Työikäisen kuntoutussuunnitelma. Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Samankaltaiset tiedostot
Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus

Ammatillisen kuntoutuksen tienviittoja. Matti Heikkinen. Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli -hanke (S10073)

Quid novi - mitä uutta Kelan ammatillisessa kuntoutuksessa

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kela kuntouttaja 2009

AMMATILLISEN KUNTOUTUKSEN MAHDOLLISUUDET

Ammatillisen kuntoutuksen keinot käyttöön

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kokonaisvaltaiseen työ- ja toimintakyvyn arviointiin perehdyttävä koulutus yleislääketieteeseen erikoistuville terveyskeskuslääkäreille

Työhön kuntoutumisen palveluverkosto Kela. Terveys- ja toimeentuloturvaosasto Kuntoutusryhmä. Helena Ahponen

Kuntous ja sote -uudistus

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö,

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä

Kuntoutussymposium Kuntoutuksen koordinaatio

Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa. Kuntamarkkinat: Työllisyysseminaari Ellen Vogt

Kuntoutuksen ja kuntoutuslaitosten uudet haasteet. Kiipulan kuntoutuskeskuksen 40-vuotisjuhlaseminaari Heidi Paatero

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija

KUNTOUTUS JA VAKUUTUS TYÖTAPATURMAT, LIIKENNEVAHINGOT JA TYÖELÄKE

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Sairaanhoito ja siihen liittyvä kuntoutus

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

TOIMINTAOHJE TYÖTERVEYSHUOLLON HENKILÖSTÖLLE AMMATILLISEEN JA LÄÄKINNÄLLISEEN KUNTOUTUKSEEN OHJAUTUMISESTA TYÖTERVEYSHUOLLOSSA

Kelan kuntoutuspalvelut. Vakuutuslääketiede, perusopetuksen L4-kurssi Asiantuntijalääkäri Riitta Aropuu, KELA

Ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja saavan ja vajaakuntoisen henkilöasiakkaan tukitoimenpiteet

Kelan TYP-toiminta KELA

Mikä muuttui projektin tuloksena?

Osatyökykyisten TE-palvelut

Kuntoutus Paltamon työllisyyskokeilussa

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖN KOKEMUKSIA JA HAASTEITA. Pertti Heikkilä ylilääkäri kuntoutusyksikkö Helsingin terveyskeskus 28.9.

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työttömille

Osatyökykyisyys ja työkyvyn arviointi Työkykyyn kannattaa satsata!

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

JHS kuntien tehtävä- ja palveluluokitus

Case management toiminnan tavoitteet ja periaatteet Suomessa. Case management

TYÖKYVYTTÖMYYSRISKIN HALLINTA. Seppo Kettunen

Palvelut tutuiksi / Tietoisku palvelusuunnitelmasta ja kuntoutussuunnitelmasta

Lapsen Hyvän kuntoutuksen edellytykset Pohjois-Savossa Tuija Löppönen

Työeläkekuntoutuksen keinot yhteistyön mahdollisuudet. Verkostoseminaari Merja Valle

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

Kelan ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuudet

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Maria Husu sosiaalityöntekijä Elina Lindgren kuntoutussuunnittelija SATSHP. Ammatillisen kuntoutuksen kenttä ja toimijatahot

KELAn tukema kuntoutus

Työn kaari kuntoon. Palvelut työntekijälle työkyvyn heiketessä

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Lasten perhekuntoutuksen etämallin kehittämishanke (Etä-LAKU) vuosina /2018

Käypä hoito suositus lonkkamurtumapotilaan hoidon ja kuntoutuksen arvioinnissa ja edistämisessä

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA Etelä-Pohjanmaalla

Asiakkaan ohjaaminen ammatillisen kuntoutuksen palveluihin typo-hankkeessa

SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry sekä sosiaali- ja terveysalan järjestöt vaativat seuraavaa

Nuorten tukeminen on Kelan strateginen painopiste. Liisa Hyssälä Pääjohtaja Kela

Mitä kuuluu, Nuorisotakuu? Päivi Väntönen Tiedottaja Lappeenranta

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Kipu vakuutuslääketieteen haasteena 2015; Traumojen hyvä hoito

