Kuntoutuksen palvelujärjestelmä

Transkriptio

1 Ajankohtaista vakuutuslääketieteestä ja kuntoutuksesta Kuntoutuksen palvelujärjestelmä Piia Leskelä ja Timo Pehkonen Kuntoutuspalvelut/Oulun kaupunki

2 Kuntoutuksen laaja kenttä: Suomalaisen kuntoutuksen laajentumiskehitys (A. Järvikoski) 1. Yleinen laajentuminen kuntoutettavien määrä sekä käytettävissä olevat varat lisääntyneet 2. Sairauskäsityksen laajentuminen kuntoutuksen piiriin uusia sairauksia 3. Strateginen laajentuminen kuntoutuksen toteuttaminen entistä varhaisemmassa vaiheessa 4. Laadullinen laajentuminen kuntoutuksen kriteeristön laajentuminen ohi sairauden aiheuttaman vajaakuntoisuuden myös muihin työ ja toimintakykyä heikentäviin tiloihin

3 Kuntoutusjärjestelmä Kuntoutuksen keinoin tähdätään ihmisen toimintakyvyn ja työkyvyn paranemiseen ja mahdollisimman itsenäiseen selviytymiseen elämän eri tilanteissa Kuntoutuksella pyritään täydentämään varhaisesta vaiheessa alkaen lääketieteellisen hoidon ja muiden työ- ja toimintakykyisyyttä tukevien palvelujen vaikutusta Kuntoutusta järjestävät monet viranomaiset (sosiaali- ja terveydenhuolto, opetustoimi, työhallinto, sosiaalivakuutuslaitokset kuten Kela, työeläkelaitokset ja vakuutuslaitokset Kuntoutukseen valikoituminen perustuu lääketieteelliseen arvioon kuntoutustarpeesta ja mahdollisuuksista käynnistämisvaiheessa yleensä tarvitaan lääkärinlausuntoa

4 KAAVIOKUVA SUOMALAISESTA KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ KOKO VÄESTÖ Kuntoutusta tarvitsevat lapset vauvaiästä kouluikään Peruskoulussa tai ammattioppilaitoksessa opiskelevat: vamman tai muun syyn vuoksi erityistä tukea tarvitsevat Kaikki taso 1 TYÖSSÄ KÄYVÄT taso 2 Oireilevat Vajaakuntoiset taso 3 Vaikeavammai set Vajaakuntoiset työnhakijat Työ/ liikennetapaturm. vamm. ja ammattitaut. sairastuneet alle yli 65 v. 65 v. Työkyvyttömät ja työkyvyttömyysuhanalaiset Sotainvalidit ja rintamaveteraanit (Erityis ) neuvolatoiminta Lastenklinikat Erityispkl:t Erityiskasvatus Erityisopetus ja kokonaiskuntoutus Erityisoppilaitosten kuntoutus Työpaikkojen TYKYtoiminta, työterveyshuolto terveyskeskus työterveyslääkäri Kelan harkinnanvarainen lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus Kelan vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus Työvoiman palvelukeskukset Työhallinnon ammatillinen kuntoutus työvoimatoimistot Työeläkekuntoutus työeläkelaitokset Tapaturmaja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutus Kelan vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus tapaturmaja liikennevakuutuslaitokset Sotainvalidien ja rintamaveteraanien kuntoutus Valtiokonttori KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ KUNTOUTUS TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALITOIMEN KUNTOUTUSPALVELUT oppilaan ohjaus ja tuki koulukuraattori koulupsykologi terveydenhoitaja erityisopettaja perusterveydenhuollon kuntoutus erikoissairaanhoidon kuntoutus PÄÄASIALLINEN VASTUU KUNTOUTUKSESTA KOTIKUNNALLA vammaispalvelut, työ ja toimintakeskusten palvelut, vanhustenhuolto, päihdehuolto, lastensuojelu ja muut kuntouttavat sosiaalipalvelut alle kouluikäisten lasten kotihoidon tukipalvelut, kehitysvammahuolto ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄT

5 Kuntoutuksen tavoite eri organisaatioiden Terveydenhuolto näkökulmasta tervehtyminen mahdollisimman toimintakykyiseksi Sosiaalitoimi saattaminen mahdollisimman omavastuisiksi ja selviytyviksi Kansaneläkelaitos työ- ja toimintakyvyn tukeminen ja lisääminen

6 Kuntoutuksen tavoite eri organisaatioiden Työeläkelaitokset näkökulmasta ansiotyökyvyn palauttaminen Vahinkovakuutuslaitokset hoitaminen ja tukeminen mahdollisimman pitkälle tilaan, joka vallitsi ennen vahingoittumista Työvoimahallinto ohjaaminen ja tukeminen työmarkkinoille toimeentulon kannalta välttämättömään työhön

7 Kuntoutuslait ja -asetukset Terveydenhuolto Kansanterveyslaki 14 2) kunnan tulee järjestää kunnan asukkaiden sairaanhoito, johon luetaan lääkärin suorittama tutkimus ja hänen antamansa tai valvomansa hoito ja lääkinnällinen kuntoutus Kunnan tehtävänä on huolehtia sairaanhoitoon kuuluvan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisestä siltä osin kuin sitä ei ole säädetty KELAn tehtäväksi.

8 Kuntoutuslait ja -asetukset Lääkinnällisen kuntoutuksen asetus 2 kunta/kuntainliitto järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntoutuksen tarve kunnassa tai kuntainliiton alueella edellyttää Apuvälineet Lääkinnälliseen kuntoutukseen kuuluvia apuvälineitä ovat lääkinnällisin perustein todetun toimintavajavuuden korjaamiseen tarkoitetut välineet, laitteet tai vastaavat, joita vajaakuntoinen henkilö tarvitsee selviytyäkseen päivittäisissä toiminnoissaan. Apuvälineisiin luetaan myös kuntoutuksessa tarvittavat hoito- ja harjoitusvälineet

9 Kuntoutuslait ja -asetukset Erikoissairaanhoitolaki Kuntoutuksen suhteen tehtävät kuten KTL:ssa sekä yhteensovitus ja yhteistyövelvoite terveyskeskuksen kanssa (toiminnallinen kokonaisuus), erityispalvelujen ja lääkinnällisen kuntoutuksen kehittäminen ja laadun valvonta Laki KELAn järjestämästä kuntoutuksesta asetus KELAN kuntoutuksesta Laki liikenne-, tapaturma-, ammattitautilakien perusteella järjestettävästä kuntoutuksesta Työllisyyslain perusteella järjestettävä kuntoutus

10 Kuntoutuslait ja -asetukset Vammaispalvelulaki ja asetus Lain tarkoituksena edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä Laki toissijainen Vammainen määritellään sosiaalilainsäädännössä henkilöksi, jolla on vamman tai sairauden johdosta pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista, KELAn vaikeavammaisuuskäsite eroaa edellisestä siinä, että vaaditaan lääketieteellinen haitta ja huomattava selviytymisen vaikeus: sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta on niin suuri, että henkilöllä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia ja rasituksia selviytyä kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa

11 Kuntoutuslait ja -asetukset Laki kuntoutuksen asiakaspalveluyhteistyöstä (2003) Lain tarkoituksena auttaa kuntoutujaa saamaan hänen tarvitsemansa kuntoutuspalvelut sekä tässä tarkoituksessa edistää viranomaisten sekä muiden yhteisöjen ja laitosten asiakasyhteistyötä tilanteissa, joka edellyttää usean kuntoutusta järjestävän yhteisön toimenpiteitä. Edistää kuntoutujan asemaa ja osallistumista hänen kuntoutustaan koskevan asian käsittelyssä Laissa säädetään eri hallinnonalojen yhteistyötä ja asiakkaan asemaa koskevista periaatteista sekä yhteistyössä noudatettavista menettelytavoista Paikallinen yhteistyö: kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä Alueellinen yhteistyö: Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunta Valtakunnallinen yhteistyö: Kuntoutusasiain neuvottelukunta

