PELASTUSTOIMEN UUDISTUSHANKE

1 (28) PELASTUSTOIMEN UUDISTUSHANKE Laatija: Hankejohtaja, neuvotteleva virkamies Taito Vainio Päiväys: Versio 6.0 Postiosoite: Käyntiosoitteet: Puhelin: Virkasähköpostiosoite: Sisäministeriö Erottajankatu 2, Helsinki Vaihde kirjaamo@intermin.fi PL 26 Vuorikatu 20, Helsinki 0295 480 171 www.intermin.fi 00023 Valtioneuvosto Faksi: 09 1604 4635

2 (28) 1 Hankkeen tausta Hallitusohjelman mukaan hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen talous kestävän kasvun ja kohenevan työllisyyden uralle sekä turvata julkisten palvelujen ja sosiaaliturvan rahoitus. Kestävän julkisen talouden saavuttamiseksi hallitus päättää ja panee toimeen talouspolitiikan kokonaisuuden, joka muodostuu muun muassa julkista taloutta nopeasti vahvistavista säästöistä ja rakenneuudistuksista ja julkisen talouden kestävyyden turvaavista pidemmän aikavälin uudistuksista. Hallitus toteuttaa pitkällä tähtäimellä vaikuttavia toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta vuositasolla 4 miljardilla eurolla. Tässä keskeiset toimet ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus sekä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentäminen. Hallitusohjelman mukaan valtion aluehallinnon ja maakuntahallinnon yhteensovituksesta tehdään erikseen päätös, jolla yksinkertaistetaan julkisen aluehallinnon järjestämistä (valtio, alueet ja kunnat). Ensisijaisena ratkaisuna on toimintojen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille itsehallintoalueille. Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämisratkaisun 18 itsehallintoalueen pohjalta. Hallitusohjelmaan on myös kirjattu pelastustoimen nimenomaisiksi tavoitteiksi: 1. Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta. 2. Selkeytetään pelastustoiminnan ja siviiliviranomaisten johtamista sekä koordinointia laajaalaisten uhkien torjunnassa. 3. Pelastusalan kustannustehokkuutta ja urapolkuja kehitetään uudistamalla koulutusjärjestelmää sekä kehittämällä sopimuspalokuntajärjestelmää. 2 Hankkeen tavoitteet, vaikuttavuus, rajaus ja tulokset Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisratkaisu vaikuttaa pelastustoimen toimialaan merkittävästi, koska pelastuslaitokset hoitavat merkittävän osan kiireellisistä ensihoitopalveluista. Tämän lisäksi pelastustoimi hoitaa lähes kaikki ensivastetehtävät Suomessa. Pelastustoimen alueiden ja sote-alueiden organisointi saman oikeushenkilön toimintana varmistaa pelastustoimen mahdollisuuden toimia ensihoidon palveluntuottajana niin hyvin kuin on mahdollista. Tämän lisäksi hallitusohjelman kirjausten toteuttaminen mahdollisimman kattavasti edellyttää pelastustoimen ja sen ohjausjärjestelmän uudelleenorganisointia siten, että toimialan kehittäminen voidaan toteuttaa valtakunnallisesti nykyistä yhdenmukaisemmin ja tehokkaammin. Hankkeen yhtenä tavoitteena on pelastustoimen strategian jalkauttaminen osahankkeiden työryhmien työssä. Hankkeen kohderyhmänä ovat pelastustoimen järjestämisestä vastaavat tai siihen osallistuvat toimijat. Tämä tarkoittaa sisäministeriötä, pelastuslaitoksia, sopimuspalokuntia ja pelastustoimintaan osallistuvia muita viranomaisia, pelastustoimen koulutusjärjestelmää ja aluehallintovirastoa. Kohderyh-

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 3 (28) mien mahdolliset rajaukset tehdään toimintaympäristön muutosten ja niiden aikataulujen varmistuttua. Hankkeen pääasiallisina hyödynsaajina ovat ihmiset, yritykset ja muut yhteisöt. Perusajatuksena on se, että mitä tehokkaampi ja yhtenäisemmin johdettu pelastustoimen järjestelmä Suomessa on sitä parempia ja tasalaatuisempia palveluja asiakkaat saavat. Samalla hyödynsaajia ovat myös pelastustoimen organisaatiot, pelastustoimen henkilöstö ja pelastustoimintaan osallistuvat muut viranomaiset, koska niiden keskinäiset vastuut selkeytyvät, toiminta kyetään järjestämään nykyistä tehokkaammin ja toimiala toimii nykyistä yhtenäisemmin. Hankkeen kohderyhminä ovat: Pelastustoimen organisaatiot Pelastustoimen henkilöstö Pelastustoimen järjestelmään osallistuvat muut viranomaiset ja tahot Hankkeen hyödynsaajina ovat: Ihmiset Yritykset Muut yhteisöt Pelastustoimen organisaatiot Pelastustoimen henkilöstö Pelastustoimen järjestelmään osallistuvat muut viranomaiset Hankkeen tuloksena on uusi pelastustoimen palvelujärjestelmä, joka on organisoitu saman oikeushenkilön toimesta kuin sosiaali- ja terveyspalvelut ja jonka kyky vastata tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisystä ja pelastustoiminnasta on nykyistä parempi. Hankkeen tavoitteena on myös valtakunnallisesti yhtenäisesti ohjattu ja entistä tehokkaampi pelastustoimi, jossa toimijoiden ohjaussuhteet ja roolit on määritelty selkeästi ja jossa tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee innovaatioita ja niiden soveltamista käytäntöön. 3 Hankkeen organisointi Pelastustoimen kehittämistavoitteiden toteuttamiseksi sisäministeriön pelastusosastolle on perustettu valtakunnallinen hanke. Hanke on sisäministeriön pelastusosaston ja pelastuslaitosten yhteinen. Sopimuspalokuntien, muiden pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten ja henkilöstöjärjestöjen osallistuminen hankkeeseen tapahtuu niissä työryhmissä, joissa niihin liittyviä asioita kehitetään. Henkilöstöjärjestöjen kuuleminen tehdään muutoksen edellyttämän lainvalmistelun yhteydessä sekä kullekin alueelle perustettavassa alueellisessa muutoshallinnossa, joka suunnittelee henkilöstöön liittyvät asiat alueelle. Sisäministerin asettamispäätöksen mukaan hankkeen ohjausryhmän kokoonpano on seuraava: Puheenjohtaja pelastusylijohtaja Esko Koskinen, sisäministeriö Varapuheenjohtaja valmiusjohtaja Janne Koivukoski, sisäministeriö

