Toukokuu 2012 Tornion kaupunki Elinkeinostrategia 2021
Sisällysluettelo Aihealue Sivu Johdanto 3 Tornion elinkeinostrategian strategiset lähtökohdat 4 Tornion elinkeinostrategian viitekehys 5 Tornion elinkeinostrategian vaikuttavat sidosryhmät 6 Tornion elinkeinostrategian kolme painopistettä 7 Painopiste 1: Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö 8 Painopiste 2: Kohtaava koulutus ja osaaminen 9 Painopiste 3: Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut 10 Liitteet (1-7) 11 2
Esipuhe Tornion kaupungin elinkeinostrategia päivitettiin talven 2011-2012 aikana kaupungin elinkeinojen kehittämisyhtiö Team Botnia Oy:n johdolla, tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tuore elinkeinostrategia on voimassa kuntastrategian tavoin, vuoteen 2021 saakka. Koko elinkeinostrategiaprosessin eteneminen on kuvattu liitteessä 1 ja mukana olleet sidosryhmät liitteessä 2. Yksi Tornion elinkeinostrategian laatimisen periaatteista on ollut luoda strategia, joka elää ja kehittyy toimijoiden mukana arjessa kaiken aikaa. Edeltävän elinkeinostrategian (2005) painopisteitä on entisestään terävöitetty tavoitteena vastata toimintaympäristön muuttuneisiin haasteisiin. Tornion elinkeinostrategia 2005 on päässyt monilta osin tavoitteisiinsa, esimerkiksi yrityspalvelujen ja ostosmatkailun kehittämisen sekä maankäytön suunnitelmien toteutumisen edistämisen kohdalla, joka toimi lisäkannustimena sille, että nyt laadittu uusi elinkeinostrategia vastaa kuntastrategiassa asetettuun tavoitteeseen, jonka mukaan yksi Tornion kriittinen menestystekijä on elinkeino- ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen, johon päästään vaikuttavan elinkeinostrategian ja uudistuvien toimintamallien avulla. Tornion elinkeinostrategia 2021 keskittyy kolmeen painopisteeseen. Ensinnäkin, keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö kertoo Tornion tavoitteista tarjota elinkeinoelämälle vetovoimainen ja elinvoimainen kansainvälinen toimintaympäristö verkostoja ja alueellista yhteistyötä hyödyntäen. Samalla toteutuu kuntalaisille miellyttävä elinympäristö. Toiseksi, kohtaava koulutus ja osaaminen merkitsee mielenkiintoisia opiskeluvaihtoehtoja nuorille sekä tarpeisiin soveltuvaa työvoimaa elinkeinoelämälle. Kolmanneksi keskiössä ovat kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut, jotka tarjotaan yrityslähtöisesti sidosryhmien osaamista hyödyntäen. Jokaiselle painopisteelle on määritetty tavoitteet sekä toimenpiteet, joihin Tornion kaupunki sekä muut sidosryhmät tulevat seuraavan vuosien aikana keskittämään voimavarojansa. Toimenpiteet on esitelty erillisessä toimenpidesuunnitelmassa. Team Botnia Oy:n hallitus on hyväksynyt elinkeinostrategialuonnoksen kokouksessaan 15.5.2012. Tornion kaupunginhallitus on käsitellyt elinkeinostrategialuonnosta kokouksessaan 21.5.2012 ja Tornion kaupunginvaltuusto kokouksessaan 28.5.2012, jossa se myös hyväksyi Tornion elinkeinostrategian 2021 kokonaisuudessaan. Päätöksen mukaan kaupunginhallitus huolehtii kaupungin hallintokuntien elinkeinopoliittisten toimien yhteensovittamisesta ja raportoi elinkeinostrategian toteutumisesta kaupunginvaltuustolle säännöllisesti. Kaupunginvaltuuston päätös on liitteessä 3. Team Botnia Oy huolehtii Tornion kaupungin elinkeinopoliittisten toimien johtamisesta ja koordinoinnista sekä raportoi strategian toteutumisesta kaupunginhallitukselle. 3
Tornion elinkeinostrategian strategiset lähtökohdat Tornion kaupungin arvot todetaan kuntastrategiassa 2021 ja ne ovat asiakaslähtöisyys, luovuus, kestävä kehitys ja yhteistyökykyisyys. Tornion kaupungin visioksi vuodelle 2021 on kuvattu Perämerenkaaren rajattomien mahdollisuuksien kansainvälinen kaksoiskaupunki Tornion kaupungin elinkeinostrategiassa visio sekä arvot tarkoittavat Tornion kaupunki on yhteistyökykyinen, kasvun mahdollistava kumppani elinkeinoelämälle. Tornio on lähialueensa vetovoimaisin asuin-, palvelu-, logistinen ja työssäkäyntikeskus, joka yhdessä Ruotsin Haaparannan kanssa muodostaa rajattomien palveluiden kansainvälisen kaksoiskaupungin keskellä Perämeren kaarta ja Barentsin aluetta. Tornio houkuttelee yrityksiä, opiskelijoita ja työvoimaa. 4
