K A R H U L A N N I E M E N K A A V A R U N G O N A L U E E L L A

R A K E N N U S K U L T T U U R I S E L V I T Y S K A R H U L A N N I E M E N K A A V A R U N G O N A L U E E L L A Kotkan kaupunki, Kaupunkisuunnittelu, 30.4.2014, Jarkko Puro

S I S Ä L L U S L U E T T E L O KAAVARUNKO KARHULANNIEMI KARTALLA RAKENNUSSUOJELU KARHULANNIEMELLÄ ALUEEN HISTORIA JA RAKENTAMINEN SELVITYKSEN ALUEJAKO 1. TEOLLISUUSALUE 2. UITTOLAITTEET JA RANTA-ALUE 3. WILLIAM RUTHINKATU JA SUDENKADUN PAANUTALOT 4. KARHULAN HOVIN ALUE 5. 2- JA 4-PERHEENTALOJEN ALUE SEKÄ SHANGHAI 6. TENNISTALOT SEKÄ KAUNISMÄKI LÄHTEET KUVALUETTELO 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 2

K A A V A R U N K O Kesällä 2013 käynnistetyn Karhulanniemen kaavarunkotyön tavoitteena on synnyttää Karhulanniemelle uutta kestävän kehityksen mukaista kaupunkirakennetta. Suunnittelun lähtökohtana on rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti sekä luonnon ominaispiirteiltään arvokas ympäristö. Karhulanniemen suurteollisuuden laajeneminen pysähtyi 1980-luvulle tultaessa ja teollisuuden laajenemisalueiksi varattu maaomaisuus jäi vaille käyttöä. Alueen suurin maanomistaja A. Ahlström Kiinteistöt Oy, alueen teollisuutta edustava Teollisuuspuisto Ry sekä Kotkan kaupunki kartoittavat yhdessä kaavarunkotyön avulla alueen tulevaisuuden maankäytön mahdollisuuksia. Kaavarunkotyön ja sen yhteydessä tehtyjen selvitysten perusteella laaditaan alueelle tarvittavat asemakaavat suunnitelmien toteuttamiseksi. Teollisuuden aika Karhulanniemellä on synnyttänyt kulttuurihistoriallisesti merkittävän ja yhtenäisen alueen. Karhulanniemen teollisuusympäristö asuinalueineen on rajattu museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Merkittävä osa alueen rakennuskannasta ja rakennetusta kulttuuriympäristöstä on suojeltu aiemmissa asemakaavoissa. Tämä kaavarunkotyön yhteydessä tehtävä selvitys ei ota kantaa alueen suojeluarvoihin vaan se pyrkii luomaan kokonaiskuvaa alueen rakennuskannan historiasta sekä nykytilasta. Suojeluarvot tullaan arvioimaan tulevien asemakaavojen yhteydessä. K A R H U L A N N I E M I K A R T A L L A Kotkan kaupungin pohjoinen pääkeskus Karhula on lähikeskus noin kolmannekselle kotkalaisista. Karhulanniemeksi kutsuttu asuin- ja teollisuusalue sijaitsee keskustan eteläpuolella. Karkeasti rajattuna Karhulanniemi sijaitsee valtatie 7:n ja Suomenlahden sekä Sunilaa syöttävän rautatien ja Kymijoen Korkeakoskenhaaran väliin jäävällä alueella. Pohjoisin osa alueesta kuuluu kaupunkimaisesti rakennettuun keskustaan jolle leimansa antavat voimakkaat liikenneväylät, marketit sekä torimiljöö. Eteläisin osa kurkottaa kohti Suomenlahtea ja Sunilan teollisuutta. Sunilanlahden ympärille kietoutunut teollisuus ja satamatoiminta luovat maisemallisesti yhtenäistä aluetta. Lännessä kaavarunkoalueelle kehyksen muodostavat Jumalniemen jylhät kalliot sekä lasikuitutehdas. Jumalniemessä ollut saha ja sitä ympäröinyt yhdyskunta kuuluivat aikanaan vahvasti Sunilanlahden ja Korkeakosken jokihaaran teolliseen maisemakokonaisuuteen. Luoteisimmassa osassa aluetta vilkkaat liikenneväylät ylittävät joenhaaran raskain betonirakenteisin silloin. Voimakkaiden rajapintojen sisään jäävä kaavarunkoalue on maisemallisesti varsin monimuotoinen. Alueella on arvokkaita luonnonympäristöjä, rakennushistoriallisesti merkittäviä yhtenäisiä asuinalueita sekä tehtaan kartanon päärakennus Karhulan Hovi puistoineen ja talousrakennuksineen. Lisäksi alueelle antavat leimansa kumpuilevat avokalliot sekä lähes 3,6 kilometriä pitkä meren ja joen rantaviiva. Noin 1,5 neliökilometrin alueella asuu tilastojen mukaan 830 henkilöä (Kotkan kaupunki 2013). Karhulanniemi on kaupunkirakenteen kannalta erittäin tärkeä laajenemisvara tulevaisuuden asuin-, työpaikka- ja virkistysalueena. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 3

R A K E N N U S S U O J E L U K A R H U L A N N I E M E L L Ä Yllä olevassa kuvassa on esitetty keskeisen Karhulan alueen rakennussuojelun tilanne sekä suojelu suhde muuhun rakentamiseen. Kartan vaaleanruskeat laajat alueet kuvaavat Museoviraston rajaamia valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Oikeassa alakulmassa osarajauksena: Sunilan tehdas ja asuinalue ja keskellä: Karhulan teollisuusympäristö. Karhulan teollisuusympäristön rajaus on lähes identtinen kaavarunkoalueen rajauksen kanssa (punainen ohut viiva). Voimassa olevalla asemakaavoituksella suojellut rakennukset on merkitty tummalla ruskealla värillä. Sunilan suojeltujen rakennusten lisäksi sijaitsevat suojelukohteet lähinnä Kaavarunkoalueen rajauksen sisäpuolella, William Ruthin kadun, Sudenkadun sekä Karhunkadun varsilla. Vaaleat aluerajaukset kuvaavat alueita, joiden ympäristö on asemakaavalla määrätty säilytettäviksi. Pääsääntöisesti nekin sijaitsevat edellä mainittujen katujen ympäristöissä. Punertavanruskeat rakennukset eivät omaa kaavan tarjoamaa suojelustatusta, mutta ne on erikseen mainittu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kuvauksessa ja / tai Kymenlaakson Maakuntaliiton ja Kymenlaakson Museon julkaisuissa Kymenlaakson kulttuurihistorialliset kohteet (1984) sekä Kymenlaakson rakennuskulttuuri (1992). Myös uittolaitteet on mainittu eri julkaisuissa ja niiden likimääräinen sijainti on merkitty oheiseen karttaan Korkeakosken haaran rannoille punaruskealla paksulla viivalla. Eri julkaisuissa luetteloidut kohteet eivät siis kuulu rakennussuojelun piiriin, mutta niiden tulevaisuutta arvioitaessa tulee huomioida tarve rakennussuojelulliseen arvottamiseen. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 4

