Kasvatustieteiden tiedekunnan strategia 2020

Kasvatustieteiden tiedekunnan strategia 2020

2 SISÄLLYS Kasvatustieteiden tiedekunta 2020 3 1 Tiedekunta tänään 4 1.1 Toimintaympäristö 4 1.2 Vahvat osaamisalat 5 2 Peruskoulutuksen vahvuudet strategiset tavoitteet 5 2.1 Tavoitteena tutkintojen houkuttelevuus ja arvostus 6 2.2 Kasvatustieteiden perustutkintokoulutuksen profiloituminen 7 2.2.1 Osaamisen ja aktiivisuuden vahvistaminen jatkuvan oppimisen kulttuurissa 7 2.2.2 Mediakasvatuksellinen osaaminen 8 2.2.3 Monipuolisen ja laaja alaisesti pätevän opettajakunnan kouluttaminen 8 2.2.4 Valmiudet tasa arvotyöhön ja sukupuolikulttuurien aloille 9 2.2.5 Globaalikasvatus kansainvälistymisen ja yhteistyön vahvistajaksi 10 3 Jatkotutkintokoulutuksen vahvuudet strategiset tavoitteet 10 4 Tutkimustoiminnan vahvuudet strategiset tavoitteet 11 4.1 Oppimisen, opiskelun ja opetuksen tutkimuskeskus OUNAS 11 4.2 Mediapedagogiikkakeskus 12 4.3 Naistutkimusyksikkö 13 4.4 Arktisten alueiden hyvinvointitutkimus 13 4.5 Julkaisutoiminta 13 5 Aikuiskoulutuksen ja palvelutoiminnan vahvuudet strategiset tavoitteet 14 Hyväksytty kasvatustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa 23.10.2007

3 2020 Osaava, kehittyvä ja aktiivinen ihminen elinvoimaisessa Pohjois Suomessa OPET TAJAN KOU LUTUS MEDIA KASVA TUS AIKUIS KASVA TUS JA KASVA TUS TIEDE NAIS TUTKI MUS Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkimus, opetus, aikuiskoulutus, palvelutoiminta LAPIN YLIOPISTO YMPÄRISTÖ ARKTISUUS LUONTO KULTTUURI IHMINEN, YHTEISÖ JA YHTEIS KUNTA ELINKEINOELÄMÄ MATKAILU PALVELUT, HALLINTO KOULUTUS POROTALOUS, KAI VOST. ELÄMYSTEOLLISUUS LAPPI POHJOISUUS GLOBALIUS Kasvatustieteiden tiedekunta 2020

4 1 Tiedekunta tänään 1.1 Toimintaympäristö Historia: Opettajankoulutuksen siirryttyä yliopistoihin Tornion ja Kemijärven seminaarit lakkautettiin vuonna 1970. Pula pätevistä opettajista Lapissa paheni, ja Rovaniemellä oli käynnistettävä Oulun yliopiston alainen väliaikainen opettajankoulutuslaitos syksyllä 1975. Luokanopettajien koulutuksen ohella aloitettiin myös vieraiden kielten, matemaattisten aineiden ja äidinkielen opettajien auskultointi eli opetusharjoittelu. Oulun yliopiston filiaalina alkanut opettajankoulutuslaitos siirtyi vuonna 1979 Lapin korkeakoulun kasvatustieteiden osastoksi. Aluksi osasto toimi opettajankoulutuslain mukaisena opettajankoulutusyksikkönä. Lapin korkeakoulu muuttui yliopistoksi ja osastosta muodostettiin kasvatustieteiden tiedekunta vuonna 1992. Reilun 30 vuoden aikana opettajankoulutusyksikön toiminta on laajentunut monipuoliseksi ja aktiiviseksi kasvatustieteellisen koulutuksen ja tutkimuksen tarjoajaksi ja kehittäjäksi. Koulutusohjelmat: Kasvatustieteiden tiedekunnassa on neljä koulutusohjelmaa: luokanopettajakoulutus sekä koulutusohjelmat, joissa pääaineina ovat joko kasvatustiede, aikuiskasvatus tai mediakasvatus. Lisäksi tiedekunnassa on naistutkimuksen maisteriohjelma. Tiedekunnan aikuiskoulutusta koordinoiva opetus ja kasvatusalan täydennyskoulutusyksikkö järjestää aikuis ja ammatilliseen koulutukseen suuntautuneita opettajan pedagogisia opintoja, erillisiä aineenopettajakelpoisuuden pätevöittämisopintoja sekä muuta kasvatusalan täydennyskoulutusta. Resurssit: Tiedekunnan opetus ja tutkimusvirkoja on 42 henkilökunnan kokonaismäärän ollessa noin 70. Lisäksi tiedekunnan alaisuudessa toimii harjoittelukoulu. Hakijamäärät: Aloituspaikkoja on 136 ja ne jakaantuvat pääaineittain seuraavasti: luokanopettajakoulutus 64, aikuiskasvatus 20, kasvatustiede 32 ja mediakasvatus 20. Hakemuksia on viime vuosina jätetty noin 1200 1300 siten, että luokanopettajakoulutukseen hakijoiden määrä on ollut 700 800. Perustutkinnot: Vuonna 2006 kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistui 123 maisteria, kun tutkintotavoite oli 111 maisteria. Tiedekunnassa suoritettujen perustutkintojen keskimääräinen suorittamisaika on ollut 4,5 vuotta, sen ollessa muualla keskimäärin 5 6 vuotta. Jatkotutkinnot: Vuonna 2006 kasvatustieteiden tiedekunnasta valmistui 8 tohtoria eli puolet enemmän kuin oli tavoitteena. Tutkimus: Tutkimustoiminta perustuu henkilökunnan monipuolisiin kasvatusalan opetusta tukeviin intresseihin sekä verkostoitumiseen niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisesti. Tutkimustyö nojautuu vahvasti vuonna 2005 tiedekuntaan perustettuihin sisäisiin ja oman henkilökunnan organisoimien tutkimusyksiköiden toimintaan, joita ovat naistutkimusyksikkö, mediapedagogiikkakeskus sekä oppimisen, opiskelun ja opetuksen tutkimuskeskus (OUNAS). Vuonna 2007 ulkopuolisella rahoituksella työskenteleviä tutkijoita on 8 henkilöä. Yhteiskunnallinen palvelutoiminta: Tiedekunnassa on oma täydennyskoulutusyksikkö, joka on aktiivinen täydennys, lisä ja pätevöittämiskoulutuksen tarjoaja Lapin läänissä huolehtien kasvatusalan perus ja täydennyskoulutuksen jatkumosta. Tiedekunnan täydennyskoulutukseen osallistui 740 ihmistä vuoden 2006 aikana.