Tornion kaupungin elinkeinoelämästä Tornion kaupungin elinkeinoelämän vahvuudet juontavat aktiiviseen elinkeinopolitiikkaan, maantieteelliseen sijaintiin, Haaparantayhteistyöhön sekä hyvään yritysilmastoon¹. Tornio on seututason keskus, jossa vuonna 2010 oli 22 513 asukasta, 10 356 henkilön vahvuinen työvoima, 9 061 työpaikkaa sekä 1 348 yritystä². Kaupungissa on korkea elinkeinorakenteen jalostusaste, ja vahvat teolliset perinteet, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet merkittävästi monipuolisten, teollisuutta tukevien tukipalveluiden syntymiseen. Tornion teollisen tuotannon viennin arvo muodostaa yli 4% koko Suomen viennistä. Logistinen sijainti on lisäksi mahdollistanut Tornion elinkeinoelämän monipuolistumisen, mm. kaupan sekä matkailun saralla. Yhteistyö Haaparannan kanssa on erikoisuus, jota on kehitetty suunnitelmallisesti jo pitkään ja Barentsin alue voidaan nähdä mahdollisuutena, jonka tarjoamat liikenneyhteydet saattavat edesauttaa koko Lapin kehittymistä. Tornion elinkeinoelämän näkymät ovat positiiviset. Rajasijainti mahdollistaa laajan kehittymisen esim. kaupan, matkailun, liikenteen ja logistiikan, kulttuurin ja rajayhteistyön suhteen. Yritystoiminnan monipuolistuminen vahvistaa yrityskantaa ja kohentaa täten edelleen työpaikkaomavaraisuutta ja kaupungin asemaa alueensa työssäkäynnin keskuksena. Lisäksi Lapin kaivoshankkeet, Haparandabanan valmistuminen, Outokummun tuotannon kasvaminen, Kemin biodiesellaitoksen valmistuminen, satamaliikenteen kasvu sekä vähittäiskaupan vahvistuminen tulevat muokkaamaan Tornion elinkeinoelämän rakennetta. Elinkeinojen monipuolistuminen aiheuttaa toisaalta haasteita. Nykyisten sataman ja meriväylien sekä niille johtavat tie- ja ratayhteydet vaativat kehittämistä. Elinkeinoelämän osaamisvaatimukset muuttuvat mm. kaivosteollisuuden alihankinnan myötä, ja tähän on kyettävä vastaamaan sopivan koulutustarjonnan avulla. Tornion menestymiseen voidaan täten vahvasti vaikuttaa elinkeinopolitiikan avulla. Tornion kaupungin osaamis- ja elinkeinoympäristön kehittämisessä merkittävämpänä tavoitteena onkin elinkeinopolitiikan uudistaminen siten, että Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu, yritystoiminta pysyy aktiivisena ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Tornion nykytilan toimintaympäristöstä voi lukea tarkemmin liitteistä 4 ja 5a-5e. 5 ¹ Tornion yritysilmasto on todettu Suomen 15. parhaaksi (EK 2011) ² Työvoimaa kuvaava luku vuodelta 2011, yritysten lukumäärää kuvaava luku vuodelta 2009
Tornion elinkeinostrategian vaikuttavat sidosryhmät Tornion elinkeinostrategia Viranomaistahot ja muut julkiset toimijat Tornion kaupunki Elinkeinoelämän järjestöt ja yritykset Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Meri-Lapin TE-toimisto Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry Haparanda Stad (tillväxtenhet) Provincia Bothiensis Lapin ELY-keskus Lapin Liitto Finnvera Tornionlaakson neuvosto Crossborder Tornedalen Perämerenkaari (Bothnian Arc) Barentskeskus Finland Oy Pohjoiskalotin rajaneuvonta Outokaira Tuottamhan ry Länsstyrelse Norrbotten Muut TE-toimistot Barents Road Tekes MMM Työ- ja elinkeinoministeriö Vaikuttavuus Luottamushenkilöt ja viranhaltijat Tornion kaupungin palvelualueet Team Botnia Oy Tornion kaupungin (muut) toimialapalvelut Muut kunnat ja kaupungit 6 Huom. Toimijat on sijoitettu eri sektoreille satunnaisessa järjestyksessä, ylempi osa välitön ja suora vaikutus, alempi osa välillinen ja epäsuora vaikutus Vaikuttavuus Outokumpu Oy Tornion Yrittäjät ry Meri-Lapin Startti Oy Kemi-Tornion alueyrityspalvelut Länsipohjan Yrittäjät ry Meri-Lapin Matkailu Oy Tornion elävä kaupunkikeskusta ry Lapin kauppakamari Finanssilaitokset Företagarna i Haparanda Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Vaikuttavuus Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, Ammattiopisto Lappia, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Digipolis Oy Prometal JaloteräsStudio / OSKE Lapin korkeakoulukonserni: Lappian ohella Lapin yliopisto, Rovaniemen koulutuskuntayhtymä / Rovaniemen ammattikorkeakoulu Pohjoisen kulttuuri-instituutti Lapin matkailuinstituutti Multipolis ry LEO Lapin Osaamiskeskus Oulun yliopisto Luulajan tekninen yliopisto Peräpohjolan Opisto Ammattiopisto Luovi Humanistinen ammattikorkeakoulu HUMAK
Tornion elinkeinostrategian kolme painopistettä Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Verkostojen ja alueellisen yhteistyön hyödyntäminen vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden saavuttamiseksi Kohtaava koulutus ja osaaminen Yritysten tarpeita vastaava työvoima sekä monipuoliset opiskelumahdollisuudet Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Yrityslähtöiset elinkeinopalvelut sidosryhmien osaamista hyödyntäen 7
Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Painopisteen Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö tavoitteena on verkostojen ja alueellisen yhteistyön hyödyntäminen vetovoimaisuuden ja elinvoimaisuuden saavuttamiseksi Painopiste luo viitekehyksen koko elinkeinostrategialle. Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö painottaa alueyhteistyötä sekä suomalaisiin naapurikuntiin että rajan yli Haaparantaan. Yhteistyön ja kumppanuuden avulla voidaan luoda verkostoja ja sidosryhmiä, jotka parantavat torniolaisten yritysten toiminnallisia edellytyksiä ja tarjoavat hyvän markkinapaikan sekä elinvoimaisen ja vetovoimaisen asuinympäristön. Tämän toteuttamisessa myös Tornion kaupungilla on keskeinen rooli. Tornion maantieteellinen sijainti halutaan täysimittaisesti hyödyntää. Yritysten toiminnallisia edellytyksiä voidaan varmistaa monin tavoin. Torniossa on jo onnistuneesti rakennettu liiketoimintamahdollisuuksia palveluliiketoiminnalle (ostoskeskus), ja tämä konsepti tulisi ulottaa myös teolliseen liiketoimintaan, esimerkiksi yrityspuiston perustamisen kautta. Toiminnallisten edellytysten kohentamiseen liittyy myös kansainvälinen näkökulma, jota Torniossa on pyritty ajamaan toteuttamalla logistiikka- ja matkakeskushankkeet. Verkostojen ja alueellisen yhteistyön merkitys tulee lisääntymään. Kuntarakenteiden muutosuhkien alla sekä Lapin väestötilanteen heikentyessä Tornion kaupunki sekä lähialueet tulevat olemaan aikaisempaa keskeisemmässä roolissa ja voivat jopa muodostaa mahdollisia maakuntakeskustasoisia kaupunkiseutuja. Alueellisen ja seudullisen yhteistyön avulla voidaan varmistaa Tornion elinvoimaisuus myös tulevaisuudessa, esimerkiksi aitojen kumppaniverkostojen rakentamista hyödyntäen. Tämän lisäksi Torniolla on ainutlaatuinen etu moniulotteisen kansainvälisen verkoston rakentamiseen yhteistyössä Haaparannan kanssa. Tornion kaupungilla on keskeinen rooli elinkeinopolitiikan edunvalvojana. Kaupungin tehtävänä on varmistaa riittävä sekä soveltuva kaavoitus ja maankäyttö paikkakunnalle sijoittumista suunnittelevien yritysten tarpeisiin. Myös mm. liikenneinfrastruktuurin toimivuuden varmistaminen on elintärkeää. Lisäksi asukkaiden näkökulmasta keskeisessä kansainvälisessä toimintaympäristössä tukeudutaan Tornion kuntastrategiassa 2021 mainittuihin toimenpiteisiin. Elinkeinostrategian näkökulmasta monipuolinen elinkeinoelämä lisää Tornion vetovoimaisuutta asuinympäristönä. Hyvillä palveluilla voidaan houkutella asukkaita, jotka ovat osaltaan varmistamassa työvoiman saatavuutta sekä palveluliiketoiminnan kasvua. 8
Kohtaava koulutus ja osaaminen Painopisteen Kohtaava koulutus ja osaaminen tavoitteena on yritysten tarpeita vastaava työvoima sekä monipuoliset opiskelumahdollisuudet Painopiste luo Torniolle kilpailukykyisen aseman myös tulevaisuudessa varmistamalla yritysten olemassa olevan työvoiman osaamisen riittävän tason, turvaamalla uuden osaavan työvoiman sekä muodostamalla koulutusorganisaatioiden tukipalvelukokonaisuuden. Kohtaava koulutus ja osaaminen tekee Torniosta vetovoimaisen sekä yrityksille että asukkaille. Yritysten olemassa olevan työvoiman osaamisen varmistaminen tapahtuu täydennyskoulutuksen kautta koulutuskuntayhtymää sekä ammattikorkeakoulua hyödyntämällä. Soveltuvan koulutuksen toteuttamista varten on toteutettava yrityksille osaamistarvekartoitus (mitä osaamista ja koulutusta työyhteisö tarvitsee) sekä käynnistettävä osaamisohjelma. Uuden osaavan työvoiman turvaaminen on niiden mahdollisuuksien luomista, että valmistuvat opiskelijat voivat työllistyä alueelle. Tämän varmistaminen tarkoittaa ensisijaisesti Tornion elinkeinoelämää palvelevien koulutusalojen ja ohjelmien tarjoamista. Koulutusorganisaatioiden tukipalvelukokonaisuuksien muodostaminen tarkoittaa koulutusorganisaatioiden yhdessä rakentamaa palvelumallia, jossa määritetään yhteydenpito yrityksiin, räätälöidään tarkoituksenmukaiset koulutuspaketit sekä muut tarpeelliset tukipalvelut. Oppimisesta tulee osa yritysten liiketoiminnan kehittämistä, joka huomioi tulevaisuuden osaamistarpeet ja muuttuvat olosuhteet. Kohtaava koulutus ja osaaminen vaatii koulutusorganisaatioiden verkostoitumista uudella tavalla, uusia toimintamalleja luoden. Paikallisen elinkeinoelämän pärjääminen vaatii tässä yhteydessä laajemman alueellisen tai seudullisen näkökulman, samanaikaisesti Tornion erityispiirteen, tekniikan yksikön, painottamista ja hyödyntämistä paikkakunnan tuotannollisissa yrityksissä. 9
Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Painopisteen Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut tavoitteena on yrityslähtöiset elinkeinopalvelut sidosryhmien osaamista hyödyntäen Painopiste luo käytännön edellytykset alueen yrityksille toimia ja kasvaa kannattavasti. Tarjottavien yrityslähtöisten elinkeinopalvelujen kohdistaminen on tärkeää, sillä resurssit ovat niukat ja palveluiden tuleekin mahdollistaa liiketoiminnan kasvu, kansainvälistyminen ja rajan hyödyntäminen liiketoiminnassa sekä tuotteiden ja palveluiden konseptointi sekä liiketoiminnan terävöittäminen. Torniolaisten yritysten on voitava tehdä kannattavaa liiketoimintaa ja halutessaan kasvaa. Eri liiketoiminnan muodoille nämä tarkoittavat eri asioita: suurteollisuudessa, erityisesti terästeollisuussektorilla, on edelleen merkittävä rooli Tornion viennin veturina, jolloin kannattava liiketoiminta ja kasvu haetaan usein tuotekehityksen kautta. Palveluliiketoiminnassa kannattavuus ja kasvu liittyy usein liiketoiminnan tuotteistamiseen ja tätä kautta palvelukyvyn nostamiseen. Pk-yritysten on mahdollista hakea kasvua myös kehittämällä tuote- sekä palveluprosessejaan. Lisäksi eri toimialoilla on ristiin vaikuttamisen mahdollisuus, esimerkiksi suurteollisuuden viennin vaikutukset voidaan ulottaa pk-sektorille alihankinnan hyödyntämisen kautta. Tuotteiden ja palveluiden konseptointi sekä liiketoiminnan terävöittäminen voi usein olla tarpeen, ja tämä voi tarkoittaa esimerkiksi matkailussa ohjelmapakettien luomista (esim. moottorikelkkailu, kalastus) ja maaseutuelinkeinoista esimerkiksi lähiruoan jalostusarvon nostamista. Torniolaisilla yrityksillä on ainutlaatuinen sekä aito mahdollisuus kansainvälistymiseen. Kansainvälistymiseen tulisikin tarjota mahdollisuuksia, jotka usein voivat olla hyvin yksinkertaisia: esimerkiksi pk-yritysten sekä matkailun kohdalla eri rahoitusmuotojen saatavuuden varmistaminen voi olla riittävä toimenpide. Rajaa voidaan hyödyntää liiketoiminnassa sekä toiminnallisesti että rakenteellisesti. Toiminnallisesti voidaan puhua esimerkiksi posti- ja verkkokaupan myynnin lanseeraamisesta ja matkailun kohdalla rajasijaintia voitaisiin hyödyntää laajemmassa mittakaavassa tapahtumakeskuksena koko Barentsin alueella kahden maan markkinat on voitava hyödyntää käytännössä. Ulkomaisia matkustajia voidaan houkuteltava charteryhteyksillä ja matkailijat olisi saatava viipymään paikkakunnalla pidempään. Tässä myös markkinoinnin ja viestinnän toimenpiteillä on keskeinen merkitys. Kansainvälinen yritystoiminta tarvitsee tuekseen yrityspalveluita, jotka ovat riittävän täsmällisiä sekä yritysten yksilölliset tarpeet huomioivia. Palveluiden tulee olla sellaisia, että yritykset voivat hyödyntää niitä liiketoiminnassaan aidosti. 10
Sisällysluettelo LIITTEET Liite numero Aihealue Sivut Liite 1 Tornion elinkeinostrategiaprosessin eteneminen 12 Liite 2 Tornion elinkeinostrategian laatimisprosessissa mukana olleet tahot 13 Liite 3 Liite 4 Liitteet 5a 5e Liitteet 6a 6c Tornion Kaupunginvaltuuston päätös Tornion elinkeinostrategian hyväksymisestä Tornion kaupungin SWOT-analyysi elinkeinostrategian toteutumisen näkökulmasta Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna 16-20 Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT-analyysit 21-23 Liite 7 Tornion elinkeinostrategiatyön mahdollistajat 24 14 15 11
Liite 1. Tornion elinkeinostrategiaprosessin eteneminen Sidosryhmät Kaupunginhallitus ja valtuusto Team Botnia¹ I Sidosryhmäseminaari 19.10 Taustatyö Painopistealueet Seminaarin purku 20.10 Strategian työstö Nykytila-analyysi Painopisteiden tarkennus II Sidosryhmäseminaari 31.1 Painopisteiden työstäminen Strategian viimeistely Team Botnian hallitus 15.5 Kaupunginhallitus 21.5 Kaupunginvaltuusto 28.5 Toimenpidesuunnitelma Elinkeinostrategia valmis 28.5.2012 Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu 2011 2012 12 ¹ Team Botnia yhteistyössä ulkopuolisen asiantuntijan kanssa
Liite 2. Tornion elinkeinostrategian laatimisprosessissa mukana olleet tahot Henkilö Organisaatio Risto Alaheikka Matti Lankila Sampo Kangastalo Jarmo Lokio Pekka Pelttari Raimo Ronkainen Martti Holster Pentti Leipälä Leena Alalääkkölä Eero Pekkarinen Hannu Kalapudas Martti Kankaanranta Pekka Hacklin Tero Hyttinen Jouni Salmivirta Kaarina Aho Paula Aikio-Tallgren Hannu Alatalo Pentti Alaperä Esko Junno Erkki Tallgrén Markku Taramaa Mikko Ylitalo Petri Palviainen Anna Kuusela Team Botnia Oy Tornion kaupunki / Team Botnia Oy Tornion kaupunki Tornion kaupunki Tornion kaupunki Tornion kaupunki Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Lapin ELY-keskus, yritystoiminta, innovaatiot ja teknologia -yksikkö Länsipohjan Yrittäjät ry Tornion Yrittäjät ry, Insinööritoimisto 3D Hacklin Oy Meri-Lapin TE-toimisto Meri-Lapin TE-toimisto Ahotrans Oy Virvatuli-Valaisimet Oy Aitta Victoriatorilla / Mustaparta Tornion Osuuspankki Kauppakeskus Rajalla Tekniset Tornio Futop Oy Outokumpu Oyj Deloitte Y4 Oy (petri.palviainen@deloitte.fi) Deloitte Y4 Oy (anna.kuusela@deloitte.fi) 13
