Nuori sukupolvi ja instituutiot

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Nuori sukupolvi ja instituutiot"

Matti Nurminen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Nuori sukupolvi ja instituutiot Kirkon tutkimuskeskuksen 50-vuotisjuhlaseminaari Tampere Diat: Anu Gretschel & Sami Myllyniemi Tarinat ja esittäminen: Anu Gretschel

2 Arjen tapa määritellä instituutio Instituutiot ovat sosiaalisen järjestyksen ja yhteistyön rakenteita ja mekanismeja, jotka ohjaavat kahden tai useamman yksilön käyttäytymistä. Instituutiot muokkaavat ihmisten toimia ja tavoitteita, ja ne luovat ja pitävät yllä ihmisten yhteistoiminnan sääntöjä. Termiä instituutio käytetään usein kuvaamaan yhteiskunnalle tärkeitä ja vakiintuneita tapoja sekä käyttäytymismalleja, mutta myös nimenomaisia hallituksen ja julkisen vallan organisaatioita. (Lähde:

3 "Kuinka paljon luotat seuraavien instituutioiden toimintaan?" (%) Lähde: Nuorisobarometri Puhelinhaastattelut, N=1901.

4 Nuorten sijoittuminen uskonnollinen ei-uskonnollinenulottuvuudelle (%) Lähde: Nuorisobarometri Puhelinhaastattelut, N=1901.

5 Etsivien avulla uusia nuoria tavoittamaan Nuorisobarometri: Valtion nuorisoneuvoston ja Nuorisotutkimusverkoston vuosittainen kyselytutkimus vuodesta 1994 alkaen puhelinhaastattelua vuotiaille. Otannassa ikä, sukupuoli, äidinkieli (suomi & ruotsi, muu) kiintiöity vastaamaan perusjoukkoa Nuorisobarometrin erillisnäyte: Paikkaamaan Nuorisobarometrin otannan vinoutumista johtuvaa tietoaukkoa Etsivät nuorisotyöntekijät haastattelivat kasvotusten Nuorisobarometrin kysymyksin 117 ilman työtä, koulutus- tai harjoittelupaikkaa olevaa vuotiasta Helsinki- Uusimaalla, Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa ja Kainuussa. Lisäksi tutkija haastatteli 34 nuorta, käytössä lähes kaikilta heiltä myös Tilastokeskuksen rekisteriaineisto. Tutkimuksen raportointi tapahtuu syksyllä Teemoja: osallisuus, luottamus, arvot & asenteet, syrjäytyminen & syrjintä, hyvinvointi, vaikuttaminen, yhteiskuntaan kiinnittyminen. Rahoittajat: Kunnallisalan kehittämissäätiö, Lounais-Suomen AVI ja Valtioneuvoston 5 kanslia.

6 "Koetko kuuluvasi vähemmistöön seuraavien asioiden suhteen?" Kyllä, paljon Kyllä, vähän Uskonnollinen tai aatteellinen vakaumus 4% 5% 10% 16% Ulkonäkö (kuten ihonväri, pukeutuminen tms.) 3% 1% 10% 21% Seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti 3% 12% 7% 8% Vammaisuus tai pitkäaikaissairaus 2% 11% 8% 18% Etninen tausta 3% 2% 3% 7% Jokin muu vähemmistö 3% 2% 1% 5% 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 6 : henkilökohtaiset haastattelut 2017, n=117; Perusotos: Nuorisobarometrin puhelinhaastattelut 2016, n=1903.

7 Tarina 1. (tarinat on koottu haastatteluotteluista, tutkijan tekemien haastattelujen kesto noin kaksi tuntia) - Olen aina ollut hyvä koulussa. - Koulukiusattu: kuuluuko porukkaan, saako edes olla - Toisen asteen jälkeen väsynyt ja loppu - Pari vuotta työkokeilussa ja kuntouttavassa työkokeilussa - Havahtuminen: ihmisarvo ei tulekaan työnteon määrästä kuten kotona opetettu - Aikoo jatkaa opiskelua, 98% ajasta uskoo olevansa hyväksytty omana itsenään. On mielenterveyden tukipalvelujen piirissä ja aikoo olla opiskelupaikkakunnallakin. Nuoren määritelmä hyvälle elämälle Silloin kun osaa arvostaa elämää. Osaa nauttia pienistä hetkistä ja osaa arvostaa itseään ja elämistä. Mä oon (nyt) aika lähellä. (Nuori 1)

