Janissa Miettinen Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010
KIRJOITTAJA: Janissa Miettinen ISBN 978-952-293-085-9 (pdf) Suomen Kuntaliitto ja kirjoittaja Helsinki 2013 Suomen Kuntaliitto Toinen linja 14, 00530 Helsinki Puh. 09 7711 www.kunnat.net
Sisältö Lukijalle... 9 Tekijän kiitokset... 11 Tiivistelmä... 13 1 Tutkimuksen tausta... 20 1.1 Johdanto...20 1.2 Yhteiskunnallinen taustoitus...21 1.3 Näkökulma lastensuojelupalvelujen saatavuuteen...25 1.4 Tutkimuskysymyksiä ja -hypoteeseja pohjustava tiivis katsaus aikaisempaan tutkimukseen...27 1.5 Tutkimuskysymykset ja tutkimushypoteesit...28 2 Tutkimuksen toteuttaminen... 30 2.1 Tutkimuksen tiedonkeruun suunnittelu...30 2.1.1 Lastensuojelupalvelujen saatavuusmittarin suunnittelu...30 2.1.2 Saatavuuden määritelmä tutkimuksessa...34 2.2 Aineisto ja menetelmät...36 3 Katoanalyysi... 40 3.1 Kadon muodostuminen aineistoon...40 3.2 Aineiston edustavuus suhteessa perusjoukkoon...40 3.2.1 Kielijakauma...40 3.2.2 Tilastollinen kuntaryhmitys...41 3.2.3 Kaste-alue...42 3.2.4 Suuralue...43 3.2.5 Asukaslukumäärä...43 3.3 Katoanalyysin johtopäätökset...44 4 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien järjestäminen ja saatavuus eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010... 46 4.1 Tausta...46 4.2 Lastensuojelun avohuollossa olevalle lapselle tarjottavat palvelut ja tukitoimet...50 4.3 Lastensuojelun avohuollossa olevan lapsen vanhemmille tai perheelle tarjottavat palvelut ja tukitoimet...55 4.4 Koonti avohuollon tukitoimien saatavuudesta vastanneissa Manner-Suomen kunnissa 2010...62 4.5 Yleisimmät ongelmat avohuollon tukitoimien saatavuudessa vuonna 2010...65 4.6 Lastensuojelun avohuollon tukitoimien tarjonta ja saatavuus tilastollisen kuntaryhmityksen ja Kaste-alueen mukaan eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010...70 5 Sijaishuollon palvelujen järjestäminen ja saatavuus eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010... 92 5.1 Tausta...92 5.2 Sijaishuoltopalvelut...93 5.3 Sijoitetulle lapselle tai nuorelle tarjottavat palvelut ja tukitoimet...96 5.4 Sijoitetun lapsen tai nuoren biologiselle vanhemmalle ja perheenjäsenelle tarjottavat palvelut ja tukitoimet...102 3
Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 5.5 Sijaishuoltopaikalle tarjottava tuki...108 5.6 Koonti sijaishuollon palvelujen saatavuudesta vastanneissa Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010...110 5.7 Yleisimmät ongelmat sijaishuollon palvelujen ja tukitoimien saatavuudessa vuonna 2010...111 5.8 Sijaishuollon palvelujen tarjonta ja saatavuus tilastollisen kuntaryhmityksen ja Kaste-alueen mukaan eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010...116 6 Jälkihuollon palvelujen järjestäminen ja saatavuus eräissä Manner- Suomen kunnissa vuonna 2010... 134 6.1 Tausta...134 6.2 Jälkihuoltopalvelut...136 6.3 Jälkihuollossa olevalle lapselle tai nuorelle tarjottavat palvelut ja tukitoimet...138 6.4 Jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren biologiselle vanhemmalle ja perheenjäsenelle tarjottavat palvelut ja tukitoimet...141 6.5 Jälkihuoltopaikalle tarjottava tuki...146 6.6 Koonti jälkihuollon palvelujen saatavuudesta vastanneissa Manner-Suomen kunnissa 2010...147 6.7 Yleisimmät ongelmat jälkihuollon palvelujen ja tukitoimien saatavuudessa vuonna 2010...149 6.8 Jälkihuollon palvelujen tarjonta ja saatavuus tilastollisen kuntaryhmityksen ja Kaste-alueen mukaan eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010...153 7 Lastensuojelupalvelujen kohdentuminen eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010... 169 7.1 Eräiden lapselle tai nuorelle tarjottavien palvelujen tarjolla olon kohdentuminen avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palveluna...169 7.2 Lastensuojelupalvelujen saatavuuden kohdentuminen avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palveluna...171 8 Lastensuojelun asiantuntijapalvelujen tarpeiden mukainen saatavuus eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010... 174 8.1 Lastensuojelun asiantuntijapalvelut eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010...174 8.2 Lastensuojelun asiantuntijapalvelujen saatavuus tilastollisen kuntaryhmityksen ja Kaste-alueen mukaan eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010...175 9 Yhteenveto lastensuojelupalvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010... 177 9.1 Tutkimuksen tarkoitus, toteutus, tutkimuskysymykset ja raportin rakenne tiiviisti...177 9.2 Tiivistelmä keskeisistä aineiston käsittely- ja luotettavuusasioista yhteenvedon pohjaksi...178 9.3 Yhteenveto: Lastensuojelun avohuollon tukitoimien järjestäminen ja saatavuus eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 (Luku 4)...179 9.4 Yhteenveto: Sijaishuollon palvelujen järjestäminen ja saatavuus ja eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 (Luku 5)...184 9.5 Yhteenveto: jälkihuollon palvelujen järjestäminen ja saatavuus eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 (Luku 6)...190 4
9.6 Yhteenveto: Lastensuojelupalvelujen kohdentuminen eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 (Luku 7)...195 9.7 Yhteenveto: lastensuojelun asiantuntijapalvelujen tarpeiden mukainen saatavuus eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 (Luku 8)...196 9.8 Tutkimustulokset suhteessa tutkimushypoteeseihin...196 10 Tutkimuksen luotettavuus... 201 10.1 Aineiston edustavuus ja edustavuuteen liittyvät varaukset...201 10.2 Miten kuntakohtainen arvio lastensuojelupalvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta on tulkittavissa...203 11 Johtopäätökset, kehittämisehdotukset ja pohdinta... 