Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella



Samankaltaiset tiedostot
TOIMIVA LAPSI & PERHE TYÖMENETELMIEN ARVIOINTISELVITYS. Vanhempien ja työntekijöiden näkemyksiä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

LOP lapset puheeksi osaprojektin loppuarviointi

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

ETSIVÄ OMAISTYÖ MALLI

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Asiakastyö miehen näkökulmasta Osa 4/5 Jari Harju ja Petteri Huhtamella Miestyön keskus

Liisa Välilä Kataja Parisuhdekeskus ry

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Turvapaikanhakijaperheiden elämä Oulun vastaanottokeskuksessa. Kriisi- ja perhetyöntekijä Kaisa Kantola

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Vahvuutta vanhemmuuteen seminaari Anne Viinikka Folkhälsan auditorio Vanhempien ja ohjaajien kokemuksia perheryhmistä

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna Anne Ollonen

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

Lapsen/Nuoren kysymykset

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

TOIMIVA LAPSI&PERHE. - mahdollisuus Kirsi-Marja. Iskandar, Kalliolan misyksikkö Kirsi-marja.iskandar@kalliola.fi

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Odotusaika. Hyvät vanhemmat

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Terveyden edistäminen Kainuussa

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Senioribarometri SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Eeva-Kaarina Veijalainen TtK, TtM- opiskelija Terveyshallintotiede Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Itä-Suomen yliopisto

Varhainen tuki ja moniammatillisuus

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Kuvastin ASIAKASPEILI

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

TUE DIGISTI Hyvinvoinnin valmennuspäivä

Tavoitteena turvallisuus

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön lastensuojelun foorumi PERHETYÖN JA SOSIAALITYÖN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTENSUOJELUSSA

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Isän kohtaamisen periaatteita

VALTAKUNNALLISET NEUVOLAPÄIVÄT

PIENTEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINTI 2018

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

1. Mihin Tyttöjen Talon toimintoihin olet Isosiskona osallistunut? 2. Mitä ilonaiheita Isosiskona toimiminen on herättänyt sinussa?

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Terveydenhuollon työntekijöiden valinnanvapausasenteet

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

NEro-hanke ja Tilli Toukka -toiminta

HALOO huomaako kukaan? seminaari Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Päihdehaittojen ehkäiseminen lapsen edun näkökulmasta

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

VAIETTU KRIISI UNOHDETTU KRIISI - Tehokasta tukea huostaanoton kokeneille vanhemmille VOIKUKKIA-vertaistukiryhmistä

Haluan itse päättää asioista niin pitkälle kuin se on mahdollista - Vammaisten lasten kokemuksia ja ideoita osallisuudesta

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Työntekijän motivointi ja sitouttaminen. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston verkostoseminaari, Helsinki,

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo Hki

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

Työn mielekkyyden tutkimus Haastattelujen analyysi Lapin sairaanhoitopiiri

KONKREETTINEN TAVOITE OHJAA. Motivaatio ja osaaminen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kehittämiseen. Varhaisen välittämisen toimintakulttuuri

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Erityispalvelut neuvolatyöntekijöiden tukena. Valtakunnalliset neuvolapäivät Paasitorni Kristiina Knuutinen, Tiina Koskinen, Kajaani

Asiakaspalvelutilanne-kysely

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

ARVO. Lohja Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/ Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

ASIAKASKYSELY VANHEMMILLE

Hoitohenkilökunnan asenteet päihdeasiakkaita kohtaan alueen ensiavuissa ja tk:n poliklinikoilla (osa tuloksista alustavia)

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Transkriptio:

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen Lapissa hanke & Mielenterveys- ja päihdetyön seudullinen kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirin alueella hanke Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 1

Esityksen rakenne 1. Arvioinnin toteuttaminen 2. Työntekijöiden näkemykset 3. Vanhempien näkemykset 4. Yhteenveto Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 2

Arvioinnin toteuttaminen Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 3

Arviointi osana hanketoimintaa LSHP:n alueella Osana Lapin mielenterveyshankkeiden toimintaa Syksyllä 2006 ja keväällä 2007 käynnistyneet TL&P-koulutukset Tarkoituksena selvittää työntekijöiden ja asiakkaiden ensikokemuksia Toimiva lapsi & perhe - menetelmätyöskentelystä Kyselylomake: TL&P - Koulutukseen osallistuneet työntekijät Työntekijöiden asiakasperheiden vanhemmat Valtakunnallisuus Suunniteltu yhteistyössä Stakesin kanssa (Solantaus, Toikka, Kaakinen) Lomakkeen ja saatujen tulosten valtakunnallinen hyödyntäminen Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 4