5 1.2 Vahvat osaamisalat Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan vahvoja osaamisalueita ovat opettajankoulutus, kasvatus ja aikuiskasvatustiede, mediakasvatus ja naistutkimus. Opettajankoulutuksella on Lapin yliopistossa pitkä historia ja sillä on Lapin läänin alueelle tärkeä yhteiskunnallinen merkitys sen vastatessa opettajatarpeeseen pohjoisen alueen erityispiirteet huomioivalla koulutuksella. Opettajankoulutus on suosittu opiskeluala ja noin puolet hakijoista tulee Lapin läänistä. Paikallisen opettajankoulutuksen merkitystä kuvaa se, että puolet valmistuneista opettajista sijoittuu Lapin läänin alueelle. Kasvatus ja aikuiskasvatustieteen koulutus ja tutkimustoiminta vastaavat Pohjois Suomen ihmisten, koulutussektorin, hallinto ja palveluosaamisen sekä elinkeinoelämän koulutus ja kehittämistarpeisiin. Elinikäisen oppimisen tavoite ja aikuiskoulutuksen lisäämistarpeet Lapissa edellyttävät kasvatus ja aikuiskasvatustieteen painopisteiden täsmentämistä, samoin korkeakouluopetuksen pedagogista kehittämistä. Mediakasvatuksen opetus ja tutkimus kohdistuvat verkko opetuksen, opiskelun ja oppimisen sekä multimediaviestinnän suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Yhteistyössä eri oppilaitosten ja yritysten sekä alueellisten toimijoiden kanssa hankkeistetaan innovatiivisia ratkaisuja niin harvaanasuttujen, perifeeristen alueiden ongelmien ratkaisemiseksi kuin opetuskäytön palvelemiseksi. Naistutkimuksen opetusta ja tutkimusta on järjestetty kasvatustieteiden tiedekunnassa yhteistyössä eri oppiaineiden kanssa vuodesta 1989 ja vuodesta 2005 lähtien kasvatustieteiden tiedekuntaan perustetussa naistutkimusyksikössä. Tutkimusalan tausta on naisten oikeuden parantamisessa, mutta nykyään opetus ja tutkimus kohdistuvat laajasti sukupuolen ja muunlaisten ihmisen välisten erojen merkitykseen ihmisten elämässä, politiikassa, organisaatioissa ja kulttuurisesti. Naistutkimusta on mahdollista opiskella sivuaineena tai maisteriohjelmassa. 2 Peruskoulutuksen vahvuudet strategiset tavoitteet opintojen sujuva eteneminen, opintojen ohjauksen ja organisoinnin toimivuus, tutkintojen tuottaminen kustannustehokkaasti suositut koulutusalat, erityisesti opettajankoulutus valtakunnallinen valintayhteistyö (VAKAVA hanke) koulutusohjelmien, erityisesti opettajankoulutuksen myönteinen palaute menestyminen valtakunnallisessa kasvatusalan pro gradu tutkielmien tunnustusten jaossa mediakasvatus ainoana pääaineena suomalaisessa yliopistokentässä naistutkimuksessa erillinen maisteriohjelma sekä HILMA naistutkimuksen yliopistoverkosto globaalikasvatuksen vahvistaminen peruskoulutuksessa pohjoisen alueen erityispiirteiden huomioiminen opetussuunnitelmissa perustutkintoa suorittavien osallistaminen tiedekunnan tutkimus ja kehityshankkeisiin

6 2.1 Tavoitteena tutkintojen houkuttelevuus ja arvostus Tiedekunnan tavoitteena on säilyttää ja vahvistaa asemaansa kasvatusalan houkuttelevana ja arvostettuna yliopistokouluttajana Suomessa sekä kansainvälisesti. Tutkintojen tulee vastata työelämän tarpeisiin ammatillisten tavoitteiden osalta, antaa tieteelliset valmiudet jatkotutkintoihin sekä toimia jatkuvan oppimisen ja sivistyksen virittäjänä Pohjois Suomessa. Perustutkintokoulutuksen tarjoamaa kasvatustieteellistä osaamista vahvistetaan arvioimalla ja uudistamalla oppimis, opiskelu ja opetusprosesseja sekä kiinnittämällä huomiota niiden laatuun. Opetussuunnitelmia kehitetään siten, että ne täyttävät hyvin valtakunnalliset kasvatusalan kriteerit sekä profiloituvat huomioiden pohjoisen alueen erityispiirteet ja alueellisen kehityksen vaatimukset. Perustutkintokoulutuksessa pyritään tiivistämään yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa muun muassa koulutusohjelmiin kuuluvaa pakollista työelämäharjoittelua kehittämällä sekä integroimalla opinnäytetöitä alueellisesti merkittäviin kehittämishankkeisiin. Luokanopettajakoulutuksen ohjattua harjoittelua toteutetaan pääosin harjoittelukoululla sekä kenttäkouluissa. Molemmissa korostetaan uusien oppimisympäristöjen ja pedagogisten käytäntöjen kehittämistä ja kokeilua. Opetusharjoittelua arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti tiedekunnan ja harjoittelukoulun sekä pohjoisen alueen koulutoimen kanssa, Pohjoismaat mukaan lukien. Perustutkintoon tulevat opiskelijat muodostavat heterogeenisen ryhmän ja aiempien opiskelukokemusten kirjo on yhä suurempi. Tästä syystä opiskelijoiden opinto ohjausta tehostetaan. Vastuu opintojen tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta ei ole vain opiskelijalla, vaan myös opetuksesta vastaavilla opettajilla. Henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laadintaa ohjataan ja tuetaan, ja opiskelijan oikeutta saada ohjausta, neuvontaa ja tukea pidetään jokaisen yliopisto opettajan työssä perusasiana. Yliopisto opiskelun kriittisistä vaiheista selviytymistä edistetään ohjaukseen ja tiedottamiseen panostamalla siten, että jokaisen perusopiskelijan opintopolku olisi mahdollisimman suotuisa. Yliopisto opiskelun tavoitteena on ammatillisten ja tieteellisten koulutustavoitteiden ohella entistä enemmän myös opiskelijan henkilökohtaisen kasvun tukeminen. Henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa otetaan huomioon aiemmin hankittu osaaminen. Opetussuunnitelman toteuttamisen ytimenä on aktivoiva pedagoginen toiminta, jossa opiskelijoiden omaa oppimista ja opiskelupanosta edistävät yhteistoiminnalliset työtavat, virtuaaliset oppimisympäristöt sekä opetus ja tutkimushenkilöstön asiantunteva ja itseohjautuvuutta edistävä toiminta. Perustutkinto opiskelijoiden mahdollisuuksia osallistua tutkimus ja kehittämishankkeisiin lisätään entisestään. Opiskelu kytkeytyy tutkimus ja kehittämishankkeisiin, jotka vaativat monitieteistä osaamista ja ovat alueellisesti merkittäviä muun muassa sosiaalisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä yrittäjyyden ja elinkeinoelämän, erityisesti matkailu ja elämysteollisuuden näkökulmasta. Perustutkintokoulutuksessa ja hanketoiminnassa tehdään yhä enemmän yhteistyötä muiden tiedekuntien ja korkeakoulujen kanssa. Perustutkinto opiskelijoiden valintajärjestelmää uudistetaan. Tiedekunta on mukana kasvatusalan valtakunnallisessa valintahankkeessa (VAKAVA hanke), jossa kehitetään yhteistä valintakoejärjestelmää koko kasvatusalalle. Opiskelijavalintojen kehittämiseen liittyy tulevina vuosina myös yhteishakujärjestelmän käyttöönotto ja sen sähköiset palvelut. Perustutkinto opiskelijoiden ohjauksessa pyritään myös siihen, että yhä useampi opiskelija suorittaisi osan opinnoistaan kansainvälisessä vaihdossa. Tämä tulee huomioida opetussuunnitelmien kehittämisessä ja yhteistyöoppilaitosten valinnassa, jotta vaihdossa suoritetut opinnot voidaan joustavasti hyväksyä tutkintoon kuuluviin opintoihin. Tiedekunta kehittää englanninkielistä opetustarjontaa vaihto opiskelijoille ja vieraskielisten tutkinto opiskelijoiden rekrytoimista. Lisääntyvä määrä kansainvälisiä opettajaopiskelijoita suorittaa opetusharjoittelun opintoja harjoittelukoululla.