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 4 (28) Jäsenet: Lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö, sisäministeriö Johtaja Ritva Laine, Suomen Kuntaliitto Pelastusjohtaja Olli-Pekka Ojanen, Pirkanmaan pelastuslaitos Pelastusjohtaja Jari Sainio, Varsinais-Suomen pelastuslaitos Pelastuskomentaja Simo Wecksten, Helsingin pelastuslaitos Pelastusjohtaja Petteri Helisten, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos Pelastusjohtaja Jukka Koponen, Pohjois-Savon pelastuslaitos Sekä vaihtuvina jäseninä Pelastusjohtajien yhdistyksen puheenjohtaja Pelastusjohtajien yhdistyksen varapuheenjohtaja Ohjausryhmän tehtävänä on tukea hankkeessa tehtävää työtä. Pelastusylijohtaja asettaa ohjausryhmää kuultuaan toiminnan painopistealueet ja keskeiset tulostavoitteet hankkeelle. Asettamispäätöksen mukaan hanke jakautuu neljään osahankkeeseen. Asettamispäätöksessä hankejohtajaksi on nimitetty Taito Vainio. Hankejohtaja vastaa koko hankkeen etenemisestä ja koordinoinnista sekä toimii ohjausryhmän esittelijänä. Osahankkeiden puheenjohtajat vastaavat osahankkeessa tehtävien kokonaisuuksien valmistelusta ja yhteensovittamisesta. Hankeryhmän muodostavat hankejohtaja, osahankkeiden puheenjohtajat, päätoiminen hankehenkilöstö ja viestinnän edustaja. Lakihankkeen puheenjohtajaksi on nimitetty lainsäädäntöjohtaja Mika Kättö, yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -osahankkeen puheenjohtajaksi erityisasiantuntija Jussi Korhonen, pelastustoimen kehittäminen -osahankkeen puheenjohtajaksi johtava asiantuntija Jussi Rahikainen sekä henkilöstö, talous ja tietojärjestelmät -osahankkeen puheenjohtajaksi tietoverkkojohtaja Pekka Tulokas. Osahankkeiden puheenjohtajat vastaavat osahankkeessa tehtävien kokonaisuuksien valmistelusta ja yhteensovittamisesta. Alla olevassa kuviossa on esitetty hankkeen yleinen organisointi:

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 5 (28) Lakihanketta lukuun ottamatta osahankkeiden aihekokonaisuuksia valmistelemaan perustetaan sisäministeriön asettamat työryhmät (Liite 1). Valtakunnallisen hankeorganisaation lisäksi pelastuslaitokset muodostavat alueelliset valmisteluorganisaatiot. Valtakunnallisen hankkeen ja alueellisten valmisteluorganisaatioiden välille organisoidaan järjestelmällinen yhteistyötapa ja sovitaan yhteisistä linjauksista tavoitteena yhtenäiset toiminnan periaatteet pelastustoimen alueilla. 4 Hankkeen keskeiset tehtävät 4.1 Lakihanke Pelastusosastolla valmistellaan hallituksen esitys pelastustoimen järjestämislaiksi. Esitykset valmistellaan samassa aikataulussa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain ja sen voimaanpanolain kanssa (STM) ja itsehallintolain, valtionosuuslainsäädännön ja verolainsäädännön (VM) muutosten kanssa. Pelastustoimen lainsäädännön sisällöllinen valmistelu koordinoidaan sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön valmistelutyön kanssa. Hallituksen esitykset annetaan eduskunnalle syksyllä 2016. Nykyiseen pelastuslakiin (379/2011) tehdään uudistuksen edellyttämät muutokset ja ne saatetaan voimaan vuoden 2019 alusta. Tavoitteena on, että kolmesta muusta osahankkeesta esitetään ne sisällölliset muutostarpeet, jotka uuden pelastustoimen järjestelmän kannalta ovat välttämättömiä tavoitteiden saavuttamiseksi. Lain valmistelun tekee sisäministeriö.

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 6 (28) Keskeiset tehtävät osahankkeessa ovat: 1. Pelastustoimen järjestämislaki 2. Pelastuslakiin tehtävät sisällölliset muutokset 4.2 Yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa Pelastuslain 23 :n mukaan sisäministeriö huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä, yhteen sovittaa eri ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä. Sisäministeriön yhteen sovittava rooli ei käytännössä ole ollut riittävä. Muut ministeriöt eivät ole riittävästi ottaneet huomioon niiden hallinnonalalle kuuluvia pelastustoimintaan osallistumiseen kuuluvia velvoitteita. Pelastusosasto selvittää yhteensovittamisen kehittämistarpeet ja tekee tarvittavat lainsäädäntömuutokset siten, että pelastustoiminnan valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia voidaan hallitusohjelmakirjausten mukaisesti vahvistaa ja parantaa. Pelastuslain 46 :n mukaan valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun siten kuin 47 :ssä säädetään sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti. Pelastuslain 46 :ssä on mainittu 12 kohdassa niitä viranomaisia, jotka ovat velvollisia osallistumaan pelastustoimintaan. Pelastuslain 47 :n mukaan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset, jotka ovat velvollisia antamaan pelastusviranomaisille virka-apua ja asiantuntija-apua tai joiden asiantuntemusta muutoin tarvitaan pelastustoiminnassa ja siihen varautumisessa, ovat velvollisia laatimaan pelastuslaitoksen johdolla ja yhteistoiminnassa keskenään tarpeelliset suunnitelmat tehtäviensä hoitamisesta pelastustoiminnan yhteydessä ja osallistumisesta pelastustoimintaan. Pelastuslaitokselle on annettava selvitykset pelastustoimintaan käytettävissä olevista voimavaroista. Pelastuslain säädöksistä huolimatta roolijako ei käytännössä toimi siten kuin sen pitäisi toimia. Sisäministeriön roolia yhteen sovittaa eri ministeriöiden toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä pyritään vahvistamaan ja samalla kytkemään tämä rooli selkeämmin pelastuslaitosten rooliin pelastustoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa. Osahankkeen tehtävien keskeiset tavoitteet: 1. Sisäministeriön roolia yhteen sovittaa eri ministeriöiden toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä vahvistetaan, pelastustoiminnan valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan ja kytketään tämä rooli selkeämmin pelastuslaitosten rooliin pelastustoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa (SM:n horisontaalisen roolin vahvistaminen) 2. Pelastuslaitosten ohjausroolin vahvistaminen ja tehostaminen; - vahvistetaan ja parannetaan yhteistoimintaa pelastuslaitosten johdolla tehtävässä pelastustoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa, - selkeytetään vastuita osallistumisessa pelastustoimintaan,

