Työelämäläheisen koulutuksen laadun kehittäminen tavoite 3 -ohjelman toimintalinjassa 3 Havaintoja ohjelmakauden ensimmäiseltä puoliskolta Teknillinen korkeakoulu TAI Tutkimuslaitos Stina Immonen Eija Korpelainen Juha Nummi Jussi Pihlajamaa Pekka Berg Arvioinnit 11/04
TYÖELÄMÄLÄHEISEN KOULUTUKSEN LAADUN KEHITTÄMINEN TAVOITE 3 -OHJELMAN TOIMINTALINJASSA 3 Havaintoja ohjelmakauden ensimmäiseltä puoliskolta Teknillinen korkeakoulu TAI Tutkimuslaitos Stina Immonen Eija Korpelainen Juha Nummi Jussi Pihlajamaa Pekka Berg Tammikuu 2004
ESR arviointi -sarja Päätoimittaja - Editor-in-Chief Susanna Piepponen Toimitussihteeri - Editor Leena Lyra Toimituksen osoite - Address Työministeriö - Ministry of Labour PL - P.o.Box 34 00023 VALTIONEUVOSTO puh. - tel. (09) 16006 ISBN 951-735-847-4 ISSN 1459-6695 Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy Paino: Oy Edita Ab Helsinki 2004
SAATESANAT Euroopan sosiaalirahaston osarahoittamaa toimintaa on arvioitu ohjelmakauden 2000-2006 puolivälissä. Tavoite 3 -ohjelma on arvioitu kokonaisuudessaan, minkä lisäksi sen kustakin neljästä toimintalinjasta on laadittu arviot. Kaikki viisi väliarviointia julkaistaan tässä sarjassa. Arviointiraporteissa esiin nostetut havainnot ovat auttaneet ESR -toiminnan välitarkistuksen suorittamista, joka komission asetuksen mukaan tehdään kaikista ohjelmista 31.3.2004 mennessä. Arvioitsijoilta on saatu arvokasta tietoa toiminnan tuloksista ja kehitettävistä asioista. ESR -arvioinnin ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut erikoissuunnittelija Susanna Piepponen ja jäseninä hallintovirkamies Samu Tuominen Euroopan komissiosta, hallintovirkamies Åsa Sundholm Euroopan komissiosta, ylitarkastaja Sirpa Liljeström työministeriöstä, ylitarkastaja Merja Niemi opetusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Anna-Liisa Levonen kauppa- ja teollisuusministeriöstä, neuvotteleva virkamies Marja Taskinen sisäasiainministeriöstä, finanssisihteeri Lars Kolttola sosiaali- ja terveysministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Eeva-Liisa Koivuneva työministeriöstä, vanhempi hallitussihteeri Ralf Grahn opetusministeriöstä, ylitarkastaja Aila Ryynänen työministeriöstä, työmarkkinaneuvos Matti Sihto työministeriöstä sekä ylitarkastaja Pauliina Porkka työministeriöstä. Ryhmän sihteerinä toimi projektikoordinaattori Toni Vasama. Tavoite 3 -ohjelman toimintalinjan 3 arvion on laatinut Teknillisen korkeakoulun TAI tutkimuslaitos. Helsingissä tammikuussa 2004 Pertti Toivonen Johtaja 5
TEKIJÖIDEN ALKUSANAT Euroopan sosiaalirahaston Suomen Tavoite 3 -ohjelman Koulutuksen laatu ja vaikuttavuus -toimintalinjan ohjelmakauden puolivälin evaluoinnin loppuraportti käsittelee ohjelman käynnistysvaiheen toteutumista sekä havaintoja arvioiduista vaikuttavuuksista projektien toteuttajilta ja osallistujilta saadun tiedon perusteella. Arvioinnin näkökulmia ovat, millaisia projekteja toimintalinjassa on käynnistynyt sekä miten ohjelma-asiakirjassa asetetut laadulliset ja määrälliset tavoitteet ovat toteutumassa ja millaista vaikuttavuutta toiminnalla arvioidaan olevan. Loppuraportti pohjautuu syksyllä 2002 luovutettuun julkaisemattomaan väliraporttiin toimintalinjan toimeenpanosta ja toteutuksesta täydentäen sitä projektien osallistujanäkökulmalla. Loppuraportti jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa esittelee tiivistetysti arvioinnin tulokset toimintalinjan toteutuksesta. Raportin toinen osa esittelee yksityiskohtaisemmin projektien kohderyhmille suunnattujen kyselyn tuloksia. Ensimmäisen osan johdantoluvussa kuvataan lyhyesti toimintalinjalle ohjelma-asiakirjassa asetetut tavoitteet, ESR-rahoituksella tuettavat toimenpiteet ja arvioidaan näiden määrittelyjen relevanssia kolmisen vuotta ohjelma-asiakirjan kirjoittamisen jälkeen. Luvut 2 ja 3 esittelevät toimintalinjan 3 toimenpidekokonaisuudet sellaisina kuin ne kerätyn arviointitiedon valossa näyttäytyvät. Luvuissa käsitellään arvioinnin havaintoja projektien toimintaympäristöstä, toteutuksesta, verkostoitumisesta ja oppimisesta, horisontaaliteemojen toteutumisesta sekä ennakoiduista vaikuttavuuksista. Luku 4 esittelee arvioinnin tähänastiset viestit toimintalinjalle ja suositukset ohjelmakauden loppupuolelle. Raportin toisen osan luku 5 keskittyy kohderyhmille osoitettujen kyselyjen tulosten yksityiskohtaisempaan analysointiin. Arvioinnin toteuttaja oli Teknillisen korkeakoulun TAI tutkimuslaitos. Arviointiaineistoa ovat olleet keräämässä ja käsittelemässä raportin kirjoittajien lisäksi tekniikan ylioppilaat Heli Syväoja ja Hanna Timonen sekä kasvatustieteen maisteri Milla Hailikari. Kiitämme projektipäälliköitä ja projekteihin osallistujia sekä työ- ja opetushallinnon edustajia lämpimästi arvioinnin aikana tehdystä yhteistyöstä. Otaniemessä huhtikuussa 2003 Stina Immonen 6