A L U E E N H I S T O R I A J A R A K E N T A M I N E N Karhulanniemen muodostuminen teollisuusalueeksi liittyy kiinteästi maamme sahateollisuuden läpimurtoon 1860-luvun lopulla. Muutamassa vuodessa kohosi teollisuuskeskus ennätysvauhdilla Kymijoen suistoon sekä lähisaarille. Karhulan ja Korkeakosken tehtaiden historian katsotaan alkaneen vuonna 1874, jolloin ruotsalainen liikemies Knut Hjalmar Cassel perusti pienen 2-raamisen sahan Karhulanniemelle Kymijoen itäisimmälle haaralle. Sahojen tarvitsemaa pääomaa virtasi lähinnä Ruotsista ja Norjasta kotimaisen varallisuuden puutteessa. Perustamisen jälkeen Karhulan saha vietti kuitenkin kituvaa elämää ja Cassel teki konkurssin vuonna 1877. Tämän jälkeen saha kulki omistajalta toiselle, kunnes kesällä 1881 kapteeni William Ruth osti sahan. Hiukan myöhemmin Ruth perusti Korkeakoskelle suuren puuhiomon sekä 1888 Karhulanniemelle lasitehtaan, joka käytti polttoaineenaan puunjalostuksessa syntynyttä jätepuuta. Tämän jälkeen Karhulanniemellä käynnistettiin konepajatoiminta sekä laajennettiin sahateollisuutta. Ruth rakennutti myös pienen tiilitehtaan, josta saatiin tiiliä uudisrakennuksia varten. Teollisuusrakennusten lisäksi rakennettiin toista sataa työläis- ja virkamiesasuntoa, konttori- ja talousrakennuksia, tavarasuojia ja vajoja yms. Ensimmäinen huomattava rakennuskausi päättyi noin 1893. Teollisuuden tuotteiden 1800-luvun lopun menekkivaikeuksien sekä talouden heikkenemisen seurauksena muodostettiin 1902 Karhula Osakeyhtiö, jossa Ruth oli suurimpana osakkaana. Tehtaan kehityksen myötä oli myös Karhulan kylä kehittynyt nopeasti. Vuonna 1880 oli asukkaita ollut 65, mutta 30 vuotta myöhemmin heitä oli jo lähes puolitoista tuhatta. Ruthin kuoleman (1913) seurauksena siirtyivät Karhula osakeyhtiön osakkeet 1915 A. Ahlström Oy:n hallintaan. Karhulassa ei itsessään ollut tarpeeksi työvoimaa tehdasta varten, joten sitä piti tuottaa muualta. Työntekijöiden saamiseksi ja pitämiseksi paikoillaan täytyi tehtaan kyetä osoittamaan työväelle myös asuntoja. Asuntoja rakennettiinkin samanaikaisesti tehdaslaitosten perustamisen yhteydessä oman tehtaan välittömään läheisyyteen. Ruthin suuren rakennusvaiheen aikana (1888-1893) tehdasalue laajeni pohjoiseen. Uusi saha rakennettiin vanhan viereen ja myös uusia sahatyöväen asuntoja rakennettiin sahan läheisyyteen. 1893 alueella sijaitsi sahojen lisäksi, konepaja, valimo, lasitehdas, tiilitehdas, Ruthin 2-kerroksinen kartanorakennus, kansakoulu sekä 48 työväen asuinrakennusta, joissa oli yhteensä 385 asuntoa. Työväen asunnot sijaitsivat tehtaiden läheisyydessä nykyisen William Ruthin kadun ja Sudenkadun alueella. Vuoden 1915 tienoilla mainitaan alueella olleen kaikkiaan noin 250 rakennusta, joista asuinkäytössä oli noin 70. Asuinrakennuksissa asui yhteensä noin 800 perhekuntaa. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 5

1900-luvun puoliväliin mennessä oli Karhulan kylän keskusta rakentunut nykyiselle paikalleen noin kilometrin tehtaanportilta pohjoiseen. Tehdasta ympäröivä vyöhyke profiloitui keskustan sijaan tiiviimmin asuinalueeksi. Sudenkadun alueen 4-perheen talot ja Ahmankadun 2-perheen talot nousivat vuosisadan alkupuoliskolla. Niin kutsutut tennistalot alkoivat rakentua Karhunkadun varteen 1900-luvun puoliväliin mennessä. Asuntorakentaminen yhtiön toimesta jatkui aina 1970-luvulle asti. Samalla Karhulan kylän keskusta muuttui pienestä puukaupungista ajan hengen mukaiseksi kivikyläksi. Karhulanniemellä on vahva henki, joka heijastuu alueen monikerroksisessa rakennetussa kulttuurihistoriassa. Rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee huomioida tulevien kehityshankkeiden yhtenä tärkeimpänä reunaehtona. Teollisuuden prosessit kokivat murroksen 1900-luvun lopulla. Uutta työväkeä ei enää tarvittu ja asuntorakentaminen Karhulanniemellä hiipui. Vähitellen myös tehtaan omistuspohja muuttui, eikä Ahlström enää ollut alueen ainoa isäntä. Työväen asuttamistarve muuttui täysin ja suuri osa alueen rakennuskannan omistuksesta yksityistettiin. Sudenkadun talot siirtyivät tehtyjen maakauppojen yhteydessä kaupungin omistukseen 1980-luvun alussa. Vasta 2000-luvulle tultaessa nähtiin Karhulanniemellä keskustan tuntumassa jälleen uutta asunto- ja liikerakentamista. Kaavarunkoalueen kehitys on kokenut valtavan harppauksen kuluneen puolentoista vuosisadan aikana. Yhdyskunta on käytännössä syntynyt perustetun tehtaan ympärille tyhjästä, kasvanut kylästä kaupungiksi ja kokenut lukuisia murroksia. Uudet globaalimmat haasteet ravistavat tämän päivän Karhulanniemeä. Vaikka moni tehtaista vielä höyryääkin täydellä teholla, on useita piippuja myös kylmennyt lopullisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Rakennuskulttuurin kannalta on meidän päiviimme saakka säilynyt kuitenkin erinomaisia yhtenäisiä alueita, jotka kertovat seikkaperäisesti kunkin aikakauden sekä suomalaisen teollisuuden ja yhdyskuntarakentamisen historiaa. Karl Lindahlin 1920-luvulla suunnittelema vientihiomo on hyvä esimerkki teollisuuden synnyttämästä arvokkaasta rakennuskulttuurista. Eri vuosikymmenien prosessi- sekä käyttötarkoitusmuutokset ovat osin peittäneet alleen alkuperäisen rakennuksen klassisen kauniin hahmon. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 6

S E L V I T Y K S E N A L U E J A K O Rakennuskulttuuriselvitys käsittää koko kaavarunkotyön alueen. Selvitys ei pureudu niinkään yksittäisiin kohteisiin, vaan se pyrkii luomaan kokonaiskuvaa alueen rakennuskannan ominaispiirteistä. Selvitystyön alue on jaettu kuuteen eri tavoin profiloituneeseen osaan: 1. Teollisuusalue 2. Uittolaitteet ja ranta-alue 3. William Ruthinkatu ja Sudenkadun paanutalot 4. Karhulan Hovin alue 5. 2- ja 4-perheentalojen alue sekä Shanghai 6. Tennistalot sekä Kaunismäki Karhulanniemi on Karhulan keskustan eteläpuolella oleva alue. Luonnon muodostamaan arvokkaaseen kehykseen on sijoittunut teollisuutta, teollisuuden laajenemiseen varattua aluetta sekä työläisväestölle suunnattuja kulttuurihistoriallisesti merkittäviä asuinalueita. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 7

