Tervetuloa onnettomuuksien ehkäisyn opintopäiville

Tervetuloa onnettomuuksien ehkäisyn opintopäiville

Ohjelma Kello Aihe Kouluttaja 8:30-9:15 Ilmoittautuminen ja tilaisuuden avaus Tuomas Pälviä: LUP 9:15-10:00 Pelastustoimen ajankohtaiskatsaus Veli-Pekka Ihamäki: LUP 10:15-11:00 Uusi poistumisturvallisuusselvitysopas Matti Orrainen: SPEK 11:00-11:30 Valvontatoiminnan asiakaspalautekysely Janne Rautasuo: LUP 11:30-12:15 Lounas 12:15-13:00 Palontutkinta Olli Ryhänen: LUP 13:00-14:00 Valvonnan vaikuttavuuden mittaaminen Jaana Rajakko: SM 14:30-15:00 Turvallisuusviestintäohje Pasi Nuutinen: LUP 15:00-15:30 Ohje autosuojien paloturvallisuudesta Henna Piisku, Heli Similä: LUP 15:30-16:00 Valvontatoiminnassa vaadittavan osaamisen kehittäminen-koulutus Jarmo Soljasalo, Karl-Henrik Widbom: LUP

Valvontatoiminnan asiakaspalautekysely

Taustaa Asiakaspalautekysely laadittiin Turvallisuuskulttuuria kehittävä valvonta2- hankkeessa Kyselypohja jaettiin valtakunnallisesti käytettäväksi Pilotoitiin LUP:ssa syksyllä 2012 Lisättiin muutamia omia kysymyksiä LUP:n some, TIKE ja päivystävä palotarkastaja

Asiakaspalautekysely 2013 Webropol-kysely lähetettiin joulukuussa 2013 Vastaanottajia 506 joista vastasi 134 (26%) Kysely lähetettiin Merlot Palotarkastukseen kirjatuille isännöitsijöille ja yhteyshenkilöille Tiedot piti poimia erikseen

Vastaajien edustamat kohdetyypit Ympärivuorokautisessa käytössä olevat kohteet (esimerkiksi sairaalat, hoitolaitokset, hotellit, Opetusrakennukset ja päiväkodit (sisältää päiväkodit, perusopetus, ammattikoulut, Kokoontumis- ja liiketilat (esimerkiksi myymälät, ravintolat, urheiluhallit, museot) Teollisuus- ja varastorakennukset 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 Maatalousrakennukset Muut rakennukset (esimerkiksi toimistot, huoltoasemat ja kemikaalien käsittely) Asuinrakennukset Vapaa-ajan rakennukset

Vastaajan asema organisaatiossa 0 10 20 30 40 50 60 työntekijä työnjohto asiantuntija ylempi johto

Palotarkastukseen valmistautuminen

Saitteko kirjallisen ennakkotiedon tarkastuksen toimittamisesta? 0 20 40 60 80 100 120 140 Kyllä Ei

Sisälsikö ennakkotiedote riittävästi tietoa tarkastukselle varautumista varten? 0 20 40 60 80 100 120 Kyllä Ei

Palotarkastuspöytäkirja ja korjausmääräykset

Oletteko saanut tarkastusta koskevan pöytäkirjan kohtuullisessa ajassa? 0 20 40 60 80 100 120 140 Kyllä Ei

Oliko pöytäkirja mielestänne ymmärrettävä ja selkeä? 0 20 40 60 80 100 120 140 Kyllä Ei

Annettiinko tarkastuspöytäkirjassa korjausmääräyksiä? 0 20 40 60 80 100 120 Kyllä Ei

Oliko korjausmääräyksille annettu määräaika: riittävä 0 20 40 60 80 100 120 liian kireä liian väljä määräaikaa ei annettu

Kuultiinko Teitä korjausmääräysten antamisen yhteydessä? 0 20 40 60 80 100 120 Kyllä Ei

Sanallisista palautteista Toivottiin: Suositusten ja määräysten selkeää erottamista Määräysten selkeää kohdentamista Kiitettiin: Pöytäkirjojen selkeyttä Myönteistä kehitystä pöytäkirjojen laadussa Moitittiin Tarkastajittain vaihtuvaa linjaa Epäselviä korjausmääräyksiä

Palvelun laadusta

Miten arvioitte palotarkastuspalvelun laatua? 1 2 3 4 Yhteens ä Keskiarvo tarkastajan asiallisuus 0 0 27 107 134 3,8 tarkastajan ystävällisyys 0 3 26 105 134 3,76 yhteistyön sujuvuus 0 5 24 105 134 3,75 tarkastajan asiantuntemus 0 3 30 101 134 3,73 tarkastajan suhtautuminen esitettyihin kysymyksiin ja näkemyksiin 0 2 36 96 134 3,7 palvelutapahtuma vastasi odotuksiamme 1 4 39 90 134 3,63 tarkastajan kyky perustella asiat 0 5 46 83 134 3,58 toiminnan keskittyminen oleellisiin asioihin 1 7 42 84 134 3,56 palvelun saaminen sopivina ajankohtina 0 3 56 75 134 3,54 tarkastajan tavoitettavuus 0 4 60 70 134 3,49 Yhteensä 3,64

Palotarkastustoiminta on mielestäni viime vuosina: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 muuttunut parempaan suuntaan muuttunut huonompaan suuntaan pysynyt ennallaan en osaa sanoa / ei ole aiempaa kokemusta palotarkastuksista

Palotarkastustapahtuma on mielestämme vaikuttanut siihen, että: tunnistamme lakisääteiset velvoitteemme arvioimme toimintaamme liittyvät riskit olemme laatineet pelastussuunnitelman ja päivitämme sitä säännöllisesti varmistamme säännöllisesti, että poistumistiet ovat käyttökunnossa huolehdimme turvallisuustekniikan toimivuudesta ja määräaikaistarkastuksista ei mitenkään hieman jonkin verran paljon Yhteensä Keskiarvo 0 10 73 51 134 3,31 3 10 66 55 134 3,29 5 15 52 62 134 3,28 4 19 54 57 134 3,22 7 17 50 60 134 3,22

Palotarkastustapahtuma on mielestämme vaikuttanut siihen, että: pidämme esillä turvallisuutta koskevia ohjeita henkilöstöllä on mahdollisuus tehdä turvallisuutta koskevia aloitteita käsittelemme havaitut riskit säännöllisissä palavereissa meillä on säännöllistä turvallisuusviestintää järjestämme turvallisuuskoulutusta henkilöstölle säännöllisesti ei mitenkään hieman jonkin verran paljon Yhteensä Keskiarvo 8 29 58 39 134 2,96 14 27 52 41 134 2,9 10 31 57 36 134 2,89 18 36 52 28 134 2,67 18 35 57 24 134 2,65

Sanallisista palautteista Kiitettiin: Yhteistyötä ja keskustelua sekä asiakasystävällisyyttä Kohteen riskien tuntemista ja ymmärtämistä Neuvojen ja ohjeiden antamista määräysten sijaan Oleelliseen keskittymistä Annettua turvallisuuskoulutusta Moitittiin Tarkastajan vaihtumista ja samalla vaihtuvaa linjaa Tarkastusvälin pitenemisen aiheuttamia ongelmia