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 7 (28) - tarkistetaan pelastuslaitosten roolia kuntien ja maakuntien valmiussuunnittelun tukemisessa, huomioiden aluehallintovirastoille säädetty kuntien valmiussuunnittelun tukemistehtävä ja varautumisen yhteensovittamistehtävä alueella (896/2009, 4 ). (pelastustoimen alueellisen roolin vahvistaminen) 3. Sisäministeriön roolia valtakunnallisessa yhteensovittamisessa, ohjauksessa ja valvonnassa selkeytetään ja vahvistetaan sekä kehitetään sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteistyömuotoja. Selkeytetään yhteensovittamista, ohjausta ja yhteistyötä edellyttävät asiakokonaisuudet. (SM:n vertikaalisen roolin vahvistaminen) 4.3 Pelastustoimen ja muiden pelastuslaitosten palvelujen kehittäminen Tässä osahankkeessa olennaista on palvelujen laadun yhdenmukaisuuden ja pelastustoimen kustannustehokkuuden kehittäminen entistä paremmaksi. Pelastustoimen kehittämisen yhtenä painopistealueena on, että pelastustointa ja sen suorituskykyä arvioidaan kokonaisuutena ja asiakkaan saamana turvallisuustasona. Toimintavalmiuden ja onnettomuuksien ehkäisyn ja omatoimisen varautumisen tulee muodostaa sellainen kokonaisuus, että ihmisten, yritysten ja muiden yhteisöjen saamaa palvelujen laatua arvioidaan tämän kokonaisuuden perusteella eikä yksittäisten toimien esim. toimintavalmiuden perusteella. Olennaista on myös kehittää palveluja niiden tarpeen perusteella. Pelastustoimen perustehtävänä on tarjota ihmisille oikea-aikaisia palveluja, joka tarkoittaa sitä, että voimavarojen käyttöä on tehostettava ja monipuolistettava. Samalla pelastustoimen johtamisjärjestelmän kaikilla tasoilla tulee perustua johtamistarpeeseen. Esimerkiksi johtamista varten muodostettavien päivystysrinkien suunnittelun tulee pohjautua samoihin periaatteisiin. Keskeiset tehtävät osahankkeessa ovat: 1. Riskienhallinta 2. Onnettomuuksien ehkäisy 3. Pelastustoiminta 4. Kansainvälinen toiminta 5. Sopimuspalokuntatoiminta 6. Pelastuslaitosten kehittäminen ensihoidon palvelualustana 4.4 Henkilöstö, talous, tietojärjestelmät ja koulutusjärjestelmä Osahankkeen päätavoitteena on: Pelastustoimen tukipalveluiden järjestämisen määrittely Hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi ja pelastustoimen organisointi maakuntahallintoon edellyttävät yhtenäisten tukipalveluprosessien luomista. Tässä osahankkeessa määritellään pelastustoimen yhteiset resurssitarpeet ja tukipalvelut. Uusi organisointi tulee uudistamaan hallinnolliset elementit valtion, maakuntien, pelastuslaitosten sekä uusien maakunnallisten tukipalveluyritysten ja muiden mahdollisten ulkoisten toimijoiden välille.

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 8 (28) Tietohallinnon osalta on tarpeen luoda selkeä pelastustoimen tietohallinnon ja kokonaisarkkitehtuurin ohjaus- ja hallintamalli. Pelastustoimen tietojärjestelmien tulee olla yhtenevät ja yhteen toimivat valtion ja maakuntien tietojärjestelmien kanssa. Tietojärjestelmäpalveluiden tulee olla riittävän turvallisia ja mahdollistaa toiminta kaikissa olosuhteissa. Kokonaisuuteen kuuluvat myös johtokeskus- ja tilannekeskusjärjestelmät ja niiden suunnittelu pelastustoimeen siten, että ne ovat mahdollisimman hyvin yhteensopivia muiden pelastustoimintaan osallistuvien tahojen kanssa. Pelastuslaitosten tarvitsemat omat sisäiset tukipalvelut tulee, silloin kun se on mahdollista, yhdistää maakuntien hallintopalveluihin tai keskittää pelastustoimen yhteisillä resursseilla tehtäväksi. Tukipalveluilla tarkoitetaan seuraavia toimintoja: yleishallinto, henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi, taloushallinto, tietohallinto, hankinnat ja tekniikka. Tällä hetkellä isäntäkuntien organisaatiosta tulevat tukipalvelut (kuten kirjanpito, palkanlaskenta, hankintaan liittyvät lakipalvelut, kiinteistöhuolto) ostetaan jatkossa uusilta perustettavilta maakunnallisilta yrityksiltä: kiinteistöpalvelukeskus, ICTpalvelukeskus, talous- ja henkilöstöpalvelukeskus sekä hankintapalvelukeskus. Samalla tulee tarkastella valtion palvelukeskuksien roolit. Pelastustoimen henkilöstön ja omaisuuden siirtoa sekä palkkojen harmonisointia tulee koskemaan samat periaatteet kuin sosiaali- ja terveystoimen ja muiden toimialojen maakuntiin siirtyvää henkilöstöäkin. Pelastustoimen osalta tarkasteltavaksi nousee erityisesti laaja kirjo paikallisia sopimuksia ja poikkeusluvan mukaisen työajan käytänteet uusien maakunnallisten työnantajien kanssa. Pelastustoimen tutkimus- ja kehittämistoiminta järjestetään uudelleen siten, että tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee toimialan jatkuvaa kehittämistä hyödyntäen resurssit mahdollisimman tehokkaasti. Selkeytetään pelastustoimen koulutusjärjestelmän rakennetta. Koulutusjärjestelmän tulee vastata pelastustoimen yleisiin suorituskykyvaatimuksiin sekä jatkuvasti muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Laaja-alaisen monitaito-osaamisen rinnalle tarvitaan vahvaa erityisosaamista. Keskeiset tehtävät osahankkeessa ovat: 1. Tietohallinto 2. Talous (sis. omaisuus) 3. Henkilöstö 4. Hankinta 5. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 6. Pelastusalan koulutusjärjestelmä 5 Työmäärä ja kustannusarvio Hanke asetetaan kolmeksi vuodeksi. Hankkeessa on viisi päätoimista henkilöä eli hankejohtaja ja neljä asiantuntijaa. Tämän lisäksi henkilötyövuosia lasketaan osahankkeittain vuosittain seuraavasti: 1. Lakihanke 1 henkilötyövuosi pelastusosastolta 2. Yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 9 (28) 1,6 henkilötyövuotta pelastusosastolta toistaiseksi tarkemmin määrittelemätön määrä henkilötyövuosia pelastuslaitoksista 3. Pelastustoimen kehittäminen 2,8 henkilötyövuotta pelastusosastolta pitäen sisällään osahankkeen vetämisen ja alatyöryhmien työhön osallistumisen toistaiseksi tarkemmin määrittelemätön määrä henkilötyövuosia pelastuslaitoksista 4. Henkilöstö, talous, tietojärjestelmät 2,4 henkilötyövuotta pelastusosastolta pitäen sisällään osahankkeen vetämisen ja alatyöryhmien työhön osallistumisen toistaiseksi tarkemmin määrittelemätön määrä henkilötyövuosia pelastuslaitoksista Yhteensä sisäministeriö osoittaa hankkeeseen 12,8 henkilötyövuotta vuosittain, josta neljä henkilötyövuotta on tarkoitus kattaa Palosuojelurahaston avustuksella. Kaiken kaikkiaan hankkeeseen siis käytetään 38,4 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi pelastuslaitokset osallistuvat hankkeen työryhmien työhön sekä alueellisten työryhmien työhön. Kustannuslaji v. 2016 v. 2017 v. 2018 Yhteensä % Rahapalkka 845 000 845 000 845 000 2 535 000 65,15 Henkilösivukustannukset 186 000 186 000 186 000 558 000 14,34 Yleiskustannukset 169 000 169 000 169 000 507 000 13,03 Matkat 25 000 25 000 25 000 75 000 1,93 Ostopalvelut 70 000 70 000 70 000 210 000 5,40 Laite- ja konehankinnat 6 000 6 000 0,15 Muut kulut Yhteensä 1 301 000 1 295 000 1 295 000 3 891 000 100 6 Hankkeen viestintä Erillinen viestintäsuunnitelma on liitteenä 2.

