KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys



Samankaltaiset tiedostot
KAVEREITA NOLLA - LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

Yhdessä parempi. miksi yksinäisyydestä on niin vaikea päästä irti?

YKSINÄISYYS ELINKAUTINENKO? Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - Inhottavinta ikinä

Yksinäiset ja ulkopuoliset

Yksinäisyydestä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen

KAVEREITA NOLLA LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS

LASTEN JA NUORTEN YKSINÄISYYS - miten se on muuttunut 2000 luvulla?

PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS), Oppimistutkimuksen keskus (OTUK) &

Luokan näkymättömät - kohtaamattomuus oppimisen ja hyvinvoinnin esteenä

Lasten ja nuorten yksinäisyys

Lasten yksinäisyys

Yksinäisyyden yhteisölliset vaikutukset

VAIN NAISASIAKKAITA VARTEN Asunnottomien naisten tulkintoja naiserityisestä asunnottomuustyöstä

Työkykyiset ja työelämätaitoiset nuoret. -(työ)hyvinvointia ja (työ)pahoinvointia

Minäpätevyyden tunnetta kohottamaan!

Kiusaamisen ehkäisy alle kouluikäisten lasten parissa hanke

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

asiakas työntekijä suhde pitkäaikaistyöttömän identiteetti Outi Välimaa Tampereen yliopisto Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Kuraattorityön helmet ja helvetit

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Kiusaaminen varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Laura Kirves Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry

MIELI 2011 TURVALLISUUS JA PERHESUHTEET LASTEN NÄKÖKULMASTA. Virpi Hagström Vaasan ensi- ja turvakoti Vasa mödra- och skyddshem ry.

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA

Opiskelijan akateemiset tunteet ja jännitteet suhteessa oppimisympäristöön

Itsemurhasta on turvallista puhua

Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Turvallisex! Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi. Koskemattomuus puheeksi.

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä

Mielenterveys voimavarana

YHTEENVETO 1/3. Vakka-Suomen seudun liikenneturvallisuussuunnitelma. Koulukyselyn tulokset

PIHALLA (WORKING TITLE) by Tom Norrgrann & Nils-Erik Ekblom. Mikun koekuvausmateriaali

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Henkinen väkivalta ja siitä selviytyminen

Miesten kokema väkivalta

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

Eriarvoistava kieli ja köyhyys

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja Hämeenlinna

Miten suomalaiset lapset ja nuoret voivat?

Yksinäisyys. - Miksi yksinäisyys satuttaa ja väristää ajatuksia itsestä ja muista?

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Nuorten erofoorumi Sopukka

Riittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Lastentarhanopettajien jaettuja muisteluja ja tarinoita sukupuolesta ja vallasta

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Etsivä nuorisotyö aitoa kohtaamista ja aikaa nuoren tueksi. Pauliina Koljonen

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

ELÄMÄNOTE-TUTKIMUS

Kokemuksia lyhytkurssiopistoista. Oppimisvaikeus aikuisen elämänkaaressa

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Miia Behm sosiologia Itä-Suomen yliopisto Lokakuu Työllistymisen esteet pitkäaikaistyöttömän näkökulmasta

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen

Nuori sukupolvi ja instituutiot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tukeminen

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Keskeiset ongelmat narsistisessa häriössä

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Väkivaltaa kokenut lapsi sijaisperheessä. Kokemukset näkyviin väkivaltatyön kehittäminen sijaishuollossa hanke

Aktiivisena eläkkeellä

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen ( ) valossa

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Hallitsevat uskomukset ja minäkuvan työstäminen Aija Paakkunainen 1

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja

SUKELLUS TULEVAISUUDEN OPPIMISEEN

Vainon uhri vai vieraannuttaja?

