Päivitetty 30.04.2009

1 Päivitetty 30.04.2009

Nivala-Haapajärven seutukunta 30.04.2009 Arvoisa lukija, Tässä hankeluettelossa on esitelty Nivala-Haapajärven seutukunnan alueella käynnissä olevat hankkeet sekä hankkeet, joista seutukunta on tehnyt rahoituspäätöksen 30.04.2009 tilanteen mukaisesti. Luettelossa eivät ole mukana sellaiset LEADER-hankkeet, joissa seutukuntayhdistys ei ole osarahoittajana eivätkä hankkeet, joita ei ole muusta syystä käsitelty seutukuntahallituksessa. Luettelo pyritään pitämään jatkuvasti ajan tasalla ja se jae-taan määräajoin sidosryhmille. Hankkeet on ryhmitelty seutukunnan kehittämisohjelman 2007-2013 mukaisesti toiminta-linjoittain ja toimenpidekokonaisuuksittain. Yhteenveto on osa seutukunnan vuoteen 2013 saakka ulottuvaa toimintasuunnitelmaa. Hankekuvaukset löytyvät myös internetistä seu-tukunnan kotisivulta osoitteesta http://www.nivala-haapajarvi.fi -> Kehittämishankkeet. Nivala-Haapajärven seutukunnan kehittämisohjelmatyö on jatkuvaa. Uusien hankkeiden ideointi ja kehittäminen on siten tarpeen kaiken aikaa. Kehittämisohjelman koordinaattori ja yhteyshenkilö on toiminnanjohtaja Esa Jussila. Seutukunnan hankerekisterin ylläpidosta vastaa Oulun Eteläisen EU-tietokeskus / toimistopäällikkö Sami Kaarto. Nivala-Haapajärven seutukunnan yhteystiedot ovat: Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Pajatie 5 85500 NIVALA Puhelin: (08) 450 602 Telefax: (08) 450 645 E-mail: seutukunta@nivala-haapajarvi.fi esa.jussila@nivala-haapajarvi.fi sami.kaarto@nivala-haapajarvi.fi 2

Kaikki tiedot sitoumuksetta. Hankekuvaukset perustuvat hallinnoijaorganisaatioiden toimittamaan informaatioon. NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNTA KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET (Hanke, hallinnoija) 1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN NRT-tuotantostudioiden yhteistoimintahanke, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy..3 ProBusiness, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry 4 Raahen seudun osaamiskeskusohjelma (ProMetal) Meriklusteri, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy.....5 Taitajien tierna -jatkoprojekti, ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset...6 T&K -Aktivaattori 2008-2010, Iin Micropolis Oy....7 Tuotannollisten yritysten menestystekijät, Haapaveden Teknologiakylä Oy.. 8 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Aikuisena agrologiksi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu... 9 Bioenergian edelläkävijät, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa........10 Elinvoimaa maaseudulle, ProAgria Oulu ry..11 Kipinää kylille, PSK-Aikuisopisto.12 MAKU - HELMI, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä 13 Muutoksessa Mukana, Maaseudun Sivistysliitto / Pohjois-Suomen aluekeskus 14 Rehuviljan viljelyn kehittäminen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, MTT Siikajoen toimipiste....15 Tietoseppä, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto...16 Tuottajasta jatkojalostuksen osaajaksi ja luonnonvara-alan näkijäksi, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä...17 Uusiutuvien energiamuotojen tutkimusjohtaja, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä...18 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN CUPP-6 / EMMA-kokeen toteuttaminen, Oulun Eteläisen instituutti.19 Innovatiiviset tuotantoteknologiat (INTO), Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä...20 Kallioaines Pohjois-Pohjanmaalla, Geologian Tutkimuskeskus/Kehittämiskeskus Pohjantähti.....21 LYKKY Liiket.os. hyv.vointialalle ja yht.k.vast. yrittäj. koul.yht.työllä, OAMK / Terveysalan Oulaisten yksikkö...22 Sosiaalityön opetus Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa, Kokkolan yliopistokeskus...23 Valtakunnallinen teknologiakasvatushanke Teknokas, Kerttu Saalasti Säätiö....24 4. KUNTAPALVELUJEN KEHITTÄMINEN Keskipistealue matkailukartalle, Nihak Oy.25 KUKKO Kulttuurikonsulttien verkosto Oulun Eteläisessä, Haapaveden-Siikalatvan seudun kuntayhtymä...26 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointiohjelman koordinaatiohanke, Pohjois-Pohjanmaan liitto...27 Sähköiset palvelut alueelle (Alue Sahpa), Ylivieskan seutukuntayhdistys ry.....28 5. ALUEEN VETOVOIMAISUUDEN LISÄÄMINEN North Finland EU Office - Lapin sekä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan EU-aluetoimisto......29 Oulu South United, Raudaskylän Kristillinen Opisto.30 Peuran polun Metsäpeuranmaan alueen yhteismarkkinointi, CENTRIA t&k Haapajärvi.. 31 NIVALA-HAAPAJÄRVEN SEUTUKUNNAN ALUEEN VUODEN 2009 EU-HANKERAHOITUS Yhteenvetotaulukko (tilanne 30.04.2009).. 32 3

1. ELINKEINOJEN KEHITTÄMINEN NRT-TUOTANTOSTUDIOIDEN YHTEISTOIMINTAHANKE ProMetal on Nivalassa, Raahessa ja Torniossa toimivien metallialan tuotantostudioiden toteuttama verkosto-osaamiskeskus, joka on edustanut osaamiskeskusohjelmassa koko Pohjois-Suomen metallialan osaamista. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rannikkoalueille keskittynyt alan monipuolinen yritystoiminta työllistää yhteensä noin 14 000 henkilöä ja vastaa 80 %:sta Suomen terästuotannosta. Alueella on myös tiiviit yhteydet Ruotsin puolelle ja kokonaisuutena tämä Perämerenkaaren alue muodostaa Euroopankin mittakaavassa merkittävän metalliosaamisen keskittymän. NRT-tuotantostudioiden yhteistoimintahanke on suunniteltu tuotantostudioiden toimintaedellytysten ja osaamisen vahvistamiseksi niin, että toiminnalle asetetut alueelliset ja kansalliset tavoitteet voidaan saavuttaa. Käytännön toiminnan tehokkuuden kannalta rahoitus, osaaminen ja yhtenäiset käytännöt mukaan lukien palveluiden markkinointi ja myynti ovat keskeisessä asemassa. Hanke tukee osaamiskeskusohjelman perusrahoituksella käynnistettäviä kehityshankkeita ja -ohjelmia sekä Pohjois-Suomen maakuntien kehittämisstrategioita. 1) Yhtenäistää tuotantostudioiden toimintoja ja palvelumalleja 2) Edesauttaa tuotantostudioiden toimintaa tukevan ja kehittävän kansainvälisen yhteistyöverkoston syntymistä 3) Parantaa ProMetalin ja sen tuotantostudioiden kansainvälistä tunnettuutta 4) Sitouttaa metallialan toimijat kehittämis- ja yhteistyöhön Selvitetään mahdollisuudet tuotantostudioiden yhtenäisten johtamis- ja toimintamallien toteuttamiseksi Määritetään ja toteutetaan tuotantostudioiden toiminnanohjausta ja laatujärjestelmää tukeva tietojärjestelmä Perustetaan yrityksistä/muista toimijoista koostuva työryhmä pitkäjänteisen kehittämisohjelman laatimista varten Kehitetään tuotantostudioiden tiedotusta ja markkinointiviestintää Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 1.1.2008-30.9.2010 - palkka- ja sivukulut 143 886 - ostopalvelut 70 714 - matkakulut 8 350 - toimisto- ja vuokrakulut 11 200 - muut kulut 2 500 YHTEENSÄ 236 650 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 667 600 - valtio + EU / EAKR 165 655 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 6 999 ) 27 996 - yksityisrahoitus 42 999 YHTEENSÄ 236 650 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 9. YHTEYSHENKILÖT: Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 0400 392 463 Fax: (08) 4491 214 E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy GSM: 044 3850 038 Fax: (08) 2104 400 E-mail: antero.kyrolainen@steelpolis.com PROBUSINESS 4

