SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SALLAN KUNTA SALLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELITT 100,, 101 ja 103 SELOSTUS Vireille tulo 3.10.2013 Luonnos nähtävillä 30.10 2.12.2013 Ehdotus nähtävillä Hyv. FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 29.10.201 13 615-P22369
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS Persson Puurula Eva SALLAN KUNTA SALLAN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, KORTTELIT 100, 101 JA 103 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Selostus koskee 28.10.2013 päivättyä asemakaavaluonnosta. Kunta: Sallan kunta Alueen nimi: kunnanosa 101001 Kaavan nimi: Sallan kirkonkylän asemakaava Asemakaavan muutos koskee: - Korttelissa 100 tonttia 4 ja osa tontista 1 - Korttelissa 101 tonttia 3 ja osa tontista 1 - Korttelissa 103 tontit 1-3 Asemakaavan muutos koskee kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YY), hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta (YH) ja liikerakennusten korttelialuetta (KL) ja katualuetta (Postipolku) sekä yleisen tien aluetta (LT, Savukoskentie). Asemakaavan muutoksella muodostuu: Liikerakennusten korttelialuetta (KL) ja asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL) sekä katualuetta ja yleisen tien aluetta (LT). Suunnitteluorganisaatio: Suunnittelutyötä ohjaavat Sallan kunnan viranhaltijat ja kaavatoimikunta. Yhteyshenkilönä toimii rakennustarkastaja Erkki Yrjänheikki. Kaava on laatinut, projektipäällikkönä ja yhteyshenkilönä toimii Eva Persson Puurula, arkkit. SAFA. 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Sallan kirkonkylän ydinkeskustassa. Asemakaavan muutoksen kohteena on noin 2 ha suuruinen alue Savukoskentien ja Postipolun välillä. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaavoituksen tavoitteena on kaavatoimikunnan 18.6.2013 13 ja kunnanhallituksen 5.7.2013 1 228 päätösten mukaisesti mahdollistaa kauppakeskuksen ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentaminen Savukoskentien varteen. Hankkeen toteutus edellyttää asemakaavan tarkistusta ja päivitystä. Korttelissa 103 rakennuspaikalla 3 olevat entiset valtion virastotalo ja Teletalo eivät ole enää alkuperäisessä käytössä ja omistajat ovat vaihtuneet. Rakennuspaikan kaavaa on jo pitkään ollut tarve muuttaa.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS Persson Puurula Eva Kuva 1. Asemakaavamuutosalueen sijainti peruskartassa MML 2013
SELOSTUS Persson Puurula Eva Sisällysluettelo 1 PERUS JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Tunnistetiedot... 1 1.2 Kaava-alueen sijainti... 1 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 2 TIIVISTELMÄ... 1 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 1 2.2 Asemakaava... 1 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 1 3 LÄHTÖKOHDAT... 2 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 2 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 2 3.1.2 Luonnonympäristö... 4 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 11 3.2 Suunnittelutilanne... 12 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 12 3.2.2 Maakuntakaava... 12 3.2.3 Yleiskaava... 13 3.2.4 Asemakaava... 14 3.2.5 Rakennusjärjestys... 16 3.2.6 Kaava-aluetta koskevat muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 16 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 16 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 16 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 16 4.2.1 Osalliset... 16 4.2.2 Vireilletulo... 17 4.2.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 17 4.2.4 Viranomaisyhteistyö... 17 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 17 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot... 18 5 Asemakaavan kuvaus... 18 5.1 Aluevaraukset... 20 5.2 Kaavan vaikutukset... 21 5.2.1 Vähittäiskaupan suuryksikön vaikutukset... 21 5.2.2 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan... 21
SELOSTUS Persson Puurula Eva 5.2.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 21 5.2.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 23 5.2.5 Vaikutuksia ihmisten elinympäristöön... 24 5.2.6 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT)... 24 5.3 Ympäristön häiriötekijät... 24 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset... 25 6 Asemakaavan toteutus... 26 Muut kaavaa koskevat asiakirjat, taustaselvitykset ja lähdemateriaalit - Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys (Regionet/ Maa ja Vesi 29.10.1999) Selvityksen päivitystyö on käynnistetty. Työ valmistuu vuoden 2013 lopulla.