VALMENTAUTUMISEN PSYKOLOGIA. Kilpaileminen ja loukkaantuminen keskiössä

TULOSTA VÄHEMMÄLLÄ. Juha T Hakala Työhyvinvointiseminaari Tampereella

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät

Kehitysvammaisten käytöshäiriöt

YKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk asiantuntija,tutkija HelsinkiMissio

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Yksilön kohtaaminen Henkinen valmentaminen

Transkriptio:

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus (CYRI)

Yksinäisyys on negatiivinen psyykkinen tila, jossa ihminen kokee ahdistusta määrällisesti tai laadullisesti puutteellisista ihmissuhteista Yksinäisyys vrt. yksin oleminen. Yksinäisyys on suhteellisen riippumaton todellisista sosiaalisista verkostoista ja fyysisistä välimatkoista. Yksinäisyys on kokemuksena aina epämiellyttävä ja ahdistava. Sekä yksinäisyys että yksin eläminen heikentävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä; yksinäisyys kuitenkin huomattavasti enemmän (Cacioppo, 2014). Sosiaalinen yksinäisyys syntyy verkostojen puutteesta; emotionaalinen yksinäisyys läheisen ja tärkeän ihmissuhteen puuttumisesta (Weiss, 1973; Junttila, 2010).

Minulla ei ole ketään, jolle puhua. Minua on haukuttu ja kiusattu ja tuntuu ettei kukaan välitä. Kaikki vihaavat minua. Haluan Tuntuu kuin välillä haluaisin kuolla. Enkä jaksaisi tätä elämää. Kukaan ei jaksa kattella mua. Mä elän täs maailmas haamuna ei mua tänne kukaan jää kaipaamaan. (11-vuotiaan tytön kirjoitus) Jos sais valita, niin mielummin ottaisin, et joku vaikka hakkais mua, mut silti mulla olis joku kaveri, kun tän, ettei kukaan edes huomaa mua. Mä luulen, ettei mun luokkalaiset ees muista mun nimeä. Tai no. Tiedän. Kun nyt just kävi niin.. (12-vuotiaan pojan haastattelu)

En jaksa tällaista elämää. Yksinäisyys tuntuu niin pahana kipuna ettei sitä voi edes sanoiksi luoda. Mä en osaa kertoa muille miltä musta tuntuu, koska kukaan ei ymmärrä. Mua oksettaa, mutta mitään ei tule ulos. Joka aamu vain mietin, että mitä järkeä tässäkin on. Mä olen käytännössä kuollut jo aikoja sitten, joten mitä väliä sillä enää on mitä mä elämälläni teen. Yksinäisyys tuntuu siltä, että jos katoaisi maailmasta kukaan ei huomaisi. Yksinäisenä tuntee itsensä näkymättömäksi ja tarpeettomaksi.

Miksi juuri minä? Tilannetekijät (esim. muutot ja koulunvaihdot), Koettu erilaisuus (ihonväri, kulttuuri, seksuaalinen suuntautuneisuus), Heikot sosiaaliset ja/tai sosiokognitiiviset taidot, sosiaalinen maine (vaikeus tulkita toisten tunteita ja aikomuksia, torjutuksi tai kiusatuksi tuleminen), Lapsuudessa koettu kaltoinkohtelu (esim. kiusaaminen, turvattomat kiintymyssuhteet, huomiotta jääminen).

Yksinäisyyden tunne (vrt. nälkä, jano) Vahvistus kokemukselle, ettei kelpaa eikä osaa. On näkymätön ja kuulumaton. Aktivoituminen olotilan muuttamiseksi, huomio mahdollisuuksiin. Sosiaalisten tilaisuuksien havainnointi ja tulkinta. Omien mahdollisuuksien arviointi. Huomio vaaroihin ja epäonnistumisen mahdollisuuksiin. Kyvyttömyyden tunne ja pelko. Huomio mahdollisuuksiin. Taidot, opitut mallit, kyvykkyydentunne, luottamus itseen ja muihin. Annoin periksi kun oli helpompi olla yksin kuin pettyä jatkuvasti. Mitä pieni lapsi osaa tehdä kun kukaan ei huomaa että on yksin. Siinä vain kasvaa ympärille muuri ja sen sisällä voi kuvitella olevansa suojassa haavoilta. Yhteisöllisyyden kokemus, kuuluvuuden tunne

Sosiaalisesti yksinäiset lapset ja nuoret olivat sitä mieltä, että: Heillä oli hyvin harvoin kavereita, joiden kanssa olla He sopivat huonosti muiden joukkoon He tunsivat itsensä harvoin hyväksytyiksi He kokivat, että heistä piti vain harva tai ei kukaan He ovat yksinäisiä, koska haluaisivat, että muut ottaisivat heidät useammin mukaan Emotionaalisesti yksinäiset lapset ja nuoret olivat sitä mieltä, että: Heillä ei ollut läheistä omaa ystävää Heillä ei ollut ystävää, jolle he voisivat puhua omista asioistaan He toivoivat, että heillä olisi ystävä, joka välittäisi heistä (mutta kokivat, ettei sellaista ole) He toivoivat, että joku kaveri pitäisi heitä tärkeänä (mutta kokivat, ettei näin ole) He toivoivat, että heillä olisi oma paras kaveri, joka poistaisi heidän kokemansa yksinäisyyden tunteen. Osa lapsista oli sekä sosiaalisesti että emotionaalisesti yksinäinen. Joka kymmenennellä tunne kesti pidempään kuin vuoden.