LUP Bonuskysymykset

Oletteko vierailleet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen nettisivuilla www.lup.fi? 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kyllä Ei

Oletteko vierailleet Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen Facebook-sivuilla? 0 20 40 60 80 100 120 140 Kyllä Ei

Oletteko olleet yhteydessä päivystävään palotarkastajaan? 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Kyllä Ei

Päivystävän palotarkastajan palvelu oli mielestäni: Heikko Välttävä Hyvä Erinomainen Yhteensä Asiantuntevaa 0 0 37 25 62 3,4 Keskiarv o Ystävällisistä 0 2 27 31 60 3,48 Sain tarvitsemani tiedon 0 0 33 28 61 3,46 Yhteensä 0 2 97 84 183 3,45

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISYN OPINTOPÄIVÄT 26.-27.3.2014 Långvik, Kirkkonummi klo 10 10:45 Pelastustoimen ajankohtaiskatsaus Veli-Pekka Ihamäki pelastusjohtaja

1. Helsinki 2. Länsi-Uusimaa 3. Keski-Uusimaa 4. Itä-Uusimaa 5. Varsinais-Suomi 6. Kanta-Häme 7. Päijät-Häme 8. Kymenlaakso 9. Etelä-Karjala 10. Etelä-Savo 11. Keski-Suomi 12. Pirkanmaa 13. Satakunta 14. Etelä-Pohjanmaa 15. Pohjanmaa 16. Keski-Pohjanmaa ja Pietarsaari 17. Pohjois-Savo 18. Pohjois-Karjala 19. Jokilaaksot 20. Kainuu 21. Oulu-Koillismaa 22. Lappi Pelastustoimen hallintoon kohdistuva rakenneuudistus: 7,5 M säästöt 1. Helsingin pelastuslaitos 2. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos 3. Itä-Uudenmaan pelastuslaitos 4. Lounais-Suomen pelastuslaitos 5. Hämeen pelastuslaitos 6. Kaakkois-Suomen pelastuslaitos 7. Itä-Suomen pelastuslaitos 8. Sisä-Suomen pelastuslaitos 9. Pohjanmaan pelastuslaitos 10. Pohjois-Suomen pelastuslaitos 11. Lapin pelastuslaitos Hallituksen päätös rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta osana julkisen talouden suunnitelmaa (25.3.2014) Säästötavoite toteutetaan yhtenäistämällä Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen soveltamista. Pelastuslaitosten johtamisjärjestelmää ja henkilöstörakennetta kehitetään edelleen siten, että miehistön suhteellinen osuus koko henkilöstössä kasvaa. Tilannekeskukset varustetaan maksimissaan vain 11 paikkaan, jolloin saadaan 3,3 milj. euron säästö. Hankintatoimessa muodostetaan yhteiset hankintarenkaat, joilla saavutetaan 0,9 milj. euron säästöt. Merkinnee kunnille säästöjä. Vastuutaho SM. Vaikutus kuntien menoihin 7,5 milj. Hallitus on marraskuussa 2013 päättänyt että toteutetaan pelastustoimen hallintoon kohdistuva rakenneuudistus. Uudistetaan pelastustoimen aluejakoa vähentämällä alueita 22:sta 11:een lähtökohtaisesti ensi Länsi-Uudenmaan vuonna pelastuslaitos voimaan tulevan Västra Nylands poliisilaitosaluejaon räddningsverk Länsi-Uusimaa mukaisesti. Department for Rescue Tämä Services pelastustoimen aluejakouudistus on osa hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa. 2

Pelastuslaitosten järjestämän ensihoitopalvelun piirissä 73 % suomalaisista Ensivastetoiminnan piirissä olevat kunnat: 99 % Suomen asukkaista Helsinki Länsi-Uusimaa Keski-Uusimaa Itä-Uusimaa Varsinais-Suomi Kanta-Häme Päijät-Häme Kymenlaakso Etelä-Karjala Etelä-Savo Keski-Suomi Pirkanmaa Satakunta Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Jokilaaksot Oulu-Koillismaa Etelä-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ensihoitopalvelua tuottavat pelastuslaitokset

Hätäkeskukset vähentyneet viidestätoista kuuteen Lohjan hätäkeskus liitetty Keravan hätäkeskukseen maaliskuussa 2014 Vuoden 2014 aikana vielä yliheitot Turkuun ja Vaasaan Uudistuksen jälkeen hätäkeskukset sijaitsevat Oulussa, Kuopiossa, Porissa, Keravalla, Turussa ja Vaasassa 4

Pelastuslaitoksia koskettavat tietojärjestelmähankkeet yhtenäistävät mutta lisäävät kustannuksia Kenttäjohtamisjärjestelmä KEJO Hätäkeskustietojärjestelmä ERICA Turvallisuusverkko TUVE ja siihen liittyvä pelastustoimen ip-verkko PEIP Hätäkeskuksen toiminnan ja tietotekniikan kehittämisprojekti TOTI Tietovaranto VARANTO 5

Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto ei ole rekisteröity yhdistys, vaan 22 pelastuslaitoksen vapaaehtoinen yhteenliittymä. Kumppanuusverkoston perimmäisenä tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten toimintaa siten, että tuotetut palvelut kuntalaisille ovat laadukkaita tehokkaita taloudellisia ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä.

Kumppanuusverkoston hallinnollinen organisaatio PELASTUSJOHTAJIEN KOKOUS 3-4 krt vuodessa PELASTUSJOHTAJIEN HALLITUS 10 krt vuodessa TURVALLISUUS PELASTUSTOIMINTA TUKI ENSIHOITO 3-4 krt PALVELUT PALVELUT PALVELUT PALVELUT vuodessa Tarvit- TYÖRYHMÄT TYÖRYHMÄT TYÖRYHMÄT TYÖRYHMÄT taessa Palvelualueilla on vakituisina jäseninä pelastuslaitosten lisäksi SM:n edustaja, lisäksi SM:n edustaja toimii useassa työryhmässä sihteerinä.

Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston henkilöresursseja Pelastustoimen kehittämispäällikkö (Jussi Rahikainen) 1 htv (2012 2015), rahoitus Kuntaliitto 30 % ja pelastuslaitokset 70 % TUVE ja TOTI projektihenkilö: Janne Hartikainen 1 htv vuoden 2014 loppuun saakka, rahoitus tähän saakka PSR 80 % ja pelastuslaitokset 20 % KEJO projektihenkilöt: Ilkka Eskelinen, Teemu Veneskari, Matti Honkanen 1 htv vuonna 2012, 2 htv vuonna 2013, rahoitus tähän saakka PSR 80 % ja pelastuslaitokset 20 %

Pelastustoimen tavoitteet, omistajaohjaus ja reunaehdot Pelastuslaitoksen johtokunta Osakaskunnat (omistaja) Palvelutasopäätös 2014 2018 Kuntien strategiat Isäntäkunta Espoo Espoo-tarina Projektit ja ohjelmat Taloussuunnitelma Alueen pelastustoimi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Sopimus- ja yhteistyökumppanit Toimintaympäristön analyysi, Riskialuejako Muuttuva ympä-ristö Ohje pelastustoiminnan Suunnittelusta Pelastuslaki ja asetus Kaikki muut Säädökset ja ohjeet Veli-Pekka ihamäki

Pelastustoimen palvelutaso PeL 29 : Alueen pelastustoimi päättää pelastustoimen palvelutasosta kuntia kuultuaan Alueen uhat ja niistä aiheutuvat riskit Toiminnan tavoitteet ja voimavarat Palvelut ja niiden taso (myös poikkeusoloissa) Suunnitelma palvelutason kehittämiseksi Voimassa määräajan: nykyinen vahvistettu 2014-2018

Visio 2025 Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella on hyvä turvallisuuskulttuuri sekä tehokas ja arvostettu pelastustoimi ja ensihoito. Perustehtävä Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia.