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 1 (26) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaava Kaavatoimikunnan käsittely 18.6.2013 13 Kunnanhallituksen päätös 5.7.2013 228 asemakaavamuutoksen käynnistämisestä Kaavatoimikunnan käsittely 16.10.2013 20 Kuulutus vireilletulosta 3.10.2013 Luonnos nähtäville Ehdotus nähtäville KH hyv. KV hyv. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavamuutoksella mahdollistetaan kauppakeskuksen ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentaminen Savukoskentien varteen sekä entisen valtion virastotalon ja Teletalon alueen käyttötarkoituksen muutos. Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan rakentamista ohjaavana tekijänä. Toteutusta ohjaa kunnan rakennusvalvonta. Kaavahanke liittyy Agropark Alakurtti hankkeeseen, jonka tavoitteena on kaavoituksen rinnalla löytää kauppakeskukselle sekä rakentaja että vuokralaiset.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 2 (26) 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutosalue on rakennettuaa taajama-aluettalue a on huoltoasemien leimaam ja Sallan kirkonkylän ydinkeskustassa. Savukoskentien ja Postipolun välinen osittain rakentamatta. Entiset valtion virastotalo ja Teletalo eivät ole enää omistajatt ovat vaihtuneet. alkuperäisessä käytössä ja Suunnittelualue rajautuu itään autokorjaamoon ja yhteen omakotitalotonttiin ja länteenn hotelli Takkavalkeaan ja Sallann Osuuspankin kiinteistöön. Asemakaavamuutosalueen vastapäätä Savukoskentien toisella puolella sijaitsee kyläkuvallisesti arvokas alue; VR:n kunnostettu rakennusryhmä ja Sallan sota- ja jälleenrakennusajann museo sekä alueelle siirretty kotiseutumuseo. Postipolun toisella puolella sijaitsee Kunnanvirasto, kirjasto, paloasema ja asuinkerrostalo sekää kerrostalon takana rivitaloalue. Museo Seo oktalo Rivitaloalue Teboil Liiketalo Kirjasto K Asuinkerrostalo hotelli Virastotalo Teletalo Kunnan- virasto Palo-asema Osuuspankki Liiketalo Kuva 2. Suunnittelualueen sijainti ilmakuvassa (2010), (www.paikkatietoikkuna.fi)
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 3 (26) Kuva 3. Asemakaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Kuva 4. Asemakaavamuutosalueen likimääräinen rajaus ilmakuvassa
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 4 (26) 3.1.2 Luonnonympäristö Luonnonolot ja luonnon monimuotoisuus Asemakaavamuutosalue on tasainen ja alueella on vain vähän kasvillisuutta. Valtaosa asemakaavamuutosalueesta on päällystetty. Huoltoasemien ja liiketalojen pihoja on asfaltoitu. Päällystetty katu, Postipolku, kulkee asemakaavamuutosalueen läpi. Asemakaavamuutosalueen itäpuolella on rakentamattomia alueita, jossa on hoitamatonta ruohikkoa ja puuryhmiä. Kuva 5. Alueen kasvillisuus Postipolun molemmin puolin Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä kunnan virastotalon ja kirjaston ympäristö on hoidettua puistoaluetta. Korkea pensasaita rajaa omakotitalon pihaa Postipolun puolella. Kuva 6. Omakotitalo ja pensasaita Postipolun varrella Vesistöt ja vesitalous Lähimmät vesistöt ovat Ruuhijoki/Ruuhioja, Märkäjärvi ja Ruuhijärvi. Asemakaavamuutosalue liittyy Sallan kirkonkylän vesihuollon verkostoihin. Luonnonsuojelu Asemakaavamuutosalueella ei tunneta luonnonsuojelukohteita, uhanalaisia kasvilajiesiintymiä eikä suojeltavien eläinlajien elinympäristöjä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 5 (26) 3.1.3 Rakennettu ympäristö Kauppakeskushanke Kauppakeskuksen suunnitelmat perustuvat seuraaviin seikkoihin. - Vuonna 1999 tehdyssä Kelloselän maankäyttöselvityksessä todettiin kirkonkylän huoltoasemien seutu otolliseksi uuden kauppakeskuksen paikaksi. - Noin kymmenen vuotta sitten avatulla Sallan raja-asemalla rajaylitysten määrä kasvaa nopeasti. Vuonna 2010 rajaylitysten määrä oli 113 884 ja vuoden 2012 lopussa 221 933. Tämän vuoden lopussa ylityksiä arvioidaan kertyvän yli 250 000. - Sallan raja-asemalta on noin 22 kilometriä matkaa kirkonkylään. Sieltä avautuvat tieyhteydet Kuusamoon ja Kemijärvelle/ Rovaniemelle. - Sallasta 350 km säteellä asuu n. 500 000 ja 500 km säteellä n. miljoona kuluttajaa. - Kauppakeskus voidaan toteuttaa vaiheittain. Isompi kauppakeskus voidaan rakentaa, jos rajanylitysmäärät kasvavat huomattavan suuriksi mahdollisen viisuminvapauden myötä. Yhdyskuntarakenne Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallan kirkonkylän ydinkeskustassa. Asemakaavamuutosalue on väljästi rakennettu, osittain rakentamaton, lukuun ottamatta entisen virastotalon ja Teletalon aluetta. Liikerakennusten korttelialueeksi kaavoitettu alue on paljolti hyödyntämättä. Kaupunki-/taajamakuva Asemakaavamuutosaluetta hallitsevat huoltoasemat ja entinen virastotalo. Ympäristö on kaupunkikuvaltaan hyvin vaihteleva ja osittain hoitamatonta, rakentamatonta aluetta. Asemakaavamuutosalueen vastapäätä Savukoskentien toisella puolella on kaupunkikuvallisesti arvokas rakennusryhmä, entiset VR:n rakennukset. Rakennusryhmä on kunnostettu ja entisessä riviasuintalossa toimii nykyisin Sallan sota- ja jälleenrakennusmuseo. Sallan kotiseututalo on siirretty alueelle täydentämään rakennusryhmää. Postipolun toisella puolella on kaupunkikuvallisesti edustavat kunnanviraston ja kirjaston rakennukset. Kirjaston takana on nelikerroksinen kerrostalo ja edelleen itään päin yksikerroksinen rivitaloalue. Postipolun kulman tuntumassa on yksi omakotitalo.