1. T E O L L I S U U S A L U E Ympäristön ominaispiirteet ja maiseman arvot Kymijoen suistoon syntyneestä teollisuusalueesta on valtaosa korkean tulvavariskin alueetta. Teollisuuden vaikutus, rakennusmassat sekä pinnoitetut kentät peittävät lähes koko aluerajauksen. Lännessä teollisuusalue päätyy komeaan nauhamaiseen kalliomuodostelmaan, joka reunustaa jokilaaksoa. Myös aluerajauksen itäosassa maanpinta on hieman korkeammalla. Alue on nykyisin rautatietä ja Ratakatua lukuun ottamatta pääosin rakentamatonta niittyä sekä koivuja leppämetsikköä. Eteläisin osa teollisuusalueesta on vain vaivoin metrin merenpinnan yläpuolella. Rakentamattomalla alueella on puretun radan ja kulkuväylien pohjia, käytöstä pois jääneitä teollisuuden rakenteita sekä matalaa ja tiheää lehtipuuvaltaista kasvillisuutta. Reuna-alueiden hieman runsaampaa puustoa lukuun ottamatta, on kasvillisuutta teollisuusalueella voimakkaan rakenteen vuoksi varsin vähän. Alueen kaakkoisosaa sivuaa Rämpsänoja, joka laskee mereen Sahalahdessa alitettuaan ratapiha-alueen. Ilmakuvassa Karhulanniemen teollisuusalue ja Kymijoen Korkeakoskenhaaraa pohjoisesta. Ilmakuvan oikeassa yläkulmassa Sunilan selluloosatehdas, oikealla keskellä kuitulasitehdas ja alimpana Helsinki-Pietari moottoritieyhteys. Rakennuskulttuurin historiaa Tehdasalueen suurin kulttuurihistoriallinen merkitys on kokonaisuudessa, jonka muodostavat tehtaan vanhat tuotantorakennukset, niitä ympäröivät yhtenäisesti suunnitellut asuinalueet sekä tehtaankartano. Tehdasalueen vanhimmat rakennukset ovat 1800-luvun lopun entinen lasitehtaan savitupa, tiilinen korjaamo, rautamuottipaja sekä jokirannassa sijaitseva tiilinen korjaamo. Vanha konttorirakennus on alun perin vuodelta1903. A. Ahlström Oy:n ostettua teollisuuslaitokset 1915, alkoi voimakkaan uudistamisen ja laajentamisen aika. Keskusvarasto, pannuhuone ja entinen kokoonpanohalli ovat vuosilta 1916-1917. Konttoria korotettiin kerroksella 1920. Ensimmäinen teräsvalimo rakennettiin 1921 ja arkkitehti Karl Lindahlin suunnittelema vientihiomo vuonna 1927. 1940- luvulla aloitettiin mineraalivillan valmistus ja laajennettiin konepajaa. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 8

Samaan aikaan lasinvalmistus muuttui koneelliseksi. Vuosina 1946-1948 rakennettiin arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema kuusikerroksinen konttori- ja konepajarakennus. Seuraavana vuonna valmistui Aallon suunnittelema lasivarasto. Teollisuusalueen uusimmassa kerrostumassa on pääosassa tuotantoprosessien tehokkuus sekä funktionaalisuus. Tehtaan portilla vuonna 1903 ja 110 vuotta myöhemmin. Edessä konepajaa ja taustalla pääkonttori. Rakennuskulttuuri tänään Teollisuusalueen rakennuskulttuuri on hyvin monimuotoista ja rikasta. Vierivieressä, sulassa sovussa sijaitsee 18oo-luvun tiilirakennuksia ja yli sata vuotta myöhemmin valmistuneita teollisuushalleja. Valtaosaa rakennuksista leimaa teollinen asketismi, mutta joukossa on myös kulttuurihistoriallisten tyylisuuntien edustajia. Yksinomaan teollisuuden prosesseja palvelemaan syntyneellä alueella on jatkuvan muutoksen seurauksena monia rakennuksia purettu tai muutettu voimakkaasti. Muutos on aikaansaanut myös rikasta kerroksellisuutta, joka ilmenee yksittäisten rakennusten lisäksi koko alueessa. Tehtaan lomassa olevasta puurakennuskannasta on valtaosa kadonnut, yksittäisiä rakennuksia joen varresta ja sahaniemestä sekä tehtaan portin liepeiltä. Sunilaa ja Karhulaa yhdistävän tien siirtyminen pois varastojen laajenemisen alta 1960-luvun lopulla sai aikaan kyläyhteisön painopisteen muuttumisen. Muutoksen myötä katosivat ns. Kanalan kortteli sekä Vapalanmäen -kylä, jolle leimansa antoi Tornipytinki niminen rakennus. 1990-luvun alussa purettiin myös vanha asemarakennus, joka myöhemmin tunnettiin Ahlströmin virkailijakerhon klubitalona. Vaikka alueen ominaispiirre onkin jatkuva muutos, kannattaa yksittäisiä rakennushankkeita arvioida varsin pitkän ja arvokkaan historian jatkumona. Vasemmalla kylänraitti Karhulasta Sunilaan, Vapalanmäen kylää sekä alueen maamerkkinä toiminut Tornipytinki -niminen rakennus viime vuosisadan puolivälin jälkeen. Oikealla sama paikka vuonna 2013. Vanha tiepohja on teollisuusalueen aitojen sisäpuolella sisäisenä kulkuväylänä. Vanha rakennuskanta alueelta on kadonnut kokonaan. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 9

2. U I T T O L A I T T E E T J A R A N T A - A L U E Ympäristön ominaispiirteet ja maiseman arvot Kymijoen alue on vuosisatojen ajan ollut strategisesti tärkeä paikka, jossa taloudelliset, poliittiset, sotilaalliset ja liikenteelliset intressit ovat kulminoituneet. Tämä on jättänyt jälkeensä rikkaan ja monikerroksisen kulttuuriympäristön. Kymijoen Korkeakoskenhaaran suualue Kyminsuu oli merkittävä puutavaran erottelualue, jonne Kymijokea pitkin uitetut tukit päätyivät. Vuolas Korkeakosken haara on Kymijoen suiston itäisin haara. Se laskee Suomenlahteen Sunilanlahden pohjukassa. Ympäröivästä alavasta maanpinnasta nousee jyrkkiä kumpuilevia kallioselänteitä, joiden paljaita lakia reunustava vahvat havupuuvaltaiset metsiköt. Jokihaaraa reunustavat kalliot sekä rantojen teollisen historian muodostavat maiseman keskeisimmät piirteet. Maisemallisesti arvokkain alue on Karhulan Hovi jokeen rajautuvine puistoineen. Kaavarungon rajauksen ulkopuolella Jumalniemessä toimiva teollisuuslaitos sekä Ahlströmintien silta luovat joenhaaran nykyiselle maisemalle kehyksen. Uitto- ja teollisuushistoria on vahvasti läsnä koko kaavarunkoalueella. Ilmakuvissa Karhulanniemen teollisuusalue ja Korkeakosken jokihaara vuosina 1947 ja 2006. Massiiviset uittoon ja tukkien lajitteluun liittyvät rakenteen ovat pääosin purettu 1960-luvun lopulla Rakennuskulttuurin historiaa Korkeakosken haaraa on ollut aiemmin yhdyskunnan olemassaolon syy ja valtasuoni. Tukkien uittoväylää reunustivat suuret puunjalostuslaitokset, taapelikentät, tehtaan kartanomiljöö sekä useat kylämiljööt ja kulkuväylät. Kyminsuun länsirannalla oli useampikin kyläyhteisö ja itärannalla Sahaniemessä vanha saha asuinrakennuksineen. Ranskalaista aatelislinnaa jäljittelevä Karhulan Hovi ja sen laaja puisto ja puutarha-alue rajautuivat jokeen. Uittorakenteista vanhimmat ovat 1800-luvulta. Niitä käytettiin ja kehitettiin aina 1960-luvulle saakka. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 10

Elämää ja elinkeinoa aikanaan pursunneessa Korkeakoskenhaarassa vesi virtaa edelleen rauhallisesti kohti merta, muuten elämä ympärillä tuntuu seisahtuneen. Rakennuskulttuuri tänään Alueella on yhä runsaasti tukinuittoon liittyvien rakenteiden jäänteitä, laitureita ja venevajoja. Alue on yksi parhaiten säilyneistä uittoympäristöistä Kymenlaaksossa. Uiton loppumisen myötä purettiin kuitenkin suuri osa uittorakenteista pois. Aika, virtaava vesi sekä jäämassat ovat kuluttaneet ja kuluttavat edelleen jäljellä jääneitä rakenteita. Alueella jokirannan välittömässä tuntumassa sijaitsee useita eriaikaisia vedenottamoita, jotka ovat pumpanneet vettä ympäröiville tehtaille ja yhdyskunnalle. Näistä Sunilan tehtaan vedenottamot ovat edelleen käytössä. Lisäksi joen ylittää Kuitulasin kohdalla käytöstä poistettu vanha kevyen liikenteen riippusilta. Rannan kehittäminen tulevaisuudessa muuhun, kuin virkistyskäyttöön on vallitsevan tulvariskin vuoksi haasteellista. Hieman ylempänä on kuitenkin alueita, joiden käyttöä kannattaa tutkia myös rakentamisalueina. 3. W I L L I A M R U T H I N K A T U J A S U D E N K A D U N P A A N U T A L O T Ympäristön ominaispiirteet ja maisemalliset arvot William Ruthin kadun, Sudenkadun ja sairaalanmäen alue on osin tiivis, yhdenaikaisesti rakennettu ja erittäin hyvin säilynyt esimerkki 1800-luvun lopun teollisuusyhdyskunnasta. Kylämäinen miljöö on säilyttänyt kasvonsa hyvin. Keittomaalien sävyin väritetty rakennuskanta, ympäröivät kalliot sekä korkeat männyt ja puutarhojen lehtipuut luovat tasapainoisen ympäristön. William Ruthinja Sudenkadunalue muodostaa eräänlaisen nivelen teollisuuden ja Karhulan keskustan välille. Karhulantie pohjoiseen kylmänä tammikuun aamuna 2014. Vasemmalla Viirinkalliolla vanha sairaalarakennus ja oikealla Suopytinki, jonka kivijalassa toimi tehtaan paloasema 1970-luvulle saakka. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 11

Rakennuskulttuurin historiaa William Ruthin kadun ja Sudenkadun rakennukset valmistuivat viisivuotisen vilkkaan rakennuskauden aikana 1880-luvun ja 1890-luvun taitteessa tehtaiden työläisten asunnoiksi. Lähes kolmestakymmenestä asuinrakennuksesta muodostuva ryhmä on yksi maamme merkittävimmistä 1800-luvun lopun työväestön asuinalueista. Yhtenäisimmän alueen tältä ajalta muodostavat William Ruthin kadun asuin- ja ulkorakennukset. Lisäksi kadun kokonaisuuteen liittyvät tehtaiden pääkonttori, savitupa ja lasivarasto. Karhulantien länsipuolella Viirinkalliolla sijainneessa rakennusryhmässä toimi sairaala. Sairaala koostui kahdesta rakennuksesta, joista toinen on purettu 1960-luvun lopulla. Jäljellä oleva rakennus on 1800-luvun lopulta. Lisäksi on ns. paarihuone vuodelta 1921. Suurimmilla asuinrakennuksilla oli useimmiten pytinki -loppuinen nimi, mutta alkuosa antoi rakennukselle sen identiteetin rakennuspaikan, ulkomuodon tai jonkin maailmantapahtuman mukaan esim. Sahapytinki, Antipoff, Tornipytinki ja Portarthur. Sudenkadun ympäristössä pytinkejä on neljä: Suopytinki eli vanha paloasema, Verstaspytinki, Metsäpytinki sekä nimetön (B 332). Pytingit ovat puurakenteisia, kaksikerroksisia ja harjakattoisia. Alun perin niissä oli uunilämmitys ja ne olivat vailla vesi- ja viemärijohtoa. Rakennuksissa on ollut yhteensä 58 asuntoa, joista 28 on ollut ns. hellahuoneita ja 30 keittiön ja huoneen käsittäviä. Viimemainituista 16 on sijainnut vanhassa Paloasemarakennuksessa, jossa on muista poiketen täysikorkea kellari silloista palokalustoa varten. Rakennusten pohjakaava on erittäin selkeä. Runkosyvyys vaihtelee 10 metristä 13,5 metriin riippuen siitä, onko rakennuksessa sivukäytävää vai ei. Rungon lämmitettävä osa on jaettu pituussuunnassa seinällä kahtia ja muodostettu huoneruudukko, jossa keskimääräinen huonekoko on hieman alle 20 m². Kulku asuntoihin on järjestetty joko väljien sivukäytävien tai porrashuoneiden kautta. Pytingeissä on pääsääntöisesti myös lämmitettävä ullakko. William Ruthin katu on säilyttänyt päällisin puolin ilmeensä erinomaisesti. Kuvat vuosilta 1910 ja 2013. Rakennuskannan pitäminen aktiivisessa ja sille soveliaassa käytössä, on paras tapa suojella rakennettua ympäristöä. Osa rakennuksista on hirsirunkoisia, mutta osassa taloja rakennustekniikka poikkeaa huomattavasti tavanomaisesta hirsirakennuksesta. Talojen kantavana rakenteena toimii Suomessa erittäin harvinainen hirsi- tai piiruseinä, jossa määrämittaiset 3 pontatut vaakalankut on ladottu pystytolpparakenteen väleihin. Ulkopuolella verhouksena noin 35 cm pitkät paanut (kimmet), jotka on naulattu seinään pärekaton tapaan suomuisesti. Sisäpuolella on eristeenä voilokkikerros ja pystylaudoitus. Talojen koristeelliset yksityiskohdat, parvekkeet yms. ovat rakennuksille ominaisia. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 12

