KEVÄT 2009: Mallivastaukset TERVEYSTALOUSTIEDE 1. Määrittele seuraavat käsitteet (4. p, Sintonen - Pekurinen - Linnakko): 1.1. Vakuutettujen epätoivottava valikoituminen (1 p.) Käsite liittyy terveysvakuutuksen ongelmiin. Vakuutettavat pystyvät monesti itse arvioimaan paremmin sairastumisriskinsä ja ennakoimaan paremmin terveyspalvelujen tulevan käytön kuin vakuuttaja. Jos vakuutusyhtiö tarjoaa kaikille vakuutettaville yhtäläistä vakuutusmaksua, voivat ne, joiden sairastumisen riski on pieni, pitää vakuutusmaksua liian korkeana sen tarjoamaan hyötyyn nähden. He voisivat jättää hankkimatta vakuutusta. Tällöin vakuutusmaksu määräytyisi jäljelle jäävien vakuutuksenottajien riskin perusteella. Vakuutusmaksu nousisi. Prosessia, jossa pienimmän riskin vakuutettavat jättäytyvät vakuutuksen ulkopuolelle, kutsutaan vakuutettujen epätoivottavaksi valikoitumiseksi. 1.2 Tiedon epäsymmetria (1 p.) Lääkärin ajatellaan koulutuksensa perusteella tietävän potilasta enemmän terveydestä ja terveyspalveluista, siis palveluiden vaikuttavuudesta. He pystyvät paremmin kuin potilas arvioimaan terveyspalvelujen käytön positiivisia terveysvaikutuksia ja negatiivisia sivuvaikutuksia. Terveyspalvelujen kuluttajien ja tuottajien välillä valitsee täten tiedon epäsymmetria. 1.3 Terveyden tuotantofunktio (1 p.) Yksilöt vaikuttava huomattavalla tavalla terveyteensä kulutustavoillaan ja terveyspalveluiden käytöllä. Tämä voidaan ilmaista terveyden tuotantofunktion käsitteellä. Terveyden tuotantofunktion panoksia ovat kaikki terveyteen positiivisesta vaikuttavat seikat, kuten terveellinen ravinto, terveyspalvelut, liikunta jne. Terveyden tuotantofunktio osoittaa, paljonko terveyttä voidaan saada annetusta terveyspanosten määrästä. Terveyden tuotantofunktion ajatellaan noudattavan vähenevän rajatuotteen lakia. 1.4 Kysynnän hintajousto (1 p.) Kysynnän hintajousto kertoo, miten herkästi kysyntä reagoi hyödykkeen hinnan muutokseen. Se määritellään kysytyn määrän prosenttimuutoksen ja hyödykkeen hinnan prosenttimuutoksen suhteena, eli hintajousto = ( Q / Q) / ( P / P) 1
jossa Q = hyödykkeen alkuperäinen kysytty määrä, Q = kysytyn määrän muutos, P = alkuperäinen hyödykkeen hinta ja P hinnan muutos. 2.1. Tehokkuuspyrkimys terveydenhuollossa. Mitä se on ja mikä on sen suhde kustannusten leikkaamiseen tai säästämiseen? (4 p., Sintonen - Pekurinen - Linnakko) Terveystaloustieteessä tavoitteena on selvittää, miten terveydenhuoltoon kohdennetut voimavarat voidaan käyttää niin, että niillä saadaan aikaan mahdollisimman paljon terveyttä annettujen oikeudenmukaisuustavoitteiden puitteissa. Tehokkuuspyrkimys voidaan ilmaista seuraavasti: - käytettävissä olevilla voimavaroilla pyritään saamaan aikaan mahdollisimman suuri terveyden lisäys, tai - annettu terveystavoite pyritään saavuttamaan mahdollisimman pienillä voimavaroilla. Terveystaloustieteessä ei täten pyritä kustannusten leikkaamiseen tai säästämiseen sinänsä. Jos sama terveystavoite voidaan saavuttaa pienemmin kustannuksin, on kustannusten pienentäminen perustelua, koska tällöin toiminnan tehokkuus lisääntyy. 2
3