205 11.1 Johtopäätökset...205 11.2 Kehittämisehdotukset...208 11.3 Pohdinta...209 11.3.1 Mitä lasten mielenterveyspalvelujen jonotusajat ja tukihenkilöiden ja -perheiden puute viestivät?...210 11.3.2 Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluihin liittyvän lastensuojelun tuen saatavuus oli vuonna 2010 keskimäärin kohtalaista ja riippui myös kuntien kaupunkimaisuuden asteesta...211 11.3.3 Sosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan saatavuuden aste arvioitiin vuonna 2010 toisinaan paremmaksi maaseutumaisista kunnista, ja saatavuusarviot riippuivat jossain määrin myös Kaste-alueesta...212 11.3.4 Lapsiperheiden kotipalvelun vahvistamista kaivataan, saatavuus vuonna 2010 heikkoa tai kohtalaista...214 11.3.5 Vertaisryhmätoiminta vuonna 2010 lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palveluna harvinainen tukimuoto, vakiinnuttamista perustelevat palvelun käytöstä saadut myönteiset kokemukset...215 11.3.6 Perhekuntoutuksen eri muotojen yhdenvertaisen saatavuuden parantamista ehdotetaan...216 11.3.7 Lastensuojelupalveluja parhaiten tarjolla vuonna 2010 kunnissa avohuollon tukitoimena, jälkihuollon palvelujen saatavuus oli heikointa.218 11.3.8 Lastensuojelupalvelujen saatavuuden ongelmakohdat kunnista arvioituna näkökulma siihen, miten lastensuojelupalvelujen saatavuutta voitaisiin mahdollisesti parantaa...220 11.3.9 Lopuksi...221 Lähteet...223 Liitteet Liite 1. Kyselyn saatekirje suomeksi ja ruotsiksi...237 Liite 2. Kyselylomake suomeksi ja ruotsiksi, sisältäen lastensuojelupalvelujen saatavuusmittarin...243 Liite 3. Lastensuojelupalvelujen saatavuusmittarin luotettavuus, aineiston käsittely, toimivuuden arviointi, ja kehittämisehdotukset...261 Liite 4. Taustamuuttujana käytetyn tilastollisen kuntaryhmityksen ja viisiluokkaisen kuntakokoryhmityksen yhteyden arviointi...268 Liite 5. Kyselyn tulosten tarkastelu suhteessa valtakunnallisiin tilastotietoihin...269 5
Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 Kuvioluettelo Kuvio 1. Lapselle tarjottavien avohuollon tukitoimien järjestäminen vastanneissa Manner-Suomen kunnissa (2010, f)...51 Kuvio 2. Vanhemmille tai perheelle tarjottavien avohuollon tukitoimien järjestäminen vastanneissa Manner-Suomen kunnissa (2010, f), osa 1...56 Kuvio 3. Vanhemmille tai perheelle tarjottavien avohuollon tukitoimien järjestäminen vastanneissa Manner-Suomen kunnissa (2010, f), osa 2...58 Kuvio 4. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot lapselle ja nuorelle tarjottavan sosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan saatavuuden asteesta avohuollon tukitoimena tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2010 (%)...76 Kuvio 5. Sijaishuoltopalvelujen järjestäminen vastanneissa Manner-Suomen kunnissa (2010, f)...94 Kuvio 6. Sijoitetulle lapselle tai nuorelle tarjottavien tukitoimien järjestäminen vastanneissa Manner-Suomen kunnissa (2010, f)...98 Kuvio 7. Sijoitetun lapsen/nuoren biologiselle vanhemmalle ja perheenjäsenelle tarjottavien tukitoimien järjestäminen vastanneissa Manner-Suomen kunnissa (2010, f)...104 Kuvio 8. Sijaishuoltopaikalle tarjottavien tukitoimien järjestäminen vastanneissa Manner- Suomen kunnissa (2010, f)...108 Kuvio 9. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjauksen ja neuvonnan saatavuuden asteesta sijoitetulle lapselle tai nuorelle tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2010 (%)...124 Kuvio 10. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot sosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan saatavuuden asteesta sijoitetun lapsen tai nuoren perheelle tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2010 (%)...126 Kuvio 11. Jälkihuoltopalvelujen järjestäminen vastanneissa Manner-Suomen kunnissa (2010, f)...136 Kuvio 12. Jälkihuollossa olevalle lapselle tai nuorelle tarjottavien tukitoimien järjestäminen vastanneissa Manner-Suomen kunnissa (2010, f)...138 Kuvio 13. Jälkihuollossa olevan lapsen/nuoren biologiselle vanhemmalle ja perheenjäsenelle tarjottavien tukitoimien järjestäminen vastanneissa Manner- Suomen kunnissa (2010, f)...142 Kuvio 14. Jälkihuoltopaikalle tarjottavien tukitoimien järjestäminen vastanneissa Manner-Suomen kunnissa (2010, f)...147 Kuvio 15. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot sosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan saatavuuden asteesta jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren perheelle tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2010 (%)...159 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Kasvatus- ja perheneuvonnan ensi- ja turvakotien asiakasmäärät vuosina 2000, 2005 ja 2010 Suomessa...24 Taulukko 2. Katoanalyysi, Tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan...42 Taulukko 3. Katoanalyysi, Kaste-alueiden mukaan...42 Taulukko 4. Katoanalyysi, Suuralueen mukaan...43 Taulukko 5. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot lapselle tai nuorelle tarjotta vien avohuollon tukitoimien saatavuuden asteesta (2010, f)...53 6
Taulukko 6. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot vanhemmalle tai perheelle tarjottavien avohuollon tukitoimien saatavuuden asteesta (2010, f), osa 1...60 Taulukko 7. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot vanhemmalle tai perheelle tarjottavien avohuollon tukitoimien saatavuuden asteesta (2010, f), osa 2...62 Taulukko 8. Koonti avohuollon tukitoimien keskimääräisestä saatavuudesta vastanneissa Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010...63 Taulukko 9. Avohuollon tukitoimet yleisimmin mainitun saatavuuden ongelman mukaan luokiteltuna....66 Taulukko 10. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot avohuollon tukitoimien tarjonnasta tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2010 (%, f)...72 Taulukko 11. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot avohuollon tukitoimien saatavuuden asteesta tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2010 (%, f)...79 Taulukko 12. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot avohuollon tukitoimien tarjonnasta Kaste-alueen mukaan vuonna 2010 (%, f)...83 Taulukko 13. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot avohuollon tukitoimien saatavuuden asteesta Kaste-alueen mukaan vuonna 2010 (%, f)...85 Taulukko 14. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot sosiaalityön ohjauksen ja neuvonnan saatavuuden asteesta perheelle avohuollon tukitoimena suuralueen mukaan vuonna 2010 (%, f)...87 Taulukko 15. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot sijaishuoltopalvelujen saatavuuden asteesta vuonna 2010 (f)...95 Taulukko 16. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot sijoitetulle lapselle tai nuorelle tarjottavien tukitoimien saatavuuden asteesta vuonna 2010 (f)...100 Taulukko 17. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot sijoitetun lapsen/nuoren biologiselle vanhemmalle ja perheenjäsenelle tarjottavien tukitoimien saatavuuden asteesta vuonna 2010 (f)...107 Taulukko 18. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot sijaishuoltopaikalle tarjotta vien tukitoimien saatavuuden asteesta vuonna 2010 (f)...109 Taulukko 19. Koonti sijaishuollon palvelujen keskimääräisestä saatavuudesta vastanneissa Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010...110 Taulukko 20. Sijaishuollon palvelut yleisimmin mainitun saatavuuden ongelman mukaan luokiteltuna...112 Taulukko 21. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot sijaishuollon palvelujen tarjonnasta tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2010 (%, f)..117 Taulukko 22. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot sijaishuollon palvelujen saatavuuden asteesta tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2010 (%, f)...123 Taulukko 23. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot koulukodin saatavuuden asteesta sijaishuoltopaikaksi suuralueen mukaan vuonna 2010 (%, f)...128 Taulukko 24. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot sijaishuollon palvelujen tarjonnasta Kaste-alueen mukaan vuonna 2010 (%, f)...131 Taulukko 25. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot sijaishuollon palvelujen saatavuuden asteesta Kaste-alueen mukaan vuonna 2010 (%, f)...132 7
Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 Taulukko 26. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot jälkihuoltopalvelujen saatavuuden asteesta vuonna 2010 (f)...137 Taulukko 27. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot jälkihuollossa olevalle lapselle tarjottavien tukitoimien saatavuuden asteesta vuonna 2010 (f)...141 Taulukko 28. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot jälkihuollossa olevan lapsen tai nuoren biologiselle vanhemmalle ja perheenjäsenelle tarjottavien tukitoimien saatavuuden asteesta vuonna 2010 (f)...146 Taulukko 29. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot jälkihuoltopaikalle tarjottavien tukitoimien saatavuuden asteesta vuonna 2010 (f)...147 Taulukko 30. Koonti jälkihuollon palvelujen keskimääräisesti saatavuuden asteesta Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010...148 Taulukko 31. Jälkihuollon palvelut yleisimmin mainitun saatavuuden ongelman mukaan luokiteltuna...150 Taulukko 32. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot jälkihuollon palvelujen tarjonnasta tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2010 (%, f)..155 Taulukko 33. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot jälkihuollon palvelujen saatavuuden asteesta tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2010 (%, f)...158 Taulukko 34. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot jälkihuollon palvelujen tarjonnasta Kaste-alueen mukaan vuonna 2010 (%, f)...162 Taulukko 35. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot jälkihuollon palvelujen saatavuuden asteesta Kaste-alueen mukaan vuonna 2010 (%, f)...164 Taulukko 36. Lapselle tarjottavien palvelujen tarjolla olon kohdentuminen avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluna eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 (%, f)...170 Taulukko 37. Lastensuojelupalvelujen saatavuuden kohdentuminen avohuollon, sijaishuollon ja jälkihuollon palveluna vastanneissa Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 (%, f)...171 Taulukko 38. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot lastensuojelun asiantuntijapalvelujen tarpeenmukaisesta saatavuudesta vuonna 2010 (f)...175 Taulukko 39. Vastanneiden Manner-Suomen kuntien arviot kriisityön palvelujen tarpeenmukaisesta saatavuudesta lastensuojelun työntekijöille tilastollisen kuntaryhmityksen mukaan vuonna 2010 (%, f)...176 8
Lukijalle Kunnissa on haasteena, miten jossain määrin rajallinen palvelutarjonta ja erilaisia palveluja tarvitsevien kuntalaisten tarpeet sovitetaan. Eri-ikäisillä lapsilla, nuorilla ja perheillä voi tulla elämäntilanteita joissa tarvitaan erityisesti lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palveluja. Vuonna 2008 voimaan tullut uudistettu lastensuojelulaki (417/2007, 11 ) edellyttää että lastensuojelun laatu on sellaista, että lapsille, nuorille ja heidän perheilleen voidaan taata heidän tarpeidensa mukaista tukea. Tämän tutkimuksen teon aikana suomalainen lastensuojelu, ja lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palvelut ovat tulleet laaja-alaisen keskustelun, selvitysten ja uudistamisen kohteeksi. Suomalaisessa lastensuojelussa on kuitenkin paljon hyvää, ja kehittämistä tapahtuu jatkuvasti. Sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö, kunta- ja palvelurakenteet ja lasten, nuorten ja perheiden palvelut ovat olleet ja ovat edelleen vuonna 2013 muutoksessa. Kuntakentällä on kehitetty laajasti lastensuojelua paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti esimerkiksi Lastensuojelun kansallisessa kehittämisohjelmassa vuosina 2003 2007 ja sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (KASTE) Lasten Kaste-hankkeissa vuodesta 2008 alkaen. Lasten Kaste osaohjelman (2012 2015) kolme strategista kehittämiskärkeä lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistamisessa ovat perhekeskustoiminta, oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus ja lastensuojelu, etenkin lastensuojelutarpeen selvitys ja perhehoito. Merkittävänä edistysaskeleena voi erityisesti pitää sitä, että sijoitettujen nuorten ja heidän vanhempiensa kokemusasiantuntijuuden merkitys on myös tunnistettu tärkeäksi osaksi suomalaisen lastensuojelun kehittämistä. Tutkimuksessa luodaan yleiskuvaus lastensuojelupalvelujen järjestämiseen ja saatavuuteen eräissä Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010, painotus on palvelujen saatavuusnäkökulmassa. Lastensuojelupalvelujen saatavuustilannetta kuvaillaan vastanneissa Manner- Suomen kunnissa vuonna 2010 kunnallisen palvelunjärjestäjän näkökulmasta, perustuen 146 kunnasta lastensuojelun näkökulmasta annettuihin asiantuntija-arvioihin. Vastausprosentti on 44,8, maaseutumaiset kunnat olivat aliedustettuina, joten tulokset ovat kartoittavia. Kuitenkin tutkimuksessa on monipuolista kuvailevaa tietoa lastensuojelupalvelujen tarjonnasta ja tuottamistavoista, sekä tarjolla olleiden palvelujen saatavuudesta, palvelujen kohdentuvuudesta avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluna, ja saatavuuden ongelmista, joiden tiedostaminen voi auttaa palvelujen kehittämisessä. Raportti on kirjoitettu palvelemaan monipuolisesti erilaista lukijakuntaa. Raportti on suunnattu kuntapäättäjille, mukaan lukien kuntien johtavat viranhaltijat ja luottamusmiehet, ja myös lastensuojelun tutkijoille ja lasten ja perheiden palveluissa työskenteleville ammattilaisille sekä kaikille lastensuojelusta kiinnostuneille. Tutkimusraportti sisältää siten myös tuloksia taustoittavia, ei-systemaattisia katsauksia lastensuojelututkimukseen ja tulosten kannalta keskeiseen lainsäädäntöön. Raportissa on paljon tietoa, ja käsitellyistä asioista on koottu lopuksi tiiviit yhteenvedot, johtopäätökset ja kehittämisehdotukset, joista selviää kiireisemmällekin lukijalle nopeasti tutkimuksen keskeiset tulokset. Tuloksiin on helppo palata tarkemmin, sillä yhteenvedoissa on mainittu taulukkojen ja kuvioiden numeroita, mikä auttaa lukijaa niin halutessaan löytämään tarkempia tietoja yhteenvedon asiasisällöstä. Raportin luvut ovat pääosin luettavissa itsenäisinä kokonaisuuksina, lopuksi joitain keskeisiä tuloksia on avattu pohdintaosiossa ja liitteistä löytyy lisätietoa esimerkiksi tutkimuksen luotettavuudesta. Tutkimustuloksista on toivottavasti hyötyä tähän tutkimukseen osallistuneille 9
Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 kunnille, ja myös muille kunnille, joissa voidaan peilata oman kunnan tilannetta tutkimuksen tuloksia vasten. Raportin kuvailevia tuloksia voidaan hyödyntää kuntien suunnittelu- ja kehittämistyössä, kuten esimerkiksi laadittaessa valtuustokausittain suunnitelmia lastensuojelun järjestämisestä ja kehittämisestä. Lisäksi kaikissa asiakasprosessitason ja palvelujärjestelmätason kehittämistoimissa tulisi mahdollisuuksien mukaan aina selvittää tutkimusnäyttö toimien vaikuttavuudesta. Raportissa käytetyillä termeillä, kuten sijoitettu lapsi tai nuori, ei ole tarkoitus leimata näitä palveluja saavia ihmisiä. Tuen lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aulan esipuheen lausumaa vuonna 2011 toteutetun Uskomme sinuun Usko sinäkin -sijaishuollon kiertueen pohjalta syntyneessä raportissa Suojele Unelmia, vaali toivoa (Vario ym. 2012): Yksikään lapsi, nuori (tai hänen vanhempansa, kirj. lisäys) ei ole vain palveluiden kohde tai uhri. Kuopiossa, toukokuun 11. päivä vuonna 2013 Janissa Miettinen nuorempi tutkija, Itä-Suomen yliopisto Yhteiskuntatieteiden laitos, Kuopion kampus 10
Tekijän kiitokset Tätä tutkimusraporttia on kirjoitettu pitkään ja hartaasti, osin osana sosiaalityön jatkoopintojani, ja paljolti työni ohella. Nyt on kiitosten aika. Kiitän sydämestäni kaikkia rakkaitani, erityisesti aviomiestäni Petriä ja Sinua rakas Tuukka, Leevi ja Jaakko, ajasta, jonka tähän tutkimustyöhöni soitte. Suuri kiitos kuuluu kyselyyn vastanneille kunnille; kiitos vastaajille ajastanne ja vastauksistanne. Ilman teitä tätä raporttia ei olisi. Tutkimuksen teon eri vaiheissa minua ovat eri tavoin tukeneet monet henkilöt, kiitos teille kaikille, sillä ilman teitä kaikkia tämä tutkimus ja sen raportti ei olisi sellainen, kuin se on nyt. Erikseen mainiten kiitän väitöstyöni ohjaajia, professori Juha Hämäläistä, Pertti Töttöä ja Riitta Vornasta kommenteista, jotka auttoivat parantamaan lastensuojelupalvelujen saatavuusmittaria sen muokkausvaiheessa. Kiitän Suomen Kuntaliiton koordinoiman tutkimushankkeen Kuntien lakisääteiset suunnitelmat lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi 2010 kyselyn valmisteluryhmän jäseniä kommenteista kyselyn valmistelukokouksissa, ja kiitos myös kyselylomaketta sen testausvaiheessa kommentoineille henkilöille. Suomen Kuntaliitolle ja Suomen Akatemian rahoittamalle, professori Riitta Vornasen johtamalle tutkimushankkeelle Lastensuojelun tarpeet, prosessit ja tuloksellisuus kuuluu kiitos matkatuesta kokouksiin Kuntatalolle. Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos on ollut työnantajani tämän tutkimusprosessin aikana, ja tukenut myös tätä työtä tarjoten tutkimuksen perusedellytyksiä, kuten työtiloja ja myös asiantuntija-apua käyttööni. Pertti Töttöä kiitän erikseen tämän tutkimuksen eri vaiheissa minulle antamistasi neuvoista datan käsittelyssä ja tilastollisissa analyyseissa. Kiitän myös Maija Roinista Itä-Suomen yliopiston tietotekniikkakeskukselta neuvoista aineiston käsittelyssä, ja oppituvan Perttu Suhosta hyvästä Excel-opastuksesta, jonka avulla pystyin tekemään raportin palkkikuviot. Lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palvelujärjestelmä on kunnioitusta herättävän laaja-alainen, suorastaan loputon tutkimuskohde, ja olen kiitollinen Teistä, jotka edistitte työtäni erilaisilla kommenteillanne. Kiitän edellä mainitun tutkimushankkeen Lastensuojelun tarpeet, prosessit ja tuloksellisuus jäseniä, Riitta Vornasta, Pirjo Pölkkiä, Heidi Pohjanpaloa ja Anne-Mari Jaakolaa kaikesta tuestanne ja kommenteistanne, erityisesti Anne-Maria sekä Riitta Vornasta kiitän kannustuksesta tämän tutkimusraportin viimeistelyssä. Riitta Vornasta ja kahta tekstiä kirjallisesti kommentoinutta nimettömiksi jättäytynyttä henkilöä kiitän raportin käsikirjoitukseen sen eri vaiheissa antamistanne kehittämisehdotuksista, jotka auttoivat parantamaan tekstiä ja tulosten esittämistapaa. Kaikista ratkaisuista ja raportin sisällöstä tietenkin kannan itse vastuun. Suomen Kuntaliitoa tahdon kiittää hyvästä yhteistyöstä pitkän tutkimusprosessin eri vaiheissa. Tämän mahdollistivat useat eri henkilöt. Kiitän vuonna 2010 tutkimuksen toteutusvaiheessa tutkimusassistenttina toiminutta Marju Keltasta kyselyn teknisestä toteutuksesta, aineiston alustavasta käsittelystä Excelissä, taustamuuttujien tietojen kokoamisesta ja hyvästä yhteistyöstä läpi tutkimusprosessin. Kiitän sosiaali- ja terveysyksikön puolelta yhteyshenkilönäni kyselyn suunnittelun ja toteutuksen aikana ollutta ja tutkimusprojektista vastannutta Sirkka Rousua hyvästä yhteistyöstä, ja asiantuntevista kommenteistasi raportin käsikirjoitukseen. Kiitän lämmöllä myös Sirkan jälkeen sosiaali- ja terveysyksikön puolelta yhteyshenkilönäni toiminutta erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhosta, kun luit alkukesästä 2012 11
Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 läpi raportin silloisen käsikirjoituksen, ja annoit erityisesti sijaishuollon osan luotettavuustarkasteluissa kirjoitustyötäni huomattavasti auttaneita kommentteja ja neuvoja raportin käsikirjoitukseen. Kiitän myös kaikkia Ailalle tässä tehtävässä konsultointiapua antaneita henkilöitä. Aila Puustinen-Korhonen suoritti yhdessä Suomen Kuntaliiton tietopalvelusuunnittelija Mari Sjöholmin kanssa kyselyn tulosten täydennykseksi valtakunnalliset ajot aluetietokanta Altikasta ja THL:n ylläpitämästä SOTKAnet -tietokannasta, mistä kiitän. Kiitos Mari Sjöholm vielä sinulle teknisistä neuvoista pdf-raportin tulosten esittämistapaan. Neuvoistasi oli paljon apua. Kiitän myös Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysyksikön johtaja Tarja Mylläristä hyvästä yhteistyöstä. Jään erityisen syvästi kiitolliseksi Suomen Kuntaliitolle joustavuudesta aikatauluasioissa, jota tämän raportin viimeistelytyö on vaatinut. Tämän tutkimusraportin kirjoittamisen aikana olen ollut erityisen ilahtunut hienoista keskusteluhetkistä raportin eri kysymysten äärellä, joista kiitän erikseen mainiten sinua, Kaisa-Elina Kiuru ja Johanna Hietamäki. Ajatuksenne ovat varmasti edistäneet ajatteluani eri asioista, myös tämän raportin ulkopuolella. Janissa Miettinen 12
Tiivistelmä Tämä on Suomen Kuntaliiton koordinoiman tutkimushankkeen Kuntien lakisääteiset suunnitelmat lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi -tutkimuksen lastensuojelupalveluja käsittelevä tutkimusraportti. Tutkimuksen tarkoituksena oli tuottaa yleiskuvaus lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palvelujen saatavuudesta avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluna Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010. Palvelujen järjestämistä ja saatavuutta tarkastellaan kunnallisen palvelujen järjestäjän näkökulmasta kuntatason aineistolla erikseen avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelukokonaisuuksina. Kysymyksessä on kokonaistutkimus. Kaikkiin Manner-Suomen kuntiin (n 326) lähetettiin vuoden 2010 syksyllä 4 kyselylomaketta. Tämän raportin tutkimusaineisto kerättiin suomenkielisellä (26.8.2010 5.11.2010) ja ruotsinkielisellä (7.10.2010 5.11.2010) kyselylomakkeella Osa 4/4 Lastensuojelupalvelujen tuottaminen ja arvio palveluista, ja nämä yhdistettiin yhdeksi aineistoksi. Aineisto koostui 146 kunnan, näistä 9 yhteistoiminta-alueen, vastauksesta siten että 139 vastasi suomenkieliseen ja 7 ruotsinkieliseen kyselylomakkeeseen. Kustakin kunnasta annettiin yksi vastaus, joka on kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta oletettavimmin lastensuojelun näkökulmasta edustanut asiantuntija-arvio kunnan lastensuojelupalvelujen järjestämisestä ja saatavuudesta vuonna 2010. Tutkimuksessa tehtiin katoanalyysi, mutta tarkempi vastaaja-analyysi ei ollut mahdollinen; arvion antaneet ovat voineet olla eri asemassa kunnassa ja vastata joko yksin omaan harkintaansa tai työryhmäarvioon perustuen. Vastausprosentti oli 44,8 (n 146). Huomioiden myös kunnat, joita yhteistoiminta-alueena vastanneiden kuntien vastaus edusti, vastausprosentti oli 55,5. Katoanalyysin mukaan vastanneissa kunnissa oli suhteellisesti enemmän kaupunkimaisia kuntia, ja maaseutumaiset kunnat olivat aliedustettuina. Tilanne lähenee näytettä, raportissa linjattiin että tutkimustulokset edustavat vastanneista kunnista annettua näkemystä siitä, miten avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelut olivat kunnissa tarjolla, saatavissa ja mitä saatavuuden ongelmia palveluissa oli vuonna 2010. Tutkimustuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkia Manner-Suomen kuntia. Tutkimus tuottaa kuitenkin uutta tietoa lastensuojelupalveluista Manner-Suomen kunnissa. Tutkimustuloksia voidaan käyttää kuntien lastensuojelupalvelujärjestelmän kehittämisen tukena ja pohjana jatkotutkimuksille, kun tutkimuksessa esitetyt varaukset, mm. aineiston edustavuudesta, ja huomiot mittauksen ja analysointitapojen eroista eri tutkimuksissa otetaan tulkinnoissa huomioon. Kunnissa, joista kyselyyn ei vastattu, tutkimuksen tuloksia voidaan verrata oman kunnan tilanteeseen. Tutkimuksessa kehitettiin suomalaisen lastensuojelun palvelujärjestelmän tutkimukseen soveltuva mittari perustuen aikaisempaan tutkimukseen, asiantuntijalausuntoon, palvelujen hoitotakuunäkökulmaan ja lastensuojelulakiin. Mittarin idea perustui keskeisesti Kathleen Belangerin ja Warren Stonen (2008) tutkimuksen mittariin. Lastensuojelupalvelujen saatavuusmittarilla mitattiin palvelujen tarjolla oloa ja tarjolla olleiden palvelujen järjestämisen tapoja, saatavuuden astetta, sekä palvelujen saatavuudessa olleita ongelmakohtia erikseen avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluna. Saatavuusmittarissa on kolme osaa: 1: kuinka avo-, sijais- tai jälkihuollon palvelut on järjestetty 2: millainen on palvelujen saatavuus ja 3: jos saatavuudessa on ongelmia, mitä ne ovat. Tutkimuksessa käsitellyt lastensuojelupalvelut kattavat 39 mahdollista avohuollon tukitoimea, 37 mahdollista sijaishuollon palvelua ja 38 13
Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 mahdollista jälkihuollon palvelua, ja kaikista palveluista kysyttiin palvelujen järjestämistä, saatavuuden astetta ja saatavuudessa mahdollisesti olevia ongelmia. Raportin tutkimuskysymykset olivat: 1. Millainen on lastensuojelupalvelujen (avo-, sijais-, jälkihuollon palvelujen) saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010; millaisia ovat lastensuojelupalvelujen a) palvelutarjonta, b) saatavuuden aste ja c) saatavuudessa olevat ongelmat? 2. Miten lastensuojelupalvelut tuotetaan? ja 3. Onko lastensuojelupalvelujen tarjonnassa ja saatavuuden asteessa eroja tilastollisen kuntaryhmityksen tai Kaste-alueiden mukaan? Palvelun tarjolla olo ja saatavuus määriteltiin tutkimuksessa: Kun palvelu on tarjolla, palvelua tuotettiin vähintään yhdellä tavalla; oli käytössä/käytettävissä. Ei tarjolla viittaa tilanteeseen, jossa palvelu ei kuulu kunnan avo-, sijais-/jälkihuollon palveluvalikoimaan kun palvelua ei ole tarjolla, koska sitä ei tuoteta eikä osteta. Palvelun määriteltiin olevan täysin tai erittäin hyvin saatavissa, kun palvelun saatavuutta ei viivästytä tai estä mikään asia, TAI kun palvelu on saatavissa säädetyn määräajan sisällä. Erittäin huonosti tai ei lainkaan saatavissa oleva palvelu oli kunnassa tarjolla, mutta sitä oli vastaushetkellä (vuonna 2010) vastanneen kuntaa edustavan arvioitsijan mukaan käytännössä mahdoton saada. (Kyselylomake, Liite 2.) Sijaishuollon palvelujen järjestäminen poikkeaa avo- ja jälkihuollon palvelujen järjestämisestä. Erityisesti sijoitetulle lapselle tarjottavien palvelujen saatavuusarvioiden luotettavuuteen saattaa liittyä epävarmuustekijöitä. Kuitenkin, sijaishuollon palveluja koskevien päätelmien luotettavuutta vahvistaa se, että tulokset olivat samansuuntaisia kuin avo- ja jälkihuollon palveluissa, eikä tulosten vertailussa valtakunnallisia tilastotietoja vasten havaittu selkeitä luotettavuuspuutteita. Tutkimuksen järjestämisen mittaus- ja analysointitapa eroaa valtakunnallisista tilastotiedoista (Altika ja SOTKAnet sosiaalipalvelujen talous- ja toimintatiedot), joihin sisältyy eri hankintatapojen volyymitulkinta; raportissa vain kuvaillaan palvelujen järjestämisen tapoja. Palvelujen käyttö / hankinta-indikaattorit eivät tyypillisesti huomio, jos kunnassa/kuntayhtymässä ei hankita palvelua lainkaan; tutkimus tuottaa tietoa näiden kuntien osuudesta, ja kuntien avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluvalikoimaan kuuluneiden palvelujen saatavuusmahdollisuuksista ja saatavuuden ongelmista vuonna 2010. Lastensuojelupalvelujen järjestämisen tapojen ja saatavuuden (tarjolla olo ja saatavuuden aste) frekvenssijakauman kuvailussa käytettiin palkkikuvioita, taulukoita, kuvailevia tunnuslukuja ja suhteellisia osuuksia, ja lastensuojelupalvelujen saatavuuden ja taustamuuttujien yhteisjakauman kuvailussa (tarjolla olo ja saatavuuden aste tilastollisen kuntaryhmityksen ja Kaste-alueen, osin suuralueen mukaan) käytettiin ristiintaulukointia, Khiin neliön (eksaktia) riippumattomuustestiä ja Cramerin V testiä (V), ja myös klusteroituja pylväskuvioita. Kohdentumisanalyysissa käytettiin 80 % kunnissa tarjolla ja 40 % ei tarjolla indikaattoreita, ja variaatiosuhdetta (Vs.) 8 yhteistoiminta-aluetta edustanutta vastausta eivät sisälly ristiintaulukointeihin, mutta Kainuun maakuntaa, jota käsiteltiin poikkeuslainsäädännön vuoksi kaupunkimaisena kuntana. Lastensuojelupalvelujen järjestämistä ja saatavuutta tutkittiin erikseen avo-, sijais-, ja jälkihuollon palveluna, erottaen palvelujen tarjonta ja tarjolla olleiden palvelujen saatavuuden aste toisistaan. Ensin kuvailtiin, mitä lastensuojelupalveluja kunnista arvioitiin olleen vuonna 2010 tarjolla avo-, sijais- tai jälkihuollon palveluna ja miten tarjolla olleet palvelut tuotettiin. Kuvailtiin myös, miten tarjolla olleet palvelut olivat kunnista arvioituna vuonna 2010 saatavissa avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluna niille lapsille, heidän vanhemmilleen ja perheilleen, jotka tarvitsivat palvelua heille tehdyn lastensuojelutarpeen arvion perusteella. Perustuen kuntia edustaviin arvioihin kunkin lastensuojelupalvelun saatavuudessa yleisimmin mainitusta saatavuuden ongelmakohdasta (moodi), palvelut luokiteltiin yleisimmin mainittujen ongelmakohtien alle; jonot, pitkät välimatkat tai muut kulkemiseen liittyvät 14
ongelmat, sosiaalitoimen taloudellinen tilanne rajoittaa, puutteet aukiolo- tai palveluajoissa, puutteet ajallisessa kestossa tai tuen intensiivisyydessä, palvelukieleen tai kulttuuriosaamiseen liittyvät rajoitteet, ja muu (mikä). Sitten tutkittiin, riippuivatko eri palvelujen tarjolla olo tai saatavuuden aste avo-, sijais- tai jälkihuollon palveluna tilastollisesta kuntaryhmityksestä tai Kaste-alueesta, ja kuvailtiin ristiintaulukoilla lastensuojelupalvelujen saatavuuden todennäköisimmin systemaattisia yhteyksiä suhteessa kuntien kaupunkimaisuuden asteeseen (tilastollinen kuntaryhmitys) ja maantieteellistä sijaintiakin mukaileviin Kaste-alueisiin. Tutkittiin lastensuojelupalvelujen tarjonnan kohdentumista avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluna. Lopuksi analysoitiin arviot lastensuojelun asiantuntijapalvelujen tarpeen mukaisesta saatavuudesta kunnissa, tehtiin yhteenvedot tutkimustuloksista ja arvioitiin tutkimushypoteesien toteutumista ja tutkimuksen luotettavuutta, tehtiin johtopäätökset, kehittämisehdotukset ja pohdittiin keskeisiä tuloksia. Tutkimus sisältää saatavuusmittarin luotettavuuden arvioinnin ja aineiston käsittelyn kuvauksen (Liite 3) ja eräiden palvelujen järjestämisen tulosten vertailun suhteessa täydentäviin valtakunnallisiin tilastotietoihin (Liite 5). Lastensuojelun avohuollon palvelujen tarjonta vaihteli jonkun verran vastanneissa Manner-Suomen kunnissa, mutta pääasiassa kunnissa oli vuonna 2010 melko kattavasti tarjolla erilaisia palveluja avohuollon tukitoimena. Avohuollon palvelulistan 39 palvelusta 29 (74 %) oli tarjolla vähintään 80 % palvelujen järjestämistä arvioineista kunnista. Avohuollon tukitoimena oli kattavimmin tarjolla sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa lapselle ja nuorelle, ja sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa perheelle (100 %), taloudellista tukea lapsen harrastuksiin tai muihin vastaaviin tarpeisiin, päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena, perhetyön palvelut ja lapsen tai nuoren terapia ja psykiatrinen hoito ja näihin liittyvä lastensuojelun tuki. Myös esimerkiksi tukiperheen tuki lapselle, koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä koulun kanssa, kasvatus- ja perheneuvolan palvelut, asumisen puutteiden korjaaminen tai asunnon järjestäminen lastensuojelullisin perustein ja turvakotipaikka olivat vastanneissa kunnissa vuonna 2010 hyvin kattavasti tarjolla avohuollon tukitoimena tarjolla olleita palveluja vastanneissa kunnissa. Kunnista arvioituna heikoiten tarjolla avohuollon tukitoimena oli vertaisryhmätoimintaa lapsille ja nuorille, vertaisryhmätoimintaa vanhemmille tai perheelle, muut perhekuntoutuspalvelut (Kela:n kuntoutuksena, erityisryhmille tarkoitettuna kuntoutuksena ymv.), kotiin vietäviä lapsenhoitopalveluja, perhekuntoutusleirit ja tukiasuntoja lapsille. Niiden palvelujen saatavuuden asteessa, jotka olivat tarjolla avohuollon tukitoimena, oli suurta vaihtelua (laaja vaihteluväli). Avohuollon tukitoimena kunnissa tarjolla olleista palveluista keskimäärin hyvin olivat saatavissa sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta perheelle, sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta lapselle ja nuorelle, taloudellinen tuki lapsen tai nuoren harrastuksiin tai muihin vastaaviin tarpeisiin, päivähoito lastensuojelun avohuollon tukitoimena, perhetyön palvelut, koulunkäynnin tukeminen yhteistyössä koulun kanssa, turvakotipaikka, kriisityötä ja kriisipäivystys äkillisten perheongelmien käsittelemiseksi, lapsen tai nuoren lyhytaikainen kuntouttava hoito avohuollon sijoituksena ja vauvaperhetyön palvelut. Kunnissa, joissa palvelut olivat tarjolla, melko hyvin olivat saatavissa myös kasvatus- tai perheneuvolan palvelut, tuki ja ohjaus koulupsykologien ja koulukuraattoreiden palveluilla, intensiiviperhetyön palvelut ja perheen kuntouttava hoito lyhytaikaisena sijoituksena perhekotiin tai lastenkotiin. Kunnissa tarjolla olleista avohuollon tukitoimista keskimäärin heikosti olivat saatavissa lapsenhoitopalvelut (vanhemmalla mahdollisuus saada lapselle hoitaja kotiin), vertaisryhmätoimintaa lapsille ja nuorille, vertaisryhmätoimintaa vanhemmille tai perheelle, perhekuntoutusleirit/vastaavat, lapsiperheiden kotipalvelu ja tukihenkilö lapselle tai nuorelle. Kunnista mainitut avohuollon tukitoimien saatavuuden ongelmat liittyivät yleisimmin muihin ongelmiin, sitten 15
Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 sosiaalitoimen taloudelliseen tilanteeseen ja kolmanneksi yleisimmin jonoihin. Yleisimmin kunnista mainittiin ongelmia tukihenkilön ja tukiperheen saatavuudessa lapselle tai nuorelle ja jonoja lapsen tai nuoren psykiatriseen hoitoon ja terapiaan ja näihin liittyvään lastensuojelun tukeen. Jos jonot mainittiin, kun palvelu ei ollut saatavissa säädetyn määräajan sisällä, voidaan varovaisesti tulkita, että vuonna 2010 hoitotakuu lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ei ehkä kaikissa kunnissa toteutunut. Lastensuojelun sijaishuollon palvelulistan 37 palvelusta 22 (59 %) oli vuonna 2010 vähintään 80 % palvelujen järjestämistä arvioineista kunnista tarjolla. Sijaishuoltopaikaksi oli kattavimmin tarjolla vastanneissa Manner-Suomen kunnissa sijaishuolto sijaisperheessä, lastenkodissa ja ammatillisena perhekotihoitona. Sijaishuolto koulukodissa tai muussa erityisyksikössä ei ollut tarjolla (käytössä) noin 33 35 prosentissa kunnista. Laitosmaiset sijaishuoltopaikat olivat pääosin paremmin saatavissa kuin sijaishuolto sijaisperheessä. Sijoitetulle lapselle tai nuorelle oli melko kattavasti tarjolla erilaisia tukitoimia. Parhaiten oli tarjolla lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjausta ja neuvontaa, taloudellista tukea lapsen harrastuksiin tai vastaaviin tarpeisiin, lapsen tai nuoren terapia ja psykiatrinen hoito ja näihin liittyvä lastensuojelun tuki ja päivähoito erityisenä, asiakassuunnitelman mukaisena tukitoimena. Heikoiten oli tarjolla vertaisryhmätoimintaa sekä lomatoimintaa lapselle tai nuorelle. Sijoitetun lapsen vanhemmalle ja perheelle oli kattavimmin tarjolla sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa, vanhemman päihdepalveluihin liittyvää lastensuojelun tukea, kasvatus- ja perheneuvolan palveluja sekä päivystyksellistä tukea. Heikoimmin oli tarjolla vertaisryhmätoimintaa, muita perhekuntoutuspalveluja ja perhekuntoutusleirit. Sijaishuoltopaikalle oli kattavasti tarjolla sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa (lähitukea silloin kun tarvitaan) ja vähän heikommin, mutta melko kattavasti päivystyksellistä tukea. Vastanneissa kunnissa tarjolla olleista sijaishuollon palveluista keskimäärin hyvin olivat saatavissa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta lapselle ja nuorelle, sosiaalityön ohjaus ja neuvonta sekä päivystyksellinen tuki biologiselle perheelle ja sijaishuoltopaikalle, taloudellinen tuki lapsen harrastuksiin tai vastaaviin tarpeisiin, päivähoito erityisenä asiakassuunnitelman mukaisena tukitoimena, perhetyön palvelut (biologiselle perheelle) sekä sijaishuolto lastenkodissa, ammatillisessa perhekotihoidossa ja koulukodissa. Kunnissa tarjolla olleista sijaishuollon palveluista keskimäärin heikosti oli saatavissa tukihenkilö lapselle tai nuorelle ja vertaisryhmätoimintaa lapsille, nuorille tai heidän perheilleen. Sijaishuollon palvelujen saatavuuden ongelmat liittyivät yleisimmin muihin ongelmiin, sitten sosiaalitoimen taloudelliseen tilanteeseen ja kolmanneksi yleisimmin jonoihin. Yleisimmin mainittiin tukihenkilön saatavuusongelmat, jonot lapsen tai nuoren psykiatriseen hoitoon ja lasten tarpeisiin sopivien sijaisperheiden puute. Lastensuojelun jälkihuollon palvelulistan 38 palvelusta 22 (58 %) oli vuonna 2010 vähintään 80 % palvelujen järjestämistä arvioineista kunnista tarjolla, mutta 34 prosenttia (13 palvelua), täytti yli 40 prosentissa kunnista ei tarjolla kriteerin. Jälkihuoltopaikoiksi mahdollisista jälkihuoltopalveluista oli vastanneissa Manner-Suomen kunnissa kattavimmin tarjolla jälkihuollollisia itsenäistymisasuntoja ja jälkihuolto sijaisperheessä. Jälkihuollossa olleelle lapselle tai nuorelle oli parhaiten tarjolla lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjausta ja neuvontaa, taloudellista tukea lapsen tai nuoren harrastuksiin tai vastaaviin tarpeisiin, tukea asumiseen, koulunkäyntiin ja opiskeluun sekä lasten ja nuorten päihde- ja huumehoitopalvelut. Jälkihuollossa olleen lapsen tai nuoren vanhemmalle ja perheelle olivat parhaiten tarjolla sosiaalityön ohjaus ja neuvonta, päivystyksellinen tuki ja kasvatus- ja perheneuvolan palvelut. Jälkihuollon palveluista heikoiten oli tarjolla vertaisryhmätoimintaa perheelle, ja vertaisryhmätoimintaa lapsille ja nuorille, perhekuntoutusleirit ja muut 16
perhekuntoutuspalvelut. Jälkihuoltopaikalle oli kattavasti tarjolla sosiaalityön ohjausta ja neuvontaa, (lähitukea silloin kun tarvitaan) ja vähän heikommin mutta melko kattavasti päivystyksellistä tukea. Kunnissa tarjolla olleista jälkihuollon palveluista keskimäärin hyvin olivat saatavissa lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki lapsen harrastuksiin tai vastaaviin tarpeisiin, sosiaalityön ohjaus ja neuvonta ja päivystyksellinen tuki biologiselle perheelle sekä jälkihuoltopaikalle ja jälkihuolto lastenkodissa. Tarjolla olleista jälkihuollon palveluista keskimäärin melko hyvin oli saatavissa jälkihuoltopaikka koulukodissa ja jälkihuollolliset itsenäistymisasunnot ja keskimäärin heikosti oli saatavissa vertaisryhmätoimintaa biologiselle perheelle, lapsiperheiden kotipalvelu biologiselle perheelle ja tukihenkilö lapselle tai nuorelle. Yleisimmät jälkihuollon palvelujen saatavuuden ongelmat liittyivät kunnan sosiaalitoimen taloudelliseen tilanteeseen, muihin ongelmiin ja kolmanneksi puutteisiin palvelun ajallisessa kestossa ja tuen intensiteetissä. Eniten saatavuusongelmia oli lapsen tai nuoren tukihenkilön ja tukiperheen saamisessa, ja perheen kuntouttava hoito päihdehuollon hoitolaitoksessa -palvelussa, jonka saatavuutta jälkihuollon palveluna rajoittivat yleisimmin ongelmat sosiaalitoimen taloudellisessa tilanteessa. Tulokset viittaisivat siihen, että lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palveluja pystyttiin (kunnallisen palvelunjärjestäjän näkökulmata) vuonna 2010 järjestämään pääasiassa tarvittavina ajankohtina, eikä palvelujen saatavuutta mainittavasti rajoittanut palvelukieli tai kulttuuriosaaminen. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että lastensuojelupalvelujen saatavuus oli vastanneissa Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 heikointa jälkihuollon palveluna, koska palvelujen tarjonta oli suppeinta jälkihuollon palveluna ja myös keskimäärin hyvin saatavissa olleiden palvelujen määrä oli vähäisin. Ero avo- ja sijaishuollon palvelujen tarjontatasoon yli 40 % kunnissa ei tarjolla -indikaattorilla mitattuna oli noin 20 prosenttia, ja näkyi etenkin vanhemmille tarjottavissa palveluissa, joista 9 ei ollut yli 40 prosentissa kunnista tarjolla jälkihuollon palveluna. Lapsen perheelle annettavien jälkihuollon palvelujen, tutkimuksessa palvelutarjonnan kohdentumisena näkyvää, heikompaa tarjontaa voi yhtenä tekijänä selittää se, että lapsi voi olla huostaan otettuna 18-vuotiaaksi. Koska kyselylomakkeessa ei kysytty, oliko palveluille kunnassa tarvetta, on mahdollista, että tulos johtuu ainakin jossain määrin palvelutarpeen vaihtelusta kunnissa. Kuitenkin, myös jälkihuollon palveluvalikoimaan kuuluneista palveluista keskimäärin hyvin saatavissa olleiden (24 %, 9 palvelua) palvelujen määrä oli vähäisempi verrattuna avohuollon tukitoimena hyvin saatavissa olleisiin (36 %, 14 palvelua) palveluihin. Vaihtelu kunnissa tarjolla olleiden palvelujen keskimääräisessä saatavuudessa oli suurinta avohuollon palveluissa (Variaatiosuhde, Vs. = 0.51) ja pienintä jälkihuollon palveluissa (Vs. = 0.32), eli jälkihuollon palvelulistan palveluista suhteellisesti suurimman osan saatavuuden aste arvioitiin kohtalaiseksi, kunnista joissa palvelut olivat tarjolla jälkihuollon palveluna. Avohuollon palvelulistalta taas erottui selvimmin keskimäärin hyvin ja heikosti saatavissa olleita palveluja. Jälkihuollon palveluina voidaan käyttää samoja palveluja kuin avohuollon palveluina. Siten pääteltiin, että kunnissa saattaisi olla mahdollisuuksia laajentaa myös jälkihuollon palveluvalikoimaa tarvittaessa, perustuen jälkihuollossa olevien lasten ja heidän perheidensä tarpeisiin. Kunnissa voitaisiin kohdentaa lastensuojelupalvelujärjestelmän kehittämistoimia niihin asioihin, jotka tunnistetaan kussakin kunnassa lastensuojelupalvelujen saatavuuden ongelmakohdiksi. Vastanneista Manner-Suomen kunnista arvioitiin kuuden mahdollisen lastensuojelun asiantuntijapalvelun tarpeen mukaista saatavuutta vuonna 2010: lapsen/nuoren kehityspsykologian asiantuntijan konsultaatiopalvelut; lapsen/nuoren fyysistä terveyttä koskevat konsultaatiopalvelut; lapsen/nuoren psyykkistä terveyttä koskevat konsultaatiopalvelut; 17
Lastensuojelupalvelujen järjestäminen ja saatavuus Manner-Suomen kunnissa vuonna 2010 lastensuojelussa tarvittavat oikeudelliset konsultaatiopalvelut; kriisityön palvelut lastensuojelun työntekijöille, ja työpari lastensuojelun sosiaalityöntekijälle. Suurimmassa määrin vastanneista kunnista oltiin vuonna 2010 täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että työpari lastensuojelun sosiaalityöntekijälle ja lapsen tai nuoren fyysistä terveyttä koskevat konsultaatiopalvelut olivat tarpeen mukaisesti saatavana. Vastanneista Manner-Suomen kunnista oltiin vähäisimmässä määrässä täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että kriisityön palvelut lastensuojelun työntekijälle olivat tarpeen mukaisesti saatavana. Kaupunkimaisista kunnista arvioitiin vuonna 2010 taajaan asuttuja ja maaseutumaisia kuntia useammin, että kriisityön palvelut lastensuojelun työntekijälle olivat täysin tai jokseenkin tarpeen mukaisesti saatavana (p < 0.05). Ristiintaulukoilla kuvailtiin lastensuojelun avo-, sijais- ja jälkihuollon palvelujen saatavuuden (arviot tarjonnasta ja tarjolla olleiden palvelujen saatavuuden asteesta) eroja kuntien kaupunkimaisuuden ja maantieteellistä sijaintiakin mukailevien Kaste-alueiden mukaan vuonna 2010, pohjaksi jatkotutkimuksille. Tilastollinen kuntaryhmitys on tilastokeskuksessa vuonna 1989 kehitetty kaupunkimaisuuden kuvaaja. Kuntien kaupunkimaisuuden indikaattorina käytettiin vuoden 2010 tilastollista kuntaryhmitystä, joka perustuu vuoden 2005 taajamarajauksen mukaiseen taajamaväkitietoon näin: kaupunkimaisissa kunnissa vähintään 90 % väestöstä asuu taajamissa tai suurimman taajaman väkiluku on vähintään 15.000; taajaan asutuissa kunnissa vähintään 60 % mutta alle 90 % väestöstä asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on vähintään 4000, mutta alle 15.000; maaseutumaisissa kunnissa alle 60 % väestöstä asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 15 000, tai kunnan väestöstä vähintään 60 % mutta alle 90 % asuu taajamissa ja suurimman taajaman väkiluku on alle 4 000. Manner-Suomen kunnat oli vuonna 2010 jaettu viiteen Kaste-alueeseen; Etelä-Suomen, Itä- ja Keski-Suomen, Länsi-Suomen, Pohjois-Suomen ja Väli-Suomen Katse-alueisiin. Maaseutumaisista kunnista raportoitiin useimmin pitkistä välimatkoista tai muista kulkemiseen liittyvistä ongelmista eräiden avohuollon tukitoimien saatavuudessa. Joidenkin lastensuojelupalvelujen tarjonta ja harvemmin tarjolla olleiden palvelujen saatavuuden aste riippuivat tilastollisesta kuntaryhmityksestä, ja harvemmin Kaste-alueesta. Aikaisempia tutkimustuloksia vahvistaen, kun lastensuojelupalvelujen tarjonta riippui tilastollisesta kuntaryhmityksestä, oli palvelutarjonta kattavinta kaupunkimaisissa, tai kaupunkimaisemmissa kunnissa kuin maaseutumaisissa kunnissa. Parempi palvelun kattavuus tarkoittaa tutkimuksessa, että suhteellisesti useammasta kuntaryhmän kunnasta arvioitiin, että palvelua järjestettiin vähintään yhdellä tavalla (oli tarjolla) (p < 0.05). Joidenkin lastensuojelupalvelujen saatavuuden aste avo-, sijais- ja jälkihuollon palveluna, kun kyseinen palvelu oli tarjolla kunnassa, arvioitiin kuitenkin paremmaksi maaseutumaisista tai maaseutumaisemmista kuin kaupunkimaisista kunnista. Vastanneita kuntia edustaneet tarjonta-arviot riippuivat joidenkin palvelujen kohdalla Kaste-alueesta. Kaste-alueilla voi olla erilaisia käytäntöjä näiden lastensuojelupalvelujen järjestämisessä. Joidenkin tarjolla olleiden palvelujen saatavuuden aste riippui Kaste-alueesta. Niin avo-, sijais- kuin jälkihuollon palvelujenkin kohdalla tällöin pääasiassa Pohjois-Suomen Kaste-alue erottui muista Kaste-alueista niin, että palveluja oli vähäisimmässä määrin hyvin saatavissa. Ei voitu kuitenkaan tehdä pitkälle meneviä päätelmiä lastensuojelupalvelujen saatavuudesta maantieteellisesti, koska eroja ei voitu selittää tässä tarkemmin ja aineiston maantieteellisestä edustavuudesta esitettiin varaus katoanalyysin yhteydessä. Kuntakohtaiset erot lastensuojelupalvelujen tarjonnassa ja saatavuuden asteessa eivät kaikkien palvelujen kohdalla riippuneet tilastollisesta kuntaryhmityksestä tai Kaste-alueesta. Eräitä palveluja vaikuttaisi olleen vastanneissa kunnissa taustamuuttujista 18