Nivala- Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien yritykset ovat pienyrityksiä ja lukumääräisesti pieni osa on pk-yritysten luokkaan kuuluvia yrityksiä, joissa markkinoiden tarjoamia kasvumahdollisuuksia ja liiketoiminnan kehittämisessä tarvittavaa osaamista ja resursseja on rajoitetusti käytettävissä ja toisaalta tarve ulkopuoliseen kehittämistukeen omien rajallisten resurssien puitteissa on tunnistettavissa. Alueen yritysten kehittymistä ja kasvua hidastavia tekijöitä on todettu olevan liiketoiminnan eri osa-alueilla ja vaihtelevia kehittämistarpeita ilmenee yritysten elinkaaren eri vaiheissa. Liiketoiminnan suunnittelun ja liiketoimintaympäristöjen muutosten ennakoinnin tarve on voimakkaasti korostunut erityisesti alueen kasvumahdollisuuksia sisältävissä yrityksissä. Liiketoiminnan strategisen johtamisen hallitseminen, sen organisoiminen säännölliseksi työskentelytavaksi ja strategiatyössä tarvittavien mallien ja työvälineiden ottaminen aktiiviseen käyttöön edellyttää valmiusta-son nostamista nykyisestä tasosta. ProBusiness-hanke sisältää kolme osiota: ProService, ProProduction ja ProComon. ProProduction on suunniteltu erityisesti tuotannollisten yritysten ja ProService palveluyritysten kehittämistarpeita silmälläpitäen. ProComon-osiolla parannetaan hankkeen kohderyhmän yhteisten kehittämistarpeiden tunnistamista ja ratkaisemista mm. seminaarien, messujen ja muiden verkostoitumista edistävien toimenpiteiden avulla. 1) Tukea ja kehittää Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien elinkeinotoimintaa sekä palvelutoimintaan liittyvillä että tuotannollisilla toimialoilla 2) Tunnistaa, tukea ja kehittää potentiaalisia kasvuyrityksiä sekä vahvistaa oppimis- ja innovaatioympäristöjä 3) Edesauttaa yritysten kansainvälistymistä Toteutetaan yritysten tunnistetuista tarpeista lähteviä kehittämisprojekteja Luodaan yhteistyöverkostoja Tuetaan yritysten koulutushankkeita ja opinnäytetöitä Järjestetään seminaareja yms. yrityslähtöisiä tapahtumia Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry 1.1.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 113 956 - ostopalvelut 242 756 - matkakulut 6 500 - toimisto- ja vuokrakulut 9 500 - kone- ja laitehankinnat 150 - muut kulut 8 000 YHTEENSÄ 380 862 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 1 146 052 - valtio + EU / EAKR 266 582 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 16 067 ) 24 290 - yksityisrahoitus 89 990 YHTEENSÄ 380 862 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Arto Junno, Nivala-Haapajärven seutukuntayhdistys ry Puh: (08) 450 602 GSM: 044 4457 011 Fax: (08) 450 645 E-mail: arto.junno@nivala-haapajarvi.fi RAAHEN SEUDUN OSAAMISKESKUSOHJELMA (PROMETAL) - Meriklusteri 5

Osaamiskeskusohjelma on valtioneuvoston erityisohjelma, jota toteutti ohjelmakaudella 2003-2006 kaikkiaan 19 alueellista osaamiskeskusta ja 3 verkosto-osaamiskeskusta. Osaamiskeskusten toiminta-ajatus on taloudellisen kasvun aikaansaaminen hyödyntämällä oman alansa huippuosaamista. Uudella ohjelmakaudella 2007-2013 osaamiskeskusohjelmassa keskitytään sisäasiainministeriön linjausten mukaisesti kansallisesti merkittävien osaamisklustereiden ja kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskeskusten kehittämiseen. ProMetal on Nivalassa, Raahessa ja Torniossa toimivien metallialan tuotantostudioiden toteuttama verkosto-osaamiskeskus, joka on edustanut osaamiskeskusohjelmassa koko Pohjois-Suomen metallialan osaamista. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin rannikkoalueille keskittynyt alan monipuolinen yritystoiminta työllistää yhteensä noin 14 000 henkilöä ja vastaa 80 %:sta Suomen terästuotannosta. Alueella on myös tiiviit yhteydet Ruotsin puolelle ja kokonaisuutena tämä Perämerenkaaren alue muodostaa Euroopankin mittakaavassa merkittävän metalliosaamisen keskittymän. ProMetalin tuotantostudiot, niiden taustayhteisöt ja keskeiset yhteistyötahot ovat valmistelleet osaamiskeskusohjelman uudelle ohjelmakaudelle. Ohjelman osaamisalana on materiaaliteknologiat ja se on valmisteltu osana suomalaisen meriteollisuuden ja merenkulun valmistelemaa meriosaamisklusteria yhdessä alan muiden keskeisten keskittymien Vaasan, Porin, Turun ja Lappeenrannan kanssa. 1) Luoda merkittäviä uusia mahdollisuuksia alueen metalliteollisuuden kilpailukyvyn ja elinkeinojen kehittämiselle 2) Laajentaa ja vahvistaa yhteistyötä muiden metallialan osaamiskeskusten kanssa Suomessa 3) Edesauttaa alueen metalliteollisuuden kansainvälistymistä 4) Tehostaa teknologian siirtoa alueen metallialan yritysten hyödyksi Kehitetään tuotantostudioiden yhtenäinen palvelukonsepti Kehitetään metallialan yritysten henkilöstön osaamista ja niiden tarvitsemia toimitila- ja rahoituspalveluja Luodaan alueellinen innovaatioverkosto ja liitetään se osaamisklusteriin Järjestetään metallialan seminaareja ja tapahtumia Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy 1.1.2007-31.12.2013 - palkka- ja sivukulut 152 000 - ostopalvelut 206 500 - matkakulut 10 000 - toimisto- ja vuokrakulut 29 000 - muut kulut 2 500 YHTEENSÄ 400 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2007-2013: 3 400 000 - valtio / osaamiskeskusohjelma 200 000 - seutukunta-/kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 25 000 ) 200 000 YHTEENSÄ 400 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 16.10.2006 9. YHTEYSHENKILÖT: Jari Tirkkonen, Nivalan Teollisuuskylä Oy GSM: 0400 392 463 Fax: (08) 4491 214 E-mail: jari.tirkkonen@nivala.fi Antero Kyröläinen, Raahen Seudun Teknologiakeskus Oy GSM: 044 3850 038 Fax: (08) 2104 400 E-mail: antero.kyrolainen@steelpolis.com TAITAJIEN TIERNA -jatkoprojekti Taitajien tierna -jatkoprojekti pohjautuu ajalla 1.3.2007-30.4.2008 toteutettuun esiselvitykseen, jonka puitteissa suoritetun kartoituksen mukaan alueen eri organisaatiot ja Oulun lentoaseman matkustajat ovat kiinnostuneita saamaan 6

lahja- ja tuliaistuotteita Oulun lentoasemalta. Tuotteet toimivat myös Pohjois-Pohjanmaan käyntikorttina. Niissä korostuu alueen luonto, perinteet, kulttuuri, historia sekä paikalliset maktottumukset. Tuotteiden valmistus lisää työllisyyttä ja edistää alueen yrittäjyyttä. Tuotteet on tarkoitettu koti- ja ulkomaan liike-/vapaa-ajanmatkustajille sekä kotija ulkomailla asuville henkilöille ja heidän edustamilleen organisaatioille. Hankkeen kohderyhmänä ovat Pohjois-Pohjanmaan elintarvike-, käsityö- ja taideteollisuusalan yrittäjät ja/tai yrittä-jiksi aikovat henkilöt. Hanke on mukana perustamassa uutta yritystoimintaa Oulun lentoasemalle lentokentän laajen-nuksen jälkeen; tarkoituksena on saada kaikkien seitsemän seutukunnan yrittäjät/tuottajat mukaan tuotteistamaan ja myymään tuotteitaan Oulun lentoaseman liiketiloihin perustettavaan myymälään sekä alueen matkailu- ja turistikoh-teisiin. Tuotteistamisessa otetaan huomioon asiakkaiden esittämät toiveet ja tarpeet. Tuotteiden kaupallistamiseen saa-daan apuvoimia tuoteraadista, jonka jäsenillä on tuntuma todellisiin markkinoihin. Tuotteet tulevat myös täyttämään kansainvälisen lentoturvallisuuden vaatimukset. 1) Tehostaa pienten yrittäjien tuotantoa sekä parantaa kohdealueen työllisyyttä 2) Luoda uusia innovatiivisia tuotteita valmistava yrittäjäverkosto 3) Edistää pienten yritysten kasvua ja kansainvälistymisvalmiuksia teknologiaa ja sähköistä kaupankäyntiä hyödyntäen 4) Tarjota matkailualan yrittäjille mahdollisuus saada potentiaalisia asiakkaita lentomatkustajien joukosta Tiedotetaan pienyrittäjille tuotekehitykseen, markkinointiin, logistiikkaan ja yrittäjyyteen liittyvistä teemoista Edistetään pienyrittäjien, eri organisaatioiden ja oppilaitosten välistä yhteistyötä Järjestetään kohdealueen pienyrittäjien tuotteille myyntipaikkoja matkailu- ja turistikohteissa Perustetaan Oulun lentoasemalle myymälä ja sen yhteyteen myynnin ja asiakaspalvelun tueksi internet-sivut ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 1.12.2008-31.6.2011 - palkka- ja sivukulut 112 650 - ostopalvelut 26 000 - matkakulut 32 000 - aine- ja tarvikekulut 5 600 - muut kulut 15 100 YHTEENSÄ 191 350 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 469 400 - valtio + EU / ESR 149 205 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 820 ) 21 630 - yksityisrahoitus 20 515 YHTEENSÄ 191 350 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 12.5.2008 Arja Keränen, ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset T&K -AKTIVAATTORI 2008-2010 7 Puh: (08) 3168 611 GSM: 040 7439 731 Fax: (08) 373 075 E-mail: arja.keranen@proagria.fi T&K -Aktivaattori 2008-2010 hankkeessa edelleenkehitetään aiemmin toteutettujen aktivaattorihankkeiden toimenpiteitä. Paikallisella elinkeinoelämän tuntemuksella sekä paikallisten toimijoiden sitoutumisella on keskeinen rooli T&K -Aktivaattori 2008-2010 -hankkeen toteuttamisessa. Seutukuntien pk-yrityksiin on kertynyt ns. hiljaista tietoa eli

osaamispääomaa, jota voidaan hyödyntää kehittämishankkeissa. Toisaalta julkisten rahoituslähteiden tunnettuus seutukuntien pk-yrityksissä on heikkoa ja useimmiten niillä on vähäinen kokemus t&k -toiminnasta. T&K Aktivaattori 2008-2010 -hankkeen päätehtävänä on avustaa pk -yrityksiä hankesuunnitelmien ja rahoitushakemusten laadinnassa sekä tarvittavien asiantuntija- ja yritysverkostojen luomisessa. Tätä kautta nostetaan pk-yritysten osaamista-soa siirtämällä niihin kehittämishankkeiden kautta asiantuntemusta tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. 1) Nostaa pk-yritysten osaamistasoa kehittämishankkeiden kautta siirtämällä niihin asiantuntemusta tutkimuslaitoksista, yliopistoista ja ammattikorkeakouluista. Lisäksi tavoitteena on lisätä yritysten kehittämisrahoitusta kasvukeskusten (Oulun seutu) ulkopuolella 2) Etsiä pk-yritysten osaamispohjaisia hankeaihioita ja jalostaa niitä yhdessä yrittäjien ja rahoittajien kanssa toteuttamiskelpoisiksi kehittämishankkeiksi 3) Vakiinnuttaa T&K - vastaavien toiminta osaksi seutukunnallisten yrityspalvelupisteiden toimintaa Aktivoidaan pk-yrityksiä nostamaan esille hankeaihioita Käsitellään pk-yritysten hankeaihioita sekä avustetaan hanke-/rahoitussuunnitelmien laadinnassa Suunnitellaan ja käynnistetään polisten välisiä yhteishankkeita yhdesssä Multipolis ry:n T&K -Aktivaattorin kanssa Hyödynnetään osaamiskeskusten forumeiden tieto-taitoa sekä kansainvälisiä verkostoja ja kaupallistamispalveluja Ylläpidetään internet-sivustoa osoitteessa http://www.inno.multipolis.fi sekä järjestetään tiedotus- ja koulutustilaisuuksia pk-yrityksille Koordinoidaan toimintaa Multipolis-verkostossa Pohjois-Pohjanmaan alueella 4. TOTEUTTAJA: Iin Micropolis Oy 1.4.2008-31.12.2010 - palkat ja sivukulut 70 400 - ostopalvelut 2 000 - matkakulut 2 800 - toimisto- ja vuokrakulut 7 500 - kone- ja laitehankinnat 200 - muut kulut 1 500 YHTEENSÄ 84 400 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 238 900 - Pohjois-Pohjanmaan liitto / maakunnan kehittämisraha 59 080 - Koillis-Suomen aluekeskusohjelmarahoitus 2 370 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 4 040 ) 20 840 - yksityisrahoitus 1 750 YHTEENSÄ 84 400 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 21.4.2008 Kari Autio, Iin Micropolis Oy Puh: (08) 5536 000 GSM: 040 5889 867 Fax: (08) 5536 112 E-mail: kari.autio@micropolis.fi TUOTANNOLLISTEN YRITYSTEN MENESTYSTEKIJÄT Pk-yrityksissä on kasvava työvoimapula, joka on uhka yritysten toiminnalle ja kehittymiselle. Työvoiman ikääntymisestä johtuva pula ammattitaitoisista työntekijöistä on muodostumassa monessa yrityksessä strategiseksi haasteeksi. Tämän vuoksi yrityksillä on tarve saada näkyvyyttä ja lisätä houkuttelevuuttaan kehittyvinä ja laadukkaina työnantajina. 8

