissa - Kuntalaisten ja valtuutettujen kyky ohjata palveluja ja kehittämistä heikentynyt asioiden ja rakenteiden monimutkaistumisen myötä - Valtuutettujen rooli omistajaohjauksessa ja uusissa rakenteissa (yhteistoiminta-alueet, isäntäkuntamalli, tilaaja- tuottaja-toimintatapa, uudet lautakuntarakenteet) Kuntademokratia muuttuu entistä välillisemmäksi Vaikutukset hallinnon avoimuuteen Aktivoituvatko kuntalaiset osallistumaan ja vaikuttamaan vai loitontaako kehitys heitä kuntademokratiasta? - Uudet toimintamallit ja niihin liittyvä uudistamistyö edellyttävät sekä ammattiettä poliittisilta johtajilta enemmän osaamista, tietoa, aikaa, kuitenkin nämä ovat rajallisia resursseja - Toimintojen ja rakenteiden uudistaminen vaatii erityisesti strategista otetta ja johtajuutta
Rinnakkaisselvityksiä Kehityksen suunnat Pohjoismaissa
Rinnakkaisten selvitysten vaikutukset kuntahallinnon tulevaisuuteen (2010-2012), mm. Pääkaupunkiseudun selvitykset Kainuun hallintokokeilun vakinaistaminen ja mahdollinen laajentaminen muualle maahan Kaupunkiseuduilla keskustelua keskuskaupungin ja ympäröivien kuntien välillä sekä kuntaliitosten että erilaisten yhteistoimintaratkaisujen pohjalta Kunnat, jotka ovat siirtäneet sote -tehtävät yhteistoiminta-alueelle, etsivät uutta roolia identiteettikuntina Itä-Suomen sairaanhoitopiirin perustamisselvitys (4 shp:iä mahdollisesti yhteen) Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja rahoitusta pohditaan erikseen, mutta uudistaminen jää seuraavalle hallitukselle Erillisselvityksen muiden maiden käytännöistä, mm. Pohjoismaiden kunnallishallintojärjestelmät Metropoliselvitys (VM/Tampereen yliopisto) Mutta: pohdittava myös kokonaisuutena kunnallishallinnon tulevaisuutta? Uusi Kunta 2017 - prosessi
Kuntahallinnon murros kaikissa Pohjoismaissa Pohjoismaisten hyvinvointikuntien kehityksen piirteet 1940-2010 toimivat perustana (Siv Sandberg) Kuntasektorin merkitys pohjoismaisen hyvinvointivaltion toteuttamisessa Julkisen palvelutuotantojärjestelmän uudistamisen keskeinen periaate Kuntarakenneuudistuksen periaate Kuntien rooli hyvinvointipalveluissa Organisoinnin ja periaate Maantieteellinen fokus Hyvinvointikunnat Pohjoismaissa, keskinäinen vertailu Pohjoismainen hyvinvointikunta 1940 1980 Kasvava Yhtenäistävä (laajeneva, standardoiva) Kokoava/yhdistävä (suuremmat kunnat) Tuottaja Paikalliset ja kansalliset poliittiset priorisoinnit Koko maa, erityisesti fokus hajaasutusalueilla ja syrjäseuduilla Vahvistuva samankaltaisuus Uusi pohjoismainen hyvinvointikunta 1990 2010 Ennallaan/pienevä Monipuolistava/hajaantuva Kokoava/yhdistävä (suuremmat kunnat) Järjestäjä/maksaja Kuntalaisten/asukkaiden tarpeet ja toiveet Suurempi keskittyminen suurempiin kaupunkiseutuihin Vahvistuva erilaisuus Siv Sandberg
Kuntalain uudistamisen perusteita
Kuntaliiton hallituksen linjauksia 2005 kunta- ja palvelurakenteeksi (Paras hankkeen käynnistys-vaiheessa) ns. vahva peruskuntamalli, perustuen työssäkäyntialueisiin tai muihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin (myös puitelaki) peruskunnalla vastuu palvelujen järjestämisestä mutta myös alueensa aktiivisesta kehittämisestä (toimivaltakokonaisuus) yhteistoiminta-alueet (mahdollinen) siirtymävaihe vahvan peruskunnan muodostamiseen kunnat ja yhteistoiminta-alueet huolehtivat sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä. 14.9.2005