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 6 (26) Kuva 7. Savukoskentien tiemaisema, näkymä itään virastotalon kohdalla (Google Streett View) Kuva 8. Savukoskentien tiemaisema, näkymä länteen Postitien liittymän kohdalla (Google Street View) Kuva 9. Ent. virastotalo, julkisivu Savukoskentielle
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 7 (26) Kuva 10. Liikerakennus, näkymä Savukoskentielle Kuva 11. Teboil huoltosema, näkymä Savukoskentielle Kuva 12. Seo huoltoasema, julkisivu Postipolulle Kuva 13. Teletalo, julkisivu Postipolulle
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 8 (26) Kuva 14. Postipolku ja omakotitalo, näkymä Savukoskentieltä Kuva 15. Postipolku Asuminen Asemakaavamuutosalueen läheisyydessä on yksi kerrostalo, yksi omakotitalo sekä suurehko rivitaloalue (palvelusäätiö Vanhusten tuki RY). Palvelut Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallan ydinkeskustassa, jossa pääosa kirkonkylän palveluista sijaitsevat. Kaupalliset palvelut sijoittuvat pääosin Kuusamontien varteen ja huoltoasemat Savukoskentien varteen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 9 (26) Kuva 16. Sallan kirkonkylän kaupallinen vyöhyke Liikennee Yleisen tien verkosto: - Kelloselkä-Salla-Rovaniemi (Savukoskentie, maantie 82) kantatie - Salla-Kuusamo (Kuusamontie-Hautajärventie, maantie 950) seututie - Kelloselkä-Savukoski-Pelkosenniemi (maantie( 965) seututie Etäisyys vuonna 2002 avatulle rajanylityspaikallee on n. 25 km. Etäisyys Kemijärvelle on 65 km, Kuusamoon 112 km ja Rovaniemelle 151 km. Asemakaavamuutosalue tukeutuu nykyiseen tie- ja katuverkostoon. Asemakaavamuutosalue sijaitsee Savukoskentien ja Postipolun väliin. Molemmilta on liittymiä alueen tontteihin. Postipolku kääntyy ja liittyy Savukoskentielle. Läpiajo Savukoskentien ja Postipolun välillää on mahdollista Teboil-huoltamon jaa liiketalon tonteilla. Kevyen liikenteen väylä on rakennettu Savukoskentien varrelle. Moottorikelkkareitti kulkee Ruuhijoen länsipuolella. Korkein sallittu ajonopeus Savukoskentiellä asemakaavamuutosalueen kohsieltä dassa on 50 km/h kiertoliittymästä Teboilin huoltamoon asti ja 60 km/h itään. Linja-autot liikennöivät reiteillä Salla-Ruka-Kuusamo ja Savukoski- Salla- Kemijärvi-Rovaniemi. Lähimmät lentokentät ovat Kuusamolla jaa Rovaniemellä.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 10 (26) Kuva 17. Ote Liikenneviraston tienumerokartasta. Savukoskentiellä asemakaavamuutosalueen kohdassa vuoden 2012 keski- 59 määräinen liikennemäärä oli 1087 (ajon./vrk) ja raskaan liikenteen määrä (ajon./vrk). Kuva 18. Otteet Liikennevirastonn liikennemääräkartastaa ja raskaan liikenteenn liikennemääräkartastaa 2012 Sallan junaradalla ei ole tällä hetkellä henkilö- eikä jatkuu Kelloselälle saakka, n. 17 km, josta Henkilöliikenne ulottuu Kemijärvelle saakka. tavarakuljetuksia. Rautatie on enää 7 km rajalle. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Suunnittelualueella ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöskohteita eikä ole kulttuuriympäristön inventointikohteita. Tekninen huolto Suunnittelualue sijaitsee nykyisellä keskusta-alueella ja on kunnallisteknisiin verkostoihin. liitetty nykyisiin Sähkönjakelusta vastaa Koillis-Lapin Sähkö Oy. Vesihuollosta vastaaa Sallan Aluelämpö Oyy Vesi ja viemärilaitos.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 11 (26) Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Alueella on polttoainejakelutoimintaa (Teboil, Seo). Savukoskentien liikenne aiheuttaa päästöjä ja melua. Sosiaalinen ympäristö Asemakaavamuutosalue sijaitsee Sallan julkiset ja kaupalliset palvelut ovat. ydinkeskustassa, jossa kirkonkylän Asemakaavamuutosalueella on huoltoasemien ja liiketalojen palveluja. 3.1.4 Maanomistus Kuva 19. Asemakaava amuutosalueen omistusolot: kunnann omistama alue (kelt.), valtion (sin.) ja yksityisomistuksessa oleva alue (väritön) (www.paikkatietoikkuna.fi) - 4:3 (ent. valtionn virastotalo) - 4:67 (Teletalo) - 4:17 (liiketalo) - 4:30 (Teboil) - 4:11 (rakentamaton, kunnan omistuksessa) - 4:19 (rakentamaton, kunnan omistuksessa) - 4:43 (Seon piha) - 4:14 (Seo huoltoasema). - 5:14 (kirjasto jaa asuinkerrostalo, kunnan omistuksessa) - 6:79 ja j 5:16 (Postipolku, kunnan omistuksessa) )