Alueella toimivien yritysten liikkeenjohdollisten taitojen kohottamiseen on myös selvästi tarvetta. Pienten ja keskisuurten yritysten omistajilla ja johtajilla on yleensä vankka oman alansa ammattitaito, mutta toiminnan ja henkilöstön kehittämiseen heillä ei useinkaan riitä aikaa eikä resursseja. Pienyrittäjän on myös vaikea edetä toimintojen kehittämistyössä ilman ohjausta. Erityisesti yrityskohtainen kehittäminen ja koulutus on koettu tarpeelliseksi. Useimmat yritykset ovat jonkinlaisessa alihankinta-/sopimusvalmistusyhteistyössä toisten yritysten kanssa. Tämän yhteistyön lisäämisessä ja kehittämisessä koulutuksella on tärkeä rooli. Uusien liiketoimintamallien kehittäminen, uusien asiakkaiden etsiminen sekä tuotekehitys ovatkin Tuotannollisten yritysten menestystekijät -hankkeen keskeisiä koulutusteemoja. 1) Edistää Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukuntien alueilla toimivien tuotannollisten pk-yritysten henkilöstön osaamista 2) Kehittää hankealueen tuotannollisten pk-yritysten työympäristöä tehokkaammaksi ja turvallisemmaksi 3) Kohottaa hankealueen tuotannollisten pk-yritysten liiketoiminnan kannattavuutta ja kilpailukykyä 4) Parantaa hankealueen tuotannollisten pk-yritysten edellytyksiä kansainväliseen toimintaan 5) Lisätä yritysten ja oppilaitosten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä ja luoda siten pohjaa alueelliselle osaamisen kehittämiselle Kootaan yhteenveto yritysten henkilöstön osaamisesta ja tavoitteista Laaditaan yrityskohtaisia kehittämisohjelmia aikatauluineen, vastuuhenkilöineen ja tavoitteineen Toteutetaan yrityskohtaiset kehittämis- ja koulutustoimenpiteet Järjestetään yritysvierailuja ja oppilaitoskäyntejä Tiedotetaan hyvistä käytännöistä yms. Haapaveden Teknologiakylä Oy 1.5.2008-31.12.2009 - palkka- ja sivukulut 124 512 - ostopalvelut 166 410 - matkakulut 14 500 - aineet, tarvikkeet ja toimistokulut 7 310 - muut kulut 8 700 - erikseen raport. laskennalliset kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 179 547 YHTEENSÄ 500 979 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2009: 723 315 - valtio + EU / ESR 249 493 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 8 848 ) 17 695 - yksityisrahoitus 54 244 - erikseen raport. muiden tahojen rah.osuudet, joihin ei myönnetä rahoitusta 179 547 YHTEENSÄ 500 979 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 11.2.2008 Timo Kähkönen, Haapaveden Teknologiakylä Oy 2. MAASEUDUN KEHITTÄMINEN GSM: 0400 150 260 Fax: (08) 450 245 E-mail: timo.kahkonen@haapavesi.fi AIKUISENA AGROLOGIKSI Oulun Eteläisen alueella on Suomen mittakaavassa erittäin voimakasta maidon ja naudanlihan tuotantoa. Maatilat ovat keskimääräistä suurempia ja niiden kannattavuus on perinteisesti ollut hyvä. Luonnonvara- ja ympäristöalan korkeakoulutusta ei alueella kuitenkaan ole. 9

Aikuisena agrologiksi -hanke pohjautuu Oulun Eteläisen korkeakoulustrategiaan 2005-2010. Strategiassa on tavoitteena aloittaa luonnonvara-alan korkeakouluopetus alueella. Hanke vastaa Oulun Eteläisen alueen elinkeino- ja työelämän tarpeisiin. Esiselvityshankkeessa tehdyn kyselytutkimuksen tulosten mukaan alueella on suuresti kiinnostusta Haapajärvellä järjestettävää maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmaa (agrologi (AMK)) kohtaan. Esiselvityksen pohjalta on tehty opetussuunnitelma sekä tila- ja henkilöstöresurssien kartoitus, jotka ovat olleet pohjana tämän aikuiskoulutushankkeen suunnittelussa. Hankkeen kohderyhmänä ovat Oulun Eteläisen maaseutuyrittäjät, alalle aikovat ja alasta kiinnostuneet. 1) Edistää maaseutuyrittäjyyttä Oulun Eteläisen alueella 2) Parantaa Oulun Eteläisen alueella toimivien maatilojen ja muiden maaseutuyritysten kilpailukykyä ja kannattavuutta 3) Lisätä Oulun Eteläisen alueen vetovoimaisuutta opiskelu-, työ- ja asuinpaikkana Toteutetaan luonnonvara-alan korkeakoulutusta tutkintoon johtavana aikuiskoulutuksena, tutkintonimikkeenä agrologi (AMK) Oulun seudun ammattikorkeakoulu 1.2.2009-31.7.2012 - palkka- ja sivukulut 70 800 - ostopalvelut 2 000 - matkakulut 7 350 - aine- ja tarvikekulut 1 000 - muut kulut 8 100 YHTEENSÄ 96 650 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2009-2012: 697 150 - valtio + EU / ESR 84 550 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: *** ) 12 100 YHTEENSÄ 96 650 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 11.2.2008 Jukka Tikkanen, OAMK / Luova Puh: 010 2723 290 GSM: 050 3174 812 Fax: 010 2721 260 E-mail: jukka.tikkanen@oamk.fi *** Nivala-Haapajärven seutukunta kattaa osan seutukuntaan kohdistuvasta kuntarahoituksesta. Pääosan kuntarahoituksesta kattavat opiskelijoiden kotikunnat osallistujien lukumäärän mukaisissa suhteissa. BIOENERGIAN EDELLÄKÄVIJÄT Pohjois-Pohjanmaan energiastrategiassa määritelty maakunnan bionergian käytön lisäämistavoite koostuu metsähakkeen käytön lisäyksestä nykyisissä lämpö- ja teollisuuslaitoksissa 1 000 GWh/v, Oulun seudun ja muiden lämpölaitosten peltobiomassojen käytön lisäyksestä 300 GWh/v sekä pienkiinteistöjen energiainvestoinneista ja pelletin/puun käytön lisäyksestä 250 GWh/v. Metsissä tuotettava energiapuu muodostaa suurimman lisäyspotentiaalin. Maakunnan noin 29 000 metsänomistajasta pääosa ei tiedä metsissään olevista energiaraaka-ainevaroista tai mahdollisuuksista tuoda niitä energiantuotantoon. Toimijoilla ei puolestaan ole tietoa metsänomistajista, joiden metsissä energiapuuta olisi. Tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa ja lisäksi energiapuuhun liittyy paljon ennakkoluuloja, vanhentuneeseen tietoon perustuvia epäluuloja ja arkuutta käydä kauppaa energiapuusta. Bioenergian edelläkävijät -hanke kehittää 10

maa- ja metsätalousyrittäjien sekä muiden metsänomistajien liiketoiminnallista osaamista ja ympäristötietoisuutta sekä lisäksi Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen ja ProAgria Oulun uudenlaisen yhteistyön kautta maatalouden ja metsätalouden välistä yhteistyötä bioenergian tuotannossa ja logistiikassa. 1) Aktivoida kyliä/alueita sekä tiloja bioenergiaraaka-aineiden tuotannossa ja käytössä 2) Tehostaa ympäristönhoidossa raivattavan biomassan energiakäyttöä 3) Lisätä metsähakkeen kokonaiskäyttöä sekä sen tarjontaa lämpölaitoksille 4) Kasvattaa bioenergian parissa työllistyvien yrittäjien ja työntekijöiden määrää sekä bioraaka-aineita käyttävien pienkiinteistöjen määrää Laaditaan energian tuotanto- ja käyttösuunnitelmia valituille pilottialueille eri puolille maakuntaa Testataan toimintamallia maatilojen kokonaisvaltaisen energian tuotannon ja käytön kehittämissuunnitelmien laatimiseksi Edesautetaan metsänomistajien, energiapuuta hankkivien yritysten ja energiapuun käyttäjien välistä tiedonvaihtoa Neuvotaan kiinteistöjen omistajia lämmitysratkaisujen valinnassa Järjestetään metsänomistajien teematapahtumia Tiedotetaan bioenergiatuotannosta ja sen tarjoamista yrittäjyys- yms. mahdollisuuksista Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa 1.1.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 179 563 - ostopalvelut 13 333 - matkakulut 43 333 - toimisto- ja vuokrakulut 12 000 - muut kulut 16 033 YHTEENSÄ 264 262 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 792 790 - valtio + EU / EAKR 211 410 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 4 000 ) 26 426 - yksityisrahoitus 26 426 YHTEENSÄ 264 262 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Eeva-Liisa Repo, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa Puh: 020 7727 003 GSM: 040 5487 026 Fax: 020 7727 001 E-mail: eeva-liisa.repo@metsakeskus.fi ELINVOIMAA MAASEUDULLE Maaseutupoliittisen erityisohjelman mukaan yrityspalveluilla on huomattava vaikutus erityisesti pk-yritystoiminnan kehittymiseen. Julkisen ja markkinaehtoisen yrityspalvelusektorin rinnalle on EU:n rakennerahastohankkeiden kautta onnistuttu luomaan kansallisesti merkittäviä maaseudun yritystoiminnan neuvontapalveluja seudullisiin yrityspalvelupisteisiin. Ne tulisikin vakiinnuttaa osaksi yrityspalvelujärjestelmää. Julkista yrityspalvelujärjestelmää ollaan uudistamassa asiakaslähtöisemmäksi työ- ja elinkeinoministeriön johdolla. Maaseudun sekä palvelu- että tuotannollisille aloille odotetaan syntyvän ohjelmakauden 2007-2013 aikana runsaasti uusia työpaikkoja. Yrittäjät löytyvät joko maaseudun nykyisistä asukkaista ja maatiloilta tai maaseutuasumisesta kiinnostuneista muuttajista. Elinvoimaa maaseudulle -hankkeessa yritysneuvontaa kehitetään yhteistyössä hanketta hallinnoivan ProAgria Oulun ja seutukuntien elinkeinopisteiden kanssa. ProAgria Oulun kautta hanke saa resurssit, painotukset työn suuntaamiseen seutukunnallisten elinkeinostrategioiden ja maaseutuohjelman mukaan sekä työnjohdon. 11

Seutukunnallisten yrityspalvelupisteiden kautta hankkeen vetäjä saa puolestaan vertaistukea yritysneuvojilta, koulu-tusja tiedotusapua sekä mahdollisuuksia työvälineiden kehittämiseksi. 1) Toteuttaa Yritys-Suomi -palvelujärjestelmän liiketoimintasuunnitelmassa kuvattua Seudulliset yrityspalvelut -palvelukokonaisuutta valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti 2) Varmistaa tasalaatuinen palvelu koko hankealueella sekä lisätä asiakaslähtöisyyttä ja toiminnan tehokkuutta 3) Tuoda maaseutuyrityksiä ja -yrittäjiä mahdollisimman laajasti neuvonnan piiriin 4) Kehittää eri toimijoiden välistä yhteistyötä hyödyntämällä tehokkaasti markkinaehtoista tarjontaa Kytketään maaseutuyritysten neuvonta osaksi seudullisen yrityspalvelun toimintaa Suunnitellaan ja kehitetään maaseudun elinkeinoelämän palveluja mm. selvittämällä ja arvioimalla yritystoiminnan yleisiä toimiala- ja tuotantosuuntakohtaisia toimintaedellytyksiä Kehitetään maaseutuyritysten ja muiden toimijoiden verkottumista ja yhteistyötä Tiedotetaan maaseutuyrittäjyydestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista ProAgria Oulu ry 1.4.2008-31.03.2011 - palkka- ja sivukulut 24 000 - ostopalvelut 3 500 - matkakulut 4 000 - toimisto- ja vuokrakulut 6 000 YHTEENSÄ 37 500 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 234 500 - valtio + EU / EMR 33 750 - Nivala-Haapajärven seutukunta 3 750 YHTEENSÄ 37 500 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Hannu Kokkoniemi, ProAgria Oulu Puh: (08) 440 944 GSM: 040 5464 853 Fax: (08) 440 237 E-mail: hannu.kokkoniemi@proagria.fi KIPINÄÄ KYLILLE Kipinää kylille on Pohjois-Pohjanmaan seutukuntien yhteinen kylien kehittämishanke, joka on tarkoitettu kyläyhdistysten ja kylätoimikuntien yms. aktiivisille henkilöille ja toimijoille. Hankkeessa jatketaan Kylävalakiat-kyläkehittäjähankkeessa vuosina 2002-2005 aloitettujen toimenpiteiden toteuttamista ja sen tavoitteena on aktivoida ihmisiä omaehtoiseen kylien kehittämistyöhön sekä auttaa heitä tiedostamaan omat voimavarat, niiden käyttäminen ja hyödyntäminen kylien kehittämistyössä. Hankkeen keskeinen päämäärä on vaikuttaminen oman alueen elinvoimaisuuden lisäämiseksi siten, että ihmiset voivat ja haluavat asua syrjäisillä alueilla ja että keskeiset palvelut säilyvät. Päätavoitteena on kylien ja kuntien välisen vuorovaikutuksen edistäminen ja vaikuttaminen päätöksentekoon. Kylille laaditaan uusia kyläsuunnitelmia ja vanhoja päivitetään. Tarkoituksena on kartoittaa kylien kehittämistarpeet ja tavoitteet. Kylien kehittämishankkeet perustuvat pääasiassa näihin kyläsuunnitelmiin. Suunnitelmat antavat paremmat edellytykset hankkeiden eteenpäin viemiseen. Tärkeänä tavoitteena on tukea kylien viihtyisyyttä, palveluiden säilyttämistä sekä yritysten toimintaedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään nuorten ja naisten viihtymisen kylillä. 12

1) Edistää maakunnallisen kyläohjelman toteuttamista 2) Aikaansaada kylienvälistä yhteistyötä alueellisesti ja kansainvälisesti 3) Laatia ja päivittää kyläsuunnitelmia 4) Tukea yrittäjyyden ja kylien elinvoimaisuuden kehittymistä Edesautetaan maakunnallisen kyläohjelman toteuttamista nettijulkaisun ja tiedottamisen kautta Laaditaan ja toteutetaan kyläbarometri seurantaan ja arviointiin Kootaan kylätoimijoiden tietopankki/verkkolehti, blogit Autetaan kyläsuunnitelmien laatimista ja päivittämistä Tuetaan kylien mahdollisuuksia vaikuttaa kuntasuunnitelmiin sekä edistetään kylien ja kuntien yhteistoimintaa Aktivoidaan ja innostetaan kyläläisiä kehittämistyöhön Opastetaan ja neuvotaan kylien asukkaita elinvoimaisuutta edistävissä teemoissa (yritteliäisyys, kumppanuus, sopimuksellisuus, profiloituminen) PSK-Aikuisopisto 1.4.2009-31.3.2011 - palkka- ja sivukulut 57 960 - ostopalvelut 1 800 - matkakulut 10 000 - toimisto- ja vuokrakulut 900 - muut kulut 7 000 YHTEENSÄ 77 660 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2009-2011: 203 760 - valtio + EU / EMR 66 011 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 750 ) 3 883 - yksityisrahoitus 7 766 YHTEENSÄ 77 660 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 29.1.2009 Tarja Niskanen, PSK-Aikuisopisto Puh: (08) 3120 750 GSM: 044 3120 750 Fax: (08) 3120 723 E-mail: tarja.niskanen@psk.fi MAKU - HELMI Lähellä tuotettu ruoka on noussut arvoonsa oman maakunnan tuotteita kysytään ja niitä halutaan tarjota. Niistä löydetään lisäarvo, tarinat ja tekijät. Paikallisen ruokatuotannon käyttöasteen ja ruuan laadun nostamisella on myös huomattavia ruuan turvallisuus- ja työllisyysvaikutuksia sekä toisaalta ekologisia vaikutuksia. Vahva ruokakulttuuri on vahvuus, jota kaikki toimijat voivat eri muodoissa hyödyntää. Elintarvikkeiden laatu perustuu niiden aistittaviin ja ravitsemuksellisiin ominaisuuksiin, turvallisuuteen, käyttömukavuuteen sekä koko elintarviketuotantoketjun hallittuun toimintaan. Pk-yrityksille tuotteiden laatu ja turvallisuus ovat keskeinen kilpailutekijä, jonka tulisi olla kunnossa. Myös ympäristöasioiden merkitys korostuu tulevaisuudessa entistä enemmän. Elintarvikkeiden turvallisuus tulee olemaan tulevaisuudessa erittäin tärkeää ja tällä alueella myös pienillä yrityksillä tulisi olla käytössään paras tekno-logia ja osaaminen. MAKU - HELMI -hankkeen kohderyhmänä ovat Nivala-Haapajärven ja Haapaveden-Siikalatvan seutukunnissa toimivat julkiset ja yksityiset ruokapalvelut sekä kaupunki- ja maaseuturavintolat, matkailupalvelupaikat, elintarviketuottajat ja jatkojalostajat. 1) Parantaa sekä lähiruuan että sen tuottajien tunnettuutta, laatua ja imagoa 2) Nostaa paikallisen ruokatuotannon käyttöastetta ja lisätä raaka-ainevalikoimaa 13