8 Porina: - Mitä ajatuksia tarina herätti? - Onko jokin ajassa muuttunut?

9 Tarina 2. - Mielenterveyden kanssa ongelmia jo kymmenenvuotiaasta, saa hoitoa - Kotona ei arvostettu (päihdeongelmia) ja koulussa kiusattu - Muuttanut paikkakunnalle reilu vuosi sitten, saanut ohjausta etsiviltä - Ei kiinteässä : koulu, työpaikka tai harrastukset, vaikea ystävystyä - Monimutkainen asumistilanne, perheenlisäystä tulossa - Opiskellut ja kokeillut useita aloja, lähtenyt aina pois: joudunko taas kiusatuksi. - Alkanut tehdä vapaaehtoistyötä - Tietää nyt mille alalle haluaa ja saanut alalta opiskelupaikan Nuoren määritelmä hyvälle elämälle Toki se pitää olla semmosta, että siitä ite nauttii, mutta mitä mä sanoisin niin, että on semmoinen työpaikka, jossa viihtyy ja se työ on semmosta, että kun sinne menee niin ei ärsytä ja sitten, että on just hyvät välit perheeseen, mikä on mun mielestä tärkeätä, ja on jonkun verran ystäviä ja sen mä kokisin hyvänä elämänä omasta kokemuksesta sanoisin (ettei hyvää elämää ole ilman työtä) sitä ei jaksa. Et semmonen käy kyl tosi rankaksi. (Nuori 2)

10 Porina: - Mikä tarinassa herätti toivoa, mikä huolta?

11 Tarina 3. - Huostaanotettu, kokee ajan olleen kyykytystä - Käyttänyt päihteitä lähes päivittäin useamman vuoden ajan, ongelmat tulkitaan päihdeongelmiksi - Saa etsiviltä kannustusta enemmän kuin miltään muulta taholta - Kokee turvattomuutta asunnossaan - Kertoo ajatelleensa väkivaltaisia ajatuksia muihin ihmisiin suuntautuen - Aikoo aloittaa alusta uudella paikkakunnalla (perheen perustaminen, usko) Nuoren määritelmä hyvälle elämälle Kun että saavuttais ees niinkun jotain, edes jonkun yhden jutun semmosta (hyvää) elämäähän ei saa tuolleen vaan, että se pitää rakentaa pienistä palasista. Sanotaan vaikka näin, että se ois onnellinen elämä sillon, kun ees löytäsin ne palaset ja rupeis kokoomaan sitä, se ois sillon hyvä elämä, verrattuna tähän. (Nuori 3)

12 Porina: - Millaisia hyvää elämää (osallisuutta ja yhteisöllisyyttä) estäviä instituutioiden tapoja toimia tarinoista alkaa erottua? - Sama kysymys kuin aiemmin: Onko ajassa jokin muuttunut?

13 Kuka nuorten mielestä olisi voinut toimia toisin? Kouluissa tapahtuva kiusaaminen, sille pitäisi tehdä jotain. Huomattais niitä kotioloja vähän paremmin, että joku ois huomannut, kuinka huonosti me voidaan, sosiaalityöntekijät. Mun henkinen tilanne oltais otettu paremmin huomioon ja sit hoidettu se kunnolla, ennen ku olis lähtenyt edes yrittämään sitä koulua. (Vanhempi) Emmä osaa oikein sanoo, kyllä kai se ois semmonen taho, ois ei kai semmosta tahoo oo. (Nuoret 1-3; ei tarkoituksella eritelty kuka on kukin)