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 10 (28) Osahankkeiden alle perustettavat työryhmät LIITE 1 Työryhmä Pj Organisaatiot 1. Pelastuslain uudistaminen SM SM, Pelastusjohtajien edustaja, AVIen edustaja 2. Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa SM SM, Pelastuslaitokset, AVIen edustaja, Kuntaliitto 3. Riskianalyysityöryhmä Pelastuslaitosten edustaja SM, pelastuslaitokset, AVIen edustaja, Pelastusopisto 4. Pelastuslaitoksen perusprosessityöryhmä Pelastuslaitosten edustaja SM, pelastuslaitokset, Pelastusopisto 5. Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen Pelastuslaitosten SM, pelastuslaitokset edustaja 6. Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen SM SM, pelastuslaitokset, AVIen edustaja, Pelastusopisto 7. Palveluiden tuottavuuden kehittäminen - työryhmä Pelastuslaitosten edustaja SM, pelastuslaitokset, Jyty, PTL, SPAL, JHL, KT 8. Kansainvälinen pelastustoiminta -työryhmä SM SM, pelastuslaitokset, CMC 9. Sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen SM SM, pelastuslaitokset, SSPL, SPEK 10. Pelastuslaitokset ensihoidon palveluntuottajana Pelastuslaitosten SM, pelastuslaitokset, STM edustaja 11. Talousryhmä SM SM, pelastuslaitokset 12. Henkilöstöryhmä Pelastuslaitosten edustaja SM, pelastuslaitokset, Jyty, PTL, SPAL, JHL, Tehy, KT, Kuntaliitto 13. Työhyvinvointiryhmä Pelastuslaitosten edustaja SM, pelastuslaitokset, SPPL, Kuntaliitto, SSPL, Jyty, PTL, SPAL, JHL ja KT 14. Tietohallintoryhmä SM SM(PEO, PO, HKO), pelastuslaitokset, Pelastusopisto, VM, STM

11 (28) Työryhmät Osahanke 1 Työryhmä: I.1 Pelastustoimen lainsäädäntö Työryhmän kokoonpano: Työryhmän työn tavoitteena on muokata nykyinen pelastuslaki vastaamaan uuden maakunnallisen järjestelmän vaatimuksia. Työryhmälle pyritään saamaan muista työryhmistä asioita otettavaksi huomioon uutta pelastuslakia valmisteltaessa. Pelastuslain valmistelu on sisäministeriö pelastusosaston yksi perustehtävistä. Tehtävät ja aikataulu: 1. Työsuunnitelman ja aikataulun laatiminen. 2. Hallituksen esityksen valmistelu. Alustava aikataulu: Valmistelu aloitetaan syksyllä 2016 ja hallituksen esitys annetaan syksyllä 2017.

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 12 (28) Osahanke 2 Työryhmä: II.1 Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa Työryhmän kokoonpano: Työryhmän työn tavoitteena on vahvistaa ja parantaa yhteistoimintaa pelastuslaitosten johdolla tehtävässä pelastustoiminnan suunnittelussa ja koordinoinnissa sekä selkeyttää vastuita osallistumisessa pelastustoimintaan. Jäsenet viideltä uudelta pelastusalueelta, aluehallintovirastosta sekä sisäministeriöstä. Puheenjohtajaksi nimetään sisäministeriön edustaja. Työryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä - pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta ja siihen liittyvistä yhteistoiminta-asioista, - pelastustoiminnan suunnittelusta ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta, - pelastustoiminnan johtamisesta ja siihen liittyvästä yhteistoiminnasta sekä - varautumisesta poikkeusolojen aikaiseen toimintaan ja yhteistoimintaan. Tehtävät ja aikataulu: 1. Työsuunnitelman ja aikataulun laatiminen, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. 2. Selvittää ja laatia nykytilan kuvaus yhteistoimintatahojen tehtävistä, vastuista ja tarvittavista suorituskyvyistä (tehtävät pelastustoiminnan yhteydessä ja siihen osallistumisessa sekä poikkeusolojen aikaisessa väestön suojaamisessa) alue- ja paikallistasoilla sekä keskeisistä näihin liittyvistä puutteista ja kehittämistarpeista. Alustava aikataulu: 31.12.2016 mennessä 3. Laatia kuvaus toimintavalmius ja -varautumissuunnittelun yhteistoimintamalleista, laadittavista suunnitelmista sekä laatia näihin liittyvä prosessikuvaukset. Alustava aikataulu: 31.12.2017 mennessä 4. Selvittää keskeiset pelastustoiminnan johtamiseen liittyvän yhteistoiminnan ja koordinaation puutteet ja kehittämistarpeet. Alustava aikataulu: 31.12.2017 mennessä 5. Laatia kuvaus johtamiseen ja koordinaatioon liittyvistä yhteistoimintamalleista sekä laatia tarvittavat prosessikuvaukset. Alustava aikataulu: 31.12.2016 mennessä 6. Kartoittaa ja tehdä muita ehdotuksia pelastuslain 47 :n mukaisen pelastustoimintaan liittyvän yhteistoiminnan suunnittelun ja toimintavalmiuden parantamiseksi. Alustava aikataulu: 31.12.2016 mennessä

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 13 (28) Osahanke 3 Työryhmä: III.1 Riskianalyysityöryhmä ja sen alatyöryhmä Poikkeusolojen riskianalyysi Työryhmien kokoonpanot: Työryhmän tavoitteena on yhdenmukaistaa ja tehostaa pelastuslaitosten riskianalyysityötä. Riskianalyysityöryhmä ehdotetaan muodostettavan nykyisestä Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston Riskianalyysityöryhmästä: - pj. Jarkko Jäntti (K-S pel) - Thomas Nyqvist (Pohjanmaa) - Paavo Tiitta (P-S pel) - Kati Tillander (KUP) - Pekka Itkonen (Hki) - Juha Tiitinen (Kympe) - Mika Viertola (PK pel) - Jussi Rahikainen (SM) - Vesa-Pekka Tervo (Kl) Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmään pyydetään jäseniksi pelastuslaitosten edustajia, sisäministeriön edustajaa ja Pelastusopiston edustajaa sekä aluehallintovirastojen edustajaa. Alatyöryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä - poikkeusoloihin varautumisen suunnittelusta - suunnitteluyhteistyöstä muiden toimijoiden, mm. Puolustusvoimien kanssa - poikkeusolojen riskianalyysin laatimisesta

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 14 (28) Riskianalyysityöryhmän tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Valmistellaan ehdotus prosessiksi, jonka mukaisesti voidaan jatkossa yhdessä kehittää ja valmistella pelastustoimen kansallista ja alueellisia riskianalyysejä. Ratkaisuun vaikuttavat mahdolliset päätökset pelastustoimen keskitettävistä hallinnollisista voimavaroista. Alustava aikataulu: 31.3.2017 mennessä 3. Selvitetään, voidaanko riskianalyysityössä lisätä yhteistyötä ensihoidon ja muiden sisäisen turvallisuuden toimijoiden kanssa. Alustava aikataulu: 30.9.2017 mennessä 4. Kehitetään riskianalyysin dynaamisuutta ja spatiotemporaalisuutta. Alustava aikataulu: ensimmäisiä tuloksia tarvittaisiin jo vuoden 2016 aikana 5. Laaditaan yhteinen pohja pelastuslaitosten riskianalyysille. Alustava aikataulu: 31.12.2017 mennessä Poikkeusolojen riskianalyysi alatyöryhmän tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Valmistellaan ehdotus prosessiksi, jonka mukaisesti voidaan jatkossa yhdessä kehittää ja valmistella poikkeusolojen riskianalyysejä. Ratkaisuun vaikuttavat mahdolliset päätökset pelastustoimen keskitettävistä hallinnollisista voimavaroista. Alustava aikataulu: 31.3.2017 mennessä 3. Varmistetaan, että yhteistyö Puolustusvoimien kanssa on jatkossa sujuvaa. Alustava aikataulu: 30.9.2017 mennessä 4. Laaditaan yhteinen pohja poikkeusolojen riskianalyyseille vuoden 2019 pelastuslaitosten tarpeisiin. Alustava aikataulu: 31.12.2017 mennessä 5. Kehitetään toimintamalli, jonka avulla maakunnat ja kunnat voivat hyödyntää poikkeusolojen riskianalyysin suodatettuja tuloksia. Alustava aikataulu: 30.9.2018 mennessä

