4. Toimiminen ohjaajana

Samankaltaiset tiedostot
ORGANISOINNIN PERUSTEET Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

OHJAAJAKOULUTUS OSIO 3

Lasten urheilun tärkeät asiat

Oppiminen ja opettaminen harjoitustilanteessa

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

Valmennuksen kehityskortit

Oppiminen ja oivaltaminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

Valmentajuuden startti koulutuksen ja kokemuskortin suorittamisen jälkeen valmentaja voi hakeutua ikävaihekoulutuksiin.

Harjoituksen ohjaaminen

Oppiminen ja oivaltaminen

JUNNUBandy syksyn 2015 jäätreenit (halli) - PAINOPISTE LUISTELUMOTORIIKASSA -

Ohjeita liikunnanohjaajille. Katri Pöllänen, Projektityöntekijä, Monaliiku ry

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

Ohjaus tuutorin roolissa

SEURA. Mihin Sinettiseurassa kiinnitetään huomiota? RYHMÄ YKSILÖ YHTEISÖLLISYYS HARJOITTELEMINEN YKSILÖLLISYYS KILPAILEMINEN OHJAAMINEN VIESTINTÄ

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja:

8-11 -ikävaihekoulutuksen tavoitteet

256 LAATUA KÄYTÄNNÖN VALMENNUKSEEN

Työhaastattelu näin onnistut haastattelussa Tervetuloa! Työnhakuveturi Satu Myller ja Nina Juhava

Työpaikkavalmentajana työllistyvän työssä jaksamisen tukena

10/23/2012 Olli Määttä

SUOMEN PALLOLIITTO RY FINLANDS BOLLFÖRBUND RF FOOTBALL ASSOCIATION OF FINLAND

D VALMENTAJAKURSSI PROSESSINOMAISESTI

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

VALMENTAMISEN JA OPETTAMISEN PERUSTEET Suomen Jääkiekkoliitto / Etunimi Sukunimi 1

SPL ETELÄ UEFA C. UEFA C koulutuksen jälkeen valmentaja:

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Ohje työpaikkaohjaajalle

Lataa Focus-harjoitteluohjelma (cd) Lataa

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

SUUNNISTUKSEN HARJOITTELU

Pidä harjoitus hauskana

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1. Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Kristillinen kasvatus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kokemuksia Unesco-projektista

PELAAJAPOLKU F1 - E2

D VALMENTAJAKOULUTUS

Kiitos, että olet lähtenyt mukaan BUKK-kikkahaaste -projektiin. Kikkailusta on varmasti iloa ja ehkä aluksi hieman turhautumistakin.

Lasten valmennuskoulutus uudistuu

TAUSTAHAJATELMIA PELIN KEHITTÄJILLE

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen

Taustaa GrIFK kyky- ja taitokoulutoiminnalle!

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

VALMENNUKSEN LINJAUS

TAMPERE UNITED G6. KAUSISUUNNITELMA Tutustu palloon, rakastu lajiin

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

Rohkeus. Olet uskaltanut tehdä asioita, vaikka jännittäisi. Olet uskaltanut puolustaa muita ja vastustaa vääryyttä, sekä olla eri mieltä kuin muut.

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

JUVAKE 2 OPPIMISYMPÄRISTÖN LUOMINEN JA VUOROVAIKUTUS

Työssäoppimisen ohjaus soveltuu pääosin käytettäväksi myös opiskelijoiden liikkuvuusjaksoilla

ILVES FUTIS AKATEMIA JA ILVES TALENTTI AKATEMIA

Pelin kautta oppiminen

TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

TASORYHMÄHARJOITTELU LEPASSA (valmennuslinjan päivitys lokakuussa 2011) työkalu tasoryhmien muodostamiseen

Harjoitussuunnitelma viikko 6 Pallo haltuun II

Isäryhmän ohjaajalle. Perustietoa ryhmämenetelmän käytöstä, ryhmäilmiöistä ja ryhmänohjaajana toimimisesta

TERVETULOA VOK-1 KOULUTUKSEEN!