14 Kaikki vastaajat Tytöt Pojat v v v. Maaseutumaiset kunnat Sosiaalinen luottamus* (0 10, keskiarvot) ,9 5,8 5,9 6,1 6,2 6,3 6,3 6,3 6,3 6,4 6,4 6,4 6,6 6,6 7,1 Taajaan asutut kunnat 6,3 6,5 Kaupunkimaiset kunnat 6,2 6,5 Helsinki 5,0 5,5 6,0 6,5 7,0 7,5 * "Oletko sitä mieltä että useimmat ihmiset tilaisuuden tullen yrittäisivät hyötyä sinusta, vai luuletko että ihmiset yrittäisivät olla reiluja? Kerro mielipiteesi asteikolla nollasta kymmeneen, jossa nolla tarkoittaa, että useimmat ihmiset tilaisuuden tullen yrittäisivät käyttää sinua hyväkseen ja 10, 14 : henkilökohtaiset haastattelut 2017, n=117; Perusotos: Nuorisobarometrin puhelinhaastattelut 2014, N=1896; 2016, n= ,8 6,6

15 "Koetko itsesi yksinäiseksi?" (%) Kyllä, usein Kyllä, joskus Kaikki vastaajat 4 % 16 % 31 % 53 % Tytöt 11 % 4 % 35 % 59 % Pojat 4 % 20 % 26 % 47 % v. 3 % 17 % 29 % 39 % v. 4 % 17 % 32 % 56 % v. 4 % 14 % 32 % 57 % Helsinki-Uusimaa 4 % 4 % 31 % 64 % Varsinais-Suomi 2 % 30 % 30 % 35 % Keski-Suomi 2 % 22 % 34 % 65 % Kainuu 0 % 12 % 47 % 42 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % : henkilökohtaiset haastattelut 2017, n=117; Perusotos: Nuorisobarometrin puhelinhaastattelut 2015, n=

16 "Kuinka kiinteästi koet kuuluvasi suomalaiseen yhteiskuntaan?" (%) Erittäin kiinteästi Ei kiinteästi eikä löyhästi Erittäin löyhästi tai en ollenkaan Melko kiinteästi Melko löyhästi En osaa sanoa Koko (n=117) 15 % 27 % 30 % 18 % 6 % Koko (n=1902) 26 % 49 % 16 % 8 % 2 % / tytöt (n=54) 19 % 32 % 22 % 19 % 4 % Perusotos / tytöt (n=928) 23 % 52 % 16 % 7 % 2 % / pojat (n=60) 12 % 23 % 35 % 18 % 7 % Perusotos / pojat (n=975) 29 % 46 % 15 % 9 % 2 % Helsinki-Uusimaa (n=25) 0 % 20 % 28 % 40 % 12 % Varsinais-Suomi (n=20) 10 % 20 % 45 % 10 % 10 % Keski-Suomi (n=37) 19 % 24 % 32 % 16 % 0 % Kainuu (n=33) 24 % 36 % 18 % 9 % 6 % Yhtäjäksoisesti työttömänä alle 12 kk (n=33) 24 % 27 % 33 % 9 % 0 % Vähintään 12 kk (n=43) 19 % 16 % 30 % 23 % 5 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % % : henkilökohtaiset haastattelut 2017, n=117; Perusotos Nuorisobarometrin puhelinhaastattelut 2017, n=1902.

17 Lopuksi Aineistokooste etsivien tekemistä 117 haastattelusta: Kaikki Nuorisobarometrit, vapaaaikatutkimukset, vaalitutkimukset ja nuorten elinolot -vuosikirjat ilmaiseksi luettavissa Nuoran sivuilla Kaikkien barometrien ja vapaa-aikatutkimusten alkuperäinen data saatavissa tutkimuskäyttöön Yhteiskunnallisesta tietoarkistosta 17

Samankaltaiset tiedostot

Mitä kuuluu nuorille työn ja koulutuksen ulkopuolella (Nuorisobarometrin erillisnäyte)

Mitä kuuluu nuorille työn ja koulutuksen ulkopuolella (Nuorisobarometrin erillisnäyte) Nuori 2019 valtakunnalliset nuorisotyöpäivät Turku 28.3.2019 Diat: Anu Gretschel ja Sami Myllyniemi Tarinat ja esittäminen: