LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos



Samankaltaiset tiedostot
Kansallisen rokotusohjelman saavutukset ja haasteet Rokotusosaamisen koulutuksen näkökulma TtT, Th, yliopettaja Anne Nikula Tampere,

Kansallinen rokotusohjelma tutuksi

Onko rokotukset kunnossa?

BCG-rokotteen käyttö. Kansanterveyslaitoksen rokotussuositus 2006

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen

Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa

Rokottaminen - käytännön ohjeita pulmatilanteisiin

Influenssarokotus miksi ja kenelle? Esa Rintala, ylilääkäri Sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2016

Mitä puhtausalan työntekijän olisi hyvä tietää uudesta tartuntatautilaista Anni Virolainen-Julkunen

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Puutiaisaivotulehdusrokotuskampanjan. vuosina SUOSITUS

Epidemioiden torjunta rokotuksin Tuija Leino, THL

Vesirokkorokotukset vihdoinkin lasten rokotusohjelmaan

Tutkimus odottaville äideille.

Rokotusten kirjaaminen ja valtakunnallinen rokotusrekisteri

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden rokotukset / Helve

Rokotusten hyödyt ja haitat

Rokotusten hyödyt ja haitat. Hanna Nohynek THL/ Rokotusten ja immuunisuojan osasto Rokotusohjelmayksikkö Pietarsaari

Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja opiskelijoiden rokotukset potilaiden suojaksi

Luonto ja rokotteet vahvistavat keskosen vastustuskykyä

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Valtakunnallisen Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuuden kehittäminen

Valtakunnallinen Rokotusosaamisen koulutuskokonaisuus ammattikorkeakouluissa

Suoja tuhkarokkoa vastaan saadaan joko sairastetun tuhkarokon tai kahden rokoteannoksen aikaansaamana.

Ajankohtaista henkilökunnan rokotuksista. Valtakunnalliset keuhkopäivät Tea Nieminen, infektiolääkäri

Uudistunut tartuntatautilaki - Mitä rokotuksia neuvolassa työskentelevä tarvitsee?

Suomen rokotuskattavuus - aihetta huoleen? Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö Tartuntatautipäivät

Tuhkarokko- ja sikotautiepidemoita Euroopassa

Kansallisen narkolepsiatyöryhmän väliraportti narkolepsian ja Pandemrix rokottamisen välisestä yhteydestä Terhi Kilpi

Terveydenhoitohenkilökunnan rokotukset. V-J Anttila

Rokotukset ovat lapsen oikeus - Miten hyvin lapsiamme suojellaan?

Tartuntatautilaki 48 Työntekijän ja opiskelijan rokotussuoja potilaiden suojaamiseksi (voimaan )

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Mitä kysyjille vastaisin?

Suomen rokotuskattavuus

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

SISÄLLYS. N:o 722. Tasavallan presidentin asetus

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

Miten rokottaminen suojaa yksilöä ja rokotuskattavuus väestöä Merit Melin Rokotusohjelmayksikkö

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

ROKOTE sairauksien hoidosta ennaltaehkäisyyn

Lastenneuvolassa annettavat rokotukset

Henkilökunnan rokotukset. Anneli Harjunpää infektiolääkäri Kymsote

Henkilökunnan rokotukset

Työntekijän rokotukset mikä muuttuu

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

Rokotukset ja uusi lainsäädäntö

HELSINGIN JA UUDENMAAN JOHTAJAYLILÄÄKÄRIN 6/ (5) SAIRAANHOITOPIIRI

Rokotetutkimukset lapsen terveyden edistäjänä

BCG-rokotusohjelman muutos. Satu Rapola Rokoteosasto Kansanterveyslaitos

Miksi valtakunnallinen rokotusrekisteri?

Pikkulasten rokotuskattavuus esimerkkinä rotavirusrokotukset. Tuija Leino, Rokotusohjelmayksikkö, THL

Katoavia virusinfektioita MPR-taudit. Labquality-päivät Irja Davidkin

Influenssarokotussuositus Suomessa syys- ja talvikaudella

Uusi tartuntatautilaki. Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Rokotusosaamisen!opetuksen!kehittäminen! ammattikorkeakoulujen!hoitotyön!tutkinto9! ohjelmissa!

VANHEMPIEN KOKEMUKSIA ROKOTUKSISTA

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

Vanhempien suhtautuminen kouluikäisten lastensa rokottamiseen kansallisen rokotusohjelman rokotteilla

Kantasolusiirtopotilaiden rokotukset. Sari Hämäläinen Infektiolääkäri KYS

ZA5222. Flash Eurobarometer 287 (Influenza H1N1) Country Specific Questionnaire Finland

TARTUNTATAUTILAIN MUKAINEN HENKILÖSTÖN ROKOTTAMINEN JA HUS:N OHJEISTUS

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveyskeskuskohtaiset rokotustietoraportit 2013

Terveydenhuollon henkilökunnan rokotukset potilaiden suojaksi

Mitä uusi tartuntatautilaki sanoo? Miksi rokottaminen on tärkeää?

Hevosten rokottaminen. Eläinlääkäri Martti Nevalainen Intervet Oy, osa Schering-Plough konsernia

3 Rokotukset Suomalainen kansallinen rokotusohjelma Kurkkumätä- ja jäykkäkouristus tehosterokotteet 34

Mikä rooli lääkärillä on rokotustoiminnassa?

Tartuntatautilain soveltamista koskeva ohjeistus

ROKOTUSKÄYTÄNNÖT KESKISUURESSA KAUPUNGISSA. Webropol-kysely terveydenhoitajille

OHJEISTUS ROKOTUSTEN OTTAMISESTA

Terveydenhoitajien käsityksiä vanhempien suhtautumisesta lastensa rokottamiseen ja kokemuksia omasta rokotusosaamisestaan

VANHEMPIEN TIEDOT JA ASENTEET ROKOTUKSIA KOHTAAN Kyselytutkimus rokotuksiin kriittisesti suhtautuville

Pikkulasten rokotusohjelman rokotuskattavuusraportti

Toimenpideohje torjuntatoimista sikotautitapauksen yhteydessä

Vaihto-opiskelijoiden rokotukset opiskeluterveydenhuollossa

Euroopan lääkeviraston rooli rokotteen turvallisuuden arvioinnissa - tapaus Pandemrix. Sosiaali- ja Terveysministeriö

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden terveydenhoito

Tartuntatautilaki 48 - rokote velvoite, mitä tuo tullessaan? Ylilääkäri Työterveyshuollon erik.lääk Heli Leino

UUDISTUVAT ROKOTEVAATIMUKSET I

FISC K5 NEUVOLAN ROKOTUSOPAS

Esityksen nimi / Tekijä

Rokotusten epäillyt haitta vaikutukset Suomessa vuonna 2008

Tuhkarokko meillä ja muualla

Ajankohtaista rokotuskattavuudesta - Tarttisko tehdä jotain? Infektiotautien torjunta ja rokotukset / asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo

HPV-rokotuskattavuusraportti

TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina

Riskiryhmien pneumokokkirokotukset

Lasten rokottaminen neuvolassa

LT Otto Helve, lastenlääkäri Asiantuntijalääkäri, turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto Turvapaikanhakijoiden terveydenhuolto

Komissio julkaisi tiedonannon rokotusyhteistyön tiivistämisestä ja siihen perustuvan ehdotuksen neuvoston asiaa koskevaksi suositukseksi

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Neuvolan rokotusopas

Neuvolan asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset toiminnan kehittämisen perustana

THL HPV-rokotekampanja

Tutkimus. Terveys. Turvallisuus. Rokotetutkimusta - terveemmän tulevaisuuden puolesta.

Hoitotyö terveysasemalla

MEDIECO OY. Verkko-oppimisen asiantuntija LÄÄKEHOIDON KURSSIT

Käytännön asiaa rokottamisesta

Transkriptio:

1 LEKTIO 9.12.2011. Rokotusosaaminen Käsite ja osaamisen arviointi. Anne Nikula, Turun yliopisto, Lääketieteellinen tdk, Hoitotieteen laitos Rokottaminen on maailmanlaajuisesti yksi merkittävimmistä terveydenhuollon keksinnöistä. Keksintönä sitä voidaan verrata juomaveden keittämiseen tai kirjoitustaitoon. Kaikenikäisiä ihmisiä voidaan rokottaa (turvallisesti). On tärkeää, että henkilö saa rokotukset asiantuntijoiden suositusten mukaan ajallaan, ja siten, että suojavaikutus on riittävä mahdollisimman vähillä rokoteannoksilla ja haittavaikutuksilla. Esim. ensimmäiset hinkuyskärokotukset on annettava jo vauvana, sillä tauti voi olla hengenvaarallinen pienokaisille ja saattaa vaatia sairaalassa jopa tehohoitoa. Sitä vastoin aikuisille hinkuyskä ei yleensä ole vaarallinen, mutta rokotussuojausta on silti tehostettava säännöllisesti. Suomessa kaikilla lapsilla on mahdollisuus saada rokotukset kansallisen rokotusohjelman mukaan yhtätoista eri tautia vastaan maksutta lähipalveluna neuvoloista. Aikuiset tarvitsevat rokotussuojaa lisäksi mm. työtehtäviensä ja terveydentilansa perusteella. Kaikenikäisten rokottaminen on lisääntynyt myös lisääntyneen ulkomaan matkailun takia. Rokotusten avulla maailmasta on hävitetty isorokko, ja monia muita tartuntatauteja on pystytty vähentämään tai lähes hävittämään. Isorokon hävittämisestä tuli kuluneeksi 30 vuotta toukokuussa 2010. Tuon juhlavuoden, ja Euroopassa isorokkorokotuksen keksineen Edward Jennerin kunniaksi paljastettiin Rokottajapatsas Maailman Terveysjärjestön (WHO) Geneven toimiston edustalle Sveitsissä. Patsas kuvaa isorokkorokotustilanteessa olevaa perhettä ja rokottajaa. Patsas on pysyvä kunnianosoitus merkittävästä rokottamisen saavutuksesta. Se on myös osoitus kansainvälisestä, maailmanlaajuisesta rokottamisen ammattilaisten yhteistyön voimasta, terveyden ja elämän hyväksi. Rokottajien osaamista ja kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan jatkuvasti, yhä edelleen esiintyvien tautien voittamiseksi. Lisäksi rokottajien ja rokotettavien välillä tarvitaan avointa dialogia, sillä rokotusmyönteisyys on tautien voittamisen edellytys.

2 Rokotuksilla voidaan ehkäistä ihmisiä sairastumasta vaarallisiin infektiotauteihin, kuten tuhka- ja vihurirokkoon, sikotautiin, polioon, aivokalvontulehdukseen ja tuberkuloosin vaarallisiin muotoihin, kuten aivokalvontulehdukseen ja miliaarituberkuloosiin. Rokottamalla voidaan sairaus- ja kuolemantapausten lisäksi ehkäistä myös tautien aiheuttamia jälkitauteja, kuten sikotaudin aiheuttamaa kivestulehdusta ja siitä mahdollisesti aiheutuvaa lapsettomuutta, tai pysyvää vammautumista, kuten raskausaikana sairastetun vihurirokon aiheuttamia sikiövaurioita ja polion aiheuttamaa halvaantumista tai tuhkarokon aiheuttamia aivotulehduksia. Arabialainen sanalasku sanoo tuhkarokosta: Kun tuhkarokko on vieraillut kodissasi, laske lapsesi uudelleen. Se kertoo valitettavan osuvasti taudin vakavuudesta. Inhimillisen kärsimyksen vähentämisen lisäksi saadaan taloudellista säästöä, kun vältytään hoitopäivistä sairaaloissa ja poissaolopäivistä työstä oman tai lasten sairastamisen takia. Rokottaminen on siis kustannustehokasta. Rokotuskattavuus vaihtelee maittain. Suomen rokotuskattavuus on kansainvälisessä vertailussa ollut korkea ja maamme onkin ollut malliesimerkkinä maasta, jossa rokotuskattavuus on ollut huippuluokkaa. Korkea rokotuskattavuus on yhteiskunnallisesti merkittävä sekä kansanterveydellisestä että taloudellisesta näkökulmasta. Esimerkiksi vuonna 2007 syntyneistä lapsista 96% on saanut kaikki rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset toiseen ikävuoteen mennessä. Rokotuskattavuus kuitenkin vaihtelee rokotteittain ja ikäryhmittäin; esimerkiksi influenssarokotuskattavuus on alhainen sekä aikuisilla että lapsilla. Viimeisimpien tilastojen (2010-2011) mukaan pienten lasten kausi-influenssarokotusten rokotuskattavuus on noin 10-20% ja aikuisillakin vain noin 50%. Meidän on siis aiheellista jatkuvasti seurata tilannetta eri tautien ja rokotteiden kohdalla. Suomessa on tänä vuonna diagnosoitu 26 tuhkarokkotapausta. Näistä rokottamattomia oli 15, yhden rokotteen saaneita 5 ja kahden rokotteen saaneita 6 henkilöä. (Mikään rokote ei ole 100-prosenttinen. Jos infektiopaine on suuri, myös täysin rokotetut voivat sairastua.) MPR-rokotuksen antamista, eli rokotetta tuhkarokkoa, vihurirokkoa ja sikotautia vastaan tuleekin tehostaa. Viime vuosina rokottaminen on noussut jälleen tärkeäksi keskustelunaiheeksi mediassa, johtuen erityisesti maailmanlaajuisesta sikainfluenssapandemiasta vuosina 2009-2010. Julkisuudessa on keskusteltu aiheesta erityisesti useiden 4-19- vuotiaiden lasten ja nuorten sairastuttua narkolepsiaan, ja Pandemrix-rokotteen ja