7 Naistutkimuksessa voidaan myös suorittaa 24 opintopisteen kokonaisuus englanninkielisiä opintoja. Samoin mediakasvatuksen koulutusohjelmaan sisältyy englanninkielisiä opintojaksoja. Tiedekunnassa on kehitetty globaalikasvatusta uutena englanninkielisenä osaamisalana pyrkien vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin sekä kestävän kehityksen kasvatukseen. Tiedekunnan perusopetuksessa pyritään ottamaan huomioon monipuolisesti tasa arvoon liittyvät kysymykset. Tiedekunta on tässä valtakunnallisesti edelläkävijä, sillä opettajankoulutuksen opetussuunnitelmassa on jo nyt tasa arvoon liittyviä opintosisältöjä. Syksyllä 2007 opetusministeriö on käynnistänyt suunnittelun, jonka tarkoituksena on laatia hankesuunnitelma tasa arvo ja sukupuolitietoisuuden sisällyttämisestä opettajankoulutukseen. Kasvatustieteiden tiedekunnan naistutkimus on aktiivisesti mukana Helsingin yliopiston koordinoiman hankesuunnitelman laatimisessa. Laadukkaiden koulutuspalveluiden tarjoaminen Lapin harvaanasutulla alueella ja oppilaitosverkoston säilymiseksi edellyttää uusia opettajankoulutuksen, aikuis ja kasvatustieteen sekä mediakasvatuksen kehittelemiä valmiuksia ja innovaatioita. Tiedekunnan perustutkintokoulutuksen rooli on merkittävä pohjoisen alueen hyvinvoinnin ja vastuullisen kehittymisen edistäjänä. 2.2 Kasvatustieteiden perustutkintokoulutuksen profiloituminen 2.2.1 Osaamisen ja aktiivisuuden vahvistaminen jatkuvan oppimisen kulttuurissa Aikuis ja kasvatustieteen koulutusohjelman lähtökohtana on jatkuva oppiminen ja lisääntyvään aikuiskoulutustarpeeseen vastaaminen. Kasvatus ja aikuiskasvatustiede edistävät koulutus ja tutkimustehtävällään Pohjois Suomen ihmisen, ympäristön ja yhteisön hyvinvointia sekä elinkeinoelämän vahvistamista. Kasvatus ja koulutusalan asiantuntijuuden tarve voimistuu ja monipuolistuu kytkeytyen Lapin kehitykseen. Ammatillinen koulutus, aikuiskoulutus, vapaa sivistystyö, työelämäkoulutus ja yrittäjyyskasvatus sekä korkeakoulupedagogiikka ovat kaikki lisääntyviä koulutustarpeita ja asiantuntijuuden alueita, joihin kasvatus ja aikuiskasvatustiede vastaavat. Tavoitteena on edistää elämänlaatua ja aktiivista elämänotetta sekä estää syrjäytymistä. Aktiivinen kulttuuritoiminta, virikkeinen vapaa aika ja vapaa sivistystyö sekä aktiivinen kansalaisuus ja niihin ohjaaminen ovat merkittäviä ihmisen kasvun ja kehityksen painopisteitä. Lapissa näiden sisältöjen edistäminen edellyttää alueen erityispiirteiden huomioimista ja arvostamista. Kasvatus ja aikuiskasvatustiede profiloituvat entistä vahvemmin pedagogisen osaamisen vahvistajana opetustoimen eri sektoreilla, työelämässä ja oppimisen johtamisessa yleensä sekä korkeakouluopinnoissa. Yliopistopedagogisten opintojen kehittämisellä vaikutetaan siihen, että Lapin yliopiston tiedepohjainen opetus on pedagogisesti korkeatasoista. Tavoitteena on kehittää uusia innovatiivisia menetelmiä opetuksen, opiskelun, oppimisen ja ohjaamisen avuksi niin peruskoulutuksessa, täydennyskoulutuksessa, aikuis ja ammattikoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä kuin korkeakoulussa. Pedagogiseen osaamiseen perustuva yhteistyö kasvatustieteiden tiedekunnan ja ammattikorkeakoulun välillä kiinteytyy ja tiedekunnan rooli ammattikorkeakouluopettajien pedagogisena kouluttajana kasvaa.