12 Ketkä saavat eniten kuntoutusta? Kansliapäällikkö Kari Välimäki STM, kuntoutusasiain neuvottelukunta Vaikeavammaiset lapset ja nuoret KELA, julkinen terveydenhuolto Vaikeavammaiset aikuiset, useimmiten työelämän ulkopuolella KELA, julkinen terveydenhuolto Työssä olevat ja työhön tak aisin kuntoutettavat aikuiset KELA, työeläkelaitokset Työelämän ulkopuolella olevat vajaakuntoiset pääasiassa julkinen terveydenhuolto (perusterveydenhuolto) Rintamaveteraanit ja sotainvalidit valtiokonttori, kunnat

13 Keiden tulisi saada enemmän tukea ja kuntoutusta? Kari Välimäki Huono osaiset lapset ja nuoret kunnan sosiaali ja terveystoimi, opetustoimi Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret kunnan sosiaali ja terveystoimi, opetustoimi, työvoimahallinto Vaikeasti työllistyvät ja pitkäaikaistyöttömät kunnan sosiaali ja terveystoimi, työvoimahallinto Mielenterveysongelmaiset kunnan sosiaali ja terveystoimi Päihdeongelmaiset, päihde ja mielenterveysongelmaiset kunnan sosiaali ja terveystoimi Vanhusväestö (toimintakyvyn edistämistä kaikille, tehokasta kuntoutusta sairauksien, tapaturmien, lonkkamurtumien ja aivohalvausten jälkeen) kunnan sosiaali ja terveystoimi

14 Valtiontalouden tarkastusvirasto Lääkinnällinen kuntoutus Tuloksellisuustarkastuskertomus 193/2009 TARKASTUSHAVAINTOJA Puutteet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisissä hoitoketjuissa haittaavat kuntoutustoimintaa Kuntaliitokset paljastavat mm. tietojärjestelmien yhteensopimattomuuden Asiakasyhteistyön aktiivisuus ja hyöty vaihtelee Kuntoutuksen asema lääkärikoulutuksessa on vaatimaton Kuntoutussuunnitelmat eivät riittävän hyviä

15 Valtiontalouden tarkastusvirasto Lääkinnällinen kuntoutus Tuloksellisuustarkastuskertomus 193/2009 KANNANOTTOJA Lääkinnällisen kuntoutuksen asema terveydenhuollossa ei ole toiminnan merkittävyyden ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta riittävän vahva Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistoimintaa ja tiedonkulkua parantamaan kuntoutusyhdyshenkilö Vastaavasti kunnallisen terveydenhuollon ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyötä tulisi parantaa Kuntoutusresurssit tulisi kohdistaa sellaisiin kuntoutusmuotoihin, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä Tietojärjestelmien yhteensopivuusongelmiin olisi puututtava Kuntoutuksen asemaa koulutuksessa tulisi korostaa

16 Kuntoutus uudessa terveydenhuoltolaissa 39 ja 40 lähi/peruspalvelujen lääkinnällinen kuntoutus ja ohjaus muuhun kuntoutukseen Kunnan, kuntayhtymän on järjestettävä hoitovastuullaan olevan potilaan lääkinnällinen kuntoutus siltä osin kuin sitä ei ole säädetty Kelan tehtäväksi kunnan tulee järjestää lääkinnällinen kuntoutus siltä ajalta, kun on epäselvää, kenelle lääkinnällisen kuntoutuksen järjestäminen kuuluu kunnan vastuulle kuuluu lääkinnällisen kuntoutuksen suunnittelu siten, että kuntoutus muodostaa yhdessä tarpeenmukaisen hoidon kanssa toiminnallisen kokonaisuuden. Lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteet, sisältö ja vastuutaho määritellään yksilöllisessä kuntoutussuunnitelmassa. Kunnan vastuulle kuuluu kuntoutuksen seuranta.