Rakennusten alapohjien hirsikehikko on tuettu luonnonkivien varaan siten, että talon alle jää ryömintätila. Alueen maaperä on varsin hyvää rakentamisen kannalta, sillä rakennusten perustusten painumista ei ole havaittavissa. Kaksi Sudenkadun rakennuksista edustaa suomessa hyvin harvoin esiintyvää sivukäytävätyyppiä. Suomessa luultavasti vain kahdelle muulle teollisuuspaikkakunnalle, Taalintehtaalle ja Kotkaan on rakennettu vastaavaan sivukäytäväratkaisuun perustuvia kasarmeja. Näistä vain Karhulassa on sivukäytävät lasitettu suurina ikkunapintoina. Tämä ominaisuus antaa leimansa Karhulan sivukäytävätalojen julkisivuille. Rakennuskulttuuri tänään Alue sekä yksittäiset rakennukset on viimevuosien kaavoituksessa suojeltuja. William Ruthin kadun rakennukset ovat pääosin teollisuutta palvelevien yritysten käytössä. Sudenkadun pytingit sekä Antipoff toimivat edelleen asumiskäytössä. Rakennussuojelu sinänsä turvaa aluekokonaisuuden säilymisen, mutta uhkakuviakin riittää. Vajaakäyttöisyydestä johtuvaa ränsistymistä on havaittavissa joissakin rakennuksissa. Osa tehdyistä kunnostustoimista on ollut kohteiden arvoon nähden liian massiivisia ja osan rakennuksista on tuli tuhonnut. Suurin menetys on ollut alueen näyttävimmän rakennuksen Kalliopytingin tuhoutuminen kesällä 2013. Museokäytössä ollutta Näkinmökkiä on tuli niin ikään vaurioittanut. Kalliopytingin tuhoutuminen tulipalossa kesällä 2013 oli korvaamaton kulttuurihistoriallinen menetys. Kuva joitakin päiviä lähes täydellisen tuhon jälkeen. Alueen yleisilme on kuitenkin erittäin hyvin säilynyt ja pois purettuja rakennuksia on onneksi hyvin vähän. Viirinkallion sairaalan toinen rakennusmassa on purettu 1967 jälkeen ja 1980-luvulla purettiin Sudenkadulta yksi pytinkityyppinen asuinrakennus. Ulkorakennukset ovat kokeneet kovemman kohtalon. Niistä suuri osa on vuosien saatossa tuhoutunut. Ympäristö on muuttunut myös uudisrakentamisen myötä 1995 rakennetun vanhusten palvelutalon ja 2002 valmistuneen erityisasumisyksikön vuoksi. Kumpainenkin uudisrakennus on esimerkki oman aikansa pyrkimyksistä sovittaa uusi rakennus vanhaan ympäristöön. Alueen joitakin osia on mahdollista täydennysrakentaa. Erityisen hyviä rakennuspaikkoja on löydettävissä Viirinkalliolta sekä purettujen tai tuhoutuneiden rakennusten vanhoilta rakennuspaikoilta. Hyvin arvokkaan ympäristön täydentämisessä on uudisrakentaminen sovitettava kuitenkin hyvin hienovaraisesti olevaan ympäristöön. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 13

4. K A R H U L A N H O V I N A L U E Ympäristön ominaispiirteet ja maisemalliset arvot Karhulan Hovi on tehtaan kartano. Se on toiminut pääjohtajan asuntona sekä tehtaan konttorina. Aivan jokeen kiinni rakennettu kartanon päärakennus ja puisto muodostavat ehjän ja erittäin arvokkaan kulttuurihistoriallisen ympäristökokonaisuuden. Päärakennuksen ympärillä on useita kiinteästi puistoon ja päärakennukseen liittyviä talousrakennuksia. Lähiympäristössä on lisäksi Kymin seurakunnan vanha pappila puistoineen sekä Karhulan kauppalan vanha vedenpuhdistuslaitos. Laaja puisto- ja puutarha-alue on viime vuosikymmeninä supistunut melkoisesti alkuperäiseen verrattuna. Viime vuosituhannen lopulla rakennettu Ahlströmintie leikkasi puiston kahteen osaan ja katkaisi päärakennuksen pihapiirin ja eteläisen jokilaakson fyysisen yhteyden. Puistoympäristön pohjoispuolelle 2013 valmistunut kaupungin päiväkotirakennus luo myös oman leimansa alueelle. Joen länsipuolen kallio- ja peltomaisema sai suojelustatuksen edellisessä kaavamuutoksessa. Itse kartanorakennus pihapiireineen on kuitenkin asemakaavan ulkopuolella. Puiston hoito on jäänyt viime vuosikymmeninä pienemmälle huomiolle jonka vuoksi suuri osa puustosta on jo yli-ikäistä. Lisäksi alkujaan pihamaata koristaneet kukka-asetelmat, suihkulähteet ja muut koristeaiheet ovat vuosien saatossa karsiutuneet pois hieman isännättömäksi jääneen rakennuksen ympäriltä. Kuvassa oikealla tehtaan kartano Karhulan Hovi 1900-luvun alussa. Taustalla häämöttää Karhulan kylä sekä Kymin kirkonmäki Rakennuskulttuurin historiaa Karhulan kartanon ensimmäinen päärakennus oli peräisin vuodelta 1850. Se rakennettiin kuitenkin uudelleen 1887-1892 arkkitehti Ricardo Björnbergin piirustusten mukaan. Karhulan Hovi valmistui William Ruthin asunnoksi ja sai ranskalaista aatelislinnaa jäljittelevän muotonsa Ruthin vaimon Fanny Strandertsjöldin veljen omistamasta Karlsbergin kartanosta Aulangolta. Oman kerrostumansa Hoviin tuovat Arkkitehti Alvar Aallon toimiston piirtämät takat ja näköalaterassi. Lisäksi Hovissa on ollut Aino Aallon suunnittelemia sisustuksia. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 14