8 2.2.2 Mediakasvatuksellinen osaaminen Mediakasvatuksen koulutusohjelman lähtökohtana on median kriittinen tarkastelu sen tuottamisen ja vastaanottamisen kautta, painopisteenä verkko opetuksen pedagogisten mallien ja oppimisympäristöjen tutkimus suunnittelun, toteuttamisen ja arvioinnin näkökulmista. Mediakasvatuksessa perehdytään mediaan kolmesta eri näkökulmasta: median tuottamiseen, sen vastaanottamiseen sekä median kriittiseen tarkasteluun. Painopiste on erityisesti tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön mahdollisuuksissa ja tutkimuksessa sekä kriittisessä mediakasvatuksessa. Kiinnostus kohdistuu erityisesti tulevaisuuden tiedonrakentelunmalleihin ja menetelmiin, verkkovideoiden, simulaatioiden ja virtuaalitodellisuuden hyödyntämiseen mobiiliverkko opetuksessa sekä pelillisten ja leikillisten oppimisympäristöjen tiederajat ylittävään tutkimukseen. Tavoitteena on pohjoisten harvaanasuttujen alueiden tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön asiantuntemuksen yhdistäminen maailman muiden harvaanasuttujen tai perifeeristen alueiden haasteisiin. Perustutkintokoulutukseen kytkeytyy tutkimus ja kehittämishankkeita. Vuonna 2007 alkaneessa MobIt hankkeessa pyrkimyksenä on mobiili verkko opetuksen, opiskelun ja oppimisen prosessein kehittäminen.opiskelijat voivat suorittaa osia opinnoistaan osallistumalla hankkeissa kehitettyihin opintokokonaisuuksiin sekä laatia esimerkiksi kandidaatin ja/tai pro gradu tutkielman niiden aihepiiriin liittyen. Hankkeissa tehdään yhteistyötä Lapin yritysten ja muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Perustutkintokoulutuksen suorittaneiden mediapedagoginen osaaminen on myös alueen matkailuyritysten tulevaisuuden voimavara. Myös matkailun ja etäopetuksen sekä elämyksellisen oppimisen yhdistäville hankkeille on kysyntää ja niitä on suunnitteilla. Mediakasvatuksessa osa opinnoista tarjotaan englanninkielisinä, jolloin koulutusohjelma vahvistaa tiedekunnan kansainvälistä toimintaa myös perusopetustasolla. 2.2.3 Monipuolisen ja laaja alaisesti pätevän opettajakunnan kouluttaminen Opettajankoulutuksen lähtökohtana on kasvatustieteelliseen tutkimukseen, tietoon ja osaamiseen perustuva monipuolinen ja laaja alainen koulutus, joka ottaa huomioon pohjoisen alueen koulutukselliset erityispiirteet sekä takaa korkeatasoisen opettajasaannin Pohjois Suomeen. Opettajankoulutuksen tavoitteena on kouluttaa didaktisesti ja pedagogisesti monipuolisia opettajia, jotka tunnistavat ja huomioivat työssään oppijoiden erilaisuuden, pohjoisuuden erityispiirteet, etniset ja sukupuolittuneet erot sekä kansainvälisyyden haasteet. Koulutuksen kehittämisessä huomioidaan yleiset opettajuuteen ja koulutukseen kohdistuvat muutokset siten, että koulutuksessa painotetaan opettajan jatkuvan ammatillisen kasvun ja elinikäisen oppimisen valmiuksia sekä tutkivaa ja uudistavaa opettajuutta. Pohjoisen alueen erityistarpeet, kuten pitkät välimatkat ja pienet kouluyksiköt, etäopetus ja yhdistelmäluokat, erityisopetuksen ja oppilashuollon ammattilaisten (esim. koulupsykologien ja kuraattorien) puuttuminen sekä toisaalta taajamiin muodostetut isot koulukeskukset asettavat erityiset vaatimukset opettajankoulutukselle. Näihin vastataan kehittämällä opettajankoulutuksen painopisteitä ja suuntautumisvaihtoehtoja. Suuntautumisvaihtoja kehitettäessä painotetaan inklusiivisuuden, ohjauksellisuuden sekä yhteisöllisyyden periaatteita. Inklusiivinen kasvatus perustuu kaikille yhteisen koulun periaatteeseen; opiskelijat saavat tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset valmiudet opettaa erilaisia tai erityistä tukea tarvitsevia oppilaita lähikouluperiaatteella, yhteistoiminnallisissa oppimisympäristöissä. Inklusiivinen kasvatus vahvistaa koulutuksellista tasa arvoa. Koulutus antaa valmiuksia moniammatilliseen yh