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela

Valtioneuvoston asetus

Pitkäaikaistyöttömien kuntoutus

Työeläkekuntoutuksen pelisäännöt. Työhönkuntoutumisen palveluverkoston koulutusiltapäivä Paasitorni Kuntoutusasiantuntija Suvi Tella

Kuntoutuksen palvelujärjestelmä

B-lausunnon ja liitteiden sisältö Kelan näkökulmasta

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Vaikeavammaisen kuntoutus ja Kela

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

KELAN TULES-AVOKURSSIT

Anitta Mikkola Kuntoutuksen kehittäjätyöntekijä SenioriKaste hanke, POSKE

Kuntoutus kohdalleen. Annemari Pättiniemi ft,, kuntoutuksen ohjaaja ja - suunniittelija

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

Soveltamisohjeet vihtiläisten veteraanien, puolisoiden ja leskien elämänlaatumäärärahan käytöstä ja kuntoutuksesta

Uusi lainsäädäntö tuo uusia mahdollisuuksia

Kelan kuntoutus nyt. Kelan koulutukset palveluntuottajille Etuuspäällikkö Tuula Ahlgren

Palveluntuottajien vuosiraportointi tiedonkeruulomake

Mikä muuttuu palvelukuvauksissa?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kuntoutuskysely lääkäreille Yhteenveto tuloksista. Maaliskuu 2013

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen

Kelan tuet osatyökykyisille tapausesimerkkien valossa

Työkyvyttömyyseläkkeen kustannukset ja työeläkekuntoutus. PHP-seminaari Annukka Kettunen / Työkyky ja eläkkeet

Työttömien terveystarkastukset

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ammatillinen kuntoutus työelämään paluun ja työssä jatkamisen tukena

AMMATILLINEN KUNTOUTUS HENKILÖASIAKKAAN NÄKÖKULMASTA. Kuntoutuspäivät Ylilääkäri Maija Haanpää

Kuntoutuksen näkymät muuttuvassa yhteiskunnassa. Tiina Huusko Kuntoutuspäällikkö ja

Kelan kuntoutusmahdollisuudet työikäisille

Työkyvyn arviointi vakuutuslääkärin näkökulmasta Jyväskylä

Transkriptio:

Työikäisen kuntoutussuunnitelma Timo Pohjolainen Helsinki Hospital

Sidonnaisuudet Työpaikka - Helsinki Hospital Asiantuntijalääkäri - Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta - Vakuutuslautakunta - Potilasvakuutuskeskus - Liikennevahinkolautakunta Luentopalkkiot - Lääkäripäivät, Suomen Selkäliitto, Suomen TULE, Pfizer, Orion, Abbvie

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 193/2009 Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksessa tärkeiden kuntoutussuunnitelmien tasossa on tarkastushavaintojen perusteella parantamisen varaa Kuntoutussuunnitelman asema kuntoutusprosessissa on keskeinen ja siksi sen kunnollista valmistelua sekä myös noudattamista tulisi valvoa huolellisesti Hoitohenkilökunnan koulutuksessa, erityisesti lääkäreiden perus- ja jatkokoulutuksessa, tulisi nykyistä enemmän panostaa kuntoutusasioihin Lääkinnälliseen kuntoutukseen sisältyvää mielenterveyskuntoutusta vaivaavat pitkälti samat ongelmat kuin muutakin lääkinnällistä kuntoutusta, mutta kärjistetymmin.

Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 193/2009 Lääkinnällinen kuntoutus Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö ei toimi kuntoutuksessa niin hyvin kuin olisi tarpeen Tämä on ilmennyt muun muassa hoitoketjun katkeamisina ja yhteistyön kehittämiseen tulisikin kiinnittää huomiota Yhteistyön parantaminen kunnallisen terveydenhuollon sekä Kansaneläkelaitoksen välillä olisi tärkeää.