3) Edistää kohdealueen yrittäjien ja viljelijöiden välistä yhteistyötä 4) Auttaa elintarvikealan yrittäjiä löytämään omat vahvuutensa raaka-aineen tuottajina sekä ammattikeittiöiden henkilökuntaa ymmärtämään lähiraaka-aineiden käytön merkitys Järjestetään elintarvikealan kurssi- ja koulutustoimintaa yrittäjille ja yrittäjiksi aikoville sekä ammattikeittiöiden henkilöstölle sekä opintomatkoja kotimaisiin alan yrityksiin Tuotetaan ohjeistusta kohdealueen yrityksille ja suurkeittiöille alueen raaka-aineista valmistettujen ruoka-, jälkiruoka- ja leivontareseptien muodossa Avustetaan yrityksiä tuotepakkausten ja etikettien visuaalisessa suunnittelussa sekä lakisääteisten pakkausmerkintöjen käyttämisessä Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä 1.4.2009-31.12.2011 - palkka- ja sivukulut 45 000 - ostopalvelut 4 500 - matkakulut 1 200 - toimisto- ja vuokrakulut 4 350 - muut kulut 2 340 - erikseen raport. laskennalliset kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 27 350 YHTEENSÄ 84 740 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2009-2011: 286 600 - valtio + EU / ESR 51 909 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 1 850 ) 3 701 - yksityisrahoitus 1 780 - erikseen raport. muiden tahojen rah.osuudet, joihin ei myönnetä rahoitusta 27 350 YHTEENSÄ 84 740 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 12.5.2008 Raili Heikkilä, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä Puh: (08) 4592 111 GSM: 044 7692 475 Fax: (08) 4592 280 E-mail: raili.heikkila@hao.fi MUUTOKSESSA MUKANA Koko suomalainen yhteiskunta ja sen maaseutu joutuvat pohtimaan ikä- ja elinkeinorakenteen muutoksen vaikutuksia työllistymiseen ja työvoiman löytymiseen. Myös maaseutu painii jo nyt ja tulevaisuudessa vielä suuremmassa määrin työvoimapulan kanssa työntekijöitä on vaikea saada kaikkiin tarjolla oleviin työtehtäviin. Yksi ratkaisuehdotus voi olla nykyistä aktiivisempi työvoiman rekrytoiminen ja työllistäminen sekä suoraan ulkomailta että jo maassa asuvien maahanmuuttajien keskuudesta. Siinä tilanteessa, kun maahanmuuttajat työllistyvät maaseudulle, sekä maahanmuuttajat että uudet työnantajat tarvitsevat usein erityistä alkuvaiheen neuvontaa ja ohjausta. Maahanmuuttajien orientoituminen yhteiskuntaan ja ympäristöön sekä arjen taidot, elämänhallinta, yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus ovat aihealueita, joiden kattava käsittely ja omaksuminen vaativat konkreettisia kohtaamisia valtaväestön kanssa. Kolmannen sektorin toiminta yhdessä maaseutuoppilaitosten, maaseutuyrittäjien ja kuntien sosiaalitoimen kanssa auttaa avaamaan maahanmuuttajille konkreettisia toiminta-, vaikuttamis- ja harrastusmahdollisuuksia paljon nykyistä kattavammin. Tällainen kaksisuuntainen kotouttamisohjelma lisää samalla molemminpuolista ymmärrystä ja suvaitsevaisuutta. Maaseudun Sivistysliitto on aloittanut uuden ESR-osarahoitteisen Muutoksessa Mukana -monikulttuurisuushankkeen, jossa on mukana kaksitoista Pohjois-Pohjanmaan kuntaa Haapajärvi, Haapavesi, Ii, Kuusamo, Kärsämäki, Nivala, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Raahe, Siikajoki ja Vihanti. Yhteensä näissä kunnissa on 917 maahanmuuttajaa, jotka eivät vielä ole saaneet Suomen kansalaisuutta. Suurin osa Pohjois-Pohjanmaalla asuvista maahanmuuttajista on iäl-tään 14

15-64-vuotiaita. Valtaosa heistä on siis työikäisiä ja he tarvitsevat erilaisia neuvonta- ja ohjauspalveluja integroituakseen nykyistä paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja sijoittuakseen nykyistä paremmin työelämään. 1) Toteuttaa kaksisuuntaista kotouttamisohjelmaa 2) Integroida maaseudulla asuvat maahanmuuttajat nykyistä paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan 3) Kehittää valtaväestön maahanmuuttajiin liittyviä asenteita Järjestetään koulutusta, työharjoittelua ja työnohjausta sekä maahanmuuttajille että maaseutuyrittäjille Tehdään yhteistyötä mukana olevien kuntien, oppilaitosten sekä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa Maaseudun Sivistysliitto / Pohjois-Suomen aluekeskus 1.9.2008-31.1.2011 - palkka- ja sivukulut 63 130 - ostopalvelut 20 000 - matkakulut 14 500 - toimisto- ja vuokrakulut 26 040 - muut kulut 3 000 YHTEENSÄ 126 670 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 315 873 - valtio + EU / ESR 110 470 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 1 800 ) 13 200 - yksityisrahoitus 3 000 YHTEENSÄ 126 670 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 25.8.2008 Virpi Harilahti-Juola, Maaseudun Sivistysliitto / P-S aluekeskus Puh: (08) 5409 715 GSM: 044 5681 115 Fax: (08) 5409 719 E-mail: virpi.harilahti-juola@msl.fi REHUVILJAN VILJELYN KEHITTÄMINEN POHJOIS- JA KESKI-POHJANMAALLA Viljan hinta on vaihdellut viime aikoina ja viljanviljelyn kannattavuuden tuottajakohtaista parantamista tarvitaan jatkuvasti. Kannattavuutta voidaan parantaa muuttuvia ja kiinteitä kustannuksia vähentämällä. Muuttuvien kustannusten vähentämisessä etusijalla on harjoitetun viljelytekniikan parantaminen. Kiinteiden kustannusten vähentäminen edellyttää enemmän tuotannon strategista suunnittelua ja uusien toimintamallien omaksumista. Viljanviljelyn kehittämi-sen suurin haaste on tuotantomotivaation säilyttäminen tilanteessa, jossa pitkällä aikavälillä viljan myyntituotot ovat tuotantotukea pienempi tuloerä. Jotta motivaatio säilyisi, tulee viljanviljely profiloida nykyistä selvemmin omaksi tuotantosuunnaksi, jossa osaaminen tulee palkituksi. Myös Ylivieskassa käyttöön otettu uusi Rehuraision tehdasyksikkö puoltaa omalta osaltaan rehuviljelyn kehittämistä. Rehunviljan viljelyn kehittäminen Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla -hankkeen keskeinen sisältö on viljantuottajien ammatillisen osaamisen kehittämisessä. Hankkeen toteuttajana toimii MTT Siikajoen toimipiste yhdessä ProAgria Oulun ja ProAgria Keski-Pohjanmaan kanssa. Kehitettävät osaamisalat ovat käytännön viljanviljelyn osaamisen ohella erityisesti yrityksen liikkeenjohto ja uudet toimintamallit. 1) Parantaa rehuviljatuotannon kannattavuutta ja tuottavuutta 2) Turvata alueen rehuviljasadon jalostaminen parhaalla mahdollisella tavalla maakunnan omat lähtökohdat huomioiden 15

3) Tehostaa alueen rehuviljelyalan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä Järjestetään koulutuspäiviä alueen viljan tuottajille Organisoidaan rehuviljan viljelykokeita Tiedotetaan rehuviljan viljelyyn liittyvistä uusista toimintatavoista ja tutkimustuloksista MTT Siikajoen toimipiste 1.5.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 129 973 - ostopalvelut 34 000 - matkakulut 72 100 - vuokrakulut 6 400 - muut kulut 25 815 YHTEENSÄ 268 288 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 501 846 - valtio + EU / EMR 214 630 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 3 598 ) 26 829 - yksityisrahoitus 26 829 YHTEENSÄ 268 288 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 14.1.2008 Essi Saarinen, MTT Ruukki Puh: (08) 2708 4549 GSM: 050 406 1722 Fax: (08) 2708 4599 E-mail: essi.saarinen@mtt.fi TIETOSEPPÄ Maatalous säilyy Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelmien mukaan maaseudun merkittävänä elinkeinona tulevaisuudessakin sekä Keski-Pohjanmaalla että Oulun Eteläisen aluella. Näitä alueita pidetään myös kansallisesti tärkeinä maatalousalueina, joilla alkutuotannon elinkeinojen aluetaloudellinen merkitys on huomattava. Alueiden maatalous on erikoistunut vahvasti maidontuotantoon, naudanlihantuotantoon, perunanviljelyyn sekä turkistuotantoon. Maatalouselinkeinoilla on myös lukuisia rasitteita, uhkakuvia ja haasteita, joihin tulisi pystyä vastaamaan. Valtioneuvoston kanslian talousneuvoston sihteeristön globalisaatiotyöryhmä toteaa raportissaan (2006), että maatalous on Suomen toimialoista ehkä kaikkein suurimman sopeutumisen edessä globalisaation edetessä. Sopeutumiseen ajavat Suomessa ennen kaikkea luonnonolot, pienen tilakoon aiheuttama alhainen tuottavuus sekä EU-politiikka ja maailmankaupan vapautuminen. Tietoseppä-hanke pyrkii osaltaan auttamaan maatalousyrittäjiä vastaamaan näihin haasteisiin lisäämällä yrittäjien osaamista ja välittämällä uutta tietoa toiminnan ja tuotannon suunnitteluun. 1) Parantaa hankealueen maatalousalan menestymisedellytyksiä 2) Tarjota tietoa ja tukea hankealueen maatiloille muutoksen hallintaan ja toiminnan kehittämiseen 3) Edesauttaa hankealueen maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä ja myönteistä kehittymistä Järjestetään teemapäiviä, opintomatkoja ja tiedotustilaisuuksia hankkeen sisältöön kuuluvista aihepiireistä 16

Tiedotetaan ajankohtaisista asioista eri medioiden välityksellä sekä erilaisissa tilaisuuksissa, kokouksissa ja messuilla Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto 5.3.2008-28.2.2011 - palkka- ja sivukulut 101 000 - ostopalvelut 21 300 - matkakulut 25 100 - toimisto- ja vuokrakulut 40 300 YHTEENSÄ 187 700 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2011: 488 000 - valtio + EU / EMR 178 315 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 755 ) 9 385 YHTEENSÄ 187 700 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 21.4.2008 Ritva Jaakkola, Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto Puh: (06) 8748 227 GSM: 044 7250 625 Fax: (06) 8748 201 E-mail: ritva.jaakkola@kpedu.fi TUOTTAJASTA JATKOJALOSTUKSEN OSAAJAKSI JA LUONNONVARA-ALAN NÄKIJÄKSI Oulun Eteläisen alue on vahvaa maatalouden ja puutarhatalouden viljely- ja tuotantoaluetta. Jatkojalostus ja tuotevalmistus on kuitenkin alueella vähäistä ja yksipuolista. Lisäksi pk-yrittäjyyttä tukevaa elintarvikealan koulutusta on alueella ainoastaan vähän tarjolla. Luonnonvara-alan opiskelijat, yrittäjät ja alan toisen asteen tutkinnon suorittaneet ovat selkeästi ilmaisseet tarpeen koulutushankkeen toteuttamiseksi. Hortonomit ovat puutarha-alan ammattilaisia, joiden osaamisen perusta on kasvien tuntemus ja vahva tuotantotekniikan ja viljelyn osaaminen. Tätä osaamista tarvitaan tuotantoportaassa, jossa hortonomit työskentelevät mm. yrittäjinä ja viljelypäällikköinä, neuvonta- ja opetustehtävissä sekä viranomaistehtävissä. Tuottajasta jatkojalostuksen osaajaksi ja luonnonvara-alan näkijäksi -hanke edesauttaa uusien toimintamallien luomista puutarha-alan ammattikorkeakouluopintoihin sekä tehostaa elintarviketeollisuuden innovaatioiden kehittämistyötä. 1) Kohottaa luonnonvara-alan koulutustasoa ja edistää alan asiantuntijuuden kehittymistä 2) Parantaa yritysten ja organisaatioiden osaamista, tuotekehitystä, johtamista ja kilpailukykyä 3) Toteuttaa työelämän tutkimus- ja kehittämistyötä 4) Edesauttaa uusien innovaatioiden, toimintamallien ja menetelmien kehittämistä Toteutetaan opintokokonaisuuksia, joissa perehdytään puutarha-alan-alan tuotantoketjun eri vaiheisiin ja yritystoimintaan Organisoidaan luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistoimintaa Kehitetään luonnonvara-alan opetusmateriaalia ja ohjelmia Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä 17

1.4.2009-31.12.2011 - palkka- ja sivukulut 31 395 - ostopalvelut 48 000 - matkakulut 2 200 - aineet, tarvikkeet ja tstokulut 1 500 - muut kulut 1 670 - erikseen raport. laskennalliset kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 5 000 YHTEENSÄ 89 765 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2009-2011: 411 345 - valtio + EU / ESR 78 965 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 1 325 ) 5 300 - yksityisrahoitus 500 - erikseen raport. muiden tahojen rah.osuudet, joihin ei myönnetä rahoitusta 5 000 YHTEENSÄ 89 765 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 17.3.2008 Raili Heikkilä, Siika-Pyhäjokialueen koulutuskuntayhtymä Puh: (08) 4592 111 GSM: 044 7692 475 Fax: (08) 4592 402 E-mail: rheikkil@hao.fi UUSIUTUVIEN ENERGIAMUOTOJEN TUTKIMUSJOHTAJA Oulun Eteläisen alue on Suomen mittakaavassa erittäin voimakkaasti uusiutuvien energiamuotojen tuotantoon, kehittämiseen ja jalostamiseen keskittynyt alue. Pohjois-Pohjanmaalla bioenergia-alan opetus- ja tutkimustoiminta on keskittynyt Oulun Eteläisen alueelle, jossa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa merkittävimmässä roolissa ovat Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymään kuuluva Haapajärven ammattiopisto sekä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun t&k-yksikkö CENTRIA Ylivieskassa ja Haapajärvellä. Erityisen mielenkiinnon kohteena alueella ovat kaasufaasissa olevat biopolttoaineet. Biomassojen kaasuttamisella pystytään tuottamaan erittäin korkealaatuisia biopolttoaineita, joiden jalostaminen edelleen on suhteellisen yksinkertaista. Alueella toimii muun muassa Suomen johtava bioenergia-alan konsulttiyritys ja viisi biokaasualan yritystä. Niiden joukossa on Suomen johtava biokaasureaktoreiden valmistaja, pellettipuristimia valmistava yritys sekä useita puuraaka-aineen polttamiseen tarkoitettujen laitteiden valmistajia. Lisäksi alueella tuotetaan ja käytetään huomattavia määriä uusiutuvaa energiaa, jonka käytön odotetaan jatkuvan ja edelleen lisääntyvän. Haapajärven ammattiopiston biokaasulaitos mahdollistaa tutkimustoiminnan erinomaisen hyvin. Laitoksen tuottama biokaasu hyödynnetään koulutilan konehallien lämmityksessä. Haapajärven ammattiopiston koulutilalla on ollut käytössä kymmenen vuoden ajan rypsin kylmäpuristin. Siitä saatavasta rypsiöljystä on syksystä 2006 valmistettu biodieseliä. Haapajärven ammattiopiston mahdollisuudet bioenergia-alan tutkimustoiminnalle ovat biodieselin ja biokaasun valmistuksen ansiosta ainutlaatuiset, sillä Suomesta ei löydy vastaavanlaista yhdistelmää, jossa samassa paikassa tuotetaan sekä biokaasua että biodieseliä. 1) Edesauttaa alueen bioenergiayritysten kasvua ja alueelle uutta bioenergia-alan yritystoimintaa 2) Kehittää Oulun Eteläisen alueesta yksi Suomen johtavista bioenergia-alan osaamiskeskittymistä 3) Lisätä Oulun yliopiston bioenergia-alan asiantuntemusta ja t&k panostusta Laaditaan Oulun Eteläisen bioenergia-alan tutkimus- ja kehittämisohjelma Käynnistetään ja johdetaan bioenergia-alan tutkimustoimintaa alueella 18

Siirretään kansainvälistä kokemusta ja tutkimustietoa alueen kehittyville maatiloille ja yrityksille Tuotetaan tutkimustietoa kone- ja laitevalmistajien tieto-taidon lisäämiseksi Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 1.11.2008-31.12.2010 - palkka- ja sivukulut 100 640 - ostopalvelut 5 000 - matkakulut 7 500 - toimisto- ja vuokrakulut 4 600 - kone- ja laitehankinnat 10 000 - muut kulut 1 000 YHTEENSÄ 128 740 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2008-2010: 389 270 - valtio + EU / ESR 109 430 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 6 490 ) 17 980 - yksityisrahoitus 1 330 YHTEENSÄ 128 740 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 11.2.2008 Mikko Ahonen, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Puh: (08) 7699 223 GSM: 040 1847 805 Fax: (08) 7699 200 E-mail: mikko.ahonen@cop.fi 3. OSAAMISEN TASON NOSTAMINEN CUPP-6 / EMMA-KOKEEN TOTEUTTAMINEN CUPP on lyhenne sanoista Centre for Underground Physics in Pyhäsalmi. Keskuksen tieteellinen peruste on kaivoksen kansainvälisestikin mielenkiintoinen infrastruktuuri ja mahdollisuus tehdä kokeita useilla eri tasoilla aina 1450 metrin syvyyteen saakka. Kaivos on Euroopan syvin ja maanalaisfysiikka on kokeellisen hiukkasfysiikan kärkialoja maailmassa. Perusselvitykset Pyhäsalmen kaivoksen soveltuvuudesta kosmisen säteilyn mittauksiin ja yleensä maanalaisfysiikkaan on tehty aiemmissa CUPP-hankkeissa. Kosmisia säteitä tutkiva EMMA-koe on rakenteilla 75 metrin syvyyteen Pyhäsalmen kaivoksessa ja valmistuu kyseisen hankekauden aikana. Lyhenne EMMA tulee sanoista Experiment with MultiMuon Array. EMMA-koetta toteuttaa kollaboraatio, johon tällä hetkellä kuuluu noin 15 tutkijaa Oulun ja Jyväskylän yliopistoista sekä Venäjältä ja Tanskasta. Se on ensimmäinen suuremman luokan fysiikan koe kaivoksessa ja sitä on rakennettu noin neljä vuotta. Kokeen tehtävänä on tieteellisten tavoitteidensa lisäksi luoda edellytyksiä ja valmistella Pyhäsalmea suurikokoisten tulevaisuuden koelaitteiden isännäksi. Tätä tehtävää viedään eteenpäin niin sanotussa LAGUNA-konsortiossa, joka kuuluu EU:n FP7- ohjelmaan. LAGUNA-konsortio on kaksivuotinen ja päättyy kesäkuussa 2010. LAGUNA-hankkeen toteutuminen Pyhäsalmella, eli suurikokoisen ilmaisimen sijoittaminen Pyhäsalmelle, merkitsisi, että sinne syntyisi kansainvälisesti merkittävä (astro)hiukkasfysiikan tutkimusasema useaksi kymmeneksi vuodeksi. 2. TAVOITTEET 1) Saada hankekauden aikana EMMA-koe valmiiksi ja aloittaa tieteelliset mittaukset 2) Päättää EU:n FP7-ohjelmaan kuuluvan LAGUNA-hanke Jatketaan tutkimustoimintaa rakentamalla EMMA-koe valmiiksi Tutkitaan edelleen taustasäteilyominaisuuksia Osallistutaan LAGUNA-konsortion toimintaan ja vaikutetaan siihen, että LAGUNA-ilmaisin toteutuisi Pyhäsalmella. 19

Oulun Eteläisen instituutti 1.9.2007-31.8.2010 - palkka- ja sivukulut 247 000 - ostopalvelut 12 000 - matkakulut 11 000 - toimisto- ja vuokrakulut 27 000 - kone- ja laitehankinnat 8 000 - muut kulut 55 000 YHTEENSÄ 360 000 KOKONAISKUSTANNUSARVIO v. 2007-2010: 1 078 650 - valtio + EU / EAKR 320 000 - kuntarahoitus (Nivala-Haapajärven stk. v. 2009: 20 000 ) 40 000 YHTEENSÄ 360 000 Rahoituspäätös Nivala-Haapajärven seutukunnalta 18.6.2007 Eelis Kokko, Oulun Eteläisen instituutti Puh: (08) 443 311 GSM: 0400 689 415 Fax: (08) 450 645 E-mail: eelis.kokko@oulu.fi INNOVATIIVISET TUOTANTOTEKNOLOGIAT (INTO) Oulun Eteläiseen on keskittynyt merkittävä osa koko Suomen ohutlevymekaanisesta teollisuudesta. Aihe-alueen osaaminen Oulun Eteläisessä on valtakunnallista huipputasoa. Ohutlevyalan kehitys Oulun Eteläisessä tukee omalta osaltaan Oulun seudun ja koko Pohjois-Suomen tietoteollisuuden kehitystä. Alan kärkiyritykset ovat investoineet voimakkaasti viime vuosina sekä rakennuksiin että koneisiin. Yritykset pyrkivät sisäisillä kehittämisprojekteillaan jatkuvasti lyhentämään läpimenoaikojaan ja tehostamaan tuotantoaan kilpailukyvyn lisäämiseksi sekä laiteinvestointeja että toimintojaan kehittämällä. Tulevaisuudessa suunnittelun merkitys korostuu yhä enemmän. Tämä tuo haasteita koulutukseen joka tasolla. Innovatiiviset tuotantoteknologiat -hankkeessa yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto toimivat tiiviissä yhteistyössä, mikä luo hyvän mallin muiden alueiden ja alojen vastaavalle yhteistyölle. Hanke hyödyttää välillisesti Oulun Eteläisen kuntia ja seutukuntia sekä näiden yrityksiä ja asukkaita tuomalla alueelle vireää kehittämistoimintaa. 1) Vahvistaa Nivalan tuotantostudion (ELME Studio) puitteissa toimivien osapuolten kykyä tukea Oulun Eteläisen alueen yritysten kehittymistä ja menestymistä uusilla ja innovatiivisilla tuotantotekniikkaan sekä sen koulutukseen ja tutkimukseen liittyvillä ratkaisuilla 2) Kehittää tuotantotekniikan koulutusta eri koulutusasteilla 3) Tiivistää koulutus-tutkimus -yhteistyötä 4) Jalostaa kertynyttä asiantuntemusta menetelmiksi, jotka parhaiten soveltuvat alueen yritysten ja muiden hyödyntäjien käyttöön Kartoitetaan uusia tuotantoteknologioita ja tutkitaan niiden soveltuvuus Oulun Eteläisen alueen tuotantoon ja tuotteisiin Tehdään teknologiaselvityksiä ja tutkimusta Nivalan tuotantostudion piirissä toimivissa organisaatioissa Kehitetään tuotantotekniikan koulutusta eri koulutusasteilla sekä tiivistetään koulutus-tutkimus -yhteistyötä Lisätään alueen teollisuuden kannalta kiinnostavaa tutkimusta ja asiantuntemusta Nivalan tuotantostudiossa Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä 20