Hovia ympäröivässä puistossa olevat huvimaja, makasiini, asuinrakennukset ja suuri navetta ovat myös kokonaisuuteen kuuluvia. Niitä on rakennettu 1800- luvun lopulla ja 1900-luvun alussa sekä 1920- ja 1930 luvuilla. Rakennuskulttuuri tänään Hovin kokonaisuus on pääosin kohtalaisesti säilynyt. Hieman kutistuneenakin puisto on edelleen upea ja Hovia ympäröivä jäljellä oleva rakennuskanta luo edelleen ehjän kokonaisuuden. Osa rakennuksista on hävinnyt jo 1900-luvun alussa. Pihapiirissä olleet suuret talousrakennukset ovat kadonneet samoin kuin osa muista kartanon maatalouteen liittyvistä rakennuksista. Myös pienempiä puisia asuinrakennuksia on kadonnut Hovia ympäröivän puiston reunamilta sekä Viirinkallion pohjoisosasta. Suuriman uhan jäljellä olevalle vanhalle rakennuskannalle luo sen vajaakäyttöisyys. Osa Hovin vaikutuspiirin rakennuksista on kokonaan vailla käyttöä ja niiden kunto onkin muutaman viimeisen vuoden aikana heikentynyt merkittävästi. Kulttuurihistoriallisesti on kuitenkin tärkeää pyrkiä aktiivisesti säilyttämään aluekokonaisuutta mahdollisuuksien mukaan. Karhulan Hovin ympäristön rakennuskannasta on suuri osa käyttämättömänä tai vajaakäytöllä. 5. 2 - J A 4 - P E R H E E N T A L O J E N A L U E S E K Ä S H A N G H A I Ympäristön ominaispiirteet ja maisemalliset arvot Tehtaan pohjoispuolella paanutaloalueen välittömässä tuntumassa on verrattain varhainen yhtenäisesti suunniteltu pientaloalue. Yli kaksikymmentä kaksikerroksista puurakennusta on tasaisesti levittäytyneenä lähes koko alueelle. Itäosassa aluetta hallitsee pohjois-eteläsuuntainen rautatieyhteys. Pohjoisosaa leikkaa Karhunkatu ja etelässä suuri teollisuusalue. Alueen yleisilme on vehreä ja pihapiirit ovat puutarhamaisia. Ympäristö ja oleva rakennuskanta muodostavat yhdessä ainutlaatuisen työväen asuinaluekokonaisuuden. Alueen keskiosa on hieman reuna-alueita korkeammalla. Korkeampaa aluetta leimaavat rakennusten väleissä kohoavat komeat männyt, mutta myös alempana puusto on runsasta. Vain aivan teollisuusalueen reunamilla kasvillisuutta on vähemmän. Tämä niittymäinen alue luo rajaa teollisuuden ja asumisen välille. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 15

Suden- ja Ahmankadun asuinalueen vehreys on säilyttänyt kasvonsa hyvin vuosikymmenten saatossa. 4-perheen taloja oikealla 2009 ja keskellä 1980-luvulta. Vasemmalla Ahmankatu ja 2- perheen talojen aluetta 1980- luvun alkupuolelta. Rakennuskulttuurin historiaa Alueen rakennuskanta muodostuu pääosin kahdesta erilaisesta tyyppitalosta. Ns. 4-perheen talot ovat tyyliltään 1920-luvun klassisismia. Niitä on 17 kappaletta järjestelmällisesti aseteltuna Sudenkadun, Kokkolankadun ja Karhunkadun alueelle (ilmakuva vieressä 1947). Karl Lindahlin suunnittelemista rakennuksista osa on rakennettu 1920-luvulla ja osa 1930-luvulla. Rakennustyyppi on suorakaiteen muotoinen, harjakattoinen ja mitoiltaan noin 11m x 20 metriä. Rakennus on jaettu keskeltä kahtia sekä pituus, että poikkisuunnassa. Näin muodostuu 4 samankokoista asuntoa. Periaatteessa askeettista rakennusta sävyttävät koristeelliset ikkunanpielet, kattolyhdyt sekä asuntoihin johtavat avokuistit. Päärakennusten lomassa sijaitsevat ulkorakennukset täydentävät tyylillisesti aluekokonaisuutta. 2-perheen eli ns. mestaritaloja oli alun perin 6 kappaletta. Gunnar Aspelinin suunnittelemista rakennuksista 2 oli vuodelta 1936 ja 4 vuodelta 1945. Niiden pohjaratkaisu on yksinkertainen. Rakennus on jaettu kahdeksi identtiseksi asunnoksi poikkisuuntaisella väliseinällä. Karhunkadun varrella olleet 1936 rakennetut talot sekä yksi 1945 rakennettu talo ovat saaneet väistyä uudempien tieltä jo1990-luvulla. Jäljelle jääneet edustavat samaa arvomaailmaa 4-perheen talojen kanssa. Jonkin verran uudempina ne kuitenkin ovat hieman askeettisempia. Rimalautaseinä, kohtalaisen jyrkkä tiilikatto ja hillitty koristeellisuus ovat selkeitä yhtymäkohtia koko alueen rakennuskannalle. Yksikertaista työläisasuinaluetta täydentää muutama muu rakennus. Ne ovat selvästi samaa aikakautta ja tyylisuuntaa, mutta tyyppitaloista selvästi poikkeavia. Sudenkadun varrella rakennus on vuodelta 1918, Kokkolankadun vuodelta 1936 ja vanhan Ilveksenkadun kaksi rakennusta vuodelta 1917. Toisessa näistä toimi vuosia Ahlströmin tehtaiden työnjohtajakerho. Lisäksi radan itäpuolella on muutama pieni puinen asuinrakennus sekä uudehko suuri kasvihuone / taimimyymälä aivan radassa kiinni. Alueen keskellä sijaitseva tiilipintainen lämpökeskus / pesutupa on alun perin vuodelta 1949. Oman vivahteensa alueen rakennuskantaan luo kolmikerroksinen funktionalismia edustava kerrostalo Shanghai. Rakennuksen eksoottinen haukkumanimi sai tarinan mukaan alkunsa paperiseiniä muistuttavasta äänen kantautumisesta asunnosta toiseen. Todellisuudessa rakennus on vankka yksiportainen betonirakennus, jossa portaikon tammiovet, suuret ikkunapinnat sekä nurkkien kuparipellitykset pehmentävät funktionalismin ominaispiirteitä. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 16

Alun perin lasitehtaan teknikoiden asuinrakennukseksi rakennetun talon julkisivurappauksessa on käytetty viereisen tehtaan lasimurskaa. Rakennuksen piirustuksiin merkitty nimi Lamellitalo ja rappaamatta jäänyt ikkunaton kaakkoisjulkisivu kielivät alkuperäisestä ajatuksesta jatkaa taloa. Rakennuksessa on yhteiskäytössä olleen kellarin lisäksi kolme identtistä asuinkerrosta, joissa kussakin on yksiö, kaksio ja kolmio. Rakennus päätettiin jättää tyhjilleen 2000-luvun taitteessa taloteknisen remontin vuoksi. Vasemmalla ylhäällä saunarakennus vuodelta 1925 (nykyisin tehdaspalokunnan asema). Vasemmalla alhaalla 1990-luvulla purettu entinen asemarakennus / virkailijakerho. Oikealla Funkkistalo Shanghai, nykyisin vailla käyttöä. Keskellä asuinrakennus vuodelta 1936, nykyisin kerhotilana. Rakennuskulttuuri tänään 4- ja 2- perheen talot ovat nykyisin yksityisomistuksessa, pääsääntöisesti asuinkäytössä ja voimassa olevalla asemakaavalla suojeltuja. Yksittäisten rakennusten kohdalla voidaan pienenä uhkana pitää nykyisin vallalla olevaa korjausrakentamistapaa. Suurempi uhkakuva on niillä rakennuksilla, jotka ovat jääneet tyhjilleen tai niiden käyttö on ristiriidassa rakennuksen toiminnallisten valmiuksien kanssa. Mikäli aluetta halutaan täydennysrakentaa, on uudisrakennukset sovitettava hyvin hienovaraisesti olevaan ympäristöön. 6. T E N N I S T A L O T S E K Ä K A U N I S M Ä K I Ympäristön ominaispiirteet ja maisemalliset arvot Kaavarunkoalueen pohjoisin osa on kerrostalovaltaista asuinaluetta sekä liikerakentamisaluetta. Alue sijoittuu Ahlströmintien ja Karhulantien väliin jäävälle kaistaleelle. Alueen vanhasta nimestä Kaunismäki on lähinnä vain muisto jäljellä. Alueen itäisessä osassa on kuitenkin jotakin nimen mukaista säilynytkin. Valkeat inhimillisen kokoiset rapatut lamellikerrostalot muodostavat viuhkamaisessa sommitelmassa viehättäviä pihapiirejä, joille leimansa antavat korkeat männyt. Jyrkän maisemallisen rajauksen alueelle muodostaa kanjonimainen Ahlströmintie, joka erottaa Kaunismäen ja keskusta-alueen toisistaan. 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 17