Tilannekeskus 24/7/365 Päivystää 24 h vuorokaudessa, 2 henkilöä kerrallaan Tilanteen ja mahdollisuuksien mukaan vahvuutta kohotetaan Tilannekeskuksen toiminnasta vastaa viestimestari Päivi Koskela Sijaitsee LUP:n Tapiolan toimipisteessä

www.lup.fi #lupelastus www.twitter.com/lupelastus www.instagram.com/lupelastuslaitos www.facebook.com/lansiuudenmaanpelastuslaitos

Espoo: talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelma TATU 2014-2017: kestävä rahoitustasapaino, investointikatto kustannussäästöjä, tuottavuutta, ydintehtävien ulkopuolisten tehtävien karsimista, ulkoisten tulojen kasvattamista, palvelutason tarkistamista Haetaan talouden tasapainoa palvelujen järjestämistapojen ja - prosessien kehittämisestä, johtamisesta ja henkilöstöohjauksesta, tilojen käytön tehostamisesta, toimitilainvestoinneista, toiminnan ja palvelutuotannon kehittämisestä, konserniyhteisöjen vahvemmasta ohjauksesta, maankäytön tehostamisesta, taksojen ja maksujen tarkistuksista, tulopohjan vahvistamisesta ja palvelutason ja -tarjonnan uudelleenarvioinnista yhteistoiminnassa valtion ja suurten kaupunkien kanssa 15

Pelastustoimen kuntamaksuosuudet 2010-2012 /asukas Lähde: Pelastuslaitosten tilinpäätökset 2012 (pelastuslaitosten kumppanuusverkosto, tukipalvelujen palvelualueen kokoamana)

Kuntien maksuosuudet 2014 - Kertoo myös asukaslukujen osuuden prosentteina pelastustoimen alueen koko väestöstä Raasepori ; 1 872 186; 7 % Siuntio; 407 008; 1 % Vihti; 1 871 152; 6 % Lohja ; 3 121 193; 11 % Kirkkonummi; 2 452 906; 9 % Espoo; 16 890 191; 59 % Kauniainen; 584 145; 2 % Karkkila; 589 509; 2 % Inkoo; 358 346; 1 % Hanko ; 597 910; 2 % TOT-2010 TOT-2011 TOT-2012 TA-2013 TA-2014 Pelastustoimen maksuosuudet /asukas 63 63 65 65 65 muutettu v 2009 tasoon 61 60 59 59 58 Indeksinä kuntien peruspalvelujen hintaindeksi Pelastustoimen kuntien maksuosuudet: Espoo 16 890 191 Hanko 597 910 Inkoo 358 346 Karkkila 589 509 Kauniainen 584 145 Kirkkonummi 2 452 906 Lohja 3 121 193 Raasepori 1 872 186 Siuntio 407 008 Vihti 1 871 152 Ensivastoiminnan maksuosuus: Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 160 000 Ensihoidon maksuosuus: Helsingin- ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri 4 036 550 Liikevaihto yhteensä: 32 941 095

Pelastustoimen maksuosuudet 2014 Pelastustoimen Pelastustoimen maksuosuudet maksuosuudet Muutos -% Erotus Asukkaita Asukkaita TA 2013 TA 2014 2013-2014 2013-2014 2013 2014 Espoo 16 833 904 16 890 191 0,3 % 56 287 Hanko 612 653 597 910-2,5 % -14 742 Inkoo 362 714 358 346-1,2 % -4 368 Karkkila 600 036 589 509-1,8 % -10 526 Kauniainen 578 378 584 145 1,0 % 5 767 Kirkkonummi 2 534 510 2 452 906-3,3 % -81 604 Lohja 3 102 547 3 121 193 0,6 % 18 646 Raasepori 1 893 631 1 872 186-1,1 % -21 445 Siuntio 401 541 407 008 1,3 % 5 467 Vihti 1 894 996 1 871 152-1,3 % -23 845 Maksuosuudet yhteensä sis.laskenn.erät 28 814 909 28 744 545-0,2 % -70 364 256 824 261 357 9 267 9 252 5 538 5 545 9 119 9 122 8 910 9 039 37 567 37 956 47 516 48 297 28 829 28 970 6 170 6 298 28 674 28 954 438 414 444 790

Pelastustoimen kuntien maksuosuudet 2004-2014 (2004-2014 /asukas deflatoitu vuoteen 2009) 2004-2009 siirtymäkausi: kustannusjako osin asukasluku- ja osin kuntien pelastustoimen budjetin vv. 1999-2001 suhteen mukainen 2010 alkaen: asukasluvun mukaisesti Indeksinä kuntien peruspalvelujen hintaindeksi 160 Espoo 140 Hanko Inkoo 120 Karjaa Karjalohja 100 Karkkila Kauniainen 80 Kirkkonummi 60 Lohja Nummi-Pusula 40 Pohja Raasepori 20 Sammatti Siuntio 0 2004 / asukas 2005 / asukas 2006 / asukas 2007 / asukas 2008 / asukas 2009 / asukas 2010 / asukas 2011 / asukas 2012 / asukas 2013 / asukas 2014 / asukas Tammisaari Vihti Veli-Pekka ihamäki

Tilinpäätöstietojen mukaiset vuosittaiset tasaukset edellisen vuoden kuntien maksuosuuksista Vuodesta 2006 lähtien kuntien maksuosuuksien toteuma on ollut alhaisempi kuin talousarvion ennuste, eli osakaskunnat ovat saaneet palautusta. Talouden seuranta ja korjaustoimenpiteet tilivuoden aikana ovat mahdollistaneet noin 0,5 % vuosittaisen budjetointitarkkuuden 800 600 400 200 705 334 Tasaus/ (1000) 4,00% 3,00% 2,00% 3,15% 1,50% TP:n mukaan %-toimintakuluista 0-200 -400-600 -800-1 000-360 -12-509 Tapaturmamaksujen palautuksia 700 k -311-945 -157-155 -65 1,00% 0,00% -1,00% -2,00% -3,00% -0,44% -0,49%-0,46% -0,19% -1,01% -1,41% -1,76% -3,07% -1 200 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013-4,00% 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013

Lähes kaikki pelastustoimintaan kantaa ottaneista 1) tyytyväisiä siihen niin Espoossa kuin vertailukunnissakin Miten hyvin pelastustoiminta on hoidettu asuinkunnassa Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % 1) "En osaa sanoa vastanneet ei sis. Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Lähde: FCG, Kuntapalvelut Espoossa 2012

