Ammatillisen koulutuksen reformi (tässä diakokonaisuudessa ei ole reformiin sisältyvää koulutusviennin edistämistä) Kommenttipuheenvuoro Naisvankien opiskelumahdollisuudet puheenvuoroon Naisvankiseminaarissa 8.3.2016 Hämeenlinnassa Ylitarkastaja Tarja Koskimäki, Ammatillisen koulutuksen osasto
Osaaminen ja koulutus hallitusohjelmassa Kymmenen vuoden tavoitteet (10 20 vuotta) Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia koko ajan uutta. Suomalaisten osaamis- ja koulutustaso on noussut, mikä tukee suomalaisen yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa. Suomi on koulutuksen, osaamisen ja modernin oppimisen kärkimaa. Hallituskauden tavoitteet (3 4 vuotta) Oppimisympäristöjä on modernisoitu, digitalisaation ja uuden pedagogiikan mahdollisuuksia hyödynnetään oppimisessa. Koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrä on vähentynyt. Koulutuksen keskeyttäneiden määrä on laskenut. Koulutuksen ja työelämän välinen vuorovaikutus on lisääntynyt. Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat kääntyneet nousuun. Koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälisyys on lisääntynyt ja koulutusviennin esteet on purettu. 1. Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin 2. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi Kärkihankkeet 3. Nopeutetaan siirtymistä työelämään 4. Parannetaan taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta 5. Vahvistetaan korkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä 6. Nuorisotakuuta yhteisötakuun suuntaan
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (1) (Strateginen hallitusohjelma 27.5.2015) Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja rakenteita jatkoopintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta.
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi (2) Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen rajaaidat ja kootaan koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen. Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa keventämällä.
Ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpano (Hallituksen toimintasuunnitelma 28.9.2015) Toimenpide 1: Uudistetaan toisen asteen ammatillinen koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Toimenpide 2: Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus.
Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita (1) Uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö. Yksi laki, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys Päällekkäisyyksien poistaminen, sääntelyn keventäminen ja normien purku Tehdään ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus. Kevennetään ja yksinkertaistetaan tutkintojärjestelmään liittyvää sääntelyä ja hallintoa. Laaja-alaistetaan tutkintoja ja vähennetään erillisten tutkintojen määrää. Tavoitteena uudistaa tutkintorakenne vuoteen 2018 mennessä, työelämän ohjausryhmän esitykset tutkintorakenteeksi 6/2016. Uudistetaan ammatillisen koulutuksen opiskelijavalintoja ja hakupalveluja osaamisperusteisen toiminnan mukaiseksi.
Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita (2) Parannetaan työttömien koulutuksen ja omaehtoisen koulutuksen työelämävastaavuutta, yhteistyötä ja synergiaa. Uudistetaan ja digitalisoidaan toimintaa käynnistämällä kehittämisohjelma, jonka puitteissa uudistetaan ammatillisen koulutuksen toimintaprosesseja osaamisperusteisiksi ja asiakaslähtöiseksi tehostetaan ja joustavoitetaan koulutuksen järjestäjien toimintaa ja kevennetään hallintoa lisätään ja monipuolistetaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua lisätään erityisesti nuorten oppisopimuskoulutusta, vähennetään työnantajille siitä koituvaa hallinnollista ja taloudellista taakkaa parannetaan työpaikalla tapahtuvan opiskelun laatua. Luodaan ja otetaan käyttöön uusi koulutussopimusmalli, joka mahdollistaa joustavat polut työpaikalla tapahtuvan oppimisen edistämiseen ja tutkinnon suorittamiseen käytännönläheisesti (selvityshenkilöt Rauno Vanhanen ja Maija Aaltola asetettu 20.1.2016, selvitystyö on valmistunut 28.2.2016) Kehitetään ja vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista.
Uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita (3) Uudistetaan ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteita Käynnistetään koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisohjelma, jolla turvataan koulutuksen järjestäjäverkon palvelukykyä ja koulutuksen alueellista kattavuutta järjestäjärakennetta uudistamalla. Koulutuksen järjestäjiä kannustetaan vapaaehtoisiin fuusioihin ylläpitäjäneutraliteetti huomioon ottaen. Fuusioita tuetaan harkinnanvaraisilla yksikköhinnan korotuksilla. Tasoa varaudutaan nostamaan tulevaisuudessa Lisäksi selvitetään erilaiset mahdollisuudet edistää kiinteistöihin liittyviä järjestelyitä ja kiinteistöjen käytön tehokkuuden lisäämistä (esim. varainsiirtoverohuojennuksen jatkaminen, valtion luovuttamien kiinteistöjen käyvän arvon palautusvelvollisuudesta luopuminen)
Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus (1) Uudistetaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen rahoitusjärjestelmät. Lisätään toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa koulutuksen järjestäjien rahoituksessa ja puretaan asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa rajoittavaa sääntelyä.
Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus (2) Uudistetaan ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Uudistetaan ohjausjärjestelmää tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta. Lisätään oppisopimuskoulutuksen ja työpaikoilla tapahtuvan oppimisen houkuttelevuutta työnantajan, koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan näkökulmista.
Ammatillisen koulutuksen säästöt Investointien takuukorotus poistuu: Yksikköhinnan pieneneminen pienentää ammatillisen peruskoulutuksen rahoitusta vuodesta 2016 lukien noin 59 milj. euroa vuoteen 2015 verrattuna. Vaikuttaa lisäksi oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisen lisäkoulutuksen yksikköhintoihin, jotka pienenevät noin 8 milj. euroa. Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformilla tavoitellaan 190 milj. euron säästöä vuodesta 2017 lukien. Vuonna 2018 poistuu nuorten oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen lisäämiseen kohdennettava lisärahoitus (yhteensä 18,7 milj. euroa). Indeksit jäädytetään 2016 2019. Määräaikaiset nuorten aikuisten osaamisohjelma (NAO) ja aikuisten osaamisperustan vahvistamisohjelma päättyvät
Vuoden 2017 säästöjen toteuttaminen (1) Säästö toteutetaan ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksesta kuntaosuudesta. Uusi mekanismi, jolla yksikköhinnan ja opiskelijamääräleikkausten sijaan rahoituksen määrä sidottaisiin koulutuksen järjestäjän enimmäisopiskelijamäärään tietyllä osuudella. Koulutuksen järjestäjä saisi rahoitusta enintään noin 90 % järjestämislupansa mukaisesta enimmäisopiskelijamäärästä. Koulutuksen järjestäjä päättäisi, missä suhteessa säästö toteutetaan opiskelijamäärän tai yksikköhinnan puitteissa. Enemmän liikkumavaraa ottaa toimintaympäristön olosuhteita huomioon toiminnan sopeuttamisessa alempaan rahoitustasoon. Siirtymävaiheen ratkaisu, joka on osa vuoden 2018 rahoitusuudistusta.
Vuoden 2017 säästöjen toteuttaminen (2) Säästöjen toteuttamiseen kytkeytyvä muutosesitys ammatillisesta peruskoulutuksesta annettuun lakiin on lausuntokierroksella (päättynyt 4.3.2016). Lakiesityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriö voisi muuttaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa opiskelijamäärän osalta vuosina 2016 ja 2017. Opiskelijamäärää voitaisiin muuttaa tilanteissa, joissa koulutuksen järjestäjä on toistuvasti tai ilman perusteltua syytä järjestänyt koulutusta järjestämisluvan enimmäismäärää vähemmän. Opiskelijamäärän muuttaminen olisi mahdollista vain, jos koulutuksen järjestäjien tasapuolinen kohtelu tai monipuolisen alueellisen koulutustarjonnan turvaaminen sitä edellyttävät. Opetus- ja kulttuuriministeriö tekee vuoden 2016 aikana tarvittavat muutokset järjestämislupiin, jotta koulutustarjonta vastaa resurssien niukentuessa mahdollisimman tarkasti alueellista ja alakohtaista koulutustarvetta ja säästö kohdentuu tasapuolisesti kaikille peruskoulutuksen järjestäjille.
Miksi reformi tarvitaan? Toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja laajamittaisesti. Osaamistarpeet muuttuvat, kasvavat ja moninaistuvat. Koulutukseen käytettävissä olevat resurssit pienenevät pysyväisluonteisesti. Muuttoliike ja ikääntyminen muuttavat koulutustarpeita. Vähemmällä tehtävä enemmän Vaikuttavuus- ja tehokkuusloikka (= uudet ajattelu- ja toimintatavat)
Mitä tavoitellaan? Vaikuttavampaa, nopeampaa, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ- ja elinkeinoelämän ja yksilöiden muuttuviin osaamistarpeisiin työuran eri vaiheissa ja rakennemuutostilanteissa Siirtymistä tarjontalähtöisyydestä kysyntälähtöisyyteen - osaamistarpeet osaamisen kehittämisen lähtökohtana Uusia, joustavia ja asiakaslähtöisiä osaamisen kehittämispolkuja Tehokkaampia ja laadukkaampia osaamisen kehittämisprosesseja Parempaa laatua ja vaikuttavuutta Vahvempaa työelämäyhteistyötä Vahvaa roolia työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä ja innovaatiotoiminnan tukemisessa