Alueen uudet asuntorakennuskohteet on sijoitettu maisemaan hyvin tiiviisti. Uusien rakennusten ja niiden paikoitusjärjestelyjen alta ovat saaneet väistyä niin kasvillisuus, kuin maastonmuodotkin. Tuloksena on kauniin mäen sijaan syntynyt lattea lähiömäinen ympäristö. Läntisimmässä osassa aluetta Karhulantien varrella on liikerakentamista. Ns. Karhunkulman vanhat ja persoonalliset liikerakennukset ovat saaneet rinnalleen standardityyppisen markettirakennuksen, joka synnyttää ympärilleen keskeneräisen vaikutelman. Kaupunkirakenteen kannalta sekä liikenteen aiheuttamien häiriöiden hillitsemiseksi olisi erittäin toivottavaa, että marketin korttelin kulmalla oleva rakentamaton liikerakennus saataisiin toteutumaan. Kaunismäen uutta rakentamista pohjoisesta kuvattuna. Etualalla vilkas Ahlströmintie Rakennuskulttuurin historiaa 1910 ja 1920 luvuilla rakennetut kookkaat ja koristeelliset puurakennukset muodostivat Kaunismäelle yhtenäisen aluekokonaisuuden. Korkean puuston lomassa puistomaisesti sijainnut tehtaan virkailijoille suunnattu puutaloalue on saanut kokonaisuudessaan väistyä laajenevan keskustan rakennushankkeiden tieltä. Kaunismäen vanhasta rakennuskannasta on jäljellä vain bungalow - tyyppinen rakennus 2.02k (Alvar Aallon toimisto 1940-luku). Se rakennettiin Karhulaan paikallisjohtajan asunnoksi 1953. Tennistaloista kaksi on Alvar Aallon suunnittelemia (1945 ja 1947) ja kaksi Ulla Hjeltin vuosilta (1961 ja 1972). Kolme vanhinta on valkoiseksi rapattua kolmikerroksista usean portaan lamellitaloa. Rakennukset ovat viuhkamaisessa sommitelmassa myötäillen hienovaraisesti loivaa rinnettä. Nuorin 1972 valmistunut Ulla Hjeltin suunnittelema rakennus poikkeaa tyylillisesti muista, mutta täydentää osaltaan aluekokonaisuutta. Karhulan tenniskenttä antoi nimen myös Karhunkadun tennistaloille (oikealla). Alue on edelleen väljä ja puistomainen kaupunginosa. Keskellä ylhäällä yksi Kaunismäeltä puretuista huvilamaisista asuinrakennuksista. Keskellä alhaalla Alvar Aallon 2.02k ja vasemmalla liikerakennus 30- ja 40-lukujen taitteesta 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 18

Vanhoja liikerakennuksia on ns. Karhunkulmassa kaksi. Kadun vastapuolille aseteltuna ne muodostavat risteykseen kaupunkimaisen katutilan. Rakennuksista vanhempi on Pohjoismaiselle Yhdyspankille Alvar Aallon suunnitelmien mukaan 40-luvun alussa rakennettu liiketalo. Se edustaa puhtaasti funktionaalista tyylisuuntaa. Risteyksen toisella puolella on noin kymmenen vuotta tuoreempi rapattu liikerakennus, jossa on toiminut kauppaliikkeitä, ravintola ja hotelli sekä myöhemmin virastoja. Rakennuskulttuuri tänään Kaunismäen alue on pääosin valmiiksi rakennettu ja aktiivisessa käytössä. Näin ollen ei alueen kulttuurihistorian säilymiselle ole suuremmin uhkakuvia. Rakentamatta alueella on vain Lidlin korttelin liikerakennus sekä Karhunkadun eteläpuolella yksi kerrostalohanke. Alueella on säilynyt erinomaisen hienoja rakennettuja ympäristöjä ja edelleen se edustaa paikoin puistokaupunkimaista kokonaisuutta parhaimmillaan, vaikka uusimmat osat alueesta ovat tätä ympäristöihannetta murentaneetkin. Kuvassa oikealla alueen uutta rakentamista. Entisen Kaunismäen uusimmat rakenteet luovat ympärilleen umpinaisen, virikkeettömän ja keskeneräisen vaikutelman. L Ä H T E E T - Sudenkadun paanutalot, Perusparannuskokeilualueen yleissuunnitelma Kotkan kaupunki 1989 - Kymenlaakson rakennuskulttuuri Kymenlaakson seutukaavaliitto 1992 - Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY Museovirasto 2009 - Kymijoen Osayleiskaavan Maisemaselvitys MA-Arkkitehdit 2007 - Alvar Aalto, seminaari Kotkassa 22. - 23.5.1997 Kotkan kaupunki - A. Ahlströmin rakennuskortisto 2010 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 19