Kantaa ottaneet 1) varsin tyytyväisiä palotarkastukseen Espoossa kuten vertailukunnissakin keskimäärin Miten hyvin palotarkastus on hoidettu asuinkunnassa Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % 1) "En osaa sanoa vastanneet ei sis. Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Lähde: FCG, Kuntapalvelut Espoossa 2012

Kantaa ottaneet 1) varsin tyytyväisiä nuohoukseen Espoossa kuten vertailukunnissakin Miten hyvin nuohous on hoidettu asuinkunnassa Tyytyväisten osuus kantaa ottaneista, % 1) "En osaa sanoa vastanneet ei sis. Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Lähde: FCG, Kuntapalvelut Espoossa 2012

Kysymyksiä? Veli-Pekka.ihamaki@espoo.fi

Turvallisuusviestinnästä Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Långvik, Tanskarlantie 9, Kirkkonummi 26.3.2014 Johtava palotarkastaja Pasi Nuutinen, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi 23.4.2014 2

Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Kotihoidon ja sosiaalitoimen henkilökunnalta yli 20 ilmoitusta (2013-2014) Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Palvelutasopäätös 2014-2018 Visio 2025 Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella on hyvä turvallisuuskulttuuri sekä tehokas ja arvostettu pelastustoimi ja ensihoito. Perustehtävä Pelastuslaitoksen perustehtävänä on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia sekä tuottaa ensihoitopalveluja. Onnettomuuden uhatessa tai tapahduttua tehtävänä on pelastaa ihmiset, turvata tärkeät toiminnot ja rajoittaa onnettomuuden seurauksia. Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi 5

Palvelutasopäätös 2014-2018 Asiakkaat osaavat omatoimisesti huolehtia turvallisuudestaan Asiakkaiden osallistamista lisätään Turvallisuusviestinnän määrää lisätään ja laatua parannetaan Monikulttuurisuus otetaan huomioon Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Turvallisuusviestintä Länsi-Uudenmaan alueella vuosina 2002-2018 Turvallisuusviestinnän keinoin vuosittain tavoitetut (% alueen asukkaista) 25% 20% Vuosi 2006 ei sisällä Espoon asuntomessuilla tavoitettuja 47020 kävijää Toteutunut Palvelutasopäätöksen tavoite 20% 18% 15% 14,0 % 16% 10% 5% 3,0 % 3,5 % 3,6 % 9,4 % 9,1 % 5,8 % 4,9 % 5,0 % 6% 5% 5% 5% 5% 7,5 % 7% 10,5 % 8% 11,0 % 9% 10% 12% 14% 3% 3% 3% 0% 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Turvallisuusviestintäsuoritteet vuonna 2013 tilaisuuksien lukumäärien mukaan jaoteltuna (yhteensä 845 tilaisuutta) osallistujamäärien mukaan jaoteltuna (yhteensä tavoitettu noin 62 000 henkilöä) 1 % 0 % 0 % 4 % 0 % 6 % 7 % 33 % 38 % 61 % 47 % 1 % 2 % Päätoiminen henkilöstö Sivutoiminen henkilöstö Vapaaehtoinen palokunta Pelastuslaitos tilaajana Kohteen turvallisuusvastaava SPEK Päätoiminen henkilöstö Sivutoiminen henkilöstö Vapaaehtoinen palokunta Alueellinen pelastusliitto muut Alueellinen pelastusliitto Muu järjestö Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Turvallisuusviestintäsuoritteet vuonna 2013 Tilaisuuksien lukumäärän mukaan jaoteltuna (yhteensä 845 tilaisuutta) Osallistujamäärän mukaan jaoteltuna (yhteensä noin 62 000 osallistunutta) 0 % 0 % 6 % 14 % 15 % 24 % 52 % 28 % 21 % 40 % 1.1 Valistuskampanja 1.2 Messut tai muu yleisötilaisuus 2. Turvallisuusneuvonta 3. Turvallisuuskoulutus 4. Mediavalistus 1.1 Valistuskampanja 1.2 Messut tai muu yleisötilaisuus 2. Turvallisuusneuvonta 3. Turvallisuuskoulutus 4. Mediavalistus Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Tavoitteen seuranta ja tuloksen rakentuminen Valtakunnallista ohjeistusta suoritteiden kirjaamiselle ei vielä ole Tavoitetuksi saattavat kelvata mm. Nettisivuilla kävijät Facebookin tykkääjät Messuosastolla vierailleet Turvallisuuskoulutukseen osallistuneet Paloautossa istuneet Ilotulituksen nähneet Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Turvallisuusviestinnän organisointi Ensiksi on määriteltävä, mistä tuvi koostuu: 1. Neuvonnasta ja ohjauksesta, 2. Turvallisuuskoulutuksesta, 3. Joukkoviestinnästä sekä 4. Yleisötilaisuuksista Mitä nuo tarkoittavat ja kuka niitä tekee? Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Turvallisuusviestinnän muoto Määritelmät Esimerkki Toteuttamisvastuulliset tahot NEUVONTA JA OHJAUS Satunnaista, lyhytaikaista ja asiakaslähtöistä, joka kohdistetaan useimmiten yksittäiselle ihmiselle tai pienelle ryhmälle Neuvontaa esimerkiksi taloyhtiön tai eläkeläisyhdistyksen tilaisuudessa, päivystävän palotarkastajan palvelut, sähköposti- tai puhelintiedusteluun vastaaminen Ensisijaisesti palotarkastajat omalla alueellaan, muu pelastuslaitoksen henkilöstö TURVALLISUUSKOULUTUS Suunnitelmallista ja tavoitteellista, joka kohdistetaan yleensä ryhmälle (ennalta määritellyt kohderyhmät*) luennot, turvallisuuskävelyt, alkusammutuskoulutukset, päiväkotien turvallisuuskasvatus Ensisijaisesti turvallisuuskouluttajat, palotarkastajat, työvuorot (esikoululaisten osalta) JOUKKOVIESTINTÄ Turvallisuusaiheisten viestien välittäminen joukkoviestimillä radion, tv:n, www-sivujen, lehdistön, sosiaalisen median ja geo-kätköjen kautta viestiminen Tiedottaja, some-ryhmä, johtava palotarkastaja (tuvi) YLEISÖTILAISUUDET Yleisötilaisuuksissa pyritään vaikuttamaan mielikuviin ja herättämään turvallisuusajattelua messut, avoimet ovet, paloasemavierailut, teemapäivät (112) Pelastuslaitoksen henkilöstö, johtava palotarkastaja (tuvi) koordinoi Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Neuvontaa vai koulutusta? Oleellista ns. pysyvät kohderyhmät: Turvallisuuskoulutusta annetaan valtakunnallisen linjauksen mukaan seuraaville pysyville kohderyhmille: Esikoululaiset / Päiväkodit Koululaiset, 4. -luokka Koululaiset, 8. -luokka Kunnalliset hoitolaitokset Kotihoidon henkilökunta Opetushenkilökunta Maahanmuuttajat Kieltäytyäkin siis voi, ja PITÄÄ! Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Koulutus- yms. pyynnöt Pelastuslaitokselle tulevat turvallisuuskoulutusta koskevat pyynnöt pysyviä kohderyhmiä koskien: pyynnöt ohjataan palvelutuotannon johtaville palotarkastajille Pelastuslaitokselle tulevat turvallisuuskoulutusta koskevat pyynnöt muiden kohderyhmien, kuten yritysten henkilökuntien osalta: Kieltäydytään kohteliaasti ja neuvotaan ottamaan yhteyttä esimerkiksi alueelliseen pelastusliittoon tai sopimuspalokuntaan koulutuksen toteuttamiseksi Asiakas pyytää pelastuslaitokselta ohjausta ja neuvontaa seuran, yhdistyksen, taloyhtiön tai esimerkiksi työpaikan tilaisuuteen onnettomuuksien ehkäisyyn liittyen: Pyyntö ohjataan alueen palotarkastajalle / Ohjataan asiakas ottamaan yhteyttä alueen palotarkastajaan Ohjausta ja neuvontaa annetaan mutta velvollisuutta tilaisuuteen menemiselle ei ole Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Turvallisuusviestinnän arviointi Arvioinnin kolme tasoa 1. Määrällinen tavoite (suoritteet) 2. Laadun seuranta (ohjeet) 3. Vaikuttavuuden arviointi (?) Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Kysyttävää? Kiitos. Pasi Nuutinen Johtava palotarkastaja / Ledande brandinspektör Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos / Västra Nylands räddningsverk PL / PB 6700, 02070 ESPOON KAUPUNKI / ESBO STAD Puh. / Tlf. 050 3877 120, vaihde / Tfl. växel 09 8162 8699 pasi.nuutinen@espoo.fi, www.lup.fi, www.facebook.com/lansiuudenmaanpelastuslaitos Turvallisuusviestinnästä / Nuutinen Pasi

Pelastustoimen valvontatehtävä LUP opintopäivät Långvik 26.3.2014 Jaana Rajakko

Pelastusviranomaisen toimivalta ja rooli - pelastuslain valvontaviranomainen - kemikaaliturvallisuuslain valvontaviranomainen - pelastusviranomainen säädettynä lausunnonantajana - pelastusviranomainen asiantuntijana Pelastuslaki 27 2 mom. Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan: 1) pelastustoimelle kuuluvasta ohjauksesta, valistuksesta ja neuvonnasta, jonka tavoitteena on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäiseminen ja varautuminen onnettomuuksien torjuntaan sekä asianmukainen toiminta onnettomuusja vaaratilanteissa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa; 2) pelastustoimen valvontatehtävästä; 3) väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteessa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä; 4) pelastustoimintaan kuuluvista tehtävistä. Kemikaaliturvallisuuslaki 115 2 mom.: Pelastusviranomaiset valvovat tämän lain noudattamista, kun on kyse: 1) vaarallisten kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista tai säilytyksestä, jollei sen valvonta 23 :n 2 momentin perusteella kuulu Turvallisuusja kemikaalivirastolle 2) pyroteknisten tuotteiden varastoinnista kaupan yhteydessä tai luovutuksesta yksityiseen kulutukseen. 25.3.2014 2

Pelastuslaitoksen valvontatehtävän sisältö PeL 78 1 mom.: Pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava 2 ja 3 luvun säännösten noudattamista. www.vantaanlauri.fi 24.3.2014 Valvontatehtävän sisältö ja toimivalta rajattu aiempaa selkeämmin koskemaan rakennuksen käytön aikaista turvallisuutta kohdistuu rakennuksessa harjoitettavan toiminnan turvallisuuteen eikä rakennuksen rakenteelliseen turvallisuuteen 25.3.2014 3

Pelastuslain luku 2 Yleiset velvollisuudet 3 Yleinen toimintavelvollisuus 4 Huolellisuusvelvollisuus 5 Varovaisuus tulen käsittelyssä 6 Avotulen teko 7 Kulotus 8 Ilmoitusvelvollisuus www.venelehti.fi 19.3.2014 www.aamulehti.fi 24.3.2014 25.3.2014 4

Pelastuslain luku 3 Toiminnanharjoittajan sekä rakennuksen omistajan ja haltijan velvollisuudet 9 Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus 10 Rakennusten uloskäytävät 11 Kiinteistöjen pelastustiet 12 Laitteiden kunnossapito 13 Nuohous ja ilmanvaihtolaitteiden huolto 14 Omatoiminen varautuminen 15 Pelastussuunnitelma 16 Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma 17 Palovaroittimet 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palveluja tukiasumisessa 19 Poistumisturvallisuusselvitys 20 Poistumisturvallisuuden arviointi ja poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma 21 Poistumisturvallisuuden toteuttamismääräys 22 Turvetuotantoalueiden paloturvallisuus www.hs.fi 24.3.2014 25.3.2014 5

Pelastuslaitoksen valvontatehtävän toteuttaminen PeL 78 2 mom. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Muotomääräinen palotarkastus (80 ), jossa valvotaan mm. rakennusten palo- ja poistumisturvallisuutta (9-10 ) laitteiden kunnossapitoa (12 ) nuohouksen ja ilmanvaihdon huoltoa (13 ) palovaroittimen hankintaa ja kunnossapitoa (17 ) hoitolaitosten poistumisturvallisuutta (18-19 ) www.satakunnankansa.fi 24.3.2014 25.3.2014 6

Pelastuslaitoksen valvontatehtävän toteuttaminen PeL 78 2 mom. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Asiakirjavalvontaa mm. pelastussuunnitelmat (15-16 ) poistumisturvallisuusselvitysten arviointi (20-21 ) pelastusviranomaisen tulee tehdä valituskelpoinen päätös www.yle.fi/uutiset 24.3.2014 25.3.2014 7

Pelastuslaitoksen valvontatehtävän suunnittelu PeL 79 1 mom.: Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin, ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelma- työryhmän asettamispäätös: " selvittää valvontatoiminnan arviointiin käytettäviä seurantamuuttujia sekä tekee esityksiä mahdollisesti tarvittavista jatkotoimenpiteistä valvontatoiminnan edelleen kehittämiseksi." Pelastustoimen tiedonkeruun kehittämistarpeet (SM054:00/2011): "Valvontatoimintaa mittaavista seurantamuuttujista sekä valvontarekistereihin kerättävän tiedon minimitasosta tulisi tehdä valtakunnallinen suositus." 25.3.2014 8

Hankkeen tavoite Tarkoituksena on jo olemassa olevia tietoja hyödyntäen luoda sellaiset seurantamuuttujat, joilla voidaan mitata sitä, a) miten pelastuslaitos hoitaa valvontavelvollisuutensa; b) miten tehty työ vaikuttaa kansalaisten turvallisuuteen. Lisäksi laatia kehittämisehdotus siitä, mitä tietoja pelastustoimen valvontatoiminnasta tulee jatkossa kerätä, jotta toiminnan vaikuttavuutta voidaan seurata ja mitata entistä paremmin.

Hankkeen haasteet Kymen Sanomat 13.2.2014 Pelastuslaitosten valvontatoiminta on nopeassa muutoksessa Valvontaan ja onnettomuuksiin liittyvät tiedot eivät ole yhdistettävissä Pelastuslaitoksilla on liikkumavaraa riskiperusteisessa suunnittelussa Vaikuttavuuden mittaaminen on vaikeaa, suoraa vaikuttavuutta onnettomuuksien määrään ja seurauksiin ei pystytä osoittamaan

Loppuraportin sisältö Katsaus valvontatoiminnan vaikuttavuuteen kirjallisuustutkimus tehdyistä vaikuttavuustutkimuksista pohdittu uusia lähestymistapoja vaikuttavuuden mallintamiseen Valvontatoiminnan seurantamalli Esityksiä tiedonkeruun kehittämiseksi

Valvontasuunnitelman sisältö PeL 79 1-3 mom.: Pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan on perustuttava riskien arviointiin, ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta. Valvontasuunnitelmassa on määritettävä suoritettavat palotarkastukset ja muut valvontatoimenpiteet sekä kuvattava, miten valvontasuunnitelman toteutumista arvioidaan. Valvontasuunnitelman tulee perustua alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Valvontasuunnitelma on tarkistettava vuosittain ja muutoinkin, jos tarkistamiseen on erityinen syy. Valvontasuunnitelma on toimitettava tiedoksi aluehallintovirastolle. Riskien huomioiminen valvontasuunnitelmaohjeen taulukoiden noudattaminen hyödynnetty olemassa olevia tietoja eri valvontamenetelmien tehokas käyttö kohdekohtaisen riskitiedon kerääminen ja hyödyntäminen Toteutussuunnitelma realistinen (resurssit, osaaminen, aikataulu) liikkumavaraa yllättäviin muutoksiin prosessit kuvattu Yhteistyö viranomaisten ja muiden toimijoiden kanssa relevantit yhteistyökumppanit tunnistettu yhteistyön lähtökohtana pelastuslaitoksen tarpeet yhteistyö on järjestelmällistä 25.3.2014 12

Valvontasuunnitelman toteutus (1/3) Suoritemäärät määräaikaisten tarkastusten lukumäärä omavalvonnan toimenpiteiden lukumäärät ulkopuolelta tulleista valvontavelvoitteeseen liittyvistä valvontapyynnöistä, jotka ehditään käsitellä asiallisesti jälkivalvonnan suorittaminen asianmukaisesti kohteissa, joille on annettu korjausmääräyksiä Aamulehti 1.8.2013 25.3.2014 13

Valvontasuunnitelman toteutus (2/3) Laatu asiakaspalautteen perusteella arvioitu tarkastuksen laatu tarkastajien oma arvio valvontatoiminnan onnistumisesta ja laadusta palotarkastuspöytäkirjojen asianmukaisuus valvontatoimenpiteiden suunnitelman mukainen ajallinen jakautuminen www.yle.fi/uutiset 24.3.2014 25.3.2014 14

Valvontasuunnitelman toteutus (3/3) Yhteistyö kvalitatiivinen arvio yhteistyön onnistumisesta viranomaisten ja muiden tahojen kanssa www.yle.fi/uutiset 24.3.2014 25.3.2014 15

Valvonnan vaikuttavuus (1/2) www.suomenluonto.fi 24.3.2014 Kvalitatiiviset arviot vaikuttavuudesta arvio asiakaspalautteen perusteella tarkastajien oma arvio arvio viranomaisyhteistyön onnistumisesta Suora arviointi onnettomuuksien todennäköisyys tarkastetuissa kohteissa / todennäköisyys muissa kohteissa 25.3.2014 16

Valvonnan vaikuttavuus (2/2) Vaikuttavuuteen kytkeytyvät elementit tarkastettujen kohteiden osuus kaikista vastaavista kohteista omavalvonnassa tai muun valvontatoiminnan kautta tavoitettujen asuinrakennusten osuus kaikista vastaavista kohteista korjausmääräyksiä noudattaneet kohteet / korjausmääräyksiä saaneet kohteet kohteiden riskilukujen keskiarvon muutos Vihdin Uutiset 30.1.2014 25.3.2014 17

Esim. ERHE maksullisuusprosessi muu syy tai tuntematon luokan osuus vähentynyt huolimattomuus kiinteistön korjaustöissä ja ruoan valmistuksessa ei enää kasva savun ja pölyn sekä kosteuden ja veden aiheuttamat hälytykset ovat vähentyneet 25.3.2014

Valvontatoiminnan kehittäminen www.yle.fi/uutiset 24.3.2014 kehittäminen kattavuus satunnaista, lyhyen aikavälin, pitkän aikavälin kehittäminen viranomaisyhteistyön järjestelmällinen kehittäminen henkilöstön osaamisen kehittäminen tietolähteiden hyödyntäminen omasta toiminnasta kerätty tieto muiden pelastuslaitosten tieto tutkimustieto toimintaympäristön muutokset kehittämisen toteutus ja resurssit yhteistyö muiden pelastuslaitosten kanssa viestitään ja varataan resurssit toteutumista seurataan 25.3.2014 19

Havaintoja ja jatkosuosituksia tarvitaan järjestelmällistä asiakaspalautteen keräämistä palotarkastusten laadun ja vaikuttavuuden arvioimiseksi sanktioita ja valvottua korjausta (jälkivalvontaa) pidetään vaikuttavana toimintatapana osana laatutekijöitä tulisi seurata myös palotarkastajien osaamista osana kehitystyötä tulee edistää yhteistyötä viranomaisten ja muiden tahojen kanssa onnettomuus ja valvontatietojen yhdistäminen Kymen Sanomat 13.2.2014 25.3.2014 20

Jatkotyö Edellä on nostettu havaintoja Gaia Consultingin tekemästä selvityksestä Lopullisten johtopäätösten tekeminen menettelyjen soveltumisesta pelastustoimeen vaatii vielä työstämistä ja kriittistä arviointia. työ on käynnissä valvontasuunnitelmatyöryhmässä seurantamalli ja muuttujat valvontasuunnitelmaohjeen luvun 8 kirjoittaminen

Palovaroittimen kunnossapito pääsääntö: hankinta- ja kunnossapitovelvoite huoneiston haltijalla koko rakennusta palvelevien järjestelyjen osalta hankinnasta ja kunnossapidosta vastaa omistaja, haltija tai toiminnanharjoittaja kunnossapito sisältää myös tarpeen uusia palovaroittimet AsOy-lain mukaan yhtiö vastaa sähköjärjestelmien kunnossapidosta asukas testaa palovaroittimen toimintakunnon 25.3.2014 22

Jotain uutta säädösvalmistelussa? 25.11.2013

Kumoutuneet normit Vanhat 1980- ja 90-luvulla annetut sisäministeriön määräykset ja ohjeet ovat kaikki kumoutuneet viranomainen ei voi niihin viitata Useimpien tilalle ei ole suunnitteilla uusia säädöksiä esim. Palotarkastusohje (A:67) Selvitellään tehdasvalmisteiset tulisijat 25.3.2014 24

Paloturvallisuusviikko 22.11.-1.12.2014 25.3.2014 25

Jaana Rajakko Yli-insinööri Pelastusosasto 0295 488 435 050 456 0071 jaana.rajakko@intermin.fi

Autosuojien paloturvallisuus LUP onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 26.3.2013 Piisku & Similä

Yleistä Ohjeeseen on kirjattu Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkemys autosuojien paloturvallisuudesta. Kiinteistön omistaja voi asettaa ohjeesta poikkeavia rajoituksia. Ohjeen käsitteitä: moottoriajoneuvojen säilytystila (ohjeessa myöhemmin autosuoja): autotalli, autosuoja (ml. avoimet autosuojat) sekä pysäköintihalli moottoriajoneuvo: auto, matkailuauto, moottoripyörä, mopo, moottorikelkka, mönkijä tai muu mahdollinen, ajoneuvorekisterissä oleva ajoneuvo. 2

Autosuojan käyttötarkoitus Autosuojaksi määriteltyä tilaa saa käyttää ainoastaan moottoriajoneuvojen säilyttämiseen. Käyttötarkoituksen muutokset edellyttävät yleensä rakennusvalvontaviranomaiselta haettavaa muutoslupaa. Moottoriajoneuvojen lisäksi autosuojassa voi säilyttää tyhjää perävaunua, matkailuvaunua, taakkatelineitä, suksiboksia sekä kiinteistön huoltamiseen tarkoitettua moottoriajoneuvoa. Autosuojaa ei tule käyttää esim. asunto- ja/tai majoitustilana varastona korjaamona, työpajana tai tulityöpaikkana liike- tai kokoontumistilana tai veneen säilytykseen.

Palavien nesteiden ja kaasujen säilytys valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (46 855/2012): 1) erittäin helposti syttyviä, helposti syttyviä ja syttyviä palavia nesteitä sekä palavia nesteitä tai palavia kaasuja sisältäviä aerosoleja yhteensä enintään 60 litraa - esim. moottoribensiini, osa puhdistusaineista ja tuulilasinpesunesteistä 2) palavia nesteitä, joiden leimahduspiste ylittää 55 celsiusastetta enintään 200 litraa - esim. kevyt polttoöljy ja dieselöljy 3) nestekaasua enintään 25 kilogrammaa - maanpäälliset autosuojat käyttöturvallisuustiedotteet rajoitukset koskevat koko autosuojaa

Sähkölaitteiden turvallisuus - tilan käyttötarkoituksen mukaiset laitteet - kiinteitä sähköasennuksia riittävästi, toteutetaan ammattilaisen toimesta - väliaikaisessa käytössä olevien jatkojohtojen turvallinen käyttö - huolellisuutta akkujen lataamiseen

Pienet autosuojat Lievennyksiä säilytysrajoituksissa, sallittujen listalla ovat: työkalut tarpeelliset hyllyt ja kannattimet, joiden suositellaan olevan palamattomasta materiaalista polkupyörät ja muut ulkoliikuntavälineet yksi vaihtorengaskerta/autopaikka vene ja perämoottori moottorisaha, ruohonleikkuri sekä muut pienkoneet

Kiitos!

23.4.2014 Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaopas Matti Orrainen 26.3.2014

Poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen 23.4.2014 2

Pelastuslaki 18 Poistumisturvallisuus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa Sairaaloissa, vanhainkodeissa ja muussa laitoshuollossa, suljetuissa rangaistuslaitoksissa ja muissa näihin verrattavissa kohteissa (hoitolaitokset) sekä asumisyksikön muotoon järjestetyissä palvelu- ja tukiasunnoissa ja muissa näihin verrattavissa asuinrakennuksissa ja tiloissa, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi (palvelu- ja tukiasuminen), toiminnanharjoittajan on etukäteen laadituin selvityksin ja suunnitelmin ja niiden perusteella toteutetuin toimenpitein huolehdittava, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Edellä 1 momentin mukaisella toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan hoitolaitoksen ylläpidosta ja palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä huolehtivaa kuntaa ja muuta julkisoikeudellista yhteisöä. Toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan myös yritystä ja muuta yhteisöä, joka kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tai muutoin vastaa tai huolehtii hoitolaitoksen ylläpidosta tai palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä. 23.4.2014 3

Poistumisturvallisuusselvitys pelastuslainsäädännön perusteella Poistumisturvallisuusselvitys edellytetään mm. seuraavilta kohteilta: Sairaaloilta, Vanhainkodeilta ja muulta laitoshoidolta, Vanhusten laitoshoidon yksiköiltä, Lastenkodeilta, Ammattimaisilta perhekodeilta, Suljetuilta rangaistuslaitoksilta ja tiloilta, joissa ovien lukituksella tai muulla tavalla on rajoitettu tai estetty henkilöiden vapaa poistuminen tiloista, Laitostyyppiseltä asumiselta, Ryhmämuotoisesti järjestetyiltä asumispalvelun yksiköiltä. Palvelutaloilta, Päihdeongelmaisten tai kuntoutujien tuki- tai palveluasumiselta, Keskitetysti järjestetyiltä vammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalveluilta, Asunnottomille tarkoitetuilta palvelu- ja tukiasunnoilta, Maahanmuuttajien vastaanottokeskuksilta, Vuokra-asuntopalvelua tarjoavilta yhtiöiltä tai muilta vastaavilta tahoilta, jos niillä on perusteet selvittää asukkaiden todellinen toimintakyky 23.4.2014 4

Karlsson, www.hs.fi/karlsson 22.4.2012 Selvityksen laatimisvelvolliset Hoitolaitokset sairaalat, vanhainkodit, laitoshuolto, suljetut rangaistuslaitokset Palvelu- ja tukiasuminen asumisyksikön muotoon järjestetyt palvelu- ja tukiasunnot sekä muut vastaavat, joissa asuvien toimintakyky on tavanomaista huonompi Asetuksen soveltamisalaan eivät kuulu esimerkiksi tavanomaiset senioritalot vammaisen henkilön kotona järjestettävä palveluasuminen kotisairaanhoito ja kotisairaalahoito toimeksiantosopimukseen perustuva perhehoito hoitajan kodissa

Pelastuslaki 19 Poistumisturvallisuusselvitys Edellä 18 :ssä tarkoitetun toiminnanharjoittajan on laadittava selvitys siitä, miten rakennuksen tai tilan käyttötapa ja henkilöiden rajoittunut, heikentynyt tai poikkeava toimintakyky sekä muut poistumisturvallisuuteen vaikuttavat tekijät otetaan huomioon tulipaloihin ja muihin vaaratilanteisiin varautumisessa ja poistumisjärjestelyissä (poistumisturvallisuusselvitys). Rakennusluvan yhteydessä kohteeseen laadittu turvallisuusselvitys vastaa poistumisturvallisuusselvitystä. Poistumisturvallisuusselvitys on laadittava ennen toiminnan aloittamista ja päivitettävä vähintään kolmen vuoden välein tai toiminnan muuttuessa olennaisesti. Poistumisturvallisuusselvitys ja sen muutokset on toimitettava alueen pelastusviranomaiselle 20 :n 1 momentissa tarkoitetun arvion tekemistä varten. Poistumisturvallisuusselvitys on toimitettava lisäksi tiedoksi rakennusvalvontaviranomaiselle. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta ja päivittämisestä sekä selvityksen sisällöstä. 23.4.2014 6