Työntekijäkysely 38/40 vastausta Alueellinen kattavuus: 11 Lapin läänin kunnan työntekijöitä Moniammatillinen näkökulma: Useilta sosiaali- ja terveysalan toiminta-alueilta, työyksiköistä sekä ammattialoilta Koulun sosiaalityö, kouluterveydenhuolto, lastensuojelutyö, eri ikäryhmien sosiaalityö ja terveydenhoito, perheneuvolatyö, päivähoito, terapiatyö, kriisi- ja perhetyö, mielenterveys- ja päihdetyö, ennaltaehkäisevä työ Eniten sosiaalityöntekijöitä ja perhetyöntekijöitä (14/38) Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 5

Asiakaskysely Lomakkeet asiakkaille työntekijöiden välityksellä; lomakkeiden palautus suoraan tutkijalle 22 vastausta (noin 50 kpl toimitettu) 18 äitiä 4 isää Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 6

Työntekijöiden näkemykset Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 7

Menetelmäkoulutus Lähes kaikki (34/38) työntekijät kokivat koulutuksen vähintäänkin hyödylliseksi; heistä kolmasosa (12/38) koki koulutuksen erittäin hyödylliseksi Koulutuksen myötä ammatilliset taidot ovat kehittyneet ja työkäytännöt muuttuneet: Kaikki työntekijät kokivat koulutuksen kehittäneen ammatillisia taitoja Lähes kaikki (35/38) työntekijät kokivat koulutuksen muuttaneen omia työkäytäntöjä Muutoksia työkäytännöissä ja ammatillisissa taidoissa: Lapsen huomioiminen entistä paremmin Koko perheen huomioiminen entistä paremmin Uusi jäsentynyt ja sovellettavissa oleva työkalu monenlaisten perheiden kanssa työskentelyyn Tietojen syventyminen ja uusien näkökulmien avautuminen Lisännyt rohkeutta tarttua vaikeisiinkin asioihin ja ottaa niitä puheeksi Tuonut työkäytäntöihin johdonmukaisuutta ja suunnitelmallisuutta Lisännyt yhteistyökeskeistä työotetta Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 8

Menetelmien vahvuudet ja heikkoudet Vahvuudet Järjestelmällinen, jäsentynyt ja selkeä malli työn tekemiseen Kokonaisvaltaista perheen kanssa työskentelyä, jossa jokainen perheenjäsen tulee kuulluksi Lapsi tulee kuulluksi Vastuu asioiden hoitamisesta säilyy perheillä Haasteet/heikkoudet: Menetelmän käyttöön vaadittava aika Suunnittelu, useat tapaamiset, pienten lasten kanssa työskentely Tuttujen asiakkaiden kanssa työskentely Koko perheen kanssa työskentelyn haasteet Uuden menetelmän käyttöönottoon liittyvät haasteet ja käytännön ongelmat Lapset puheeksi keskustelu: Helppokäyttöisyys Vaihtoehtoinen ja kevyempi versio perheinterventio-menetelmästä Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 9

Vaikutukset omaan työhön Uudet työtavat ovat vaikuttaneet myönteisesti työntekijöiden omaan jaksamiseen: Lisänneet halua oppia uutta / saada lisätietoa lähes kaikkien vastanneiden kohdalla (37/38) Lisänneet työniloa (27/38) Lisänneet työmotivaatiota (25/38) Lisänneet työssä jaksamista (18/38) Työstressiin työtavoilla ei ole ollut myönteistä vaikutusta: Suurimman osan kohdalla työtavoilla ei ole ollut lainkaan vaikutusta työstressiin (22/38) Työstressi on vähentynyt ainoastaan 4/38 työntekijän kohdalla Työstressi on lisääntynyt lähes joka kolmannen työntekijän kohdalla (10/38) Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 10

Menetelmät osana työyhteisöä Resurssit 50 %:lla (19/38) työntekijöistä on riittävästi resursseja TL&P-menetelmien käyttöön työyksikössään Neljäsosalla (10/38) työntekijöistä ei ole riittävästi resursseja: Ajan puute suurin ongelma Työparin puute Tilojen puute Työyhteisöt ovat suhtautuneet myönteisesti uusien lapsikeskeisten menetelmien käyttöön: Osa tiimin jäsenistä on alkanut tehdä lapsikeskeistä työtä (14/38) Koko tiimi alkanut tehdä lapsikeskeistä työtä (4/38) Esimiehet ja työyksikön johto ovat myös suhtautuneet myönteisesti menetelmien käyttöön: Kenenkään esimies ja työyksikön johto eivät ole suhtautuneet kielteisesti Lähimmät esimiehet ovat suhtautuneet myönteisesti, mutta eivät ole luoneet toimintaedellytyksiä (22/38) Keskijohto on suhtautunut myönteisesti (21/38) ja on pyrkinyt myös luomaan toimintaedellytyksiä (13/25) Ylimmän johdon suhtautuminen nähtiin neutraalina, mutta osin myös toimintaedellytyksiä luovana Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 11