ENNAKKOTEHTÄVÄT / JAKSO A VALMISTAUTUMINEN. Otteita vetäjän ohjeista

TYÖRYHMÄ: Marjaana Karhia, Jaana Kenola-Krusberg, Sanna-Maija Kohonen, Minna Partanen-Rytilahti, Jaana Puurunen, Tuulikki Vuorinen, Kirsi Ylönen

AC Kajaani valmennuslinja 2017

21.9.Hämeenlinna/Tuula Mikkola

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi FyKeMaTT -aineet

Urheilun Pelisäännöt vanhempien illassa

Kilpailo-seminaarit 2006 Kari Niemi-Nikkola Suomen Olympiakomitea Valmennuksen johtaja. Lasten kilpaurheilusta huipulle

Kilpailemaan valmentaminen Harjoite 8

Harjoite 3: Piirrä ja kirjoita suoritus osiksi

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Pienten lasten kerho Tiukuset

Assari 2.0 Kevät Aloitustapaamisen ajatuksia (muistiinpanot Systeemianalyysin laboratorion assistenttikoulutukseen osallistuneille)

Kaikille avoin hiihtokoulu

Puhumaan oppii vain puhumalla.

Mustikan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hyvinkään kaupunki Vuosiluokat 3 6 Lv ARVIOINTIKESKUSTELULOMAKE. Oppilas: Luokka: Keskustelun ajankohta:

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Mitkä asiat ovat tärkeitä vuotiaiden urheilussa?

Uudistuneet. Sinettiseurakriteerit

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 9: Tavoitteenasettelu menestyksekkään kilpailemisen apuna

Valmentaminen

Ohjaaminen. Ohjaajan tärkein tehtävä on antaa ohjattavalle. Aikaa Huomiota Kunnioitusta

EuroSkills2016 ja kilpailuihin valmentautuminen

Tässä nipussa ohjeita sekä kaksi paperia, jotka palautat opolle: Tet-muistiinpanolomake: oma työskentely ja ammatin esittely (kaksipuolinen paperi)

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Alkulämmittelyohjelma

Luku 4 Nuoruus päämäärätietoista harjoittelua

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Exercise Guide FIN A.fh8 2/12/02 18:31 Page 1 KUNNON LIIKUNTAOP KUNNON LIIKUNT AS

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Suomen Salibandyliitto Valmennuskoulutusjärjestelmä Tason I Salibandyvalmentajakoulutus SBV1

TAITO- JA FYYSINEN HARJOITTELU, Osa 3

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

Transkriptio:

4. Toimiminen ohjaajana OHJAAJAN ROOLI JA TEHTÄVÄT TOIMIMINEN OHJAAJANA - OPETUSTYYLIT KARKEA JAOTTELU SUUNNITTELEMALLA ONNISTUT SELVITÄ ETUKÄTEEN Ryhmän koko Osallistuvien lasten ikä Kuinka kauan lapset ovat harrastaneet Millainen harjoituspaikka? Millaiset välineet käytössä? KIEKKOKOULUTAPAHTUMAN ORGANISOINTI JA TOTEUTUS Ennen kiekkokoulutapahtumaa Kiekkokoulutapahtuman aikana Kiekkokoulutapahtuman jälkeen

OHJAAJAN ROOLI JA TEHTÄVÄT Lähtökohtana on ohjaajan oma innostus ja motivaatio olla mukana! Ohjaajan tärkein tehtävä on saada lapset liikkumaan ja innostumaan. Hyvä ohjaaja osaa opettaa ja johtaa ryhmän toimintaa, mutta välillä hän myös katselee, kuuntelee, kyselee ja antaa palautetta! Lasten urheilu on lapsia varten. Kysy lapsilta miksi he ovat mukana! Ohjaajan tavoitteita Näytä oma innostus ohjaamiseen! Opettele lasten etunimet Laita lapset liikkumaan harjoituskerran aikana paljon (suurimman osan harjoitusajasta). Käynnistä ja pysäytä toiminta ripeästi. Opettele hankkimaan lasten huomion ohjeita antaessasi. Huomioi turvallisuusasiat etukäteen! Lähde: Nuori Suomi ja Suomen Jääkiekkoliitto Tervetuloa ohjaajaksi koulutuksen materiaali