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 15 (28) Työryhmä: III.2 Pelastuslaitoksen perusprosessityöryhmä Työryhmän kokoonpano: Työryhmän tavoitteena on yhdenmukaistaa tarkoituksenmukaisella tasolla pelastuslaitosten toimintoja. Työryhmään pyydetään jäseniksi pelastuslaitosten edustajia sekä sisäministeriön edustajaa sekä Pelastusopiston edustajaa. Puheenjohtajaksi nimetään pelastuslaitosten edustaja. Työryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä - pelastuslaitosten tehtäväkokonaisuudesta - prosessien kuvauksien ja suorituskykyvaatimusten määrittelyiden tekemisestä - lisäksi pelastuslaitosten edustajien tulisi edustaa neljää Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston palvelualuetta Tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Päätetään pelastuslaitosten toimintaa kuvaavan prosessijärjestelmän perusteista. Alustava aikataulu: 30.9.2016 mennessä 3. Perustetaan tarvittavat alatyöryhmät, esimerkiksi neljälle kumppanuusverkoston palvelualueelle. Alustava aikataulu: 14.10.2016 mennessä 4. Tunnistetaan keskeiset prosessit ja kuvataan ne suorituskykyvaatimuksineen tarkoituksen mukaisella tarkkuudella. Alustava aikataulu: keskeisiä suorituskykyvaatimuksia tarvittaisiin jo vuoden 2016 aikana 5. Tehdään ehdotus siitä, miten prosessi- ja suorituskykyjärjestelmää hallitaan ja ylläpidetään vuodesta 2019 alkaen. Alustava aikataulu: 30.9.2018 mennessä 6. Varmistetaan, että järjestelmää voidaan hyödyntää pelastustoimen järjestämislain mukaisessa omavalvontaohjelmassa ja uusien laitosten toimintojen yhdenmukaistamisessa. Alustava aikataulu: 30.9.2018 mennessä

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 16 (28) Työryhmä: III.3 Onnettomuuksien ehkäisyn yhdenmukaistaminen -työryhmä Työryhmän kokoonpano: Työryhmän tavoitteena on tehostaa ja yhdenmukaistaa pelastuslaitosten onnettomuuksia ehkäisevää työtä. Työryhmään pyydetään jäseniksi pelastuslaitosten edustajia sekä sisäministeriön edustajaa. Puheenjohtajaksi nimetään pelastuslaitosten edustaja. Pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa pyydetään esittämään, mikä voisi olla Turvallisuuspalveluiden vuoden 2016 kärkihanketta (Valvonnan käsikirja & Valvontaprosessi) valmistelevan työryhmän rooli tässä yhteydessä. Työryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä - pelastuslaitosten onnettomuuksien ehkäisyn tehtävistä - yhteistyöstä muiden pelastuslaitosten ja tahojen kanssa - sekä kykyä tehdä kompromisseja linjauksista Tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Perustetaan tarvittaessa alatyöryhmiä tehtävien valmisteluun. Aikataulu: 14.10.2016 mennessä 3. Yhdenmukaistetaan eri valvontamenetelmien käyttöä Suomessa, mm. omavalvonta, perinteinen palotarkastus ja auditoiva/arvioiva palotarkastus. Kehitetään valvonnan kevyemmän muodon, kehoittamisen, toimintaprosessi. Hyödynnetään prosessityöryhmän valitsemaa järjestelmää. Alustava aikataulu: mikäli Varanto -hanke etenee, sieltä tulee aikataulupaineita keskeisille tuloksille 4. Laaditaan tulkintojen yhteisiä linjauksia valvontaan ja rakenteelliseen palonehkäisyyn. Alustava aikataulu: 31.3.2018 mennessä 5. Kehitetään yhteistyötä Turvallisuusviestinnässä. Tässä tehtävässä voidaan hyödyntää myös muiden yhteistyökumppanien osaamista. Alustava aikataulu: 31.3.2018 mennessä 6. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan pelastuslaitosten sekä muiden tahojen kanssa tehtävää yhteistyötä onnettomuuksien ehkäisyssä. Alustava aikataulu: 30.9.2018 mennessä

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 17 (28) Työryhmä: III.4 Pelastustoiminnan johtamisen kehittäminen -työryhmä Työryhmän kokoonpano: Työryhmän tavoitteena on yhdenmukaistaa ja optimoida pelastustoiminnan johtamisen toimintatapoja. Työryhmään pyydetään jäseniksi pelastuslaitosten edustajia, sisäministeriön edustajaa sekä Pelastusopiston edustajaa ja aluehallintovirastojen edustajaa. Puheenjohtajaksi nimetään sisäministeriön edustaja. Työryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä - pelastustoiminnan johtamisesta ja johtamisesta yleisesti - yhteistyöstä muiden pelastuslaitosten ja tahojen kanssa - sekä kykyä tehdä kompromisseja linjauksista Tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Selvitetään pelastustoiminnan johtamisjärjestelmien (päivystysrinkien) sekä johto- ja tilannekeskusten nykytila. Alustava aikataulu: 30.11.2016 mennessä 3. Yhdenmukaistetaan kohdan 2 toimintojen suunnitteluperusteet. Tarkastellaan mm. tilanne/johtokeskusten roolia etäjohtamisen yhteydessä. Hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan prosessityöryhmän valitsemaa järjestelmää kuvauksen tekemisessä. Alustava aikataulu: 30.4.2017 4. Selvitetään voidaanko ensihoitokeskusten sekä pelastuslaitosten tilanne- ja johtokeskusten osalta tehdä yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön / sairaanhoitopiirien kanssa. Alustava aikataulu: 30.9.2017 5. Selvitetään ja tarvittaessa tehdään ehdotus siitä, tulisiko pelastustoiminnan johtamista tai sen tukea osittainen keskittää valtakunnallisesti. Alustava aikataulu: 31.3.2018 mennessä 6. Yhdenmukaistetaan pelastustoiminnan johtamisen suunnitelma- arkkitehtuuri ja suunnitteluprosessit. Varmistetaan että jatkossa on yhdenmukainen käsitys mm. suuronnettomuussuunnitelmien/ulkoisten pelastussuunnitelmien, evakuointisuunnitelmien ja valmiussuunnitelmien tarkoituksesta ja keskinäisestä suhteesta. Alustava aikataulu: 31.12.2018 mennessä

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 18 (28) Työryhmä: III.5 Palveluiden tuottavuuden kehittäminen -työryhmä Työryhmän kokoonpano: Työryhmän tavoitteena on asiakkaan turvallisuustason heikentymättä kehittää pelastuslaitoksen palveluita siten, että pelastuslaitosten tuottavuutta ja palveluiden vaikuttavuutta voidaan parantaa. Työryhmään pyydetään jäseniksi pelastuslaitosten edustajia, sisäministeriön edustajaa sekä edustajia Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:stä, Pelastusalan Toimihenkilöliitto ry:stä, Suomen Palomiesliitto SPAL ry:stä ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:stä sekä KT Kuntatyönantajista. Puheenjohtajaksi nimetään pelastuslaitosten edustaja. Työryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä - pelastuslaitosten tehtäväkokonaisuudesta - palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kehittämisestä - asiakasta koskevien toimintojen riskiperusteisesta suunnittelusta Tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Kootaan keskeiset suorituskykyvaatimukset asiakasrajapintaa koskevista pelastuslaitosten palveluista. Tehdään tiivistä yhteistyötä Pelastuslaitoksen perusprosessityöryhmän ja Riskianalyysityöryhmän kanssa. Alustava aikataulu: 31.12.2016 mennessä 3. Valmistellaan ehdotus toimintamalliksi, jolla voidaan optimoida asiakkaan saamaa pelastustoimintapalvelua hyödyntäen mm. spatiotemporaalista riskianalyysiä. Alustava aikataulu: tarkentuu Riskianalyysityöryhmän työn edistymisen mukaan 4. Valmistellaan ehdotuksia toimintamalleiksi, joilla voidaan kasvattaa pelastuslaitoksen tuottavuutta. Työssä hyödynnetään soveltuvilta osin Pelastustoimen tuottavuus -hankkeen loppuraporttia. Alustava aikataulu: 31.12.2017 mennessä 5. Tarvittaessa pilotoidaan uusia toimintamalleja ja laaditaan pilotoinnista raportti. Alustava aikataulu: 30.9.2018

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 19 (28) Työryhmä: III.6 Kansainvälinen pelastustoiminta -työryhmä Työryhmän kokoonpano: Työryhmän tavoitteena on edistää kansainvälisen pelastustoiminnan hyväksyttävyyttä ja hyödyntämistä pelastuslaitoksissa. Työryhmään pyydetään jäseniksi pelastuslaitosten edustajia sekä sisäministeriön edustajaa ja Pelastusopiston (CMC:n) edustajaa. Puheenjohtajaksi nimetään sisäministeriön edustaja. Työryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä - pelastuslaitosten toimintaympäristöstä - kansainvälisestä pelastustoiminnasta Tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Selvitetään syyt, jotka haittaavat pelastuslaitosten henkilöstön mukaantuloa kansainväliseen pelastustoimintaan. Tehdään ehdotus esteiden poistamiseksi. Alustava aikataulu: 31.3.2017 mennessä 3. Valmistellaan prosessi, jolla saadaan Suomen kansainvälisiä pelastusjoukkoja ja -kalustoa tarvittaessa nopeasti pelastuslaitosten käyttöön. Tehdään tarvittaessa ehdotus mahdollisten esteiden poistamiseksi. Alustava aikataulu: 31.3.2018 mennessä

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 20 (28) Työryhmä: III.7 Sopimuspalokuntatoiminnan edistäminen -työryhmä Työryhmän kokoonpano: Työryhmän tavoitteena on edistää sopimuspalokuntajärjestelmän ylläpitämistä. Työryhmään pyydetään jäseniksi pelastuslaitosten edustajia sekä sisäministeriön edustajaa ja SPEK:n ja SSPL:n edustajaa. Puheenjohtajaksi nimetään sisäministeriön edustaja. Työryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä - sopimuspalokuntien ja pelastuslaitosten toiminnasta - pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien sopimusneuvotteluista Tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Selvitetään sopimuspalokuntien ja henkilökohtaisten sopimuksien nykytila (volyymi, kustannukset, maantieteellinen kattavuus jne). Tehdään yhteistyötä Henkilöstötyöryhmän kanssa. Alustava aikataulu: 30.11.2016 mennessä 3. Luodaan yhteinen prosessi sopimusten alueittaiseksi yhtenäistämiseksi. Prosessin mukaisesti aloitetaan uusilla pelastustoimen alueilla (poliittisen päätöksen varmistuttua) sopimusneuvottelut. Alustava aikataulu: prosessi tulisi olla luotuna 31.12.2016 mennessä 4. Tuetaan myöhemmin aloittavaa Pelastustoimen koulutusjärjestelmää uudistavaa työryhmää sopimuspalokuntien koulutusta koskevissa osioissa. Alustava aikataulu: aikataulu varmistuu osahankkeen IV työryhmän perustamisen jälkeen 5. Tuetaan Pelastuslaitosten perusprosessi -työryhmää sopimuspalokuntatoimintaa koskevissa asioissa. Alustava aikataulu: aikataulu varmistuu Pelastuslaitosten perusprosessi -työryhmän työn edistyessä

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 21 (28) Työryhmä: III.8 Pelastuslaitokset ensihoidon palvelualustana -työryhmä Työryhmän kokoonpano: Työryhmän tavoitteena on kehittää pelastuslaitosten houkuttelevuutta ensihoidon palvelualustana. Työryhmään pyydetään jäseniksi pelastuslaitosten edustajia sekä sisäministeriön edustajaa ja sosiaali- ja terveysministeriön / sairaanhoitopiirin edustajaa. Puheenjohtajaksi nimetään pelastuslaitosten edustaja. Työryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä - ensihoidon järjestämisestä tai ensihoitopalvelun tuottamisesta - pelastustoimen ja ensihoidon synergiasta Tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Selvitetään pelastuslaitosten ensihoidon nykytila (volyymi, kustannukset, kalusto, maantieteellinen kattavuus jne). Tehdään yhteistyötä Henkilöstötyöryhmän kanssa. Alustava aikataulu: 30.11.2016 mennessä 3. Tuetaan Pelastuslaitosten perusprosessi -työryhmää sopimuspalokuntatoimintaa koskevissa asioissa. Alustava aikataulu: aikataulu varmistuu Pelastuslaitosten perusprosessi -työryhmän työn edistyessä 4. Tehdään selvitys pelastustoimen ja ensihoidon/sosiaali- ja terveystoimen synergiaa tuottavista toimintamalleista. Edistetään toimintamallien leviämistä. Alustava aikataulu: selvitys 31.12.2017 mennessä 5. Kehitetään pelastuslaitosten ensihoidon jatkuvuudenhallintaa. Tehdään yhteistyötä aihetta käsittelevien muiden työryhmien kanssa. Alustava aikataulu: 30.9.2018