Miksi krooninen yksinäisyys vaikuttaa niin voimakkaasti psyykkiseen hyvinvointiin, fyysiseen terveyteen ja kognitiiviseen suoriutumiseen? Yksinäisyys ohjaa huomion kohdistumista ja vääristää sosiaalisista tilanteista tehtyjä tulkintoja - Silmäliiketutkimuksissa yksinäisten on todettu kohdistavan huomionsa muita negatiivisempiin asioihin (esim. riitoihin) ja jättävän huomiotta iloisempia asioita (kuten hymyt, läheiset vuorovaikutussuhteet). - Yksinäiset tulkitsevat sosiaaliset tilanteet uhkaaviksi ja muiden aikomukset vihamielisiksi. Yksinäisyys ohjaa syy-seuraustulkintoja itseään suojelevista itseään tuhoaviksi - Kroonisesti yksinäiset selittävät onnistumiset ulkoisilla sattumilla ja epäonnistumiset pysyvillä ja kontrolloimattomina ominaisuuksinaan. Ainoastaan tilapäisesti tai ei lainkaan yksinäiset selittävät onnistumiset pysyvillä hyvillä ominaisuuksillaan ja epäonnistumiset ulkoisilla sattumilla. Yksinäisyys vaikuttaa tunteiden voimakkuuteen ja kestoon - Onnistuminen ei tunnu oikein miltään, epäonnistumisista jää pitkään jatkuva voimakkaasti surullinen, ahdistunut ja epätoivoinen olo. Muilla tunteen toimivat toisin päin.

O Yksinäisyys on voimakkaasti eriarvoistava ja yhteiskunnallisesti kallis asia, jonka vähentämiseksi on olemassa ratkaisukeinoja Tutkimusten pohjalta yksinäisyyttä voidaan vähentää mm.: 1. Vahvistamalla yksinäisen sosiaalisia ja sosiokognitiivisia taitoja. - Mallista oppiminen, ohjaaminen, kädestä pitäen tukeminen. 2. Lisäämällä yksinäisen sosiaalisten kontaktien mahdollisuuksia. - Kerhot, päivähoito, kouluyhteisöt, opiskelijayhteisöt, jne. 3. Vaikuttamalla muiden asenteisiin, yksinäisten huomioimiseen ja vastavuoroisuuteen. - Kuka tahansa voi joutua yksinäisyyden kierteeseen, koska yksinäisyys ei syrji ketään. Outous seurausta yksinäisyydestä. 4. Pyrkimällä muuttamaan yksinäisen negatiivisia ajattelumalleja. - Tämä vaativinta, mutta usein ainoa mahdollisuus silloin kun yksinäisyys on muuttunut osaksi identiteettiä ja ympäristöä tulkitaan yksinäisyyden silmälasien läpi.

Yhdessä ystävän tai kaverien kanssa.. Tuntuu siltä, että tapahtuu sitten ihan mitä tahansa niin ei sillä ole väliä. Että en mä hajoa enää niin helpolla. Koska mulla on ne. Ystävät. Vähän niin kuin ois voittanut lotossa tai jotain. Tai no oikeestaan ei se tuntuu paljon paremmalta. Siis se, että joku on susta ylpeä ja haluaa olla sun ystävä. Joskus kun on huono päivä, niin ajattelen, että soitan sille ja sitten jo tunnilla mietin, että mitä sanon ja et se varmaan ymmärtää. Ja että sit melkein niinkun tiedän jo, et mitä se sanois siihen. Ja sit voi olla, ettei tarvii enää edes soittaa, koska se autto jo, että niinkun miettis sen, mitä se sanois ja miltä se musta sit tuntuis. Siltä, että kaikki on mahdollista. Ihan mikä tahansa.