Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen esteet
Suurin osa suomalaisista nuorista voi hyvin.
Nuoret voivat hyvin mutta eivät kaikki Nuorten syrjäytyminen huolestuttaa yleisesti ja siitä puhutaan paljon eri foorumeilla Asiaa myös selvitellään ja tutkitaan monilla tahoilla ja erilaisten aineistojen pohjalta Yksilön viesti google-maailman syövereistä: Miks kaikki vaan puhuu ja puhuu nuorten syrjäytymisestä ja mielenterveyden ongelmista, miks ei kukaan TEE asialle mitään? Kuka tietää, mitä tälle asialle voisi tehdä?
Mielenterveyshäiriöiden yleisyys Lapsuuteen verrattuna mielenterveyshäiriöiden esiintyvyys nuoruudessa on noin kaksinkertainen Nuorilla ja aikuisilla suunnilleen samanlainen esiintyvyys Häiriöiden yleistyminen nuoruudessa johtuu pääasiassa käytös-, ahdistuneisuus- ja masennushäiriöiden sekä päihdehäiriöiden yleistymisestä
Mielenterveyshäiriöiden yleisyys Yleisempiä varttuneemmilla nuorilla kuin varhaisnuoruudessa Yleisempiä kaupungeissa kuin maaseudulla Yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä kuin alemmissa
Nuoruusiän mielenterveyshäiriöt On yleistä, että nuorella on useampia mielenterveyden häiriöitä Uusimpien epidemiologisten tutkimusten mukaan ainakin puolella niistä nuorista, joilla on jokin psykiatrinen häiriö, on ollut kaksi tai useampia samanaikaisia häiriöitä Suomalaisessa 19-34 vuotiaita koskevassa tutkimuksessa 41%:lla vain yksi häiriö Komorbiditeetin kliininen merkitys hoitotuloksen ja ennusteen kannalta!
Avohoidon tilastotietoa vuodelta 2009 Psykiatrian avohoidossa aikuispsykiatriassa tehtiin 1 170 234 miljoonaa käyntiä ja hoidettiin 111 360 eri potilasta. Nuorisopsykiatriassa käyntejä oli 204 343 ja eri potilaita 19096. Nuorisopsykiatrian potilasmäärässä oli nousua 6 prosenttia edellisestä vuodesta. Lastenpsykiatriassa käyntejä oli 152 053 ja potilaita 15 216. Erikoissairaanhoidon avohoito 2009. THL Tilastoraportti 11/2011
Psykiatrian laitoshoidossa vuonna 2009 olleet iän ja sukupuolen mukaan Psykiatrian erikoisalan laitoshoito 2009. THL Tilastoraportti 4/2011
Kouluterveyskysely 2010 N= ~91000 Peruskoulun 8-9-luokkalaisia, lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoita ja ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijoita (alle 20,5 v.) BDI-tulokset (%): PK Lukio Ammatillinen Ei masennusta 76 79 78 Lievä 11 11 11 Keskivaikea 10 8 9 Vaikea 3 2 3
Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimus 2008 Psyykkisiä oireita (%) Miehet Naiset Päivittäin 10 14 Viikoittain 21 29 Ei tai vain satunnaisesti 69 57 Masennus 3.4 6.5 Ahdistuneisuus 2.0 3.8 Syömishäiriö 0.1 1.3 Muu mt-häiriö 1.0 1.4 (Kunttu ym. 2011)
Vuoden 1987 kohortti (Gissler ja Paananen) Kaikista vuonna 1987 Suomessa syntyneistä joka viides on 21 vuoden ikään mennessä saanut psykiatrista erikoissairaanhoitoa tai lääkitystä mielenterveysongelmiinsa. Peruskoulun jälkeinen tutkinto puuttuu 16 prosentilta tästä ikäluokasta. Näistä 40 prosentilla on mielenterveysongelmia.