Reformin toimeenpano Ammatillisen koulutuksen lainsäädännön sekä rahoituslainsäädännön uudistaminen Lait voimaan 1.1.2018 Reformi toimeenpantuna 31.12.2018 Laajapohjainen seurantaryhmä reformin seurantaa ja tukemista sekä toimenpiteiden vaikutusten arviointia varten. Lisäksi n projektiryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida ja organisoida reformin toimenpiteiden valmistelua sekä huolehtia yhteistyöstä koulutuksen järjestäjien ja keskeisten sidosryhmien kanssa. Avoin prosessi, tiivis vuorovaikutus koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa: idea- ja aloitekierros syksyn 2015 aikana (AMKE:n kysely, OPH:n kysely ammatillisen koulutuksen seminaari) ideoiden ja aloitteiden hyödyntäminen valmistelussa luonnokset julkiseen konsultaatioon (työpajoja sidosryhmien kanssa, verkkopohjaiset kommentointi- ja palautefoorumit) hallituksen esitykset lausuntokierrokselle tarvittavat muokkaukset lausuntopalautteen pohjalta
Esimerkkinä työpajat 10. ja 11.3.2016 Työpajoihin liittyvä materiaali (esitykset reformin suuntaviivoiksi) löytyy maanantaista 7.3.2016 alkaen ministeriön verkkosivuilta osoitteesta http://www.minedu.fi/opm/tapahtumakalenteri/2016/03/amis.html. Tilaisuudet ovat katsottavissa suorana verkkolähetyksenä sekä tilaisuuksien jälkeen tallenteena: 10.3.2016 http://videonet.fi/web/minedu/20160310/ 11.3.2016 http://videonet.fi/web/minedu/20160311/ Twitterissä tilaisuudet löytyvät tunnisteella #amistyöpajat. Esityksiä ammatillisen koulutuksen reformin suuntaviivoiksi on mahdollista kommentoida myös verkon kautta. Kommentteja voi antaa 10. - 20.3.2016. Tiedot kommentointimahdollisuudesta päivitetään viikolla 10 osoitteeseen http://www.minedu.fi/opm/tapahtumakalenteri/2016/03/amis.html.
Haasteita ja mahdollisuuksia vankien ja vankilaopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen näkökulmasta (1/2) koulutukseen pääsyn edellytykset ja oppimisvalmiudet sama haaste myös vankilan ulkopuolella kuntoutuksen keskeinen rooli koulutuksen edellytyksen luomisessa koulutuksen lainsäädännön mukaisen koulutuksen toteuttamisen reunaehdot koulutuksen järjestäminen voitava toteuttaa koulutuksen näkökulmasta tarkoituksenmukaisella tavalla myös vankilaympäristössä haastetta lisää työssäoppimisen roolin lisääntyminen ammatillisessa koulutuksessa
Haasteita ja mahdollisuuksia vankien ja vankilaopetuksena järjestettävän ammatillisen koulutuksen näkökulmasta (2/2) linkittyy yhdenvertaisuuteen ja siihen, että toteutettu koulutus vastaa sisällöltään tutkinnon osille ja koko tutkinnolle tutkintojen perusteissa asetettuja ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita - tutkinnon osien suorittaminen tuo uusia mahdollisuuksia lyhyidenkin tuomioiden aikana ammatillisen koulutuksen keskeisiä asioita - osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, tehokkuus, vaikuttavuus ja laatu ammatillisessa koulutuksessa vastataan työelämän tarpeisiin ja yksilön koulutustarpeisiin ottaen huomioon yksilön edellytykset opiskella tavoitteellisesti
Naisvankien ammatillisen koulutuksen monipuolistamisesta - pohdintaa Erityisiä soveltuvia aloja? - lähtökohtaisesti vaikea lähteä nimeämään naisvangeille (tai muillekaan vangeille) erityisesti soveltuvia aloja - tutkinnon suorittamisen suunnittelu henkilökohtaisesti - työelämän tarve ja yksilölliset edellytykset ja koulutustarve -näkökulmat - vankilaa toimintaympäristönä ajatellen merkonomitutkinto ja sen osat ovat teoreettispainotteisena yksi esimerkki alasta, joka antaa mahdollisuuksia ja valmiuksia melko laajalle sektorille työelämässä, samoin osia voi yhdistää muihin tutkintoihin, esim. asiakaspalvelu autoalalla, puutarha-alalla, kauneudenhoitoalalla - digitaalisia oppimateriaaleja verkko-opiskeluun ja monipuoliset oppimisympäristöt -> osaamista voidaan hankkia ja osoittaa simuloidussa ympäristössä myös vankilassa Hämeenlinnan uudenlainen naisvankila - parantaisi kuntoutuksen ja siten myös koulutuksen mahdollisuuksien laajentamista (mahdollisuus muodostaa ryhmiä ja vankilaan suunniteltu uusi teknologia) - ryhmien muodostaminen tulevaisuudessa sillä perusteella, että osaamisen kehittämisen polku on samanlainen, ei samaan aikaan aloittaneista