9 teistyöhön, koulun kehittämiseen ja oppimisen uudistamiseen, jolloin raja erityisopetuksen ja ns. normaalin luokkaopetuksen väliltä hälvenee. Luokanopettajakoulutuksen perustutkintovaiheessa on mahdollista hankkia kaksoispätevyys. Tavoitteena on, että luokanopettajakoulutuksen suorittaneet voivat toimia sekä luokanopettajan että aineenopettajan tehtävissä peruskoulun keskeisissä aineissa, että heillä on laaja alainen pedagoginen ja erityispedagoginen osaaminen erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opettamiseksi sekä valmius toimia myös aikuis ja vapaan sivistystyön parissa. Keskeistä on myös saamenkielisten opettajien koulutus. Kasvatustieteiden tiedekunnan opettajankoulutuksella on huomattava alueellinen ja alueellista tasaarvoa edistävä merkitys. Opettajakoulutus kytkeytyy alueellisen yrittäjyyden ja elinkeinoelämän kannalta merkittäviin tutkimus ja kehittämishankkeisiin, esimerkiksi matkailu ja elämysteollisuuteen. Matkailu ja elämysteollisuuden voimistuessa Lapissa asuvien lasten arkinen elämänpiiri vaatii uusia kasvatuksellisia ratkaisuja. Koulunkäynti lomailevien turistien ja matkailuyrityksissä sesonkiluonteisesti työskentelevien vanhempien huostassa antavat erityiset piirteensä lasten opetukselle. Koulujen oppilaskoot vaihtelevat turistisesonkien mukaan ja koululuokkien oppilaiden keskinäiset sosiaaliset suhteet perustuvat väliaikaisuudelle ja vaihtuvuudelle. Samoin muut Lapin luontoon ja kulttuuriin nojautuvat perinteiset tai uudet elinkeinot (poronhoito ja kaivosteollisuus) heijastuvat myös opettajan ja kouluikäisten lasten arkitodellisuuteen. Lapin erityispiirteet huomioiva opettajankoulutus vahvistaa alueellisen elinvoimaisuuden säilymistä sen omista kulttuurisista sekä luonnon ja elinkeinoelämän lähtökohdista. Opettajaksi oppiminen ja opiskelu nojataan tutkiva opettaja orientaatioon, mikä luo hyvän perustan jatkuvalle ammatilliselle kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Mediavälitteinen konsultaatio ja asiantuntijuuden jakaminen edellyttävät opiskelijoiden tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön taitojen kehittämistä. Tiedekunnan, harjoittelukoulun ja kentän ohjaavien opettajien yhteistyötä vahvistetaan ja laajennetaan kansainväliseksi. Tästä esimerkkinä on Pohjoinen opettajuus hanke, jossa tiedekunta ja harjoittelukoulu kehittävät ohjattua harjoittelua Pohjois Suomen kouluissa. Hankkeessa on mukana myös Altan opettajankoulutuslaitos. Harjoittelukoulun roolia vahvistetaan kokeilu, tutkimus ja kehittämispainotteiseksi. Tavoitteena on lisätä erilaisten opetus ja koulukokeilu ja kehittämisprojektien osuutta ja kytkeä nämä peruskoulutukseen sekä jatko ja täydennyskoulutukseen. Esimerkiksi osana väitöskirjatutkimusta opettajaopiskelijoilla on mahdollisuus perehtyä inklusiivisen kasvatuksen toteutukseen ohjatussa harjoittelussa harjoittelukoululla. 2.2.4 Valmiudet tasa arvotyöhön ja sukupuolikulttuurien aloille Naistutkimus on tieteenala, jossa tarkastellaan yhteiskuntaa ja kulttuuria sukupuolen sekä muunlaisten ihmisten välisten erojen näkökulmasta. Lapin yliopistossa entisestään vahvistuvana osaamisalueena on erityisesti koulutuksen ja kasvatuksen, sosiaalisten ilmiöiden ja kulttuuristen merkitysten tutkimus, joissa yhdistyy feministinen tiedon rakentuminen ja sukupuolta koskeva teoreettinen ajattelu. Naistutkimuksessa kehitetään vaihtelevia opiskelumuotoja, jotka mahdollistavat opiskelun pitkienkin välimatkojen Lapissa. Etäopetuksen apuna ovat Hilma verkoston koordinoimat valtakunnalliset kurssit, joihin Lapin yliopiston opiskelijat voivat osallistua.

10 2.2.5 Globaalikasvatus kansainvälistymisen ja yhteistyön vahvistajaksi Tiedekunnan uutena osaamisalana on kehitteillä globaalikasvatus, joka pyrkii vastaamaan kansainvälistymisen haasteisiin sekä kestävän kehityksen kasvatustavoitteisiin. Tavoitteena on kehittää perusopiskelijoiden valmiuksia kansainväliseen työhön sekä vahvistaa myös tiedekunnan tarjoamaa kansainvälistä opetus ja tutkimustyötä. Globaalikasvatuksen opinnot edistävät kansainvälistä toimintaa, antavat suomalaisopiskelijoille mahdollisuuden vahvistaa kansainvälistä osaamistaan sekä laajentavat vieraskielisten opiskelijoiden opintomahdollisuuksia Lapin yliopistossa. 3 Jatkotutkintokoulutuksen vahvuudet strategiset tavoitteet jatkokoulutukseen rekrytoinnin onnistuneisuus jatko opintojen ohjausprosessien toimivuus jatkotutkintojen valmistumisen iso määrä jatkuva laadullinen kehittämistyö, mm. tieteellinen neuvosto menestyminen valtakunnallisessa kasvatusalan tunnustusten jaossa jatkotutkintojen kytkentä kansallisiin ja kansainvälisiin kehittämis ja tutkimushankkeisiin Kasvatustieteiden tiedekunnan jatko opintokoulutus pohjautuu vahvasti perustutkintokoulutuksesta valmistuneiden rekrytoitumiseen jatko opintoihin ja tiedekunnan tutkimusyksiköiden toimintaan. Monet valmisteilla olevat väitöskirjat liittyvät tutkimusyksiköissä meneillään oleviin hankkeisiin ja niillä on vahva työelämäkytkentä. Kasvatustieteiden maisteriksi valmistuu yhä enemmän jo työelämässä olevia. Jatko opintoja suorittavien ja tutkivien opettajien määrä Pohjois Suomessa ja alueen kouluissa lisääntyy. Myös edellytyksiä kokoaikaiseen tutkimuksen tekemiseen pyritään parantamaan. Tiedekunta on aktiivinen tutkimusrahoituksen ja tutkijakoulutuspaikkojen hakemisessa sekä valtakunnallisessa yhteistyössä. Tiedekunnan professorit ohjaavat sitoutuneesti väitöskirjatutkimuksia. Jatko opiskelijan oikeutta saada ohjausta ja kommentointia pidetään perusasiana. Jatko opiskelijoita hakeutuu runsaasti sekä Pohjois Suomesta että muualta Suomesta. Tämän johdosta rekrytointimenettelyä ja ohjaustyön erilaisia muotoja kehitellään siten, että niin yksilö kuin ryhmäohjaus toimii parhaalla mahdollisella tavalla jatko opiskelijan etenemiseksi ja kannustamiseksi jatkotutkintojen vaatimusten mukaisesti. Jatko opiskelijat voivat osallistua seminaareihin ja saada ohjausta myös etänä erilaisten audioneuvottelumahdollisuuksien avulla. Huomiota kiinnitetään paitsi opiskelijan edellytyksiin saavuttaa jatkotutkintojen tieteelliset tavoitteet myös väitöskirjan tekijän henkiseen ja sosiaaliseen tukeen sekä kannustukseen. Ohjauksen tarkoituksena on varmistaa opintojen tarkoituksenmukaisuus, tutkimustyön tieteellinen laatu ja ripeä eteneminen. Ohjaustapaamiset ovat säännöllisiä. Yksilöohjauksen lisäksi väitöskirjojen tekijöitä tuetaan lukukausittain säännöllisesti kokoontuvilla jatkokoulutusja teemaseminaareilla. Tiedekunnan professorit toimivat myös aktiivisesti esitarkastajina sekä vastaväittäjinä maamme eri yliopistojen kasvatustieteellisissä sekä muissa tiedekunnissa (muun muassa humanistisissa, informaatiotieteiden, yhteiskuntatieteellisissä sekä teologisissa tiedekunnissa). Kasvatustieteellisten jatko opintojen opetussuunnitelmaa kehitetään.yhteistyössä menetelmätieteiden laitoksen kanssa laaditaan lukuvuosittainen tarjontasuunnitelma metodiopintojen osalta. Yhteistyöllä muiden yliopistojen ja tieteellisten asiantuntijoiden kanssa edistetään jatkotutkintojen laadun kehittämistä. Pyrkimyksenä on lisätä työnantajien tietoisuutta tohtoriopinnoista sekä edistää