TOIMIMINEN OHJAAJANA - OPETUSTYYLIT Mukaeltu M. Mosstonin opetustyylien jaottelun mukaisesti. Hyvä kiekkokouluohjaaja osaa käyttää joustavasti eri opetustyylejä käytännön ohjaustilanteessa. Monesti on hyvä yhdistellä eri tyylejä, varsinkin siinä vaiheessa, kun ohjaajakokemusta on kertynyt riittävästi ja toimiminen käytännön ohjaustapahtumassa on luontevaa. Opetustyylien valinta riippuu myös paljon siitä millä taitotasolla tai minkä ikäisiä ohjattavat ovat. Ohjaustilanteen ajankohdalla (esim. aamu, iltapäivä, ilta / esim. ohjattavien vireystaso), käytettävissä olevalla suorituspaikalla ja monella muulla tekijällä on myös vaikutusta opetustyylin valintaan. Tyyli A: Komentotyyli Ohjaaja tekee maksimaalisen määrän päätöksiä > suunnittelee tehtävän, näyttää mallin, aloittaa ja lopettaa liikkeen, antaa palautteen Ohjattava seuraa ohjaajan mallia, ohjeita liikkeen suoritustavasta ja -ajankohdasta Käytetään, kun ryhmä on outo tai tilaa vähän. Etuja tälle opetustyylille ovat mm. ajansäästö suoritusrytmin löytyminen helpommin Tyyli B: Harjoitustyyli Osa päätöksenteosta on siirtynyt ohjaajalta oppilaalle Ohjaaja kuvaa tehtävän, tehtäväpaikan rajoitukset, suoritusajan ja vastaa oppilaan kysymyksiin > aikaa palautteen antamiseen Ohjattava päättää esim. alkamisajan, rytmin ja vauhdin, suorituspaikan > saa aikaa työskennellä yksin Ohjaajan arviointitaidon kasvu mahdollistaa tämän opetustyylin käyttämisen. Johdattelu itsenäiseen työhön Yksilöllisen suoritusrytmin huomiointi Ajan hyödyntäminen

Tyyli C: Vuorovaikutustyyli Ohjaaja tekee kaikki suunnitteluvaiheen päätökset, valitsee tarkkailutehtävän kriteerit ja vastaa tarkkailijan kysymyksiin Ohjattavat (suorittaja ja tarkkailija) tekevät parityötä, tarkkailija antaa välittömän palautteen suorittajalle Sosiaalinen kanssakäyminen lisääntyy Saadaan välitön palaute suorituksesta Tyyli D: Itsearviointityyli Ohjaaja suunnittelee tehtävän ja sen suorituskriteerit sekä antaa lopussa yhteisen palautteen Ohjattava tekee suoritusta koskevia päätöksiä, vertaa suoritustaan annettuihin kriteereihin ja toistaa liikkeen kriteerien mukaisesti Itsenäinen työskente1y Oman suoritustason toteaminen ja hyväksyminen Voidaan hyödyntää esim. videoita Tyyli E: Eriytyvä yksilöllinen harjoittelu Ohjaaja suunnittelee samaan tehtävään eri vaikeustasoja Ohjattava päättää itse mille tehtävätasolle hän sijoittuu. Ohjattava voi siirtyä tasolta toiselle tehtävää kokeiltuaan Onnistumisen elämyksiä Oppilas arvioi itse itseään