Kuntalain kokonaisuudistus voimaan viimeistään 1.1.2017 Kuntalakiuudistus toteutettava kokonaisnäkemykseen pohjautuen Kuntaliiton esittämän parlamentaarinen kuntalakikomitean tehtävänä olisi muodostaa kokonaisnäkemys kuntien asemasta tulevaisuuden Suomessa määritellä linja kunnallishallinnon kehittämiselle. valmistella tämän linjauksen pohjalta esitys uudeksi kuntalaiksi. Kuntaministeri Tölli on asettanut 2.9.2010 komiteaa valmistelevan työryhmän (Kuntaliiton edustajina Kari Prättälä ja Arto Sulonen)
Kuntalain kokonaisuudistus voimaan viimeistään 1.1.2017 Keskeisiä kehittämiskohteita kuntalakiuudistusta valmisteltaessa Keskeisiä uudistamisen kohteita ovat esim.: Kuntarakenne ja yhteistoimintarakenteet: elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta myös kuntalakiin Kunta ja markkinat; palvelujen järjestäminen ja tuottaminen Kunta valtio suhde: valtionohjaus, rahoitusperiaate Kuntalaisen vaikutusmahdollisuudet, kuntalainen asiakkaana, kunta asiakasrajapintana Kuntien poliittinen ja ammatillinen johtaminen Kuntalakivalmistelun pohjalta ja rinnalla tulee valmistella kannanotot toimialojen kehityssuunnista ja periaatteista.
Kuntalain kokonaisuudistus voimaan viimeistään 1.1.2017 Kuntaministeri asettaman kuntalain kokonaisuudistusta kartoittavan työryhmän 2.9.2010 tehtävä Toimikausi 6.9.2010.-31.1.2011 Työryhmän tehtävänä on: 1) kartoittaa kuntalain uudistustarpeet; sekä 2) laatia kartoituksen perusteella selvitys uudistustarpeista myöhemmin asetettavan parlamentaarisen komitean työn pohjaksi. Työryhmän tulee laatimassaan selvityksessä ottaa huomioon, mitkä säännökset olisi syytä valmistella siten, että niitä voitaisiin soveltaa jo seuraavalla vaalikaudella eli vuodesta 2013 lukien.
Kuntakäsitys
Kuntakäsitys Millä kuntakäsityksellä kohti kuntalakivalmistelua? 1) Vahvat peruskunnat yksi malli peruskunnille? 2 ) Vahvat aluekunnat ja pienen vastuun itsenäiset lähikunnat tai aluekunnan lähiyhteisöt kaksiportainen edustukselliseen demokratiaan nojautuva malli? 3) Vahva peruskunta, jossa variaatioita Kuntien ja aluekuntien kokonaisuus, jossa valinta tapahtuu luontaisten kehityspolkujen mukaan vahvat peruskunnat ja rinnalla muilla alueilla kaksiportainen malli? 4) Muu?
Perustaksi vahva peruskunta Vahvan peruskunnan kriteereitä Ylintä päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto Verotusoikeus Vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä Vastuu kunnan elinvoiman kehittämisestä
Kuntakäsitys, käsitys kuntarakenteesta kuntalain pohjaksi Kuntalain valmistelussa on keskeistä varmistaa kuntien yhtenäishallinnon periaatteet; ylintä päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto, verotusoikeus vain yhdellä kuntatasolla, vastuu hyvinvointipalvelujen järjestämisestä ja vastuu kunnan elinvoiman kehittämisestä. Vahvan peruskunnan rakentamisessa ei enää voida lähteä yhdestä ja täysin yhtenäisestä soveltamisesta, vaan vahvan peruskunnan mallin tulee varioida paikallisten olosuhteiden mukaisesti. Kuntalain pohjaksi tulee ottaa kunnissa jo tapahtunut kehitys, joka on johtanut kunnallishallinnon rakenteiden ja toimintatapojen eriytymiseen, ja arvioida tämän kehityksen vaikutus kuntalain soveltamisalaan, rakenteeseen ja sääntelyyn. Riittävän vahvojen kuntien rakentamisen erilaisten mallien pohjalle avaa mahdollisuuden myös sille, että kunnista tehdään samaa tapaan kuin Tanskassa portti kaikkiin julkisiin palveluihin. Kuntalain valmistelu edellyttää laajapohjaista poliittista valmistelua, koska samalla tavoin kuin Paras- lainsäädännön, valmistelun tulosten on kestettävä yli hallituskausien.