3 narkolepsian välisen yhteyden tultua julki (todennäköisemmin yhteisvaikutuksessa jonkin muun tekijän kanssa). Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotushaittarekisteriin on ilmoitettu tähän mennessä yhteensä 109 narkolepsia- ja katapleksiatapausta. Rokotteen ja narkolepsian yhteys vahvistettiin THL:n loppuraportissa elokuun viimeisenä päivänä tänä vuonna (31.8.2011). Narkolepsiatapauksia on ilmaantunut odotusarvoa enemmän myös Ruotsissa ja Irlannissa. Miksi sitten kiinnostuin rokotusosaamisen tutkimisesta? Merkittävä kiinnostuksen herättäjä rokotusaiheesta on ollut työskentelyni terveydenhoitajana lastenneuvolassa. Neuvolapiirissäni menehtyi pikkulapsi aivokalvontulehdukseen. Päätin silloin, että jos joskus voin tehdä jotakin sille, ettei yhdenkään lapsen tarvitse kuolla mahdollisesti rokotuksilla ehkäistävään tautiin, teen sen. Tämä väitöskirjatutkimus on yksi osoitus siitä. Lisäksi työni pääasiassa terveydenhoitajien kouluttajana ensin Sairaanhoitoopistossa ja myöhemmin ammattikorkeakoulussa, innosti tutkimaan rokotusosaamista. Ammattikorkeakoulun alkuvuosina käytännön työelämästä tuli palautetta, että terveydenhoitajaopiskelijat eivät osaa rokottaa yhtä hyvin kuin aiemmin. Viime vuosina vastaavaa palautetta ei ole enää tullut. Tuolloin suunnittelin kollegani kanssa Vapaasti valittaviin opintoihin Eri-ikäisten rokottamisen opintojakson, joka kerrasta toiseen täyttyi opiskelijoista. Myös sairaanhoitajat ja kätilöt osallistuivat aktiivisesti rokotusopintoihin. Rokotusosaamisen tutkiminen alkoi kiehtoa yhä enemmän, ja niin päädyin ehdottamaan aihetta väitöskirjan yhdeksi tutkimusaiheeksi. Tämä väitöskirja on ensimmäinen suomalainen tutkimus aiheesta, eikä kansainvälisiä tutkimuksiakaan ole montaa julkaistu. Jos aiemmin ihmiset olivat tietämättömiä rokotuksista ja niiden hyödyistä, niin nykyään kamppailemme toisenlaisten asioiden kanssa; toisaalta edelleenkin tietämättömyyden ja toisaalta monenlaisen ja määrällisesti liian paljon ja epäluotettavankin tiedon kanssa. Rokotuksiin kriittisesti suhtautuvien tai niitä vastustavien määrä vaihtelee ajankohdasta riippuen. Jo 1800-luvulla oli rokotusten vastustajia, kun isorokkorokotukset määrättiin pakollisiksi. Myös luonnonmukaisten hoitojen lisääntyessä 1980-luvulla rokotusten vastustaminen

4 lisääntyi. Uudenlainen ilmiö on se, että jotkut vanhemmat jättävät osan rokotuksista ottamatta lapsilleen, tai haluaisivat ottaa niitä oman aikataulun mukaan, asiantuntijoiden suosituksista välittämättä. On tärkeä muistaa, että meillä rokottaminen on vapaaehtoista. Terveydenhuollon ammattilaiset noudattavat asiantuntijoiden ohjeita, eikä silloin kaikkia rokotettavien toiveita voi noudattaa. Toisaalta, on myös erittäin tärkeää, että rokottamisen ammattilaiset kertovat riittävästi oikeaa, tutkimuksiin perustuvaa, luotettavaa tietoa rokotettaville tai pienten lasten kyseessä ollen heidän vanhemmilleen, jotta heidän rokotuspäätöksensä perustuu tietoiseen valintaan. Suomalaiset suhtautuvat pääosin myönteisesti rokottamiseen ja rokotuksiin. Sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian todettu yhteys on todennäköisesti vähentänyt jonkin verran rokotusinnokkuutta Suomessa. On ollut havaittavissa, että suhtautuminen rokottamiseen vaihtelee, eikä sitä aina pystytä selittämään järjellä. Tästä on esimerkkinä sikainfluenssarokotuksesta ensin kieltäytyneet, ja sitten, 8-vuotiaan aiemmin täysin terveen tytön kuolemantapauksen julkitultua, ihmiset jonottivat tunteja pakkasessa ja lumisateessa rokotuksen saamiseksi. Sama ilmiö tapahtui polioepidemian aikaan 1950-luvulla ja vuonna 1984. On hienoa seurata, kuinka aktiivisesti ns. tavalliset kansalaiset osallistuvat vapaaehtoisina rokotteiden hankkimiseen niiden kohdalla, jotka muuten jäisivät ilman rokotuksia kehittyvissä maissa. Jotkut vapaaehtoiset ompelevat nukkeja Unicef-ryhmissä. Nukeista saatavat varat ohjataan suoraan Unicefin rokotusrahastoon. Anna ja Toivo-nukkekampanja on Unicefin vapaaehtoisten kansainvälinen projekti, jossa myytävien nukkejen avulla kerätään varoja sellaisissa maissa, joissa pienten lasten kuolleisuus on suuri. Rotary-järjestö kaikkialla maailmassa taistelee poliota vastaan keräämällä varoja poliorokotuksiin; viimeksi 24. lokakuuta vietettiin Maailman Polio-päivää. Suomessa ei poliota enää tautina esiinny tehokkaan rokotusohjelman ansiosta, mutta meillä on noin 4000-6000 poliota sairastavaa henkilöä. Eräs kauppaketju lähettää osan kaupoista ostettujen vaippojen ja pesuaineiden hinnasta kehittyvien maiden vastasyntyneiden lasten jäykkäkouristusrokotuksiin. Maailmanlaajuinen Lions Club-järjestö kerää varoja tuhkarokkorokotuksiin. Vapaaehtoistyön avulla moni ihminen pelastuu sairaudelta tai kuolemalta. Monessa kehittyvässä maassa rokotetun henkilön rokotuskortti onkin matkalippu tulevaisuuteen.

5 Rokottaminen on Suomessa lailla säädeltyä ja siitä huolehtivat siihen erityisen rokotuskoulutuksen saaneet terveydenhuoltoalan ammattihenkilöt, kuten terveydenhoitajat, lääkärit ja sairaanhoitajat. Suomessa myös terveydenhuoltoalan opiskelijat (erityisesti terveydenhoitajaopiskelijat) saavat rokottaa asiakkaita ohjaajan valvonnassa käytännön harjoittelujaksojen aikana, jolloin rokotusosaaminen vahvistuu jo koulutuksen aikana. Näin hyvä tilanne ei suinkaan ole monessakaan maassa. Tässä tänään tarkastettavassa väitöskirjatutkimuksessa on etsitty vastauksia siihen, mitä rokotusosaaminen on, ja millainen on valmistuvien terveydenhoitajaopiskelijoiden ja terveydenhoitajien rokotusosaamisen taso. Rokotusosaaminen kuvattiin laajana osaamisen kokonaisuutena, eikä vain teknisenä suorituksena, yksittäisen rokotusinjektion pistämisenä. Valmistuvat terveydenhoitajaopiskelijat arvioivat osaamisensa melko hyväksi, paremmaksi kuin tietotesti osoitti. Työssä olevat terveydenhoitajat arvioivat rokotusosaamisensa hyväksi ja he menestyivät opiskelijoita paremmin myös tietotestissä. Kyselyyn vastasivat kaikilla terveydenhoitajatyön eri sektoreilla työskentelevät terveydenhoitajat. Tulokset vahvistivat aikaisempaa oletusta siitä, että rokottaminen ohjatussa harjoittelussa tai käytännön rokotustyössä vahvistaa osaamista. Terveydenhoitajien peruskoulutuksessa on aiheellista kiinnittää enemmän huomiota niihin opiskelijoiden tiedollisiin puutealueisiin, jotka tulivat tutkimuksessa esiin. Näitä olivat aseptinen työskentely, pistospaikkojen tietäminen ja rokotteiden nimien tunteminen (tai se, oliko jotain tautia vastaan rokote vai ei). Täydennyskoulutusta tarvitaan työssä olevien terveydenhoitajien rokotusosaamisen puutealueiden vahvistamiseen. Terveydenhoitajilla oli puutteita olivat aseptisessa työskentelyssä, rokotukseen mahdollisesti liittyvän äkillisen yliherkkyysreaktion hoitamisessa sekä rokotteiden nimien tuntemisessa (tai siinä, oliko jotain tautia vastaan rokote vai ei).

6 On tärkeää, että rokottajat hallitsevat rokottamisen ja väestö voi edelleen luottaa heidän rokotusosaamiseensa. Näin rokotuskattavuus saadaan pidettyä korkeana ja väestön rokotussuoja hyvänä. Rokottamisen päämääränä on hyvän tekemisen tarkoitus ja väestöjen terveyden edistäminen niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.