Tyyli F: Ohjattu oivaltaminen Ohjaaja päättää tavoitteen, esittää kysymykset ja ohjaa oivaltamista Ohjattava paneutuu tehtyihin kysymyksiin ja pyrkii etsimään vastaukset Kehittää johdonmukaista ajattelua Ohjattava oivaltaa itse esimerkiksi jonkin harjoituksen merkityksen Tyyli G: Ongelmanratkaisutyyli Ohjaaja tarjoaa oppilaalle ratkaistavan ongelman, vastaa kysymyksiin ja antaa lisävihjeitä Ohjattavat pyrkivät löytämään ratkaisun Tyyli H: Erilaisten ratkaisujen tuottaminen Ohjaaja ja päättää tehtävän ja esittelee sen ohjattaville Ohjattavat koetetaan saada tuottamaan monia ratkaisuja esitettyihin ongelmiin. Oikeaa vastausta ei etsitä Korostettaessa toisten ajatusten hyväksyntää, aktivoidaan ajattelun kehittymistä Tyyli I: Ohjattavan suunnittelema yksityinen ohjelma Ohjaaja määrittelee vain laajemman tehtäväalueen Ohjattava suunnittelee kysymykset, ongelmat ja hakee ratkaisut Koulutetaan laajojen tehtävien itsenäiseen ratkaisuun Hallitaan edellä luetellut tyylit

Tyyli J: Oppilasaloitteinen tyyli Ohjaaja luo yleiset, fyysiset toteutusedellytykset Ohjattava tekee kaikki suunnittelu- ja toteutusvaiheen päätökset sekä päättää, miten hän käyttää ohjaajaa Lasten ehdoilla, hänen omien motivaation ja halun mukaisia harjoitteita Motivoi lasta Tyyli K: Itseopiskelu Ohjaaja tekee kaikki päätökset ja etenee itseään opettaen Kotiläksyjä? Ajatusprosessi tapahtuu täysin lapsella itsellään Omaehtoiseen harjoitteluun kannustaminen

KIEKKOKOULUTAPAHTUMAN ORGANISOINTI JA TOTEUTUS OHJAAMISEN PERUSTEET Kun ohjaat ryhmääsi tai sen yksittäisiä pelaajia: Ilmaise itsesi yksinkertaisesti Valitse ne hetket, jolloin annat ohjeita Puhu vasta, kun ryhmä on liikkumatta ja hiljaa Vältä puhumista, kun näytät ja olet liikkeessä Sijoitu ohjeita antaessasi siten, että näet kaikki ohjattavat yhtä aikaa. Muista katsekontakti Käytä sanoja ja sanontoja, joita lapset ymmärtävät Toimi tässä ja nyt o Havainnoi -> tulkitse -> ohjaa o Anna ohjattavillesi palautetta heidän suorituksistaan o Ohjattavan on saatava tietää, oliko hänen suorituksensa haluamasi kaltainen vai oliko siinä jotain parannettavaa. Ja jos oli parannettavaa, niin mitä? o Toki virheisiin on puututtava, mutta parhaaseen lopputulokseen pääset vahvistamalla oikeita suorituksia tai suorituksen osatekijöitä Muista yksilöllisyys! o Mitä lähemmäksi pääset henkilökohtaista ohjaamista, sen parempi Pidä vaatimustaso korkealla. Käytä järjestyksen ja työrauhan säilyttämiseksi selviä merkkejä ohjatessasi ryhmän toimintaa Jos harjoitus ei suju, järjestä lyhyt tauko tai piristävä välipala vireyden palauttamiseksi Päätä harjoitus lyhyeen kokoavaan jaksoon, jonka aikana voit antaa ohjattaville kiekkokoulutapahtuman sujumisesta palautteen myönteisessä hengessä sekä muistuttaa esimerkiksi tulevasta JÄÄHARJOITTELUUN LIITTYVIÄ ERITYISOHJEITA o Huolehdi, että ryhmälläsi on harjoituksissa aina riittävästi välineitä o Hyödynnä kaukalossa kentän piirrokset ja laitamainokset yksittäisiä harjoitteita selvittäessäsi tai ohjatessasi o Jos ohjaajia on useampia, jaa ryhmä pienryhmiin oppimisen ja harjoittelun tehostamiksi. o Käytä apuvälineitä harjoittelun monipuolistamiseksi