K U V A L U E T T E L O Koodit perustuvat A. Ahlström Oy:n rakennuskortiston koodijärjestelmään kuva koodi selite tila nykyisin osoite rakennettu lähde / kuvattu KANSI k.1 D.233 Viirinkallion sairaalan D.232 paarihuone ei käytössä Karhulantie 1921 Kotkan kaupunki / 2014 k.2 B.308 Shanghai -kerrostalo ei käytössä Kokkolankatu 1937 Kotkan kaupunki / 2013 k.3 F.253 Vientihiomo, Karl Lindahl Pajatie 1927 Kotkan kaupunki / 2013 k.4 D.100 Pääkonttori William Ruthin katu 1903 Kotkan kaupunki / 2013 k.5 F.161 Lasitehtaan koelaitos ja korjaamo Sahaniementie 1891 Kotkan kaupunki / 2013 k.6 F.149 Konepajan kokoonpanohalli Kehätie 1933 Kotkan kaupunki / 2013 k.7 B.206 Karhulan Hovi, Ricardo Björnberg Karhulan Hovin tie 1892 Kotkan kaupunki / 2014 k.8 F.140 Konepajan konttori Pajatie 1949 Kotkan kaupunki / 2013 k.9 B.170 Asuinrakennus Sahaniemessä ei käytössä Sahaniementie 1890 Kotkan kaupunki / 2013 k.10 D.440 Veturitalli ei käytössä 1926 Kotkan kaupunki / 2013 k.11 M.105 Lasivarasto ei käytössä William Ruthin katu 1923 Kotkan kaupunki / 2013 k.12 D.100 Pääkonttori William Ruthin katu 1903 Kotkan kaupunki / 2013 ALUSTUS a.1 Kallionlaki teollisuusalueella Kotkan kaupunki / 2013 a.2 Karhulan-Sunilan ratayhteys etelään Kotkan kaupunki / 2013 a.3 Korkeakosken jokihaaraa etelään Kotkan kaupunki / 2014 a.4 Nostokoneisto Sahaniemessä ei käytössä Sahaniementie Kotkan kaupunki / 2013 a.5 William Ruthin kadun taloja, B113, B240, B111 toimistona William Ruthin katu Kotkan kaupunki / 2013 a.6 M.108 Lasivaraston seinää, Alvar Aalto 1949 Kotkan kaupunki / 2013 a.7 William Ruthin kadun taloja toimistona William Ruthin katu Kotkan kaupunki / 2014 a.8 F.253 Vientihiomo, Karl Lindahl Pajatie 1927 Teollisuuspuisto Ry / 1933 a.9 F.253 Vientihiomo, Karl Lindahl Pajatie 1927 Kotkan kaupunki / 2013 a.10 F.253 Vientihiomo, Karl Lindahl Pajatie 1927 Kotkan kaupunki / 2008 1. TEOLLISUUS 1.1 Karhulan-Sunilan ratayhteys pohjoiseen Kotkan kaupunki / 2013 1.2 Nostokoneisto Sahaniemessä ei käytössä Sahaniementie Kotkan kaupunki / 2013 1.3 Teollisuusalue pohjoiseen Kehätie Kotkan kaupunki / 2013 1.4 Karhulanniemen ilmakuva Lentokuva Vallas Oy / 2013 1.5 B.302 Asuinrakennusryhmä ns. Kanalan kortteli purettu 80-l Kolmikulma. Kotkan kaupunki / n.1980 1.6 Tehtaan portti pohjoiseen Kehätie Teollisuuspuisto Ry /1903 1.7 Tehtaan portti pohjoiseen Kehätie Kotkan kaupunki / 2013 1.8 F.107 Entisen lasitehtaan rakennuksia 1943 Kotkan kaupunki / 2013 1.9 B.402 Tornipytinki purettu 70-l Vapalanmäki Teollisuuspuisto Ry 1.10 Vapalanmäen kylän alue itään Kotkan kaupunki / 2013 2. UITTOLAITTEET JA RANTA-ALUE 2.1 D.262 Riippusilta Karhulanniemi - Jumalniemi ei käytössä 1956 Kotkan kaupunki / 2014 2.2 Kymijoen Korkeakosken haaraa Kotkan kaupunki / 2013 2.3 Kymijoen korkeakosken haaran uittolaitteita ei käytössä Kotkan kaupunki / 2013 2.4 Ilmakuva Karhulanniemeltä Sunila Oy:n arkisto / 1947 2.5 Ilmakuva Karhulanniemeltä BingMaps.com / 2006 2.6 Korkeakosken jokihaara uittoväylänä Teollisuuspuisto Ry / 1910 2.7 Korkeakosken jokihaara nykyisin Kotkan kaupunki / 2014 3. WILLIAM RUTHINKATU JA SUDENKADUN PAANUTALOT 3.1 Viirinkalliolta pohjoiseen Karhulantie Kotkan kaupunki / 2014 3.2 Yksityiskohta Suopytingin pohjakuvasta Karhulantie Kotkan kaupunki / 1989 3.3 B.111 Asuinrakennus William Ruthin katu 1890 Teollisuuspuisto Ry / 1910 3.4 B.111 Asuinrakennus toimistona William Ruthin katu 1890 Kotkan kaupunki / 2013 3.5 Sudenkadun asuinrakennuksia. osin tyhjillään Sudenkatu 1890 Kotkan kaupunki / 2013 3.6 B.337 Kalliopytingin jäänteet tulipalon jäljiltä tuhoutunut 2013 Karhulantie 1890 Kotkan kaupunki / 2013 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 20

kuva koodi selite tila nykyisin osoite rakennettu lähde / kuvattu 4. KARHULAN HOVIN ALUE 4.1 Karhulan Hovin hevostalli tuhoutui tulipalossa tuhoutunut 1926 Karhulan Hovin tie Teollisuuspuisto Ry 4.2 B.206 Tehtaankartanon päärakennus Karhulan Hovi Karhulan Hovin tie 1892 Kotkan kaupunki / 2013 4.3 B.221 Asuinrakennus ei käytössä Hans Ahlströmin tie 1921 Kotkan kaupunki / 2014 4.4 Kartanomiljöö 1900-luvun alussa Teollisuuspuisto Ry 4.5 B.208 Asuinrakennus ei käytössä Karhulan Hovin tie 1921 Kotkan kaupunki / 2014 4.6 L.219 Kartanon navettarakennus ei käytössä Pajatie 1909 Kotkan kaupunki / 2014 4.7 Joki ja uittohistoriaa hovinpuiston alueelta Karhulan Hovin tie Kotkan kaupunki / 2014 4.8 Hovin puistoalueen portti Karhulan Hovin tie Kotkan kaupunki / 2010 5. 2- JA 4-PERHEEN TALOJEN ALUE SEKÄ SHANGHAI 5.1 B.348 4-perheen talo, taustalla B.345 Karhunkatu 1936 Kotkan kaupunki / 2010 5.2 B.314 4-perheen talo, taustalla B.315 Kokkolankatu 1920 Kotkan kaupunki / n. 1980 5.3 B.365 2-perheen talo, taustalla B.366 Ahmankatu 1945 Kotkan kaupunki / n. 1980 5.4 Ilmakuva asuinalueelta Sunila Oy:n arkisto / 1947 5.5 D.300 Sauna / paloasemarakennus Sudenkatu 1925 Kotkan kaupunki / 2013 5.6 B.303 Rautatieasema / virkailijakerho purettu 90-l Kokkolankatu 1917 Kotkan kaupunki / 1980 5.7 B.308 Shanghain rappausta Kokkolankatu 1936 Kotkan kaupunki / 2013 5.8 B.305 Asuinrakennus harrastetilana Kokkolankatu 1936 Kotkan kaupunki / 2013 5.9 B.308 Shanghai ei käytössä Kokkolankatu 1936 Kotkan kaupunki / 2013 6. TENNISTALOT SEKÄ KAUNISMÄKI 6.1 Karhunkulman liikerakennuksen edessä 1960-luvulla Karhulantie 6.2 Ahlströmintie pohjoisesta Kotkan kaupunki / 2010 6.3 PYP:n talo Karhulantie 1938 Kymenlaakson museo 6.4 B.353 Kaunismäen virkailijoiden asuintalo purettu 90-l Karhunkatu 1923 Kotkan kaupunki / n. 1980 6.5 B.354 Tyyppitalo 2.0k, Alvar aalto kerhotilana Kaunismäenkatu 1953 A. Ahlström arkisto 6.6 B.325 Tennistaloja, Alvar Aalto Karhunkatu 1947 Kotkan kaupunki / 2010 6.7 Karhunkulman liikerakennuksia Karhulantie Kotkan kaupunki / 2010 6.8 Kaunismäen maisemaa Karhunkuja Kotkan kaupunki / 2010 LÄHTEET L.1 B.170 Yksityiskohta asuinrakennuksesta Sahaniemessä ei toimi Sahaniementie Kotkan kaupunki / 2013 0613 RAKENNUSKULTTUURISELVITYS KOTKA 2014 21