TL&P menetelmien jatkuvuus ja pysyvyys Lähes kaikki (36/38) työntekijät uskovat uusien työtapojen ja ideoiden pysyvän työyhteisönsä työkäytännöissä. Menetelmien jatkuvuutta ja pysyvyyttä tukevia tekijöitä: Selkeä ja hyvä työmalli Kouluttautuneet ottavat menetelmän säännölliseen käyttöön Mahdollisimman moni työntekijä samalta työpaikalta kouluttautuu menetelmän käyttöön Organisaation tuki uusien menetelmien käyttöön (esim. ajalliset resurssit, henkilöstöresurssit) Moniammatillinen yhteistyö ja eri yhteistyötahojen koulutus Lisä/kertauskoulutus Vertaisryhmätapaamiset ja työnohjaus Tiedottaminen menetelmästä Seuranta menetelmän käytöstä Oma asenne Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 12

Hyvä koulutus! Olen tyytyväinen että pääsin mukaan koulutukseen! Kerrankin koulutus, josta jäi jotakin kättä pitempää Tätä pitää käytännössäkin jatkaa ja harjoitella, että oppii ja säilyy tatsi! Kiitos! Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 13

Vanhempien näkemykset Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 14

Syyt perheinterventiotyöskentelyyn Asiakkaiden nimeämät syyt työskentelyn aloittamiselle (avokysymys): Vanhemman mielenterveysongelma (7/22) Vanhempien avioeroon liittyvät syyt (5/22) Lapsen käyttäytyminen (3/22) Perheen moniongelmaisuus (3/22) Vanhemman moniongelmaisuus (2/22) Parisuhdeongelmat (1/22) Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 15

Vanhempien odotukset Työskentely vastasi hyvin asiakkaiden odotuksiin: Suurin osa (18/22) vanhemmista koki odotustensa työskentelystä täyttyneen vähintäänkin hyvin Heistä 8/22 vanhemman odotukset täyttyivät erittäin hyvin Yhden vanhemman osalta odotukset täyttyivät huonosti Lähes kaikilta kysymysalueilta löytyy yksi vanhempi, joka on kokenut työskentelyn ja sen vaikutukset monella tavalla kielteisesti Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 16

Kokemukset työskentelystä Työskentelysuhde koettiin hyväksi: Lähes kaikki (21/22) vanhemmat kokivat työskentelysuhteen hyväksi Yli puolet heistä (12/22) koki sen olleen erittäin hyvä Työskentely koettiin hyödylliseksi: Lähes kaikki (20/22) vanhemmista arvioivat työskentelyn hyödylliseksi Liki puolet (10/22) vanhemmista arvioi sen erittäin hyödylliseksi Vanhemmat eivät kokeneet työskentelystä olleen haittaa perheenjäsenille (19/22); mutta yksi asiakas arvioi työskentelyn täysin hyödyttömäksi Lasten tapaamisia pidettiin erittäin tärkeinä: Lähes kaikki vanhemmat kokivat lapsen/lasten henkilökohtaiset tapaamiset erittäin tärkeäksi (20/22) Kaikki vanhemmat kokivat lapsen/lasten henkilökohtaiset tapaamiset vähintäänkin tärkeäksi Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 17

Kuulluksi tuleminen Vanhemmat kokivat saaneensa sanottua haluamiaan asioita tapaamisissa lasten kanssa: 9/22: kaikki haluamansa asiat (40,9%) 10/22: useimmat haluamansa asiat (45,5%) 3/22: joitakin haluamiaan asioita (13,6%) Vanhemmat kokivat saaneensa sanottua haluamiaan asioita tapaamisissa ilman lapsia: 8/22: kaikki haluamansa asiat (36,4%) 11/22: useimmat haluamansa asiat (50%) 2/22: joitakin haluamiaan asioita (9,1%) Työntekijät ottivat vanhempien lasta koskevat huolet ja kysymykset vastaan erittäin hyvin (14/22) Huomioitavaa: Vaikka vanhemmat ovat tulleet kuulluksi erittäin hyvin, yli 50 % vanhemmista on kuitenkin kokenut, etteivät he ole saaneet sanottua kaikkia haluamiaan asioita tapaamisissa lasten kanssa tai ilman lapsia. Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 18