SUUNNITTELEMALLA ONNISTUT! Selvitä etukäteen: Minkä kokoinen ryhmä on? o Alle 10 lapsen ryhmän ohjaaminen on aivan erilaista kuin esim. 20 lapsen ryhmän vetäminen. Minkä ikäisiä lapset ovat? o Mieti minkälaisia sen ikäiset ovat? Mitä heidän kanssaan voi tehdä ja miten työskennellä? Kuinka kauan he ovat osallistuneet toimintaan? o Pitkään mukana olleet tietävät jo mitä odottavat ja miten ryhmässä toimintaan. Miten kokemusta voi hyödyntää? Millainen harjoituspaikka on käytettävissä? o Onko paljon tilaa, onko samassa tilassa joku muu ryhmä. Miten se vaikuttaa? Mitä välineitä tarvitaan ja miten paljon niitä on käytössä? Lähde: Nuori Suomi ja Suomen Jääkiekkoliitto Tervetuloa ohjaajaksi -koulutusmateriaali

KIEKKOKOULUTAPAHTUMAN ORGANISOINTI JA TOTEUTUS ENNEN KIEKKOKOULUTAPAHTUMAA Laadi tapahtumasta kirjallinen suunnitelma, josta selviää: Ajankäyttö Onko koko-, puoli- vai kolmasosa kenttää käytössä Pelaajamäärä (+ maalivahdit) Harjoitettavat asiat / ominaisuudet Harjoitteet / toistojen määrä / pelaaja Muuta huomioitavaa Ole ajoissa paikalla Varmista, että kenttä ja tarvitsemasi apuvälineet ovat siinä kunnossa kuin harjoite edellyttää Ole valmis muuttamaan harjoitteen sisältöä jos olosuhteet niin vaativat Keskity harjoitukseen. Selvitä lyhyesti harjoituksen tarkoitus kiekkokoululaisille Rakenna itsellesi ns. perusharjoituspaketti, josta voit saada pienillä muutoksilla aikaan uuden harjoitteen (Ei kannata uhrata aikaa aina uusien harjoitteiden opettamiseen) KIEKKOKOULUTAPAHTUMAN AIKANA Muista myönteisen ilmapiirin vaikutus oppimiselle Tekemällä oppii Opeta uudet asiat harjoituksen alkupuolella, koska pelaajasi ovat tuolloin vielä virkeitä ja vastaanottavaisia Pidä kiinni ohjelmasta, mutta ole valmis tarvittaessa joustamaan Tarkkaile ohjattaviesi innostuneisuutta (älä hakkaa päätäsi seinään). Liiku kentällä Sijoitu siten, että olet siellä, missä on harjoitteen painopiste Hyödynnä kaikkien ohjaajien panos (esim. 3 aktiivista ohjaajaa jäällä saa paljon aikaan) Keskity yhdellä harjoituskerralla vain 1-2 avainasiaan Jos sinulla on aikaa keskustella kaukalon laidalla tuttujen kanssa, et tee tehokasta työtä Pidä harjoitusohjelma mukanasi

KIEKKOKOULUTAPAHTUMAN JÄLKEEN Käytä harjoitusvälineiden poiskokoamisessa ja tilojen siistimisessä kiekkokoululaisia vuorotteluperiaatteella Muistuta tarvittaessa ohjattaviasi hygienian merkityksestä Jos katsot tarpeelliseksi, voit antaa ohjattaville toimintaan liittyviä kotitehtäviä, jotka auttavat pelimiehen alkuja kehittymään myös harjoitusten ulkopuolella Tallenna harjoitusohjelmasi, jotta voit myöhemmin käydä sen läpi oman kehittymisesi varmistamiseksi