Vahvan peruskunnan variaatiot Pääkaupunkiseutu/Helsingin seutu metropolialueen hallinto oma kokonaisuutensa Kehittyvät kaupunkiseudut työssäkäyntialueeseen tai muuhun toiminnalliseen kokonaisuuteen perustuva kunta Maakuntaan pohjautuva kunta Muu? kunta, jossa lähikunnat vastaavat lähipalveluista
Hallitusohjelmatavoitteita/-asioita (luonnos), 2011 Sosiaali- ja terveystoimi, tavoitteet Uusi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki ohjaamaan palvelujärjestelmää kohti syvempää toiminnallista integraatiota Varhaiskasvatuksen subjektiivisen oikeuden määrittäminen lapsen edun mukaiseksi Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntövalmistelun toteuttaminen tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamisen sekä toimialan uudistumisen näkökulmasta Tehtävien siirtoja kunnilta valtiolle Perusterveydenhuollon toiminnan vahvistaminen mm. kuvaamalla palvelut ja kohdentamalla perusterveydenhuollon toiminta terveyshyötyä tuottavaan toimintaan (mm. todistustalkoot) Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisen tietoarkkitehtuurin toteuttaminen 9.11.2010 37
Tehtävien/rahoituksen siirtoja kunnilta valtiolle/hallitusohjelmatavoitteet (luonnos) 2011 Selvitetään erikseen erityisen vaativan erikoissairaanhoidon vastuut ja rahoitus kuntien ja valtion kesken. Samassa yhteydessä selvitetään kalliin hoidon tasausjärjestelmän kehittäminen Toimeentulotuen laskennallisen osuuden siirtäminen Kelan toimeenpantavaksi ja valtion maksettavaksi. Vankien terveyden- ja sairaanhoito valtiolle silloinkin, kun heidät vapautetaan vankeudesta sairauden vuoksi hoitoon. Terveydellisistä syistä tuomitsematta jätettyjen hoitovastuun siirtäminen valtiolle. Siviilipalvelusmiesten terveyden- ja sairaanhoito valtiolle samoin tapaturmat palvelusaikana.
Tehtävien/rahoituksen siirtoja kunnilta valtiolle/hallitusohjelmatavoitteet (luonnos) 2011 Ulkomailla kotipaikan omaavien sairaanhoito täysimääräisesti (sosiaaliturvasopimukset) valtiolle, jollei asia hoidu nyt keväällä 2010 tai syksyllä. Muiden ulkomailla kotipaikan omaavien sairaanhoito valtiolle maassa luvallisesti oleskelevat, jolleivät itse voi maksaa sosiaalija terveydenhuollon palveluita täysimääräisesti siis, ne joilla ole kotikuntaa Suomessa eli tilapäisesti työhön tulevat, jotka eivät maksa kunnallisveroja Suomeen. Kemikaalivalvonta sekä ympäristöterveydenhuoltoon liittyviä valvonta tehtäviä (mm. tupakka). Asevelvollisuuslain muuttaminen siten, että kutsuntojen lääkärintarkastukset ovat kokonaisuudessaan puolustusvoimien vastuulla.