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 22 (28) Osahanke 4 Työryhmä: IV.1 Taloustyöryhmä Työryhmän kokoonpano: Työryhmän tavoitteena on turvata riittävä rahoitus ja resurssit toimintaympäristön uudistuessa ja luoda selkeät prosessit uusien toimijoiden välille. Työryhmään pyydetään jäseniksi pelastuslaitosten edustajia ja sisäministeriön edustajaa. Puheenjohtajaksi nimetään sisäministeriön edustaja. Työryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä pelastuslaitosten ja kunnan taloudesta sekä niiden prosesseista ja resursseista pelastustoimen talousprosessien valtakunnallisen tason kehittämisestä Tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Pelastustoimen talouden nykytilankartoitus. Vuoden 2019 rahoituksen pohjana 2016 tilinpäätöksen tiedot kuntien taloustilastosta (palo- ja pelastustoimi 480). Huolehditaan, että vuoden 2016 tilinpäätös sisältää jokaisessa pelastuslaitoksessa kaikki pelastustoimeen kuuluvat kustannukset -> rahavaraus on olennainen, sillä jatkossa pelastuslaitos ostaa nyt isäntäkunnalta ostetut tai sisäisenä subventiona saadut palvelut ulkoisilta palveluyhtiöiltä: näitä palveluita ovat mm. palkanlaskenta, tietohallinto (mm. laitteet, perusylläpito, lähituki) vuokrat ja kiinteistöjen kehittäminen, kirjanpitopalvelut. Ensihoidon ja muun Soten (esim. kotisairaanhoito) synergiakustannuksien laskenta ja irrotus pelastustoimen kustannuksista. Yhteistyö kuntien ja shpiirien kanssa tärkeää laskennan osalta. Öljyntorjuntatulojen ja -menojen erillistarkastelu Alustava aikataulu: 31.10.2016 mennessä 3. Rahoitusprosessi valtion/maakuntien/pelastuslaitoksen välille ja prosessit tukipalvelukeskuksien tuottamien palveluiden osalta Alustava aikataulu: tarkentuu, kun päätökset järjestämisestä valmiina 4. Yhtenäisen prosessiperusteisen kustannuspaikkarakenteen luominen. Maakunnille tulee velvoite raportoida taloudesta yhteismitallisesti ja muihin maakuntiin vertailukelpoisesti. Raportointi myös pelastustoimen johtamisen tärkeä osa-alue. Alustava aikataulu: alustavasti 2017 vuoden aikana 5. Kunnista ja kuntayhtymistä siirtyvän omaisuuden ja sopimuksien kartoitus ja toimitilatarpeiden selvitys. Toimitilojen tarvekartoitus toteutetaan mahdollisesti valtakunnallisesti ulkopuolisen toimijan toimesta. Omaisuus ja sopimukset kartoitetaan muiden työryhmien kanssa. Alustava aikataulu: aikataulu saadaan tulevasta voimaanpanolaista, mahdollisesti 31.12.2017.

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 23 (28) Työryhmä: IV.2 Henkilöstöryhmä Työryhmän kokoonpano: Työryhmän tavoitteena on varmistaa henkilöstön sujuva siirtyminen uudelle työnantajalle ja yhtenäistää käytäntöjä. Työryhmään pyydetään jäseniksi pelastuslaitosten edustajia, sisäministeriön edustajaa sekä edustajia Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty ry:stä, Pelastusalan Toimihenkilöliitto ry:stä, Suomen Palomiesliitto SPAL ry:stä, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:stä ja Tehy ry:stä. Puheenjohtajaksi nimetään pelastuslaitosten edustaja. Työryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä - pelastuslaitosten henkilöstöresursseista ydintoiminnoittain (vakituinen ja sopimushenk.) sekä kunnilta ostettavista resursseista - virka- ja työehtosopimuksista, paikallisista sopimuksista, palkkajärjestelmistä ja työaikamalleista Tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Nykytilan kartoitus ja maakuntauudistukseen liittyvään valtakunnalliseen henkilöstöryhmään tiedon tuottaminen: henkilöstömäärien ja nimikkeiden nykytila ydin- ja tukiprosessitasolla, työaikamallit, palkkajärjestelmät, paikalliset sopimukset, eläköityvät ajalla 2017-2022. Työterveyshuollon nykytila ja tarpeet uudessa toimintaympäristössä. Henkilöstön siirrossa ja palkkojen harmonisoinnissa edetään pääsääntöisesti maakuntauudistuksen yleisissä raameissa, jotka tarkentuvat v. 2016-2017 aikana. Alustava aikataulu: nykytilakartoitus 30.10.2016 3. Yhteinen henkilöstöresurssien hallintajärjestelmä. Tehdään tiiviissä yhteistyössä uuden maakunnallisen henkilöstöpalveluyhtiön ja ICT-ryhmän kanssa määrittelytyötä. Alustava aikataulu: tarkentuu kun palveluyhtiöt perustetaan 4. Toimivat henkilöprosessit uuden henkilöstöpalvelukeskuksen/maakunnan/pelastuslaitoksen välille Alustava aikataulu: tarkentuu kun palveluyhtiöt perustetaan 5. Vuoden 2019 talousarvion henkilöstöresurssit ja eurot Alustava aikataulu: 2018 vuoden alussa

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 24 (28) Työryhmä: IV. 3 Työhyvinvointiryhmä Työryhmän kokoonpano: Työryhmän tavoitteena on toimia muutoksessa johtamisen tukena. Tavoitteena on myös valmistella käyttöönotettavaksi yhteiset toimintamallit uusille pelastustoimen alueille. Työryhmään pyydetään jäseniksi pelastuslaitosten edustajia, sisäministeriön edustajaa, SPPL:n edustajaa, SSPL:n edustajaa sekä Suomen Kuntaliiton edustajaa. Puheenjohtajaksi nimetään pelastuslaitoksen edustaja. Työryhmään esitettävillä/valittavilla tulisi olla laaja-alaisesti osaamista ja näkemystä - henkilöstöresurssien ja henkilöstöjohtamisen kehittämisestä - työhyvinvoinnin kehittämisestä - työturvallisuuden kehittämisestä Tehtävät ja aikataulu: 1. Laaditaan työsuunnitelma ja aikataulu, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Muutosjohtamisen vahva tuki maakuntauudistuksessa Alustava aikataulu: 1.6.2016 31.12.2019 3. Osaamiskartoitus ja seurantamallit ja niiden jalkauttaminen 4. Henkisen ja fyysisen toimintakyvyn ylläpidon yhtenäisten käytänteiden jalkauttaminen 5. Työturvallisuuskäytänteiden jalkauttaminen Alustava aikataulu: mallit ja käytänteet käyttöönotettavissa uusien pelastuslaitosten aloittaessa toimintansa 2019

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 25 (28) Työryhmä: IV.4 Tietohallintoryhmä Työryhmän kokoonpano: Puheenjohtajaksi ja sihteeriksi nimetään sisäministeriön pelastusosaston edustaja. Työryhmään pyydetään jäseniksi sisäministeriön (PEO, PO, HO), Pelastusopiston, pelastuslaitosten, valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön edustajia. Tehtävät ja aikataulu: 1. Työryhmä laatii työsuunnitelman ja aikataulun, jotka hyväksytetään hankkeen ohjausryhmällä. Työryhmä voi esittää työsuunnitelmassa alla olevien lisäksi muita tarpeelliseksi katsomiaan tehtäviä. 2. Työryhmän tehtävänä on valmistella pelastustoimen: - Tietohallinnon ohjausmalli, tehtävät, toimintamallit ja resurssit - Tietohallintopalvelujen hankintamalli - Tietojärjestelmäpalvelut sekä niiden palvelutuotanto - Tietohallinto kokonaisuuteen liittyvät sopimukset - Tietoturvallisuus ja ICT-varautumiskokonaisuus ja niiden hallintamalli - Kokonaisarkkitehtuuri ja sen hallintamalli - Lainsäädäntötarpeet Lisäksi työryhmä: - Valmistelee pelastustoimen tietohallintoa ja digitalisaatiota koskevia asioita - Ohjaa ja koordinoi meneillään olevia valtakunnallisia ICT-hankkeita pelastustoimen näkökulmasta Ryhmä voi perustaa alatyöryhmiä asioiden koordinointia ja valmistelua varten. Alustava aikataulu: tarkentuu maakuntauudistuksen edetessä