Pelastuslaki 20 Poistumisturvallisuuden arviointi ja poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma Alueen pelastusviranomaisen tulee arvioida poistumisturvallisuusselvityksen perusteella, täyttääkö poistumisturvallisuus 18 :ssä säädetyt vaatimukset. Ennen 1 momentissa tarkoitetun asian ratkaisemista alueen pelastusviranomainen voi velvoittaa toiminnanharjoittajan määräajassa täydentämään 19 :ssä tarkoitettua poistumisturvallisuusselvitystä ja toteuttamaan yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa kohteessa poistumiskokeen. Jos poistumisturvallisuus ei täytä 18 :ssä säädettyjä vaatimuksia, toiminnanharjoittajan tulee laatia alueen pelastusviranomaisen asettamassa määräajassa suunnitelma poistumisturvallisuuden saattamiseksi laissa säädettyjen vaatimusten mukaiseksi. 21 Poistumisturvallisuuden toteuttamismääräys Jos toiminnanharjoittajan 20 :n 3 momentin mukaisesti suunnittelemilla toimenpiteillä ei voida saattaa kohteen poistumisturvallisuutta vaatimusten mukaiseksi, alueen pelastusviranomaisen on annettava 81 :n mukainen korjausmääräys, jonka yhteydessä voidaan myös määrätä 82 :n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia. 23.4.2014 7

Uusi opas ASET= Available Safe Escape Time (Turvalliseen poistumiseen käytettävissä oleva aika) RSET= Required Safe Escape Time (Poistumiseen kuluva aika) ASET > RSET, jossa ASET-arvona käytetään Suomessa 2-3 minuuttia 23.4.2014 8

Uusi opas Esitä laskelma henkilökunnan suorittamasta pelastamisajasta syttymistilasta RSET Esitä laskelma henkilökunnan suorittamasta pelastamisajasta palo-osastosta RSET Esitä laskelma henkilökunnan suorittamasta pelastamisajasta viereisistä palo-osastoista RSET Selvitä pelastuslaitoksen kanssa koko rakennuksen evakuointiaika 23.4.2014 9

Poistumiseen ja pelastamiseen kuluva aika, RSET Mikäli toimintakyky on alentunut niin paljon, että asukas tai hoidettava ei pysty poistumaan 2-3 minuutissa tai, että toimintakyvyn aleneminen estää hänen poistumisensa (mallilomakkeen kohta 1b), todetaan tämä poistumisturvallisuusselvityksessä ja siirrytään kohtaan 2 tarkastelemaan ulkopuolisten auttajien mahdollisuuksia hänen pelastamisekseen. 23.4.2014 10

Poistumiseen ja pelastamiseen käytettävissä oleva aika, ASET 23.4.2014 11

23.4.2014 12

Mikäli päädytään siihen, ettei syttymistilasta tai syttyneestä palo-osastosta tai Viereisistä palo-osastoista tai Koko rakennuksesta ehditä pelastamaan kaikkiea avuntarvitsijoita riittävän nopeasti, siirrytään poistumisturvallisuusselvityksessä seuraavaan vaiheeseen eli tilojen olosuhteiden parantamiseen turvalliseksi 23.4.2014 13

23.4.2014 14

23.4.2014 15

Poistumisturvallisuusselvityksen laadintaprosessi 23.4.2014 16

23.4.2014 17

Pelastusviranomaisen tehtävät Ohjaa ja neuvoo Dokumentoi kaikki asian käsittelyyn liittyvät päätökset ja määräykset Hyvä tapa kirjata poistumisturvallisuusselvitys valvontarekisteriin jona usein toimii palotarkastusohjelma 23.4.2014 18

Poistumisturvallisuuden valvonta Palotarkastukset valvontasuunnitelman mukaisesti Turvallisuuden ylläpitämiseen ja edistämiseen tähtäävät tehtävät ja vastuut on asianmukaisesti jaettu ja henkilökunta koulutettu Kohteen turvallisuusorganisaatiolla on valmius suoriutua onnettomuustilanteessa alkutoimenpiteistä Kohteen oma turvallisuusjärjestelmä toimii suunnitellulla tavalla Laitteistot Uloskäytävät ja pelastustiet 23.4.2014 19

MUISTIKORTTI 23.4.2014 20

Kiitos! Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Turvalliseen huomiseen! www.spek.fi

Turvallisuuskulttuurin tukemisen mahdollisuudet viranomaisvalvonnassa Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 1

Odotukset? Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 2

Mitä tehtiin? Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 3

Onnettomuuksien ehkäisytyössä tarvittavan osaamisen kehittäminen 2-vuotinen Helsingin, Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosten yhteinen tutkimus- ja kehittämishanke Palosuojelurahasto Helsingin Pelastuskoulu Elokuu 2013 Tammikuu 2014 Neljä lähiopetusjaksoa (2 pv) Kolme etätehtävää Fronter -verkko-oppimisympäristö Työpaikkaohjaaja Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 4

Minkälaisia teemoja käsiteltiin? Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 5

Organisaatioturvallisuus ja riskienhallinta - asiakkaiden erilaiset toimintaympäristöt - riskejä ei voi käskemällä estää! - organisaatioturvallisuuden yleisimmät mallit - turvallisuuskulttuuri - pelastusviranomaisen rooli turvallisuuskulttuurin valvojana ja tukijana - etätehtävä Hyvä turvallisuuskulttuuri tarkoittaa, että organisaatiossa vallitsee ymmärrys siitä miten eri toimet liittyvät turvallisuuteen ja mitä riskejä toimintaan sisältyy sekä tahto järjestellä ja toteuttaa työt niin, että riskit hallitaan ja turvallisuutta edistetään. Lähde: Pia Oedewald, erikoistutkija VTT Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 6

Onnettomuuksien ehkäisyn palvelukokonaisuus ja turvallisuuskulttuurin arviointi - etukäteisvalmistelut ennen asiakaskontaktia - auditoivat palotarkastukset / arviointimallit (Helsinki, KUP, Jokilaakso) - miten lainsäädäntö, rakenteet, prosessit, toiminnat, vuorovaikutus ym. mahdollistavat turvallisuuskulttuurin tukemisen? - laadunhallinta / pelastussuunnittelu - etätehtävänä Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen onnettomuuksien ehkäisyn tehtävät ja toimintamallit Minkälaisilla rakenteilla, puitteilla, resursseilla ja toimintaprosesseilla toteutamme nyt ja tulevaisuudessa turvallisuuskulttuuria tukevaa ja vaikuttavaa valvontaa? Veli-Pekka Ihamäki Pelastusjohtaja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 7

Asiakkuuksien hoito pelastusviranomaisen onnettomuuksien ehkäisytyössä - mikä on asiakkuus? - mitä se tarkoittaa? - mitkä ovat asiakkuuksien hoidon yleisiä periaatteita? - näkemyksiä asiakkuuksien hoidosta tulevaisuudessa - etätehtävänä konkreettisia kehittämiskohtia omassa työssä Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 8

Asiakaslähtöinen valvonta - asiakaslähtöisyys viranomaistyössä - hallinto- ja virkamieslainsäädäntö huomioitava - motivointi - informatiivinen pöytäkirja on usein vaikuttavampi kuin pelkkä vikalista Mitä asiakkaat odottavat palveluiltamme? Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 9

Hyötyä arkipäivään? Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 10

Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 11

Onko koulutus tarpeellinen? Jarmo Soljasalo & Kalle Widbom 23.4.2014 12