14 Liite 3. Tornion kaupunginvaltuuston päätös Tornion elinkeinostrategian hyväksymisestä
Liite 4. Tornion kaupungin SWOT-analyysi elinkeinostrategian toteutumisen näkökulmasta Sisäinen lähde (organisaatio) Edistää tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet (S) Aktiivinen elinkeinopolitiikka Tutkimus-, kehitys- ja koulutusyhteistyö Tornio-Haaparanta yhteistyö Vahva vientiteollisuus (erityisesti teräs ja jatkojalostus) Monipuolistuvat kaupan palvelut, rajan hyödyntäminen Hyvä yritysilmasto¹ Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet (W) Yksipuolinen elinkeinorakenne Rajalliset resurssit Työvoiman saatavuus ja sopivuus Rajoitetut liikenneyhteydet Markkinat etäällä Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Rajasijainti (kauppa, matkailu, liikenne ja logistiikka, kulttuuri, rajayhteistyö) Alueyhteistyö ja verkostot (Kemi, Rovaniemi, Oulu, Raahe, Pohjois-Ruotsi, Barentsin alue) Liikenneyhteyksien kehittäminen Logistisen aseman vahvistaminen Kaivos- ja muut hankkeet Barentsin alueella Uhat (T) Julkinen talous, valtion virastojen poistuminen Elinkeinoelämän kilpailukyky, markkinat etäällä Koulutusmahdollisuuksien heikentyminen (erityisesti ammattikorkeakoulut), nuorten aikuisten poismuutto Liikenneyhteyksien heikkeneminen, meri- ja lentoliikenteen supistuminen Viranomaismääräysten aiheuttamat kustannuslisät 15 ¹ Lähde: EK:n tutkimus 2011, jossa Tornion yritysilmasto todettiin Suomen 15. parhaaksi
Liite 5a. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion kaupungin osaamis- ja elinkeinoympäristön kehittämisessä merkittävämpänä tavoitteena on elinkeinopolitiikan uudistaminen siten, että Tornion elinkeinorakenne monipuolistuu, yritystoiminta pysyy aktiivisena ja työpaikkaomavaraisuus kasvaa. Tornion kaupungin taloustilanne on tiukentunut ja sen ennustetaan edelleen tiukentuvan. Tästä huolimatta Torniossa on onnistuttu säilyttämään peruspalveluiden kohtuullinen taso. Tornio kohtaa muun yhteiskunnan ja kuntasektorin rinnalla kasvavia haasteita, joita ovat taloudellinen taantuma, työttömyys, väestön ikääntyminen ja kiristyvä kilpailu. Viime vuosien toimintaympäristön muutosta leimaavat seuraavat tekijät: o o o Julkisen palveluverkon tiivistyminen keskustan tuntumaan Monipuoliset koulutus-, kulttuuri ja liikuntapalvelut Haaparannan kanssa tarjottuna Rajalliset vapaa-ajan (kulttuuri, urheilu ja viihdetarjonta) mahdollisuudet nuorille ja nuorille aikuisille Elinkeinoelämän muutosta tulevat johtamaan lähivuosina mm. Outokummun investointiohjelmat, Kemin biodiesellaitos, Kromilaakson yritysalue sekä Haparandabanan rautatie. Tornion tavoite on olla Barentsin alueen solmukohta, jolla on toimivat logistiset yhteydet (mm. TEN-T yhteydet: Bothnian Corridor, EU Northern Axis (Narvik-Kiina), Itämeren moottoritie (meri)). Elinkeinorakenne Liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Tornion kaupungin toimintaympäristö Väestörakenne Koulutus- ja palvelurakenne 16
Liite 5b. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion elinkeinorakenne Tornion elinkeinorakenne (2007) Tornion työpaikat toimialoittain 1993-2009 Teollisuus Julkiset palvelut Muut Kaupan ala Rakentaminen Maa- metsä- ja kalatalous Tornion elinkeinorakenne Tornion kaupunki yhdessä Kemin kanssa on maakuntatason keskus, jossa vuonna 2010 oli 9061 työpaikkaa (TOL 2008) ja huoltosuhde oli 1,47 (vrt. koko maa 1,24). Tornion työpaikoista on palveluissa 52,4% (vrt. koko maa 69,9%), jalostuksessa 42,3% (25,1%) ja maataloudessa 2,8% (3,9%). Tornion työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2007 102,6, ja Torniota voidaan pitää alueensa työssäkäyntikeskuksena. Tornion keskeisimpiä toimialoja on teollisuus, joista erityisesti terästeollisuussektori (Outokumpu) on kaupungissa merkittävä työntekijä. Muita tärkeitä toimialoja ovat koko 2000-luvun voimakkaasti kasvanut kaupan ala, matkailu sekä taloteollisuus (mekaaninen puu). Torniossa on myös elintarviketuotantoa (maito, liha). Tällä hetkellä etenkin matkailussa on havaittavissa runsaasti potentiaalia mm. rajayhteistyön lisäämisen kautta. Alueen suurimpia työnantajia ovat mm. Outokumpu, Tornion ja Haaparannan kaupungit, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia (sisältäen ammattikorkeakoulun sekä ammattiopiston), Nanso sekä IKEA. Tornion elinkeinorakenne on