26 (28) LIITE 2 Viestintäsuunnitelma: Pelastustoimen uudistus 1. Lähtötilanne Hallitusohjelma: "Pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinointia vahvistetaan ja parannetaan valtakunnan tason pelastusviranomaisten toimesta." Sote-uudistuksen selvityshenkilöraportti: "Tärkeintä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ja erikseen päätettävän tulevan aluehallintouudistuksen sekä maakuntien liittojen yhteensovittamiseksi on, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi perustettavat itsehallintoalueet ovat lähtökohtaisesti sopivia ja luontevia kokonaisuuksia myös muiden niille osoitettavien alueellisten tehtävien hoitamiseen." Hallituksen linjaus 17.11.2015: Itsehallintoalueille osoitetaan 1.1.2019 lähtien mm. pelastustoimen tehtävät ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset tarpeet järjestää itsehallintoaluetta laajempaa aluetta ja väestöpohjaa vaativat tehtävät laajemmalla alueella. Tarasti 26.1.2016: Pelastustoimen tehtävät siirretään maakunnille. Pelastustoimen aluejako tulee toteuttaa yhteensopivasti sosiaali- ja terveystoimen ensihoitopalvelujen kanssa. Pelastustoimessa tiedetään, että uudistus on tulossa. 2. Tavoite Viestinnän tavoitteena on, että pelastustoimen uudistamisen tarve ja perustelut ymmärretään ja hyväksytään kentällä uudistus etenee sujuvasti hallituksessa ja eduskunnassa kansalaisten luottamus pelastustoimen palvelukykyyn vahvistuu uudistuksen valmistelu on avointa ja läpinäkyvää Hankkeen tavoitteet: asiakkaan ja koko yhteiskunnan turvallisuus säilyy ennallaan tai jopa kehittyy parempaan suuntaan kustannustehokas, yhtenäinen ja laadukas pelastustoimi koko maassa varmistaa, että pelastustoimen mahdollisuudet toteuttaa ensihoitoa ja synergia sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa säilyvät toteuttaa hallitusohjelman kirjaukset valtakunnallisesta ohjauksesta ja varautumisesta 3. Perusviestit a. Pelastustoimen uudistaminen on sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteinen hanke.

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 27 (28) b. Pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta uusille maakunnille. Alueiden määrä ratkeaa kevään aikana aluehallintouudistuksen yhteydessä. c. Uudistuksella tavoitellaan tehokkaampaa ja taloudellisempaa järjestelmää, jossa pystytään varautumaan myös harvinaisiin suuronnettomuuksiin tai luonnonkatastrofeihin koko maassa. d. Asiakkaan turvallisuus ei uudistuksessa heikkene. Uudistuksella varmistetaan pelastustoimen riittävät resurssit ja hyvä palvelu myös jatkossa. e. Toimintamallien yhtenäistäminen näkyy esimerkiksi yrityksille paloturvallisuutta koskevien sääntöjen yhdenmukaistumisena koko maassa. f. Kyse ei ole vain hallinnon uudistamisesta, vaan samalla on tilaisuus uudistaa pelastustoimen sisältöä ja toimintatapoja. g. Turvallisuus ei heikkene. Edellisessä isossa alueuudistuksessa palvelu parani, ja samaa tavoitellaan myös nyt. h. Uudistuksella turvataan mahdollisuus säilyttää pelastustoimen ja terveystoimen synergiahyödyt ensihoidossa. Kuitenkin ensihoitopalveluita voidaan edelleen ostaa myös yksityisiltä yrityksiltä. 4. Kohderyhmät a. pelastusjohtajat/pelastuslaitokset, sisäministeriön pelastusosasto, avien pelastustoimen ja varautumisen vastuualueet b. sosiaali- ja terveystoimen johto, STM c. sopimuspalokunnat d. Sopimuspalokuntien liitto, SPEK, Palopäällystöliitto e. palomiesten ammattiliitot SPAL ja JHL f. kuntapäättäjät, Kuntaliitto g. kansanedustajat h. pääkirjoitustoimittajat + muu media suuri yleisö i. avien pelastustoimen ja varautumisen vastuualueet j. muut viranomaiset k. Pelastusopisto 5. Puhujat sisäministeriössä: a. Ministeri Orpo b. pelastusylijohtaja Esko Koskinen c. kansliapäällikkö Päivi Nerg d. hankejohtaja Taito Vainio e. osahankkeiden puheenjohtajat Mika Kättö, Ilpo Helismaa, Jussi Rahikainen ja Pekka Tulokas 6. Viestinnän riskit ja ongelmat a. Osa pelastustoimen kentästä kyseenalaistaa julkisesti uudistuksen tarpeellisuuden

Sisäministeriö Hankesuunnitelma 28 (28) b. Muut toimijat kyseenalaistavat uudistuksen hyödyt. c. Kansalaiset pelkäävät palvelujen huononevan. Viestinnässä huomioidaan hankkeen erillinen riskikartoitus. 7. Viestinnän toteutus, keinot ja kanavat a. Hankesivusto sisäministeriön verkkosivuilla (linkitykset sote- ja aluehallintouudistukseen): http://www.intermin.fi/fi/kehittamishankkeet/pelastustoimen_uudistus b. Kentän informointi: pelastustoimi.fi, pelastuslaitokset.fi, ml. blogit c. Pelastusylijohtaja tai hankejohtaja informoi pelastusjohtajien kokousta d. Hyödynnetään myös muita yhteistyöryhmiä ja tilaisuuksia viestinnässä e. Taustoittavat lehdistötapaamiset teemasta (mm. Aamiainen asemalla) f. Tiedotteet hankeen kilometripylväiden kohdalla g. Blogi-, yliö- ja vieraskynäkirjoitukset h. Haastattelut/kirjoitukset alan lehtiin i. Aktiivinen some-, etenkin Twitter-osallistuminen teemasta (#pelastustoimi #ensihoito) j. riittävä sisäinen viestintä, aamukahvit omalle osastolle, yhteiset viestit ulospäin k. Virtaan hankkeelle oma sivu, jonne kootaan materiaalia omaa väkeä varten l. Pelastusosaston sisäisenä materiaalipankkina on osaston verkkolevy m. Kansanedustajien/valiokunnan tapaaminen? n. hankkeen esittelyä varten diasetti, ml. kartta o. infografiikan hyödyntäminen? 8. Viestinnän seuranta ja arviointi Ulkoisen viestinnän vaikuttavuutta arvioidaan seuraamalla julkista keskustelua ja uutisointia aiheesta. Tarkoitus on havainnoida ja kerätä tietoa hankkeen mediajulkisuudesta sekä luoda edellytykset sille, että väärät tai puutteelliset tiedot voidaan oikaista mahdollisimman nopeasti. Seurannan avulla kertyvää tietoa käytetään myös hankkeen toiminnan ja viestinnän arviointiin sekä kehittämiseen. 9. Muuta huomioitavaa: a. Käytetään hankkeen viestinnässä sisäministeriön, Kumppanuusverkoston ja Palosuojelurahaston logoja yhdessä