Korvatut sairauspäivärahapäivät vuosina 1990-2014 6000000 5000000 4,8 4000000 3,6 3000000 2000000 1000000 0 1990 1995 1999 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2013 2014 M00-M99 F00-F99 I00-I99 G00-G99

Maksetut sairauspäivärahapäivät (milj. ) vuosina 2003-2014

Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkemeno sairauspääryhmän mukaan vuonna 2014 Yksityinen sektori Julkinen sektori Yhteensä Milj. % Milj. % Milj. % Tuki- ja liikunta-elinten sairaudet 452 29,9 195 30,0 647 29,9 Mielenterveyden häiriöt 535 35,3 262 40,3 797 36,8 Verenkiertoelinten sairaudet 131 8,7 37 5,7 168 7,8 Muut sairaudet 398 26,1 156 24,0 554 25,5 Kaikki 1 516 100,0 650 100,0 2 166 100,0

Kuntoutussuunnitelmaa edellytetään lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Terveydenhuollon palveluvalikoimaan kuuluva lääketieteellisesti hoito ja kuntoutus edellyttää suunnitelman tekemistä tarvittaessa kiireettömissä hoidoissa Hoitosuunnitelma kokoaa yhteen potilaan kannalta keskeiset terveysongelmat ja niiden hoidon Potilas on aktiivisesti mukana oman hoitonsa suunnittelussa ja tavoitteiden asettamisessa Kuntoutussuunnitelman teko on monien lakien asettama velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa kuntoutujan oikeuksien ja tasavertaisen kohtelun nimissä Kuntoutussuunnitelma tehdään kirjallisesti.

Terveydenhuoltolaki Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) kuntoutusneuvonta ja kuntoutusohjaus; 2) potilaan toiminta- ja työkyvyn sekä kuntoutustarpeen arviointi; 3) kuntoutustutkimus, jonka avulla selvitetään potilaan kuntoutusmahdollisuuksia; 4) toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtäävät terapiat sekä muut tarvittavat kuntoutumista edistävät toimenpiteet; 5) apuvälinepalvelut; 6) sopeutumisvalmennus; 7) 1 6 kohdassa tarkoitetuista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa. Kunta vastaa potilaan lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelusta siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden.

Pohjolainen T, Mikkelsson M. 2015

Kuntoutuksen oikea-aikaisuus, kohdistuminen ja kolmen sektorin sekamalli 1. Julkisella puolella sosiaali- ja terveydenhuolto, opetustoimi ja työhallinto järjestävät palvelutehtäväänsä kuuluvaa kuntoutusta 2. Kela ja lakisääteistä vakuutustoimintaa hoitavat työeläkelaitokset sekä vakuutusyhtiöt vastaavat sosiaalivakuutuksen periaattein toteutetusta kuntoutuksesta. Yksityinen sektori on keskeisesti kuntoutuksen palveluntuottaja 3. Kolmas sektori edustaa RAY:n taloudellisesti tukemaa kansalaistoimintaa, joka sisältää kuntoutuksen ja vapaaehtoistoiminnan.

Kuntoutuslainsäädäntö ja sekamalli Kuntoutuksen saamisen edellytykset, kuntoutuspalvelut ja rahalliset etuudet on kirjattu kunkin maksajatahon kuntoutuslainsäädäntöön Lakien määrittelemä tehtävä- ja vastuunjako ohjaa hallintoa ja toimintaa siten, että yksittäisen kuntoutusta tarvitsevan ihmisen tai sitä varten lausuntoa kirjoittavan lääkärin on vaikea hallita pelisääntöjä Kuntoutuspäätökset ovat enemmän hallinnollisia kuin yksilön tarpeiden mukaisia.

Kuntoutuksen oikea-aikaisuus, kohdistuminen ja kolmen sektorin sekamalli Kuntoutusjärjestelmän eri tahojen tehtävät ovat hyvin erilaiset Työhallinnon tai Kelan kuntoutustoiminnan kohderyhmien ongelmat, kuntoutuksen tavoitteet sekä taloudelliset ja muut resurssit poikkeavat esimerkiksi kunnallisen sosiaalitoimen tai koulujärjestelmän toiminnoista Kukin toimija kilpailee oman asemansa pitämisestä tai toimintalohkonsa hoitamisesta Yhteistyö on yleistynyt - yhden luukun periaate on vielä kaukana

Milloin kuntoutussuunnitelma? Yleensä aina kuin vain on mahdollista ja tarpeellista Laadittava Kelan järjestämässä vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa, ammatillisessa kuntoutuksessa ja kuntoutusrahaa haettaessa Edellytetään tapaturmatapauksissa Oikea-aikaisesti ja mahdollisimman varhain Mielellään moniammatillisesti.