11 väitelleiden valmiuksia ja asemaa työmarkkinoilla. Tällaisen mahdollistaa esimerkiksi tohtoriopintojen kytkeminen kehittämishankkeisiin, joita tehdään yhteistyössä yritysten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Jatkokoulutuksen laadun kehittämistä ja ohjausta varten kasvatustieteiden tiedekuntaan on perustettu tieteellinen neuvosto. Tieteellisen neuvoston tehtävänä on tehdä esityksiä jatko opintojen järjestämisestä ja opetussuunnitelmasta sekä arvioida opintosuunnitelmien ja tutkimussuunnitelmien laatua ja toteutumista. Neuvoston tehtävänä on myös esittää tiedekuntaneuvostolle väitöskirjan tai lisensiaatintutkimuksen tarkastamista ja siihen pyydettäviä asiantuntijoita sekä järjestää kerran vuodessa tapaaminen jatko opintojen ohjaajien kanssa. Tieteellinen neuvosto kehittää yhteistyötä erityisesti muiden yliopistojen kasvatustieteellisten tiedekuntien kanssa. Jatkotutkintokoulutusta kehitetään myös kansainvälisesti. Jatko opiskelijat osallistuvat tiedekunnan kotimaisten ja ulkomaisten vierailijoiden opetukseen. Tavoitteena on, että opintosuunnitelmaan sisällytetään työskentelyä alan ulkomaisessa laitoksessa tai että tutkinnon suorittamisen jälkeen hakeudutaan tällaiseen laitokseen. Englanninkielisten artikkeliväitöskirjojen määrä lisääntyy. 4 Tutkimustoiminnan vahvuudet strategiset tavoitteet vahvat tutkimusintressit; professoreiden ohella tutkimistyöhön panostaa lehtorikunta, josta suuri osa on väitellyt tutkimusta tukevat ja aktivoivat sisäiset tutkimusyksiköt monipuolinen verkostoituminen aktiivinen osallistuminen tutkimuskonferensseihin sekä kansallisten että kansainvälisten kongressien tuominen osaksi tiedekunnan toimintaa edustus tutkimustyötä edistävissä asiantuntijatyöryhmissä tutkimushenkilöstön vahvistaminen ulkopuolisella rahoituksella aktiivisuus tutkimusrahoituksen hakemisessa lisääntyvä tasokas julkaisutoiminta toiminta kansainvälisten Journalien refereenä Tiedekunnassa tehdään runsaasti kasvatusalan tutkimusta, johon osallistuvat viranhaltijat, ulkopuolisen rahoituksen tutkimushenkilöstö ja jatko opiskelijat. Tutkimus nojautuu tiedekunnan sisälle muodostuneiden tutkimusyksiköiden aktiivisuuteen ja on myös monitieteistä. Tulevaisuuden haasteena on kansainvälisen tutkijavaihdon lisääminen ulkopuolisella rahoituksella. 4.1 Oppimisen, opiskelun ja opetuksen tutkimuskeskus OUNAS Opettajuuteen, opetukseen ja oppimiseen kohdistuva tutkimustoiminta on laajentunut ja tehostunut tiedekunnan sisäisen Ounas tutkimusyksikön myötä. Tutkimuskeskus Ounas on didaktiikan, kasvatuspsykologian, erityispedagogiikan ja aikuiskasvatuksen tutkimusyksikkö. Yksikön toiminnassa on mukana noin 50 henkilöä, joista osa on post doc vaiheessa. Aihealueelta on valmistunut runsaasti väitöskirjoja. Tutkimusyksikön toiminta jakaantuu seuraaviin tutkimusohjelmiin: opettajankoulutus ja ainedidaktiikka, pohjoinen erityiskasvatus, kasvatuksen ihmissuhteet ja tunteet sekä kontekstuaalinen tieto ja osaaminen. Ounas on verkostoitunut sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tutkijat osallistuvat aktiivisesti muiden muassa seuraavien tutkimusverkostojen toimintaan: ISATT (International Study Association of Teachers and Teaching)