monipuolistunut viime vuosina, ollen kuitenkin edelleen hyvin teollisuuspainotteinen. Muita keskeisiä kehitettäviä toimialoja ovat kauppa, matkailu, sekä liikenne- ja logistiikkapalvelut. Näiden alojen kasvu on seuraus siitä, että Tornion elinkeinojen kehittämisen kärjet ovat viime vuosina terästeollisuuden ja siihen liittyvän jatkojalostuksen kehittäminen sekä kaupan ja matkailun toimialojen kehittäminen. Tornion yrityskanta on kasvanut 2000-luvulla ja oli vuoden 2009 lopussa 1 348. Varsinkin rakennusalan yritysten määrä on ollut 2000-luvun puolestavälistä lähtien vahvassa kasvussa. Tornion elinkeinoelämän näkymät ovat positiiviset. Outokummun tuotannon kasvattaminen, Kemin biodiesellaitos, satamaliikenteen kasvu ja monipuolistuminen, infrastruktuurin kehittyminen ja monipuolistuminen sekä vähittäiskaupan vahvistuminen lisäävät Tornion elinkeinoelämän elinvoimaisuutta. Lisäksi Barentsin alueen kaivos-, energia- ja logistiikkahankkeet tuovat torniolaisille yrityksille runsaasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. 17 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; www.tornio.fi; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto
Tornio Liite 5c. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion väestörakenne Tornion sekä Lapin maakunnan väestö 1980-2010 ja ennuste 2011-2040 ennuste Tornio Lapin maakunta Lapin maakunta Tornion väestörakenne Tornion kaupungin väkiluku on kasvanut maltillisesti 2000-luvun alusta saakka (vuoden 2010 lopussa väkiluku 22 513). Tornion väkiluvun ennustetaan kasvavan hienoisesti ainakin 2040-luvulle saakka (GAGR 0,2%). Lapin väestöennusteiden kääntäminen positiiviseksi edellyttää sekä syntyvyyden lisääntymistä että muuttotappion kääntymistä muuttovoitoksi. Lisäksi kaivosteollisuuden vaikutuksia väestömäärän kehittymiseen on vielä vaikea arvioida. Tornion väestönkehitys on kuitenkin ollut 2000-luvulla pääosin myönteistä ja poikennut Tornio-Kemi-Haaparanta kaupunkialueen ja Lapin yleisestä kehitystrendistä. Torniossa erityisesti yli 65-vuotiaiden määrän odotetaan lisääntyvän huomattavasti samalla aikavälillä (+57%). Kaupungin väestönkehitys on perustunut luonnolliseen väestönlisäykseen sekä maahanmuuttoon mutta Tornion haasteena on edelleen työikäisten määrän vähentyminen. Tornion työpaikat yhteensä 1990-2009 Yrittäjät Muut Lapissa työvoimasta on määrällistä ylitarjontaa korkean työttömyyden johdosta. Lisäksi, myös Tornion tapauksessa, ongelma on se, että työmarkkinoiden toimivuus on heikko koska tarjonta ja kysyntä eivät kaikilta osin kohtaa. Tornion työvoiman koko joulukuussa 2011 oli 10 356 henkilöä. Tornion työttömyysaste samana aikana oli 12,1% (työttömänä 1 256 henkilöä) ja avoimia työpaikkoja oli 98. Tornio on kärsinyt työttömyydestä koko maan keskiarvoa kovemmin erityisesti nuorisotyöttömyyden kohdalla, ja joulukuussa 2011 työttömistä 300 henkilöä oli alle 25-vuotiaita, yli 50-vuotiaita 440 henkilöä ja pitkäaikaistyöttömiä sekä vajaakuntoisia yhteensä 404 henkilöä. Tornion haasteena tulee olemaan työvoiman saatavuus, erityisosaamisen puute sekä rekrytointiongelmat. Tornion kaupunki on kuitenkin käynnistänyt useita ohjelmia väestöön liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi, kuten esimerkiksi ikääntymispoliittinen strategia, nuorisopoliittinen ohjelma sekä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma. 18 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; www.tornio.fi; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto
Liite 5d. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Kotimaan liikenne 1400000,0 1200000,0 1000000,0 800000,0 600000,0 400000,0 200000,0,0 2173n2173ral 2160n2160ral 2146n2146ral 2132n2132ral 2119n2119ral 2105n2105ral Tornion sataman tuonti ja vienti (tonneina) 2000-2010 Tuonti Vienti Kemi-Tornio lentokentän matkustajat 2005-2011 Kansainvälinen liikenne Kotimaan liikenne 1908n1908ral 1906n1906ral 1905n1905ral 1904n1904ral 1902n1902ral 1901n1901ral 19 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; www.tornio.fi; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto, Rajavartiolaitos Kansainvälinen liikenne Tornion liikenneyhteydet ja infrastruktuuri Tornion vahvuus on sen maantieteellinen sijainti monien kulkureittien äärellä. Erityisesti pohjoiset toiminnallis-taloudelliset yhteistyöalueet, kuten Perämerenkaari ja Barents, tuovat uusia yhteistyön ja verkostoitumisen mahdollisuuksia. Tornio on useiden liikennevirtojen solmukohdassa, kuten maantiet, lento- ja raideliikenne sekä satama. Maaliikenteen rajanylityspaikkojen lisäksi