Nuoret hakeutuvat harvoin hoitoon Vain 20-40% hakeutuu jonkintasoisiin mielenterveyspalveluihin Tytöt hakevat apua useammin kuin pojat Esimerkiksi vakavasta masennuksesta kärsivistä 13-19 -vuotiaista nuorista vain noin viidennes oli hakenut apua suomalaistutkimuksen mukaan Terveys 2000 tutkimuksen 19-34 vuotiaista vain alle puolet sai hoitoa ajankohtaiseen vakavaan masennukseen
Nuorten mielenterveyshäiriöt Monihäiriöisyys ja toistuminen Mitä aikaisemmin alkaa, sitä todennäköisemmin toistuu Kehityshäiriöt ja niiden seuraukset esimerkiksi oppimiseen Kehitysvaihe, jossa häiriö puhkeaa, on usein muutenkin kriittinen Taustatekijöitä on monia
Nuorten mielenterveyden häiriöt: mielialahäiriöt Nuorena alkanut vakava masennusjakso kestää keskimäärin 1-9 kk 90% toipuu noin kahden vuoden kuluessa 40% uusiutuu kahden vuoden kuluessa, 70% viiden vuoden kuluessa Mitä nuorempana ensimmäinen episodi, sitä todennäköisemmin uusiutuu Varhaisnuoruudessa sairastettu masennus lisää riskiä myös muihin mielenterveyden häiriöihin
Nuorten mielenterveyden häiriöt: ahdistuneisuus Sosiaaliset pelot ilmenevät ensi kerran murrosiässä tai nuorella aikuisiällä Hoitamattomina usein vuosikausia kestäviä tai enemmän tai vähemmän pysyviä Toimintakykyä ja päivittäistä elämää merkittävästi haittaavasta sosiaalisten tilanteiden pelosta kärsii ~5 % aikuisväestöstä Vakava sosiaalinen fobia samanaikaisoireineen voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä
Nuorten mielenterveyden häiriöt: skitsofrenia Puhkeaa juuri niinä ikävuosina, jolloin rakennetaan aikuisen tulevaisuutta Useimmiten krooninen, loppuelämän ajan vaikuttava sairaus, jossa akuuttivaiheet ja tasaiset vaiheet vaihtelevat Sairauden ensimmäiset vuodet ovat kroonistavimmat Oikeaan aikaan aloitetulla kuntoutuksella suuri merkitys! 15-30% skitsofreniapotilaista on töissä
Nuorten mielenterveyden häiriöt: neuropsykiatriset häiriöt ADHD:n esiintyvyys aikuisilla ~4%, AS:n ~0.4% Kehityksellisiä häiriöitä Samanaikaissairauksia, ADHD:ssa usein mukana päihdehäiriö Erilaiset siirtymävaiheet ja opiskelu vaativat ainakin jaksottaisesti erityistä tukea Aikuisiän kynnyksellä ja aikuisiässä uhkana on syrjäytyminen tai heikko suoriutuminen työelämässä Noin puolet käy työssä ja elää itsenäisesti
Mielenterveyden häiriöt ja kognitio Melkein kaikki asiat elämässä vaativat ainakin jossain määrin itsenäisyyttä, aloitteellisuutta, suunnitelmallisuutta, nopeutta, arviointia ja joustavuutta. Toiminnanohjauksen kokonaisuus, joka on monissa mielenterveyden häiriöissä puutteellinen Myös muut kognitiivisen toimintakyvyn osaalueet voivat häiriintyä
Mielenterveyden häiriöt ja kognitio Skitsofrenia ja muut psykoosit Kognitiivisen toimintakyvyn lasku on osa sairautta ja sen suhteellisen pysyvä ominaisuus Masennus ja ahdistuneisuus Kognition aleneminen, esimerkiksi muistitoimintojen häiriintyminen on oiresidonnaista = menee ohi, kun oireet helpottavat Neuropsykiatriset häiriöt Kognitio ei välttämättä ole alentunut, mutta kykyjen käyttöön otto ei onnistu oireiden takia
Mielenterveyden häiriöistä johtuvat työstä poissaolot Usein toistuvia, keskimääräisesti pitkiä (yli 21 päivää) Vain 25% alle seitsemän päivää, 47% pitkiä Työhön paluun todennäköisyys suhteessa sairausloman tai muun sairauteen perustuvan etuuden kestoon 3-6 kk < 50% Yli vuosi +/-20% Yli kaksi vuotta +/-10%
Työhön paluu Työhön paluun onnistumiseen ja hankaloittamiseen vaikuttavien tekijöiden selvittäminen Työhön paluuta tukevat toimenpiteet ja yksilölliset ratkaisut Nuorten työhön paluuseen liittyvät erityispiirteet
Uranhallintataidot Työelämään siirtymisen tukeminen Uranhallintakeinot Työnhakutaidot Uusiin työtehtäviin ja työpaikkaan kiinnittymisessä tarvittavat taidot Elinikäisen oppimisen taidot Kaikki tarvitsevat näitä, mutta nuorten mielenterveyshäiriöihin usein liittyvä keinottomuus korostaa tarvetta
Yhteenveto Mielenterveyshäiriön oireet, oma vointi, hoito Työllisyystilanne Työmarkkinoiden kyky vastaanottaa vajaakuntoisia Mielenterveyshäiriöisen kognitiiviset ongelmat Sairauslomien toistuminen ja pitkittyminen Työhön paluu Mielenterveyspotilaan rooli?