12 ETEN (European Teacher Education Network) ECER (Continuing Professional Development of Teachers Network) EECERA (European Early Childhood Education Research Association) ProBell group (Problem Based Learning as a Strategy for Developing Knowledge and Competence in the Context of Education and Work AsEL group (Assessment, Evaluation and Learning) ja ETGACE (Education and Training for Governance and Active Citizenship in Europe) Web Seal (Web Searching, Information Literacy and Learning) SoCal (Social Capital and Learning) CARN (Colloborative Action Research Network) Opettajankoulutuksen tutkimustoiminnan kansainvälistä verkostoitumista tehostetaan edelleen esimerkiksi inkluusioon liittyvän tutkimuksen osalta. Valtakunnallisesti vaikutetaan opettajankoulutuksen tutkimusverkon luomiseen tarjoutuen siihen aktiiviseksi vastuutahoksi. Niin ikään pyritään saamaan Lappiin kansainvälisiä opettajatutkimuksen kongresseja, joista esimerkkinä vuonna 2009 Rovaniemellä pidettävä ISATT in kongressi. Tutkimustoimintaa kehitetään jatkossa pyrkien laajempiin yhteistutkimusprojekteihin, joille haetaan ulkopuolista rahoitusta. Tutkimus kytkeytyy kehittämisprojekteihin, joissa pyritään etsimään toimintatapoja ja malleja pohjoisen alueen koulujen ja opetuksen kehittämiseksi koulutuksen profilaation suuntaisesti, esimerkkeinä nykyiset yhteispohjoismaiset projektit Cutter i Finnmark och Lapland Pohjoisen pojat koulussa sekä Pohjoinen opettajuus. Tutkimuskeskus Ounaksen avulla vastataan lappilaista kasvatusta ja koulutusta koskeviin uhkiin, jotka liittyvät muiden muassa koulujen lakkauttamiseen, väestön syrjäytymiseen ja muuttotappion luomaan epävarmuuteen. Ounas tähtää lappilaisen tulevaisuuden uskon ja lappilaisen identiteetin vahvistamiseen uusimman kasvatukseen ja koulutukseen liittyvän tutkimustiedon avulla. 4.2 Mediapedagogiikkakeskus Mediapedagogiikkakeskus toteuttaa erityisesti mediakasvatukseen ja tieto ja viestintätekniikan opetuskäyttöön liittyviä tutkimus ja kehittämishankkeita. Tutkimustoiminnassa todentuu myös yritysnäkökulman huomioon ottaminen. Let s Play projektin tuloksena valmistui esi ja peruskoulun käyttöön kaksi leikillistä oppimisympäristöä, joissa lapset oppivat leikkien ja pelien kautta. Vuonna 2007 tutkimusprojekti on jatkunut InnoPlay hankkeena, jossa myös harjoittelukoulu on osana kansainvälistä tutkimusta. Yhteistyössä taiteiden tiedekunnan kanssa on aloitettu Medi Peda hanke, joka tähtää Suomen rajojen yli ulottuvaan monitieteiseen tutkimusyhteistyöhön. Mediakasvatuksen tutkimus ja kehittämishankkeet ovatkin tulevaisuudessa yhä enemmän kansainvälisiä. Mediapedagogiikkakeskuksen (MPK) järjestämät kansainväliset NBE (Network Based Education) konferenssit ovat osa valtakunnallisen Oppimisympäristöjen monitieteisen tutkijakoulun toimintaa. MPK osallistuu aktiivisesti myös Helsingin yliopiston koordinoiman CICERO Learning oppimisen tutkimuksen verkoston toimintaan. MPK:n henkilöstö on mukana mm. seuraavissa toiminnoissa: Mediakasvatusseura ry ja Teknologiakasvatuksen tutkimusyhdistys Suomen kasvatustieteellinen seura NERA (Nordic Educational Research Association) EARLI (European Association for Research on Learning and Instruction)

13 JURE (Junior Researchers) AERA (American Educational Research Association) AACE (Association for the Advancement of Computing in Education) ISLS (International Society of Learning Sciences) KasVi (Kasvatustieteiden tiedekuntien virtuaaliyliopisto) 4.3 Naistutkimusyksikkö Naistutkimus on profiloitunut pohjoisen alueen sukupuolikulttuuria koskeviin kysymyksiin sekä kasvatus ja koulutuskulttuurin sukupuolittuneisiin merkityksiin. Naistutkimus jatkaa aktiivista tutkimustoimintaa mm. seuraavien verkostojen puitteissa: HILMA yliopistoverkko Aoife (Association of Interdisciplinary Feminist Education) Athena (Advenced Thematic Network in European Women s Studies) Femina Borealis Naistutkimus osallistuu arktisen alueen tutkimusta koskevien tapaamisten järjestämiseen ja tuo esille pohjoiseen liittyvää feminististä tutkimustoimintaa. Naistutkimus on mukana valtakunnallisessa tutkijakoulussa sekä laajentaa tutkimustoimintaansa hakemalla rahoitusta ja perustamalla uusia tutkijaryhmiä. Aktiivisuus koulutuspoliittisessa tutkimuksessa jatkuu, tästä esimerkkinä on Suomen Akatemian vuonna 2007 käynnistynyt hanke Enterprising self Education, Subjectivity and the Processes of Inclusion and Exclusion in Late Modern Society. 4.4 Arktisten alueiden hyvinvointitutkimus Kasvatustieteiden tiedekunnassa toteutetaan arktisten alueiden yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen kehitykseen sekä ihmisten hyvinvointiin vaikuttavia yhteistyöhankkeita aktiivisesti. Tiedekunta hankkii tutkimusrahoitusta ja tekee kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tällaisia hankkeita ovat olleet seuraavat: Barents specialists Education in Neighbouring Regions Arkangelin ja Lapin läänin kouluhallinnon yhteistyön kehittäminen Arktisen alueen lasten ja nuorten hyvinvointi Edellä mainitussa hankkeessa on tehty kehittämis ja tutkimustoimintaa pohjoisen alueen kouluyhteisöissä. Suomen, Venäjän, Ruotsin ja Norjan rajat ylittävällä yhteistyöllä on kehitetty ylikansallinen toimintamalli edistämään lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja riittävää tukea antavaa sosiaalista ympäristöä Barentsin alueella. Tutkimushankkeissa nousee esiin muun muassa seikkailukasvatus ja elämyksellisyys. Näiden varaan tutkimustoimintaa jatketaan. 4.5 Julkaisutoiminta Julkaistutoiminta on tiedekunnassa aktiivista ja julkaisuja pyritään saamaan entistä enemmän tasokkaisiin ulkomaisiin tieteellisiin julkaisuihin. Painopistettä on siirretty kansainvälisestä kongressijulkaisemisesta journal julkaisemiseen. Tutkimus ja kehittämishankkeiden julkaisutoiminta lisääntyy. Tutkijoiden julkaisutoimintaa kehitetään luomalla kullekin tutkijalle oma julkaisupolku, joka alkaa