Torniossa on Suomen ainoa rautatieyhteys Ruotsiin. Tornion liikennejärjestelmän tila vastaa pääosin nykyisiä tarpeita mutta esimerkiksi väestön ikääntyminen luo haasteita julkisen liikenteen peruspalvelutason säilyttämiselle. Lisäksi puutteet rautatieliikenteen ja lentoliikenteen täsmällisyydessä, vuorotiheydessä ja lippujen hinnoittelussa aiheuttavat paineita liikenneyhteyksien monipuolistamiseen. Lisäksi meriliikenteen uhkana mahdollinen rikkidirektiivi. Lapin ja Norrbottenin kaivoshankkeiden toteutuminen, Haparandabanan valmistuminen sekä Tornio-Kolari radan peruskorjaus tulevat edelleen vahvistamaan Tornion asemaa liikenneyhteyksien keskiössä. Toisaalta ne tulevat vaatimaan nykyisten satamien ja meriväylien sekä niille johtavien tie- ja ratayhteyksien kehittämistä. Lisäksi käynnissä on runsaasti muita hankkeita, kuten TEN-T yhteydet: Bothnian Corridor, EU Northern Axis (Narvik-Kiina) sekä Itämeren moottoritie (meri). Tornion rajanylityspaikkojen kautta arvioidaan kulkevan vuosittain noin 14 miljoonaa henkilöä ja Tornio on Suomen vilkkain kansainvälinen rajanylityspaikka henkilöliikenteessä (lähde: Tornion kaupunki). Asuinympäristön näkökulmasta Tornio on monipuolisen asuinympäristön tarjoava kaupunki. Viime vuosina sisäisessä väestönkehityksessä on ollut suuntauksena väestön tiivistyminen keskeiselle kaupunkialueelle (noin 73% kunnan asukkaista). Asuinympäristön peruslähtökohdat ovat kestävän kehityksen mukainen alue- ja yhdyskuntarakenne, jota ollaan tiivistämässä yleiskaavan (2021) mukaisesti. Tornion tavoitteena on toimiva kaksoiskaupunkiyhteistyö, jonka päämääränä on toiminnallinen ja rakenteellinen yhdentyminen Haaparannan kanssa. Tornion tavoitteena on olla aktiivinen verkostotoimija ja sillanrakentaja laajentamalla Kemi-Tornio alueen yhteistyötä esimerkiksi palveluiden järjestämisessä Perämerenkaaren ja Tornionlaakson suuntaan.
Liite 5e. Tornio toimintaympäristönä elinkeinopoliittisesta näkökulmasta tarkasteltuna Tornion palvelu- ja koulutusrakenne Tornion palvelu- ja koulutusrakenne Julkisten palveluiden rakenteellinen muutos tulee vaikuttamaan myös Tornion toimintaympäristöön. Mm. mahdollinen kuntauudistus tuovat haasteita palveluiden ja toimintatapojen uudistamiselle ja tarve erilaisten uudenlaisten yhteistyömuotojen kuntien välillä sekä valtioon lisääntyy. Tornion tavoitteena tulevaisuudessakin on tarjota riittävät ja toimivat julkisen sektorin peruspalvelut. Erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelut tulevat vaatimaan erityishuomiota. Tornion kaupungin väestön koulutustaso on muuta maata alhaisempi ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita on keskimääräisesti enemmän kuin muualla maassa. Perusasteen jälkeisen tutkinnon on suorittanut Torniossa 64,7 % väestöstä (koko maa 64,8%), keskiasteen tutkinnon 43,4% (38,5%) ja korkeaasteen tutkinnon 21,4% (26,2%). Tornion koulutustaso vastaa kuitenkin kaupungin elinkeino- ja työpaikkarakennetta suhteellisen hyvin ja kaupungissa koulutuksen ulkopuolelle jää suhteellisen harva (17-24 vuotiaista 9,4% vuonna 2008, vrt. koko maa 11,8%). Torniossa on suhteellisen monipuolinen koulutustarjonta (esim. kaksi ammattikorkeakoulua Kemi-Tornion AMK ja humanistinen ammattikorkeakoulu) ja useita oppilaitoksia sekä yhteistyötä Lapin korkeakoulukonserniin sekä Oulun yliopistoon. Esimerkiksi Ammattiopisto Lappia tarjoaa opiskelupaikan lähes 4 000:lle opiskelijalle ja vastaa täten myös elinkeinoelämän monipuolistumisen aiheuttamaan tarpeen jo työelämässä olevien kouluttamisesta (mm. aikuiskoulutuksen kautta). Koulutuksen jatkuvuuden varmistaminen on paikoitellen epävarmaa, jolloin seudun koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden toimiva yhteistyö muiden alueen koulutusinstanssien kanssa on olennaista. Yhteistyö tarkoittaa avointa keskusteluyhteyttä opiskelijoihin, elinkeinoelämään sekä Tornion kaupunkiin. Lisäksi on tärkeää, että tarjottava koulutus tarjoaa kannusteita yrittäjyyteen ja joustavia yhteistyömahdollisuuksia elinkeinoelämän ja opiskelijoiden välillä. 20 Lähde: Tornion kuntastrategia 2021; Tilastokeskus; www.tornio.fi; Finavia; Suomen Satamaliitto; VR; Liikennevirasto; Lapin Liitto
