Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus



Samankaltaiset tiedostot
Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu -ohjelman kehittämisen tukena Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta

Liikkuva koulu tiiviisti tutkimuksesta

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE- kiertue 2015 Seinäjoki Kirsti Siekkinen, LIKES

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi Yhteyspäällikkö Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Kouluikäisten liikunta ja liikkumattomuus Liikkuva koulu ohjelmassa

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä

Lasten fyysinen aktiivisuus

Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori

Millaista muutosta ollaan tekemässä?

Liikkuva koulu hanke. välituloksia

TULOSLIITE JULKAISUUN

HYKKI HERÄÄ! Koko koulun yhteinen aamuviritys

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Muutokset fyysisessä aktiivisuudessa kouluikäisenä ja yhteydet työmarkkinatulemiin aikuisena

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri?

Oppilaiden osallisuus aktiivisen koulupäivän suunnittelussa ja toteutuksessa

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari Vantaa

Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän Marko Kantomaa, FT

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

Liikkuvat lapset tarkkaavaisempia

suhteessa suosituksiin?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen

Liikkuva koulu hyvinvoinnin tukena. Antti Blom, Liikkuva koulu ohjelma, OKM

Liikkuva amis jaksaa painaa!

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

Aktiivinen elämäntapa ja terveellinen ruokavalio oppimisen tukena

Yhteistyöstä voimaa aktiivisen koulupäivän edistämiseen

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Liikkumisen merkitys oppimiselle. Heidi Syväoja, tutkija LIKES-tutkimuskeskus, Jyväskylä

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä

Liikkuvan koulun tulevaisuus Mitä kärkihankkeen jälkeen? Antti Blom, Liikkuva koulu -ohjelma

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Kuka koulun liikunnallistaa ja miten? Näkemys koululiikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin Liikkuva koulu -ohjelman näkökulmasta

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Miksi koulun liikunta- ja terveyskasvatuksesta ei

Oppilaat liikkumaan teknologian avulla

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu ohjelman laajentaminen valtakunnalliseksi.

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson

Tunti liikuntaa koulupäivään! Lisää liikettä organisoimalla rehtori Ville Laivamaa

Rakastavatko aivosi liikuntaa?

Mitä kuuluu nuorten liikkumiselle ja miten liikettä voidaan edistää? Tommi Vasankari UKK-instituutti

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Yläkouluseminaari. Joni Kuokkanen, Åbo Akademi Helsinki

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

peruskoulun 5. ja 8. -vuosiluokille Matti Pietilä Opetushallitus

Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori

Ajankohtaista Liikkuvasta opiskelusta

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Hyvinvointi ja liikkuminen

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Lisää liikettä lapselle ja nuorelle peruskouluiässä KOULU JA SEURA

Laatu ja tasa-arvo esiopetuksessa

Turun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa

TUKEA LIIKKUVA KOULU -TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta?

Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Toni Piispanen, Valtion liikuntaneuvosto

Verkostoitunut hallinto ja monialaiset kumppaniverkostot Liikkuva koulu -ohjelmassa

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle. Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

Teknologia lisää liikuntaa

Ilo kasvaa liikkuen Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Tietoisuustaidot uusi keino hyvinvoinnin ja fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA

Move! fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoulun 5. ja 8. - vuosiluokille

Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt

Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Tykätäänkö koululiikunnasta ja Move!- mittauksista?

Transkriptio:

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään enemmän kuin 2010? Tulevia suuntia

Seurannan tavoitteet Lisätä tietoa lasten liikunnasta Arvioida ohjelman vaikutuksia Palaute rahoittajalle ja toimijoille Ohjelman kehittäminen Kartoittaa toteuttajien kokemuksia ja näkemyksiä

Liikkuva koulu ohjelman seuranta Hanketaso Hankevastaavien kyselyt & haastattelut Koulun taso Oppilaskyselyt Henkilökuntakysely Oppilastaso Kyselyt Aktiivisuus Move Kouluarvosanat Huoltajien kysely

Liikkuva koulu seuranta ja tutkimus 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pilottivaihe seuranta Ohjelmavaihe seuranta Liikunta ja oppilaiden väliset sosiaaliset suhteet Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon muutoksiin vaikuttavat tekijät murrosiässä Oppilaiden osallisuus Move Liikunta ja oppiminen I Liikunta ja oppiminen II Opinnäytetyöt

Fyysinen aktiivisuus?