Hallitusohjelmatavoitteita 2011 (luonnos) Politiikkaohjelmat kehityksen välineiksi Väestön ikääntymisen aiheuttaman palvelutarpeen tunnistaminen ja vaihtoehtoisten palvelumallien kehittäminen. Julkisten asiakaspalvelujen kehittäminen. Maahanmuuton hallintaa auttava ohjelma. 9.11.2010 40
Kuntalaisen muuttuvat roolit
Kuntalaisen monet roolit tunnistettava myös kuntalainen asiakkaana valinnan vapaus lisääntyy tulevaisuudessa, (palvelujen järjestämisen ja kunnan johtamisen näkökulma), 1/2 Kun kunnat ja palveluyritykset rinnastetaan toisiinsa, unohdetaan kunnan olemus itsehallinnollisena, poliittisena ja kuntalaisten muodostamana yhteisönä. Kunta on tosiasiassa rinnastettavissa yrityksiin vain joissakin tehtävissä ja harvoissa tilanteissa. Kuntalaiset kiinnittyvät kuntaan monella eri tavalla. Kuntalaisten ja kunnan välisissä suhteissa on monia vivahteita ja kuntalaiset toimivat kunnassa erilaisissa kuntalaisen ja asiakkaan rooleissa. Kuntalaisten huomioon ottaminen sekä vuorovaikutuksen lisääminen kunnan ja kuntalaisten välillä on tärkeää, mutta samalla pitää nähdä kunnan ja kuntalaisten suhteen moninaisuus. Haaste johtamiselle. Möttönen, 10/2010
Kuntalaisen monet roolit tunnistettava myös kuntalainen asiakkaana valinnan vapaus lisääntyy tulevaisuudessa, (palvelujen järjestämisen ja kunnan johtamisen näkökulma), 2/2 Kuntalaisen kuusi määritelmää: - potilas kuntalaisella oikeuksia ja velvollisuuksia yksilönä - ostaja kuntalaisella oikeuksia ja velvollisuuksia yksilönä - kansalaisvelvollisuuden täyttäjä kuntalaisella oikeuksia ja velvollisuuksia yksilönä - käyttäjä kuntalainen osana ryhmää, jolle palveluja tarjotaan - kuluttaja kuntalainen osana ryhmää, jolle palveluja tarjotaan - kansalainen kuntalainen osana ryhmää, jossa kuntalainen toimii Möttönen, 10/2010
Uusi Kunta 2017 -raportointi (Uusi Kunta 2017: kirjoituksia, julkaisuja mm., vv. 2010 2012) Kuntahallinto Pohjoismaissa, ajankohtaiskatsaus Kirjoittaja Siv Sandberg (9/2010) Asiakaslähtöisyydestä kuntalaislähtöisyyteen Kirjoittaja: Sakari Möttönen (9/2010) Itsehallinto 2.0: Tieto- ja viestintäteknologian vaikutukset kuntien itsehallintoon Kirjoittaja Ari-Veikko Anttiroiko Kohti kunnallishallinnon uutta rakennetta Kari Prättälä (10/2010) Kunnallisen itsehallinnon peruskivet. Toim. Arto Haveri Jari Stenvall Kaija Majoinen Marianne Pekola-Sjöblom (2/2011) Vihreä kirja sisältörunkoluonnos Toim. mm. Ari Kolehmainen (6/2011) Valkea kirja sisältörunkoluonnos Toim. mm. Ari Kolehmainen (6/2012) Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen - raportti Kaija Majoinen, Jarmo Asikainen (12/2012
Kunta 2017 -raportointi Uusi Kunta 2017: kirjoituksia, julkaisuja mm., vv. 2010 2012, 2/2 Konserniohjaus hyvä konsernijohtaminen Työryhmä (2011) Kuntalakikomitean mietintö Komitea (2013?) Kuntajohtaminen Poliittisen johtamisen uusi rooli (valmistautuminen kuntavaaleihin)
Eri toimijat muutosvaatimusten tulkkeina: Kova ulkoinen kritiikki julkiseen hallintoon ja talouteen Kansalaiset EK Sosiaaliturvarahastot Palkansaajajärjestöt Yrittäjäjärjestöt Media Valtio Kunnat Sitra Puolueet EU Talousasiantuntijat
Kuntien ja kuntayhtymien talous v. 2010 Palkat 38 % Sosiaali- ja terveystoimi 51 % (Toimintamenot ja investoinnit) Verotulot 46 % siitä: kunnallisvero 39 % yhteisövero 4 % kiinteistövero 3 % Sos.vak.maksut ja eläkkeet 11 % Materiaalin ostot 10 % Palvelujen ostot 20 % Avustukset 5 % Lainanhoito 4 % Investoinnit 10 % Muut menot 2 % Opetus- ja kulttuuritoimi 24 % (Toimintamenot ja investoinnit) Muut tehtävät 20 % (Toimintamenot ja investoinnit) Rahoitustoiminta ja muut menot 5 % Käyttötal. valtionosuudet 19 % Toimintatulot 26 % siitä: myyntitulot 16 % maksutulot 5 % muut toim.tulot 5 % Lainanotto 5 % Muut tulot 4 % Arvioidut ulkoiset tulot noin 39,3 mrd. ja ulkoiset menot noin 39,1 mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti/Kuntaliitto