Liite 6a. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Keskeinen kansainvälinen toimintaympäristö Sisäinen lähde (organisaatio) Edistää tavoitteiden saavuttamista Vahvuudet (S) Tornion sijainti ja liikenneyhteydet mahdollistavat kansainvälisen kauppapaikan luomisen Tornion sijainti tarjoaa raaka-aineet läheltä Kaupan ala on kehittynyt ja vahvistunut viime vuosina Torniota voidaan pitää alueen kaupan keskuksena Torniossa on vahva teollisuusperinne sekä vahva pk-sektori Uusille yrityksille on jo tarjolla uusia liiketoiminta-alueita, kuten pk-yrityksille Kromilaakso Hyvät seudulliset yrityspalvelut Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Heikkoudet (W) Markkinat etäällä Yritystoiminnan yksipuolisuus sekä yritystoiminnan luontaisten jatkajien puute Matkailijoille vähäiset yöpymismahdollisuudet (uuden hotellin tarve) Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Sijainnin hyödyntäminen entistä paremmin (raja, Barentsin keskus ) Teräksen jatkojalostuksen kehittäminen Luonnonvarojen hyödyntäminen Innovaatio- ja tuotekehitystoiminnan hyödyntäminen Yritysten tehokkaampi lähialueyhteistyö kasvattaisi asiakaskuntaa, toisi uusia toimijoita paikkakunnalle sekä kasvattaisi edelleen Tornion vetovoimaa kaupan tarjoamakeskittymänä. Rajattoman rajan hyödyntäminen matkailutarjonnan kehittämisessä (mm. ohjelmatarjonta, moottorikelkkareitit) Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Globaalit tekijät Yritystoiminnalle asetettavat rajoitteet, mm. rikkidirektiivi Yrittäjien houkuttelu Energian hinta 21
Liite 6c. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Kohtaava koulutus ja osaaminen Edistää tavoitteiden saavuttamista Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Sisäinen lähde (organisaatio) Vahvuudet (S) Alueella monipuolinen ammatillinen, korkeakoulu- ja aikuiskoulutus Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta toimii alueella ja verkostoissa Teolliset palvelut hyviä Toimiva yhteistyö aluekehitysviranomaisten kanssa Osaamisresurssit voidaan helposti kohdentaa esim. pkyrityksille räätälöityjen koulutuksien kautta, joita voidaan tuottaa yhteistyössä paikallisten koulutuslaitosten kanssa (myös jatkokoulutus) Heikkoudet (W) Osaamisresurssien saatavuus sekä nykyisiltä että uusilta toimialoilta tulee varmistaa Osaamisresurssien täydentämiselle, erityisesti kielitaidon (suomi, ruotsi, englanti, venäjä) osalta tarvetta tällä hetkellä kielikoulutus liian yksipuolinen Koulutuksen ja alueen kysynnän kohtaaminen Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Osaava, korkeatasoinen työvoima (kansainvälistä osaamista tulee lisätä) Uudet toimialat, kuten kaivosteollisuus yms. suurinvestoinnit Alueen vetovoiman parantaminen Yksityiskohtaiselle erityisosaamiselle tulee tarvetta Lähialueyhteistyö Nopea reagointikyky rakennemuutoksiin Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Kaupan alan osaamisresurssien vähäisyys Opetusministeriön leikkausuhat EU-rahoituksen päätösten keskittyminen 22
Liite 6b. Tornion elinkeinostrategian painopisteiden SWOT analyysit Kasvun mahdollistavat elinkeinopalvelut Edistää tavoitteiden saavuttamista Vaikeuttaa tavoitteiden saavuttamista Sisäinen lähde (organisaatio) Vahvuudet (S) Tornion hyvä sijainti Liikenne ja logistiikka on sujuvoitunut: rautatie, lentoliikenne, Kyläjoen maalogistiikkakeskus sekä moottoritie Tornio Oulu (jatkossa myös Tornio Luulaja) voivat mahdollistaa Tornio- Haaparannan nousun laajemman vaikutusalueen solmukohdaksi Uusi yritysalue Kromilaakso Runsaasti kulttuuri- sekä liikunta-/ urheilumahdollisuuksia Heikkoudet (W) Kaavoituksen laajentamiselle voi olla tarpeita erityisesti suurteollisuudessa ja kaavoitusmahdollisuuksia tulisi tarjota keskeisiltä sijaintipaikoilta Liikenneväylien kehittämisessä paineita, esim. Kemin ja Tornion satamat (mm. kaivoshankkeiden myötä), maa- sekä raideliikenne Palveluverkon monimuotoistumista tulee edelleen tukea Ohjelmatarjontaa tulee kehittää (esim. urheilu-, musiikki- ja teatteritapahtumat) tulevat vaatimaan uutta infrastruktuuria (rakennukset), joka tulee huomioida kaupunkisuunnittelussa Pääomien niukkuus Ulkoinen lähde (ympäristö) Mahdollisuudet (O) Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaympäristössä tulee tapahtumaan lähivuosina runsaasti muutoksia, jotka tarjoavat uudenlaisia liiketoiminnan ja kasvun mahdollisuuksia: kaivoshankkeet (Pohjois-Suomi ja Ruotsi), öljy- ja kaasuhankkeet Jäämerellä, Kemin biodiesellaitos ja Pyhäjoen ydinvoimala. Raideliikenne Kansainväliset mahdollisuudet Uusi multiareena På Gränsen alueelle mahdollistaa laajempien tapahtumien järjestämisen (siirretty) Bothnian Corridor Tornion elinkeinopalvelut (elinkeino- ja innovaatiokeskus) Uhat (T) Paikkakunnan vetovoimaisuus / brändi Lentoliikenteen väheneminen / lakkauttaminen 23
Liite 7. Tornion elinkeinostrategiatyön mahdollistajat Tornion elinkeinostrategiatyö on rahoitettu Lapin ELY-keskuksen sekä Euroopan unionin toimesta. 24