14 kansallisista julkaisukanavista ja etenee arvostettuihin kansainvälisiin julkaisufoorumeihin. Henkilökunnan julkaisutoimintaa tuetaan. Tiedekunnan opetus ja tutkimushenkilökunta osallistuu myös tieteellisten aikakauslehtien artikkeleiden referee arviointeihin, pyydettyihin tieteellisiin asiantuntijatehtäviin (mm. Journal of Educational Computing Research; Australian Journal of Educational Technology; Educational Technology & Society; Sex Roles: A Journal of Research; Thinking Skills and Creativity) sekä aikakauslehtien toimituskuntiin (mm. Educational Action Research Journal) vahvistaen näin julkaisutoiminnan roolia tiedekunnassa. 5 Aikuiskoulutuksen ja palvelutoiminnan vahvuudet strategiset tavoitteet perus ja täydennyskoulutuksen jatkumon turvaaminen tiedekunnan opettajien aktiivisuus täydennyskouluttajana koulutusmahdollisuuksien tarjoaminen kattavasti ja monipuolisesti Lapin läänissä väylän tarjoaminen tutkinto opiskeluun tehokas verkko ja etäopiskelukanavien hyödyntäminen toimivat yhteistyökanavat koulutusorganisaatioiden ja elinkeinoelämän kanssa nopea reagointi ajankohtaisiin koulutustarpeisiin Kasvatustieteiden tiedekunnan täydennyskoulutusyksikkö vastaa pohjoisten alueiden kehittämistavoitteeseen järjestämällä alueen tarpeiden mukaista kasvatusalan täydennyskoulutusta. Perustehtävänä on suunnitella ja toteuttaa lähinnä opetustoimen henkilöstölle suunnattua, ajankohtaista pätevöittämis ja täydennyskoulutusta. Tavoitteena on ennakoida ja tunnistaa alueen työelämän koulutustarpeet ja tarjota korkeatasoista ja tarpeidenmukaista koulutusta, joka toimii perusopetuksen jatkumona. Yhteistyö ja vuorovaikutus tiedekunnan perusopetuksen kanssa on joustavaa ja hyvin toimivaa. Yksikön tärkeä vahvuus on yhteys tiedekunnan perusopetukseen. Tiedekunnan opetus ja tutkimushenkilöstöä toimii aktiivisesti täydennyskoulutusyksikön koulutuksissa opettajina sekä suunnittelee ja ideoi koulutuksia yhteistyössä täydennyskoulutusyksikön henkilöstön kanssa. Yksiköllä on hyvät yhteistyökäytännöt useiden eri yliopistojen eri laitosten kanssa. Toiminnan kautta yhteistyöverkosto yksittäisten kouluttajien kanssa on myös muodostunut hyvin laajaksi ja toimivaksi ja näin ollen yksikkö pystyy tarjoamaan monipuolista täydennyskoulutusta opetustoimen henkilöstölle. Tavoitteena on myös vaikuttaa opettajien virkaehtosopimuksen mukaisiin ns. VESO täydennyskoulutussisältöihin ja toteutuksiin yhteistyössä kuntien ja lääninhallituksen kanssa. Kyseinen koulutus on monille kuntatyönantajille ainoa taloudellisten resurssien mahdollistama täydennyskoulutusmuoto opettajille. Täydennyskoulutus käyttää hyväkseen erilaisia opetuksellisia ratkaisuja ja etä sekä verkkoopetuksen antamia mahdollisuuksia. Näin helpotetaan koulutuksen saatavuutta Lapin eri alueilla edellyttäen, että yhteistyökumppaneilla (Lapin kouluilla, kansalaisopistoilla yms.) on tarvittava välineistö ja niiden käyttämisen valmiudet. Täydennyskoulutuksena järjestetään muun muassa erillisiä opettajan pedagogisia opintoja, aineenopettajaksi pätevöittäviä koulutuksia (kuten englannin kielen aineopinnot, suomen kielen ja kirjallisuuden aineopinnot, matematiikan aineopinnot), aineenopettajasta luokanopettajaksi pätevöittäviä koulutuksia sekä muuta lyhytkestoisempaa, ajankohtaista ja tarpeiden mukaista täydennyskoulutus

15 ta. Täydennyskoulutustarpeet kartoitetaan aktiivisessa yhteistyössä alueen opetustoimen henkilöstön kanssa. Muun muassa opiskelijapalautteiden ja määräajoin toteutettavien laajempien koulutustarvekyselyjen avulla yksikkö pyrkii suunnittelemaan ja toteuttamaan laatutavoitteen mukaista koulutusta. Tarvekartoituskyselyt suunnataan lähinnä Lapin läänin kuntien koulutoimille ja koulujen henkilöstölle. Tavoitteena on jatkossa suunnata tarvetta kartoittavat kyselyt myös perusopiskelun loppuaiheessa oleville kasvatustieteiden tiedekunnan opiskelijoille. Tähän mennessä koulutustoiveita on saatu lähinnä jo työelämässä olevilta henkilöiltä, mutta myös työmarkkinoille pyrkivien tai kohta valmistuvien tarpeet on tärkeää jatkossa huomioida etenkin pätevöittämiskoulutusten järjestämisen kannalta. Koulutustarpeita pyritään kartoittamaan myös erinäisin keskusteluin kouluttajien, tiedekunnan ja yhteistyökumppaneiden (muiden muassa Maakuntakorkeakoulun, Lapin lääninhallituksen) kanssa. Opintonsa keskeyttäneille on pyrkimyksenä tarjota työvoimapoliittisena koulutuksena opintojen loppuunsaattamismahdollisuus. Merkittävänä alueellisena vaikuttamisena, aikuiskoulutustehtävänä sekä palvelutoimintana nähdään aktiivisuus avoimen yliopiston opetustarjonnassa. Tiedekunnan perustutkintokoulutukseen hakeutuvista osa on aikuisia uran vaihtajia. Avoimen yliopiston kanssa kehitetään mahdollisuus suorittaa laajasti alempaan tutkintoon johtavia opintoja. Myös syventävien opintojen sekä jatkotutkintokoulutuksen toteuttamista maakunnallisina hankkeina (mm. Kuusamoon, Kemiin ja Itä Lappiin) on saatu hyviä kokemuksia ja tätä toimintaa halutaan jatkaa ja kehittää. Avoimen yliopiston väylän kautta tutkinto opiskeluun hakeutuminen tapahtuu joustavasti jatkuvan haun kautta. Tiedekunnan opetus ja tutkimushenkilökunta osallistuu aktiivisesti yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen esitelmöimällä omista asiantuntemusalueistaan erilaisilla julkisilla foorumeilla, niin tavalliselle yleisölle kuin asiantuntija ja tiedeorganisaatioille. Yhteistyötä julkisen median kanssa arvostetaan. Radio, tv ja lehtihaastatteluihin osallistuminen koetaan tärkeäksi ja niiden avulla lisätään tiedekunnan tunnettavuutta ja kiinnostavuutta.