Huolien helpottuminen Lähes kaikki (19/22) vanhemmat ilmoittivat, että heillä oli huolia, joista he halusivat keskustella perheinterventiotapaamisissa Lähes kaikkien (19/22) vanhempien huolet helpottuivat työskentelyn aikana: 4/22 heistä ilmoitti huolien helpottuneen erittäin paljon Vanhemmat kokivat saaneensa apua lasta koskeviin huoliinsa (21/22): Liki puolet heistä (9/22) koki saaneensa apua erittäin paljon Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 19

Vaikutukset vanhemman hyvinvointiin Työskentely vaikutti myönteisesti vanhempien hyvinvointiin: Kokonaisuudessaan työskentely vaikutti myönteisesti vanhempien vointiin (15/22); 8/22 vanhemman kohdalla se vaikutti vointiin erittäin myönteisesti Vanhempien luottamuksen lisääntyminen omaan (16/22), lasten (21/22) ja perheen (16/22) tulevaisuuteen Vanhempien syyllisyydentunteiden helpottuminen (15/22) Ennakkoluulot vähenivät jonkin verran (8/22) Myös häpeän tunteet vähenivät muutaman vanhemman kohdalla (3/22) Työskentelyllä oli myös osin kielteisiä vaikutuksia vanhempien hyvinvointiin: Kielteiset vaikutukset hyvinvointiin (2/22) Luottamuksen vähentyminen omaan tulevaisuuteen (2/22) Syyllisyydentunteiden lisääntyminen (2/22) Ennakkoluulojen lisääntyminen (1/22) Häpeän tunteiden lisääntyminen (3/22) Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 20

Vaikutukset vanhemmuuteen Työskentely vaikutti myönteisesti vanhempana olemiseen: Työskentely antoi ideoita tai välineitä omaan vanhemmuuteen (18/22) Vanhemmat ovat puhuneet enemmän perheen ongelmista lapsen kanssa (18/22) Vanhemmat ovat kiinnittäneet ylipäänsä enemmän huomiota lapsiin (15/22): Enemmän aikaa lapsille Lasten kuunteleminen Lasten kanssa keskustelu Lasten kannustaminen Lasten tekemisten seuraaminen Luottamus omaan vanhemmuuteen lisääntyi (14/22) Tunne omasta riittävyydestä vanhempana vahvistui (10/22) Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 21

Vaikutukset perheen vuorovaikutukseen Työskentely vaikutti myönteisesti perheen sisäiseen vuorovaikutukseen: Erityisesti vanhempien ja lasten väliset suhteet: Suhteet lapsiin paranivat Suurin osa vanhemmista ymmärtää lapsiaan paremmin Itsensä hyväksyminen: Yli puolet vanhemmista hyväksyy itsensä aiempaa paremmin Myönteinen vaikutus parisuhteeseen: Puolisoiden väliset suhteet paranivat Parisuhteessa elävät vanhemmat ymmärtävät puolisoaan paremmin Lasten väliset suhteet paranivat monilapsisissa perheissä Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 22

Omaa oloa helpotti kun sai puhua lasten kuullen asioista joista muuten heidän kanssaan ollut vaikea puhua. Myös varmaan lapsille oli tärkeää puhua tai kuulla vihdoin asioista. Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 23

Yhteenveto Menetelmäkoulutuksen käyneet työntekijät ja heidän asiakkaansa ovat ottaneet menetelmät erittäin positiivisesti vastaan Lapin sairaanhoitopiirin alueella; Lapsen ja koko perheen sekä sen jäsenten huomioivia selkeitä ja kokonaisvaltaisia työskentelymalleja; Myönteiset vaikutukset työntekijöiden omaan jaksamiseen; Myönteiset vaikutukset asiakasperheiden hyvinvointiin ja vanhempana olemiseen; Menetelmät otettu aktiivisesti käyttöön ja myös työyhteisöissä menetelmät otettu hyvin vastaan; Menetelmien juurruttamista vahvistaisivat erityisesti: Aika- ja henkilöstöresurssien lisääminen työyksiköihin Mahdollisimman monen työntekijän kouluttautuminen Täydennyskoulutukset ja työnohjaus työntekijöille Tiedottaminen menetelmästä Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 24

Lisätietoa: www.poske.fi > hankkeet > lapin mielenterveyshankkeet www.lshp.fi > kehittäminen > kehittämishankkeet > Lapin mielenterveyshanke Heli Niemi Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos heli.niemi@ulapland.fi p. 016-341 2686 Rovaniemi 26.2.2008 Toimiva lapsi & perhe - seminaari 25