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 12 (26) 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 3.2.2 Maakuntakaava Valtioneuvoston päätöksellä 1.3.2009 voimaan tulleet tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä kuntien kaavoituksessa. Yleistavoitteet ovat periaatteellisia linjauksia. Erityistavoitteet ovat suunnittelua koskevia velvoitteita. Suunnittelualuetta koskevat alueidenkäyttötavoite-kokonaisuudet ovat: - Toimiva aluerakenne - Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto. Sallan kunnan alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaavaan, joka on saanut lainvoiman 25.11.2004. Ympäristöministeriö vahvisti 30.3.2010 Soklin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan. Kaavakartassa on merkitty sivuradan ohjeellinen linjaus Soklista Sallan rataan. Sallan kirkonkylä on Itä-Lapin maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A 30) ja pääteiden risteysalue keskustatoimintojen alueeksi (C 102). Savukoskentie on merkitty valtakunnallisesti tärkeäksi kansainväliseksi liikennekäytäväksi, Barentsin käytäväksi. Savukoskentien tieluokitus on maakuntakaavassa esitetty muutettavaksi kantatiestä valtatieksi (kt vt). Sallan kirkko on merkitty maakuntakaavaan (ma 5911), varausperuste: Valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Salla kuluu myös Itä-Lapin matkailun vetovoima-alueeseen (mv 8401, vihreä rajaus). On huomioitava koko maakuntakaavan aluetta koskevat määräykset.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 13 (26) Kuva 20. Ote maakuntakaavasta 3.2.3 Yleiskaava Kunnanvaltuusto on hyväksynyt Sallan kirkonkylän osayleiskaavan ns. strategisena yleiskaavana (KV 5.11.2003 66) ). Yleiskaava on ohjeena asemakaavaa laadittaessa ja muutettaes sa. Suunnittelualue on osayleiskaavassa merkitty keskustatoimintojen alueeksi (c) ja rasterilla r osoitettu, että aluetta kehitetään yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Radan varrella oleva VR:n rakennusryhmä (sisältäen nyk. Sallan sota- ja jälleenrakennusajann museon) on osayleiskaavassaa merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi alueeksi (sk). Myös Valtion vanhempi virastotalo on merkitty kyläkuvallisesti arvokkaaksi sekä kunnanviraston ja paloaseman ja asuinkerrostalon aluekokonaisuus.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 14 (26) Kuva 21. Ote Sallan kirkonkylän osayleiskaavasta (2003) 3.2.4 Asemakaava Sallan kirkonkylänn ensimmäinen asemakaava on hyväksytty 1966. Suunnittelualueella on voimassa kunnanvaltuustonn hyväksymä asemakaavan muutos ( KV 13.12.2004 64).
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 15 (26) Kuva 22. Muutettavan n asemakaava, rajaus ajantasakaavassa Vuonna 2004 hyväksytty asemakaavamuutos ei ole toteutettu. Nykyisessä asemakaavassa rakennusten sijoittelu ja käyttötarkoitus on ohjattu tonttikohtaisesti ja kaava sisältää mm.. rakennustapaa ohjaavia määräyksiä ja merkintöjä sekä Postipolulta uuden yhteyden Savukoskentielle. Korttelissa 103 tontilla 3 hallinto- ja virastorakennustenn korttelialueen merkintä (YH) ei ole enää ajan tasalla. Alueella olevat entiset valtion virastotalo ja Teletalo eivät ole enää alkuperäisessää käytössä. Korttelissa 100 kulttuuritoimintaa palvelevien rakennustenn korttelialueen merkintä (YY) ei ole enää ajan tasalla. Kirjasto on toteutettu lähempänä kunnanvirastoa asemakaavassa merkityllä YH-alueella ja YY-aluevaraus ei ole enää tarpeellinen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 16 (26) 3.2.5 Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Sallan valtuustossa 21.5.2002 ja tullut voimaan 27.6.2002. 3.2.6 Kaava-aluetta koskevat muut suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys Sallan-Kelloselän alueen maankäyttöselvitys (Regionet/ Maa ja Vesi 29.10.1999) - Kelloselän maankäyttöselvityksessä todettiin kirkonkylän huoltoasemien seutu otollisemmaksi uuden kauppakeskuksen paikaksi. Selvityksen päivitystyö on käynnistetty. Työ valmistuu vuoden 2013 lopulla ja tulokset on käytettävissä kaavan suunnitteluvaiheessa. Selvitys sisältää mm. kaupallisen selvityksen, maankäyttö-, liikenne- ja logistiikkaselvityksen. Agropark Alakurtti -hanke Kauppakeskuksen maankäyttöä, rakennusten sijaintia ja tilatarveselvityksiä laaditaan Agropark Alakurtti -hankkeen puitteissa. Hankkeen tavoitteena on kaavoituksen rinnalla löytää kauppakeskukselle sekä rakentaja että vuokralaiset. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve, suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavoituksen tavoitteena on mahdollistaa kauppakeskuksen ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentaminen Savukoskentien varteen. Hankkeen toteutus edellyttää asemakaavan tarkistusta ja päivitystä. Korttelissa 103 rakennuspaikalla 3 olevat entiset valtion virastotalo ja Teletalo eivät ole enää alkuperäisessä käytössä ja omistajat ovat vaihtuneet. Rakennuspaikan kaavaa on jo pitkään ollut tarve muuttaa Kaavatoimikunnan käsittely 18.6.2013 13 ja kunnanhallituksen päätös 5.7.2013 228 asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Kaavatoimikunnan käsittely 16.10.2013 20 Osalliset Osallisella tarkoitetaan alueen maanomistajia ja niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaavaa saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62 ). Yksityiset ja yhteisöt: kaavan vaikutusalueen maanomistajat ja haltijat kaavan vaikutusalueen yritykset ja elinkeinonharjoittajat kunnan asukkaat, kirkonkylän kävijät
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 17 (26) Koillis-Lapin Sähkö Oy Sallan Aluelämpö Oy Vesi ja viemärilaitos Viranomaiset: Sallan kunta Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lapin liitto Lapin pelastuskeskus, Itä-Lapin alue Museovirasto, Lapin maakuntamuseo Liikennevirasto Vireilletulo Asemakaavamuutoksen vireilletulosta on kuulutettu 3.10.2013 kunnan virallisella ilmoitustaululla, Internetsivuilla ja Koti-Lappi-lehdessä ja kunnan tiedotuslehdessä. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutoksen vireilletulosta ja suunnittelun eri vaiheiden etenemisestä ilmoitetaan kuulutuksella paikallislehdessä (Koti-Lappi), Sallan kunnan tiedotuslehdessä, kunnanviraston ilmoitustaululla ja internetissä osoitteella www.salla.fi > Ilmoitukset ja päätökset. Asemakaavamuutoksen ilmoitukset, osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavaehdotus liitteineen asetetaan julkisesti nähtäville Sallan kunnan teknisellä osastolla ja kunnan www-sivuilla hakupolkuna > tontit ja kiinteistöt > kaavoitus. Osallisille järjestettiin tiedotus- ja keskustelutilaisuus 10.10.2013 kunnanvaltuuston salissa. Viranomaisyhteistyö 4.3 Asemakaavan tavoitteet Kaavoituksen eri vaiheissa pyydetään lausuntoja eri viranomaisilta ja yhteisöiltä. Järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvotteluja. - Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa kauppakeskuksen ja tarvittavien pysäköintipaikkojen rakentaminen Savukoskentien varteen. Hankkeen toteutus edellyttää asemakaavan tarkistusta ja päivitystä siten, että on riittävän väljä rakennusala, riittävä määrä sisäänajomahdollisuuksia tontille sekä riittävä tila pysäköinnille ja huoltoajolle. Kaavan pitää mahdollistaa vaiheittainen rakentaminen. - Entiset valtion virastotalo ja Teletalo eivät ole enää alkuperäisessä käytössä ja omistajat ovat vaihtuneet. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on tarkistaa korttelin 103 tontin 3 käyttötarkoitus. - Liikenteen osalta korostuu maakuntakaavan mukaiset tavoitteet. Savukoskentie on merkitty Barentsin käytäväksi, valtakunnallisesti tärkeäksi liikenneväyläksi, jonka maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 18 (26) erityistä huomioita liikenteen sujuvuuteen ja turvallisuuteen, liikenteen ja matkailun palveluihin, sekä liikenneympäristön laatuun. - Tulee huomioida Sallan kirkonkylän osayleiskaavassa merkityt kyläkuvallisesti arvokkaat alueet: Radan varrella oleva VR:n rakennusryhmä ja entinen virastotalo sekä kunnanviraston, kirjaston, paloaseman ja asuinkerrostalon yhteinen ympäristö. - Sijainniltaan hyvä, mutta vajaakäytössä ja osittain hoitamatta oleva alue tulee tiivistää ja rakentaa niin, että keskustan taajamasta tulee tasapainoinen. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista korostuu eheytyvän yhdyskuntarakenteen tavoite. Myös Sallan kirkonkylän osayleiskaavassa on tavoitteena, että aluetta kehitetään yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. - Kauppakeskuksesta tulee yksi, iso yhtenäinen rakennus, jonka ulkonäkö on sijainnin ja koon vuoksi tärkeä Sallan imagon kannalta. Lisäksi maakuntakaavan Barentsin väylän merkinnän yksi tavoite on, että maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomioita liikenteen matkailun palveluihin, sekä liikenneympäristön laatuun. 4.4 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot 5 Asemakaavan kuvaus Asemakaavamuutoksen valmisteluvaiheessa on pohdittu kauppakeskuksen rakennusmassojen sijoittelua ja toteuttamisen vaiheistusta, pysäköintijärjestelyjä ja liittymien määrää Sodankyläntieltä. Kauppakeskuksen toteuttamismahdollisuuksia on tutkittu Agropark Alakurtti - hankkeen kautta ja luonnoksia on hyödynnetty asemakaavamuutoksen laadinnassa. On myös pohdittu entisen ent. virastotalon ja Teletalon käyttövaihtoehtoja. Asemakaavamuutoksella luodaan yksi yhtenäinen liikerakennusten korttelialue (KL), johon voi sijoittaa uuden kauppakeskuksen, pysäköintialueen ja huoltopihan. Asemakaavamuutoksella korttelissa 103 tontin 3 käyttötarkoitus muuttuu ALalueeksi (ent. virastotalo ja Teletalo). Asemakaavamuutoksella AK-aluevaraus laajenee korttelissa 100, jolloin kerrostaloon kuuluva, olemassa oleva varastorakennus mahtuu tontille.