Kuviossa 1. esitetään, mikä on sairastamisen ja tulojen välinen yhteys. Kuvaaja K kertoo, että pienituloiset sairastavat suurituloisia enemmän. Tulotasojen ero on sitä suurempi, mitä kauempana kuvaaja K on neliön lävistäjästä. Kuviossa 2. taas esitetään, miten terveyshuollon rahoitusrasitus jakautuu tulotason mukaan. Jos kuvaaja on R, rahoitus jakautuu progressiivisesti, eli suurituloiset maksavat väestöosuuttaan suuremman osuuden terveydenhuollon kokonaismenoista. Mitä kauempana kuvaaja R on lävistäjästä, sitä jyrkempi on progressio. 3. (aineisto, 8 p.) Aineisto-osan tekstissä tutkitaan lääkevaihdon vaikutusta lääkkeiden hintoihin ja lääkemenoihin. Tutkimus käsittelee Suomessa vuonna 2003 voimaan tullutta lääkevaihtoa, jonka voimaantulosta on nyt kulunut niin paljon aikaa, että sen seurauksia voidaan tutkia. 3.1. Miten kuluttajien käyttäytyminen vaikuttaa lääkevaihdon vaikutukseen lääkkeiden hintoihin? (4 p.) Kuluttajien valinnat vaikuttavat olennaisesti markkinoiden hintakilpailun ankaruuteen. Jos kuluttajat reagoivat hyödykkeiden hintaeroihin markkinoilla, on odotettavissa, että yritysten välinen hintakilpailu on voimakasta. Hintojen alenemisen ohella kilpailu pyrkii poistamaan hintaerot markkinoilta. Hinnat pyrkivät konvergoitumaan kilpailun paineessa. Lääketoimialaa koskevan empiirisen tutkimuksen perusteella geneeristen lääkkeiden markkinoille tulo lisää hintakilpailua geneeristen lääkkeiden kesken, mutta se voi myös johtaa siihen, että alkuperäislääkkeen tuottaja nostaa myymänsä lääkkeen hintaa. Näin voisi tapahtua, vaikka alkuperäislääkkeellä olisi halvempi geneerinen vaihtoehto. Sen sijaan, että kaikki hinnat konvergoituisivat kohti kilpailullista tasoa, geneerisen kilpailun lisääntyminen lääkemarkkinoilla voi siis kasvattaa markkinahintojen hajontaa. Lääkemarkkinoiden segmentointimallilla on selitetty alkuperäislääkkeiden hintojen käyttäytymistä ja lääkkeiden hintaeroja. Malli lähtee oletuksesta, että markkinakysyntä koostuu sekä hintaan reagoivista että lojaaleista (merkkiuskollisista) kuluttajista. Hintasensitiiviset kuluttajat perustavat kulutuspäätöksensä sekä alkuperäislääkkeen että geneeristen lääkkeiden hintoihin. Lojaalit kuluttajat ostavat pelkästään alkuperäislääkettä geneeristen lääkkeiden hinnoista riippumatta, vaikka heillä olisi mahdollisuus vaihtaa lääke halvempaan geneeriseen kilpailijaan. Alkuperäislääkkeen, brändilääkkeen, kysyntä riippuu sekä geneeristen kilpailijoiden hinnoista että alkuperäislääkkeen omasta hinnasta. Hintojen lisäksi alkuperäislääkkeen myynti riippuu hintaan reagoivien ja lojaalien kuluttajien määristä. Jos kyseisen alkuperäislääkkeen markkinoilla on paljon lojaaleja kuluttajia, ei lääkevaihto voi alentaa sen hintaa merkittävästi. Vaikka markkinoilla olisikin halvempia geneerisiä lääkkeitä, lojaalit kuluttajat kuluttavat edelleen alkuperäislääkettä. Itse asiassa saattaa käydä niin, että alkuperäislääkkeen hinta nousee. Geneerisen lääkkeen i kysyntä 4
riippuu sekä alkuperäislääkkeen että geneeristen lääkkeiden hinnoista ja sen hintaan kilpailu oletettavasti vaikuttaa. 3.2. Millaisilla strategioilla lääkkeitä tuottava yritys voi reagoida lääkevaihtoon? (4 p.) Alkuperäislääkkeen valmistajalla on kaksi vaihtoehtoista kilpailustrategiaa. Yritys voi joko kilpailla geneeristen valmistajien kanssa hintasensitiivistä kuluttajista tai keskittyä toimimaan monopolituottajana lojaalien kuluttajien markkinoilla. Jälkimmäinen strategiavalinta voi selittää sen, miksi geneeristen lääkkeiden markkinoille tulo nostaa alkuperäislääkkeen hintaa. Voidaan ajatella, että alkuperäistuottaja valitsee jälkimmäisen kilpailustrategian erityisesti silloin, kun geneeristen lääkkeiden markkinoille tulo tekee alkuperäislääkkeen kysynnästä aikaisempaa joustamattomampaa oman hinnan suhteen. Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja talouden laitos 5