Fyysisen aktiivisuuden mittaus Kiihtyvyysanturi 7 päivää 697 lasta Reipas liikunta & Liikkumaton aika Koulupäivä Koko päivä

Reipas liikunta & liikkumaton aika Koko päivä 70 69 60 8,5 50 44 40 30 20 10 5,3 0 Luokat 1 2 3 4 5 6 7 8 Grades 1 2 Grades 3 4 Grades 5 6 Grades 7 8 MVPA Reipas (min/day) liikunta Sedentary Liikkumaton time aika (h/day) min/päivä h/päivä 9,0 8,0 7,0 6,0 5,0 4,0

100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Minimisuositus täyttyy reipasta liikuntaa > 60 min/päivä 5 45 41 8 1 20 63 16 1 Luokat Grade 1 6 1 6 Luokat Grade 7 8 7 8 50 % 17 % < 30 30 59 60 89 90 119 120

100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % Vähän liikkuvat reipasta liikuntaa > 30 min/päivä 5 45 41 8 1 20 63 16 1 Luokat Grade 1 6 1 6 Luokat Grade 7 8 7 8 50 % 17 % < 30 30 59 60 89 90 119 120

Reipas liikunta Koulupäivän aika 7,0 50 6,0 5,0 5,7 45 45 4,0 3,0 2,8 40 2,0 1,0 35 35 0,0 Grades 1 2 Grades 3 4 Grades 5 6 Grades 7 8 Luokat 1 2 3 4 5 6 7 8 MVPA Reipas (min/hour) liikunta Liikkumaton Sedentary time aika (min/hour) min/h h/päivä 30

Reipas liikunta Koulupäivän aika 7,0 50 6,0 5,0 5,7 45 45 4,0 3,0 2,8 40 2,0 1,0 35 35 0,0 Grades 1 2 Grades 3 4 Grades 5 6 Grades 7 8 Luokat 1 2 3 4 5 6 7 8 MVPA Reipas (min/hour) liikunta Liikkumaton Sedentary time aika (min/hour) min/h h/päivä 30

Suomalainen koulupäivä keskimäärin Alakoulu Luokat 1 6 Liikkumaton aika Kevyt liikunta Reipas liikunta Yläkoulu Luokat 7 9

www.liikkuvakoulu.fi/materiaalit/julkaisut

Liikkuva koulu ohjelman vaikutukset fyysiseen aktiivisuuteen?

Tavoite Ohjelman vaikutukset? Ohjelmakoulut vs. kontrollikoulut

Seurantatutkimus 319 tyttöä ja poikaa 4 1 2 3 4 2 2010 2012

Tilastoanalyysit Muutos Ripeä liikunta & liikkumaton aika? 2010 2012

Yhteenveto Erot ohjelmakoulut vs. kontrollikoulut Koulupäivä Alakoulut Reipas liikunta Liikkumaton aika Yläkoulut Ei eroa Koko päivä Ei eroa Ei eroa

Results Four school cases changes in PA at recess Vaikutukset keskittymiseen ja oppimiseen? viihtymiseen koulupäivän aikana?

Muita tuloksia pilottivaiheesta Oppilaat enemmän ulkona välitunneilla Enemmän pakollisia ulkovälitunteja 50 % 40 % 34 35 38 43 30 % 28 28 24 23 20 % 10 % 0 % Tytöt 7 9 lk Pojat 7 9 lk

Muita tuloksia pilottivaiheesta Koulupäivän rakennetta muutettiin Pidempiä välitunteja Oppilaiden osallistuivat useammin välitunneilla liikuntaleikkeihin ja pallopeleihin. myöstytöt, varsinkin jos heille oli omia juttuja. Monia onnistumisia kouluilta Lyhyiden koulumatkojen kulkeminen aktiivisemmin lisääntyi.

Välituntiliikunta Sosiaaliset tekijät

Liikunta ja oppilaiden väliset sosiaaliset suhteet koulussa (2014) Henna Haapala

Välitunneilla liikkuvilla paremmat sosiaaliset suhteet Välituntiliikunta Vertaissuhteet koulussa Yhteen kuuluvuus Ilmapiiri koulussa Henna Haapala ym. 2014

Miten välituntiliikunta tulisi järjestää, jotta se parhaiten tukisi sosiaalisia suhteita ja myönteistä ilmapiiriä koulussa?

Katja Rajala Nuoret aktiivisiksi osallistujiksi? Subjektiivisen sosiaalisen aseman ja osallisuuden yhteys koulupäivän aikaiseen liikkumiseen.