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 19 (26) Kuva 23. Muutettava asemakaavaa (vas.) ja asemakaavamuutos, luonnos (oik.) Mitoitus Liikerakennusten korttelialueen rakennusoikeus onn 7500 k-m² ja rakennus- alustavaan suunnitelmaan, joka omalta osaltaan o perustuu ympäröivän alueen alan rajaus perustuu kehityshankkeen puitteessa tehtyyn kauppakeskuksen potentiaaliseen asiakaspohjaan ja Venäjän rajanylitysten kasvuennusteisiin. Korttelissa 103 tontin 3 rakennusoikeus ei muutu vaikka käyttötarkoitus muuttuu.. Rakennusoikeus 4000 k-m² onn suunnilleen nykyisen rakennuskannan mukainen. Sallittu kerrosluku nostetaan kahdesta kolmeen olemassaa olevan ent. virastotalorakennuksen mukaan. Voimassaa olevassa muutettavassa asemakaavassaa on rakennusoikeutta KL-, YH- ja YYY -korttelialueilla yhteensä 14 2002 k-m². Kaavaluonnoksessa alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus on 11 500 k-m 2. Asemakaavamuutoksella alueen yhteenlaskettu rakennusoikeus vähenee 2700 k-m². Ympäristön laatuaa koskevien tavoitteiden toteutuminen Tavoitteena on, että kauppakeskus on kaupallisesti houkutteleva ja hyvin näkyvä. Samalla tulee huomioida taajamakuvallisia vaatimuksia, sijainti Barentsinn väylän tiemaisemassa. Rakenteeltaan, rakennuskooltaan, väriltään jaa materiaaliltaan hyvin vaihtelevassa ympäristössä kauppakeskus tulee olemaan oma yksilö ja merkkirakennus. Asemakaavamuutos mahdollistaa kauppakeskuksen yksilöllistä suunnittelua. Voimassaa olevassaa asemakaavassa aluetta koskevat rakentamistapaa ohjaavat määräykset eivät ole enää tarkoituksenmukaisia ja poistuvat.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 20 (26) 5.1 Aluevaraukset Laadukkaan toteutuksen tueksi on selostuksen lopussa annettu suositus jatkosuunnittelulle. Korttelialueet - Asemakaavamuutoksella korttelissa 103 luodaan yksi yhtenäinen liikerakennusten korttelialue (KL) ja rakennusala, johon voidaan sijoittaa enintään 7500 k-m² suuruinen kauppakeskus, pysäköintialue ja huoltopiha. Pienemmälle KL- aluevaraukselle korttelissa 101 voidaan sijoittaa pysäköintiä ja polttoainejakelutoimintaa. - Asemakaavamuutoksella korttelissa 103 tontin 3 käyttötarkoitus muuttuu hallinto- ja virastorakennusten korttelialueesta (YH) asuin- liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL). Rakennusoikeus ei muutu. Asemakaavamuutoksen AL-merkintä mahdollistaa monenlaista toimintaa, myös hotellitoimintaa. Käyttötarkoitusten suhdetta ei ole rajoitettu. Olettamus on että nykyinen rakennuskanta säilyy, vaikka käyttötarkoitus muuttuu. Merkinnällä edistetään sen uusiokäyttöä. - Korttelissa 100 tontilla 4 on voimassa olevassa asemakaavassa kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuevaraus (YY), jossa on rakennusoikeutta 2500 k-m². Aluevaraus ei ole enää tarpeellinen ja poistuu. Käyttötarkoitus muuttuu liikerakennusten korttelialueeksi (KL) ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) sekä jalankululle ja pyöräilylle varatuksi kaduksi. - Korttelissa 100 asemakaavamuutoksella tontti 2 ja AK-aluevaraus laajenee niin, että olemassa oleva, kerrostaloon kuuluva varastorakennus mahtuu siihen. Varastorakennuksen vieressä on istutettavan alueen merkintä. Muut alueet - Katuyhteys Sodankyläntielle poistuu: Korttelien 103 ja 101 jakava (ei toteutettu) katualuevaraus poistuu. Myös Postipolun olemassa oleva yhteys poistuu. - Kaavaan merkitään uusi jalankululle ja pyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu (pp/t). Yhteys yhdistää Postipolun ja Sodankyläntien varrella olevan kevyen liikenteen väylän. Aluevaraus sallii ajon korttelissa 101 olevalle AL-tontille ja omakotitalolle nykyisen tavoin. Yhteys säilyy voimassa olevassa asemakaavassa merkittyyn moottorikelkkailun ja jalankulun reittiin (mk/jk). - Toinen uusi jalankululle varattu alueen osa on merkitty entisen virastotalon ja Teletalon tonttien rajalle. - Yksi uusi liittymäpaikka on merkitty yleisen tien alueelle, Sodankyläntielle, kauppakeskuksen vaiheittaisen toteuttamisen tueksi.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 21 (26) 5.2 Kaavan vaikutukset 5.2.1 Vähittäiskaupan suuryksikön vaikutukset Asemakaavamuutos mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön rakentamisen alueelle. Asemakaavamuutoksen suunnitellulla maankäytöllä ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia Sallan keskusta-alueen kaupallisiin palveluihin ja niiden kehittämiseen. Alueelle sijoittuvat palvelut ovat saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä. Suunniteltu maankäyttö edistää sellaisen palveluverkon kehitystä, jossa asiointimatkojen pituudet ovat kohtuulliset ja liikenteestä aiheutuvat haitalliset vaikutukset mahdollisimman vähäiset. Suunnitteilla olevan kauppakeskuksen sijaintipaikka on keskusta-alue. Kirkonkylällä on tyhjiä liiketiloja, mutta iso kauppakeskus on vetovoimatekijä, josta nykyisetkin yrittäjät hyötyvät. Kuusamontien varrella olevat nykyiset liiketilat eivät näy Savukoskentielle asti, jossa rajanylityspaikasta tuleva liikenne ajaa ohi. Uusi kauppakeskus tuo Sallan kaupallisen tarjonnan näkyviin ja houkuttelee pysähtymään. Uudella kauppakeskuksella olisi työllistävä vaikutus, toisi verotuloja kuntaan ja tarjoaisi yrittäjille uusia tiloja käyttöön. Kauppakeskus toisi uutta yritystoimintaa Sallaan. Kauppakeskushanke perustuu arvioon rajanylitysmäärän kasvusta ja ympäröivän alueen asiakaspohjan määrästä. Jos odotettu viisumivapaus ja rajaylitysmäärän kasvu ei toteudu odotetusti, on vaarana, että asemakaavanmuutos toteutuu vain osittain tai ei ollenkaan ja/tai että toteutetun kauppakeskuksen toiminta ei ole kannattavaa. 5.2.2 Suhde maakuntakaavaan ja yleiskaavaan Asemakaavamuutosalue sijaitsee sekä maakuntakaavassa että oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa keskustatoimintojen alueella. Suunnittelualue on osayleiskaavassa merkitty rasterilla, jolla on osoitettu, että aluetta kehitetään yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Asemakaavamuutos on osayleiskaavan tavoitteen mukainen. 5.2.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Yhdyskuntarakenne Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä Sallan kirkonkylän keskustan yhdyskuntarakenne tiivistyy. Sijainniltaan hyvä, mutta vajaakäytössä ja osittain hoitamatta oleva alue tulee rakennetuksi. Entisen valtion virastotalon ja Teletalon alueen käyttötarkoituksen muutos mahdollistaa rakennusten monipuolisen uusiokäytön.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 22 (26) Alue liittyy hyvin olemassa olevaan keskustarakenteeseen. Väestön rakenne ja kehitys kaava-alueella Kauppakeskushankkeen työllistävällä vaikutuksella olisi myönteistä vaikutusta Sallan kunnan väestökehitykseen. Myös ent. virastotaloon ja Teletaloon sijoittuvaa uutta liike-, toimisto- ja/tai hotellitoimintaa vaikuttaisi työllistävän vaikutuksen myötä myönteisesti Sallan kunnan väestökehitykseen. Kaupunki-/taajamakuva Vajaakäytössä oleva huoltoasemien leimaava alue muuttuu rakennetuksi liikealueeksi. Rakenteeltaan, rakennuskooltaan, väriltään ja materiaaliltaan hyvin vaihtelevassa ympäristössä kauppakeskus tulee olemaan oma yksilö ja merkkirakennus tärkeän kansainvälisen liikenneväylän, Barentsin käytävän, varrella. Kauppakeskuksen rakentaminen antaa mahdollisuuden suunnitella Sallaan rakennuksen, jonka nimi ja muotokieli korostavat sen asemaa kansainvälisen rajanylityspaikan porttina. Uhkana on, ettei mahdollisuutta käytetä hyväksi ja tavanomainen liikerakennus ei kohenna tiemaiseman ilmettä. Asemakaavamuutosalueen ympärillä olevat kyläkuvallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristöt ovat jatkossakin omia kokonaisuuksia, joiden arvo ei vähene uuden rakentamisen myötä. Osayleiskaavassa kyläkuvallisesti arvokkaaksi merkitty entisen valtion virastotalon alueen käyttötarkoituksen muutos mahdollistaa rakennusten monipuolisen uusiokäytön ja edistää sen myötä sen säilymistä. Asuminen AL-aluevaraus mahdollistaa asuntojen sijoittamisen korttelissa 103 tontin 3 nykyisiin rakennuksiin. Palvelut Sallan kirkonkylän palvelutarjonta laajenee ja monipuolistuu uuden kauppakeskuksen myötä. Uusi kauppakeskus palvelee myös paikallista väestöä ja voi tuoda uusia palveluja asukkaiden käyttöön. Alue on hyvin saavutettavissa kaikilla liikennemuodoilla. Polttoainejakelutoiminta voi jatkaa alueella, jolloin nykyinen palvelutaso säilyy. Uusi kauppakeskus parantaisi Barentsin väylän matkailupalvelujen tarjontaa, kohderyhmänä erityisesti venäläiset matkailijat. Sallassa on todettu uusien hotellipalveluiden tarvetta. Asemakaavamuutos mahdollistaa mm. hotellitoiminnan sijoittamisen entiseen valtion virastotaloon sekä Teletaloon Hotelli Takkavalkean viereen.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 23 (26) Työpaikat ja elinkeinotoiminta Uudella kauppakeskuksella on työllistävä vaikutus sekä rakentamisen että toiminnan aikana. Myös ent. virastotalon ja teletalon uudella toiminnalla on työllistävä vaikutus. Liikenne Asemakaavamuutosalueen saavutettavuus autolla, linja-autolla, pyöräilen ja jaloin on jo nyt erittäin hyvä. Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä alueen saavutettavuus on edelleen hyvä. Asemakaavamuutos mahdollistaa uuden erillisen jalankulkuväylän rakentamisen Postipolulta Savukoskentien kevyen liikenteen väylään, josta voi jatkaa Savukoskentien ylityspaikan kautta museolle asti. Jalankulkuväylä yhtyy muihin olemassa oleviin ja asemakaavassa merkittyihin jalankulkuväyliin, jolloin syntyy jatkuva verkosto. Asemakaavamuutos mahdollistaa suunnitteilla olevan kauppakeskuksen tarvittavat ajoyhteydet, palo-, pelastus- ja huoltoajot ja pysäköinti. Katujärjestelyt muuttuvat niin, että Postipolun yhteys Savukoskentielle poistuu. Ajo tontille 2 korttelissa 101 olemassa olevalle omakotitalolle on edelleen mahdollista korvaavan pp/t aluevarauksen kautta. Läpiajo liikerakennusten korttelin läpi, pysäköintialueiden kautta on edelleen mahdollista. Sitä voidaan rajoittaa, jos se on liikenneturvallisuuden parantamisen vuoksi tarpeen. Asemakaavamuutos mahdollistaa uuden liittymän Savukoskentiellä. Uuden liittymäpaikan merkintä tukee kauppakeskuksen vaiheittaista toteuttamista. Kauppakeskuksen lopullinen tarvittava määrä liittymiä saattaa olla vähemmän kuin asemakaavassa merkittyjen liittymien määrä. Savukosken varrella olevalle kevyen liikenteen väylälle tulisi uusi risteys uuden tonttiliittymän kohdalle. Uuden kauppakeskuksen vaikutus Savukoskentien liikennemäärään on rajallinen, mutta pysähtyminen ja asiointi kauppakeskuksessa voi vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen. Haittavaikutuksia voidaan lieventää tiesuunnittelulla. Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaismuistot Asemakaavamuutosalueella ei tunneta muinaismuistoja eikä kulttuuriympäristön inventointikohteita, joihin vaikutuksia voi kohdistua. Tekninen huolto Uusi kauppakeskus voidaan liittää olemassa oleviin teknisen huollon verkostoihin. 5.2.4 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Valtaosa asemakaavamuutosalueesta on rakennettua.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 24 (26) Asemakaavamuutoksen toteuttamisen myötä hoitamattomia viheralueita ja myös alueella kasvava puusto poistuvat rakentamisen tieltä. Asemakaavamuutosalueella ei tunneta luonnonsuojelukohteita, uhanalaisia kasvilajiesiintymiä eikä suojeltavien eläinlajien elinympäristöjä, johon vaikutuksia voisi kohdistua. 5.2.5 Vaikutuksia ihmisten elinympäristöön Sallan kirkonkylän palvelutarjonta laajenee ja monipuolistuu. Savukoskentien varrella oleva vajaakäytössä oleva alue täydentyy. Kauppakeskuksen asiakasliikenteen ja tavarakuljetusten aiheuttama melu saattaa ajoittain häiritä läheisyydessä olevia asuinalueita. 5.2.6 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) 5.3 Ympäristön häiriötekijät Asemakaavamuutos huomioi ja edistää valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita seuraavasti: - Keskustan tiivistämisen myötä yhdyskuntarakenne eheytyy. - On todettu, ettei ole valtakunnallisesti, seudullisesti eikä paikallisesti arvokkaita kulttuuriympäristön inventointikohteita alueella, joihin vaikutuksia voisi kohdistua. Alueella ei tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä. - On todettu, ettei alueella tunneta luonnonsuojelukohteita, uhanalaisia kasvilajiesiintymiä eikä suojeltavien eläinlajien elinympäristöjä, johon vaikutuksia voisi kohdistua. - Varaamalla riittävät alueet jalankulkua ja pyöräilyä varten edistetään kevyen liikenteen verkoston jatkuvuutta ja turvallisuutta ja vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta. - Olemassa oleva rakennuskanta ja tekniset verkostot voidaan hyödyntää. - Alueidenkäytön kehittäminen perustuu alueen omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Savukoskentien liikenne. Kauppakeskuksen asiakasliikenteen ja tavarakuljetusten aiheuttama melu saattaa ajoittain häiritä läheisyydessä olevat asuinalueet.
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 25 (26) 5.4 Kaavamerkinnät ja määräykset
FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY SELOSTUS 26 (26) 6 Asemakaavan toteutus Asemakaavan toteutuminen alkaa heti voimaantullessaan ohjaavana tekijänä. Toteutusta ohjaa kunnan rakennusvalvonta. rakentamista Kaavahanke liittyy Agropark Alakurtti Suomen puoleiseen osa-hankkeeseen, jonka tavoitteena on kaavoituksen rinnalla löytäää kauppakeskukselle sekä rakentajaa että vuokralaiset. Myös kauppakeskuksen esisuunnittelu tapahtuu hankkeenn puitteissa. Suositus: : Jatkosuunnittelussa tulisi kehittää Sallaann liittyvä kauppakeskuksen nimi ja muotokieli, joka myös korostaa kauppakeskuksen asemaa kansainvälisen rajanylityspaikan porttina. Mikäli hanke ei toteudu, voi kunta keskeyttää nykyinen asemakaava jää voimaan. kaavoitusprosessin, jolloin FCG Suunnittelu jaa tekniikka Oy Hyväksynyt: Seppo Arvio Aluepäällikkö, ins. SNIL Laatinut: Eva Persson Puurula Projektipäällikkö, arkkitehti SAFA