17 Kuntoutus uudessa terveydenhuoltolaissa 39 ja 40 lähi/peruspalvelujen lääkinnällinen kuntoutus ja ohjaus muuhun kuntoutukseen Lääkinnällisen kuntoutuksen tulee olla hyvän kuntoutuskäytännön mukaista ja perustua kuntoutuksen erityisasiantuntemukseen ja erityisosaamiseen. Suunnitelman tulee olla nykyistä tavoitteellisempaa; niiden asettamisessa on otettava huomioon aikaisempi kuntoutus ja siitä saadut palautteet Kuntoutussuunnitelman laatimisesta vastaa lääkäri tai lääkäri ja moniammatillinen työryhmä, joka esittää perustellun suosituksen työja toimintakyvyn kannalta tarpeellisista kuntoutustoimenpiteistä

18 Oulun kaupungin kuntoutuspalvelut Toimintayksiköt Lasten ja nuorten kuntoutus (Tuiran terveysasema) alle 18 v lasten fysio ja toimintaterapia muuttaa tulevaisuudessa Kontinkankaan alueelle vanhan sairaalarakennuksen saneerauksen jälkeen Työikäisten kuntoutus (OKS, Kiviharjuntie 5 C) v fysio ja toimintaterapia Ikääntyneiden kuntoutus yli 65 v fysio ja toimintaterapia avokuntoutus veteraanikuntoutus Lääkärin vastaanotto fysiatrian erikoislääkäri (lähetepoliklinikka) ja erikoistuva lääkäri Kuntoutussuunnittelijat Ostopalveluasiat, kuntoutuksen seuranta/selvittely veteraanikuntoutus

19 Toimintayksiköt Puheterapia (Kajaanintie) MUUT KUNTOUTUKSEEN LÄHEISESTI LIITTYVÄT YKSIKÖT Liikuntaneuvonta liikuntaneuvontapisteet (Raksila ja Lassintalo ) liikuntakoordinaattori ja liikunnanohjaajat, erityisliikunnanohjaaja Apuvälineyksikkö (Rehapolis, Kiviharjunlenkki) Apuvälinepalvelut siirtyivät alueelliseen apuvälinekeskukseen Muu kaupungin palveluksessa oleva kuntoutushenkilökunta Geriatrian kuntoutusosasto B2 Kotihoito (tehostettu kodinhoito tehko) Vanhuspalvelut (Hoivakodit) LaNu

20 KUNTOUTUSPROSESSI julkinen taho Lähettävä taho OYS SOTE TYÖ TERVEYS LIIKUNTA VIRASTO MUUT Käsittelyprosessi Lähetteen saapuminen LÄHETEPALAVERIT Jatkokäsittely Terapialähete Apuvälinelähete Neuvonta/ ohjaus Terapia arvio arvio ( ) Liikuntavirasto neuvonta/ryhmät Apuväline/kodinmuutostyöarvio Yksilöterapia ( ) Ostopalvelu Ryhmä Omatoiminta Yksilö- terapia ( ) Ryhmä Palaute ja seuranta Terapia jatkuu Apuvälineen hankinta Palaute ja seuranta Palaute Jatkoterapiatarpeen arviointi Terapia loppuu

21 LÄHITULEVAISUUTTA Hoitopolkujen kehittäminen tehtävänsiirrot/yhteistyö terapeuttien kanssa TULES Tuira selkäpotilaiden hoitoketju (perusterveydenhuolto) proteesipotilaiden seuranta/kuntoutus Uusi Oulu SOTE kuntoutustoiminta vuodesta 2012 Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoiminnan kehittäminen uuden Oulun alueella Kuntoutustietämyksen lisääminen kouluttaminen (yleislääketieteen laitos, terveyskeskus, muut yhteistyökumppanit)