Menetelmät Koettu subjektiivinen asema koulussa (Esim. Goodman ym. 2001; Kalalahti ym. 2011) Välituntiliikunta (indeksi) Kävely, liikuntapelit ja leikit, pallopelit, osallistuminen ohjattuun välituntiliikuntaan sekä toimiminen välituntiliikunnan ohjaajana. Katja Rajala ym. Liikunta & Tiede 2014 Osallistuminen Välituntiliikunnan ja koulun tapahtumisen suunnitteluun (teemapäivät, juhlat, retket, leirikoulut)

Välituntiliikunta Välituntiliikunnan suunnittelu Koulun tapahtumien järjestäminen Korkea koettu sosiaalinen asema koulussa 10... 1 Katja Rajala ym. 2014

Voisiko oppilaiden kokemaa sosiaalista asemaa ja hyvinvointia tukea lisäämällä osallistumisen mahdollisuuksia koulussa? Miten saada nuoret mukaan?

Opinnäytteet

Opinnäytteet Tuloksia pilottivaiheen valmistuneista pro gradutöistä 26 opinnäytetyötä 40 opiskelijaa Ohjauksessa edelleen 23 opinnäytetyötä 32 opiskelijaa

Henkilökuntakysely 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pilottivaihe seuranta Ohjelmavaihe seuranta Kehittäminen ryhmässä Pilotointi 2 graduparia Varsinainen kysely kevät 2012 kevät 2013 kevät 2015

Henkilökuntakyselyn tulokset 0% 20% 40% 60% 80% 100% Koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen edistää kouluviihtyvyyttä 2012 2013 Oppilaiden välituntiliikunta edistää oppituntien työrauhaa 2012 2013 Jokaisen opettajan esimerkki vaikuttaa oppilaiden asennoitumiseen liikuntaa kohtaan 2012 2013 Oppilaiden liikunnan edistäminen on koulussamme jokaisen opettajan tehtävä 2012 2013 Samaa mieltä Eri mieltä Pilottivaiheen koulut kevät 2012 (n=411), ohjelmavaiheen koulut kevät 2013 (n=531)

Henkilökuntakysely Katariina Kämppi

Liikunta ja oppiminen

Liikunta ja oppiminen katsaus 2012 LIKES ja Opetushallitus Heidi Syväoja, Kantomaa, Laine, Jaakkola, Pyhältö ja Tammelin http://www.oph.fi/julkaisut/2012/liikunta_ja_oppiminen

Liikunnan ja liikkumattomuuden yhteydet lasten kognitiiviseen toimintaan ja koulumenestykseen väitöskirja 2014 Heidi Syväoja

Liikkuva koulu ja AFIS hanke Active, Fit and Smart Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon vaikutukset oppimisen kognitiivisiin edellytyksiin Tulevaisuuden oppiminen ja osaaminen (TULOS) Tutkimusohjelma 2014 2017, Suomen Akatemia

AFIS tutkimus selvittää elämänkulun eri vaiheissa 1. Fyysisen aktiivisuuden ja kunnon muutokset ja niiden vaikutus kognitioon ja koulumenestykseen /Tammelin, LIKES 2. Fyysisesti aktiivisen/ inaktiivisen elämän yhteys oppimisen kannalta tärkeisiin aivojen rakenteisiin ja toiminnallisiin ominaisuuksiin /Parviainen, Jkl yliopisto 3. Perityn fyysinen kunnon ja liikuntaharjoittelun vaikutus kognitioon ja mekanismit näiden vaikutusten taustalla. /Kainulainen, Jkl yliopisto

Liikunta, aivot ja oppiminen Liikunnan vaikutukset Keskittyminen Koulumenestys Kognitio ja toiminnanohjaus Aivojen rakenne ja toiminta Liikunnan pitkäaikaiset vs. akuutit vaikutukset Liikunnan muoto, kesto ja intensiteetti? Toteutustapa? Yhden liikuntakerran akuutit vaikutukset kognitioon kestävät noin tunnin Charles Hillman 13.3.2015 Oslo

Oppilaiden fyysinen toimintakyky Move! Vertailuarvot 5. ja 8. luokkalaisille Vertailuarvot 4. 9. luokkalaisille

Yhteenvetona Kulttuurin muuttaminen koulussa on mahdollista myös yläkoulussa. Fyysinen aktiivisuus: myönteisiä tuloksia, mutta haasteita riittää edelleen. Pitkäaikaista ja systemaattista kehittämistä. Askel kerrallaan kohti pysyviä muutoksia

Kiitos kaikille hyvästä yhteistyöstä! Työ jatkuu