Kirjallinen suunnitelma Terveydenhuollon omaan käyttöön sairauskertomuslehdelle Sosiaalitoimessa palvelusuunnittelulomakkeeseen Kelan kuntoutussuunnitelmalomakkeeseen tai B- lääkärinlausuntoon Vakuutusyhtiöille E-lääkärinlausuntoon.

Kuntoutussuunnitelman sisältö - potilaan kanssa Miksi: vika, vamma, sairaus toimintarajoite Mitä tavoitellaan vaikutukset toiminta- ja työkykyyn Mitä tehty aikaisemmin hoito ja kuntoutus; sisältö ja vaikutukset Mitä sisältää terapiamuodot, tiheys, kesto ja paikka Millä sosiaaliturvalla päiväraha, kuntoutustuki ja vammaistuki Missä on seuranta vastuutaho, aika ja paikka Millä mittareilla? Toimintakykymittarit: www.toimia.fi

Esim. alaselkäkipu Selän jäykkyys, oikoryhti, kipua istuessa ja nostaessa, ylipainoa Liikkuminen, paino, perheen, esimiehen ja työkavereiden välinen vuorovaikutus Aktiivinen liikunta ja harjoittelu, työssäkäynti Perhe, työpaikan ergonomia, esimies ja työkaverit Sopeutuminen muuttuneeseen tilanteeseen Alakuloisuus, pelko ja eristäytyminen

Vaikuttavaa kuntoutusta suunnitellen ja toteuttaen 1. Riittävän intensiivinen ja monipuolinen kuntoutus on tieteellisissä tutkimuksissa osoittautunut vaikuttavaksi keinoksi useiden sairaustilojen kohdalla ja voi täydentää tai jopa korvata konservatiivisia tai kirurgisia hoitoja 2. Hoitoketjujen (kustannus)vaikuttavuudessa oikea-aikaisen ja tehokkaan kuntoutuksen merkitys voi olla ratkaiseva. Antti Malmivaara, Käypä hoito/duodecim, CHESS/THL

Vaikuttavaa kuntoutusta suunnitellen ja toteuttaen 1. Kuntoutuksen arkivaikuttavuus: käytännöt, joilla pyritään mahdollisimman suureen vaikuttavuuteen tavanomaisissa terveydenhuollon olosuhteissa hyödyntämällä kliinistä osaamista, näyttöön perustuvaa lääketiedettä, toiminnan kirjaamista ja laadun edistämistä sekä vertaiskehittämistä (A. Malmivaara) 2. Käytännön arviointia varten tarvitaan rekisteritutkimuksia täydennettyinä muilla tietolähteillä 3. Rekisteritutkimukset voivat edesauttaa hoitoyksikköjen välisten erojen syiden selvittämistä sekä edistää hoidon ja kuntoutuksen kustannusvaikuttavuutta. Antti Malmivaara, Käypä hoito/duodecim, CHESS/THL

Tavoitteena integroitu palvelujärjestelmä Kuntoutujan tarpeet, toiveet ja odotukset sellaisina kuin hän ne itse ilmaisee, ovat kuntoutukseen osallistuvien eri tahojen ja ammattiryhmien toiminnan perusta Hyvä käytäntö on kuntoutujan kannalta kokonaisuus, jossa organisaatiot ja niiden asiantuntijat toimivat suunnitelmallisesti yhdessä, yhteistyössä ja huomaamattomina asioiden hoitajina Järjestelmien hallinnolliset tai ammatilliset intressit ovat asiakkaalle toissijaisia.

Integroitu palvelujärjestelmä Kuntoutuksen suunnitteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen osallistuvilla on oltava yhteinen näkemys siitä, mihin pyritään Tärkeää tunnistaa omat tehtävät, valmiudet, vastuut ja valtuudet niin organisaation sisällä kuin organisaatiorajojen yli Kuntoutus on prosessinomainen toimintojen ketju, joka perustuu suunnitelmalliseen yhteistyöhön, työnjakoon ja tietojen vaihtoon Tunnusomaista integroidulle palvelujärjestelmälle on, että se auttaa eniten niitä, joilla on vähiten, sekä kuntoutujan että järjestelmän toimijoiden kannalta.

Integroitu palvelujärjestelmä Palveluketjun merkitys korostuu myös siinä, että hyvä lopputulos saavutetaan usein myös taloudellisesti Palveluketjussa kuntoutuspäätös tehdään riittävän varhain ja hyvän tiedon varassa, palvelut toteutetaan viiveettä, eri osajärjestelmät tietävät tehtävänsä ja tuntevat muiden organisaatioiden mahdollisuudet Kuntoutuja tuntee olonsa turvalliseksi tällaisessa verkossa ja on valmis tekemään oman osuutensa voimavarojensa mukaisesti.

Kiitos mielenkiinnosta!

Kuntoutuksen Kohderyhmät Tavoite Kuntoutuksen keskeinen sisältö järjestäjä Terveydenhuolto Koko väestö Työ- ja toimintakyvyn parantaminen Vammaispalvelut, sosiaalihuolto Kela Tapaturma- ja liikennevakuutus, VKK Työeläkelaitokset (VKK) Työhallinto Valtiokonttori Koko väestö Alle 65-vuotiaat vajaakuntoiset alle 65-vuotiaat vaikeavammaiset Työ- tai liikennetapaturman tai ammattitaudin vammauttamat henkilöt Työeläkkeelle siirtyneet tai työkyvyttömyyden uhan alaiset henkilöt Työttömät vajaakuntoiset työnhakijat ja vajaakuntoiset henkilöt Sotainvalidit, rintamaveteraanit ja puolisot Sosiaalisen selviytymisen ja osallistumisen ylläpito/kehittäminen Työelämään pääseminen tai siellä pysyminen työ- ja toiminta- kyvyn tukeminen Tapaturman aiheuttaman menetyksen korvaaminen Työelämässä jatkaminen tai sinne paluu Ammatillinen kehittyminen, työllistyminen tai työssä pysyminen Toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tuki Työ- ja toimintakyvyn arviointi, kuntoutustutkimukset, apuvälinepalvelut, sopeutumisvalmennus, kuntoutusohjaus, terapia- ja kuntoutusjaksot Asumista, liikkumista ja tiedonsaantia edistävät palvelut ja taloudellinen tuki, henkilökohtainen avustaja, sosiaalinen ja perhekuntoutus, työllistymisen tukitoimet Kuntoutustarpeen selvitys, kuntoutustutkimus, työkokeilu, ammatillinen koulutus, ASLAK,. TYK-valmennus, psykoterapia, sairausryhmien kurssitoiminta, kehittäminen avo- ja laitoskuntoutus, työn ja opiskelun apuvälineet, koulutus, työhön valmennus Kuntoutustutkimukset, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, ammatillinen koulutus, vaikeavammaisen sosiaalisen suoriutumisen ja itsenäisyyden tuki (apuvälineet, asunnon muutostyöt), elinkeinotuki Työolojen järjestelyjen, työkokeilun, työhön valmennuksen ja uudelleen koulutuksen tukeminen Ammatinvalinta-/urasuunnittelupalvelut, työ- ja koulutuskokeilut, työhön valmennus, työolosuhteiden järjestelytuki: palkkatuet työnantajalle, starttiraha henkilöasiakkaalle Avo- ja laitoskuntoutus

Alkaneet sairauspäivärahakaudet 1996-2014

Kuntoutuksen selkokielinen määritelmä Kaikki toimet, joilla autetaan mahdollisimman itsenäiseen elämään henkilöä, jonka toiminta- ja työkyky on alentunut Kuntoutus on yläkäsite - kuten diagnostiikka tai hoito.