SISÄLLYS SAATESANAT...5 TEKIJÖIDEN ALKUSANAT...6 YHTEENVETO...11 Arvioinnin suorittaminen...11 Toimenpidekokonaisuus 3.1...12 Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto...13 Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen...13 Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen...14 Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta...14 Evaluoinnille asetetut kysymykset...15 Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle...17 Toimenpidekokonaisuus 3.2...19 Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen...20 Tavoitteena ennakointi ja ennakointiosaamisen kehittäminen...21 Tavoitteena interaktiivisen tieto- ja neuvontapalvelun rakentaminen...21 Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta 3.2...21 Evaluoinnille asetetut kysymykset...22 Arvioinnin suositukset toimenpidekokonaisuudelle...24 Muut havainnot toimintalinjan arvioinnista...26 1. JOHDANTO...28 2. KOULUTUKSEN LAADUN JA VAIKUTTAVUUDEN PARANTAMINEN...33 2.1 Konteksti...33 2.2 Toteutus...35 2.2.1 Projektien määrä ja kesto...36 2.2.2 Sisällölliset painopisteet...37 2.2.3 Projektien toimenpiteet...38 2.2.4 Edustetut koulutusalat...41 2.2.5 ESR-viitekehyksen painopisteet...42 2.2.6 Osallistujat ja mukana olevat yritykset...42 2.2.7 Toimeenpanevat viranomaiset...44 2.3 Verkostoituminen ja oppiminen...46 2.4 Horisontaalisista teemoista...47 2.5 Projektien ennakoituja tuloksia ja vaikuttavuuksia...49 2.5.1 Projektipäälliköiden ja kohderyhmien näkemyksiä vaikuttavuudesta...53 7
3. AMMATILLINEN LIIKKUVUUS JA KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN SUHTEIDEN VAHVISTAMINEN...56 3.1 Konteksti...56 3.2 Toteutus...57 3.2.1 Projektien määrä ja kesto...58 3.2.2 Sisällölliset painopisteet...59 3.2.3 Projektien toimenpiteet...60 3.2.4 Edustetut toimialat...64 3.2.5 ESR-viitekehyksen painopisteet...64 3.2.6 Osallistujat ja mukana olevat yritykset...65 3.2.7 Toimeenpanevat viranomaiset...66 3.3 Verkostoituminen ja oppiminen...69 3.4 Horisontaalisista teemoista...70 3.5 Projektien ennakoiduista tuloksista ja vaikuttavuudesta...72 3.5.1 Projektipäälliköiden ja kohderyhmien näkemyksiä vaikuttavuudesta...75 4. ARVIOINNIN JOHTOPÄÄTÖKSET JA SUOSITUKSET...80 4.1 Toimenpidekokonaisuus 3.1...80 4.1.1 Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto...81 4.1.2 Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen...82 4.1.3 Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen...83 4.1.4 Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta...83 4.1.5 Evaluoinnille ennakkoon asetetut kysymykset...85 4.1.6 Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle...87 4.2 Toimenpidekokonaisuus 3.2...89 4.2.1 Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen...91 4.2.2 Tavoitteena ennakointi ja ennakointiosaamisen kehittäminen...92 4.2.3 Tavoitteena interaktiivisen tieto- ja neuvontapalvelun rakentaminen...92 4.2.4 Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta 3.2...92 4.2.5 Evaluoinnille ennakkoon asetetut kysymykset...94 4.2.6 Arvioinnin suositukset toimenpidekokonaisuudelle...96 4.3 Muut havainnot toimintalinjan arvioinnista...98 8
5. KOHDERYHMILLE OSOITETTUJEN KYSELYJEN TULOKSIA...100 5.1 Osallistujakyselyjen aineiston hankkiminen...100 5.2 Ammatillisissa oppilaitoksissa ammatillista perustutkintoa varten opiskelevat...106 5.3 Ammatillista osaamistaan kehittävät aikuisopiskelijat (yli 40-vuotiaat)...109 5.4 Ammatilliseen opetukseen suuntautunut opetushenkilöstö...115 5.5 Projektien toimintaan osallistuneiden toimipaikkojen edustajien näkemyksiä...122 5.5.1 Kyselyyn osallistuneiden toimipaikkojen kuvaus...122 5.5.2 Toimipaikkojen näkemyksiä osallistumisesta ESR-hankkeeseen...124 5.6 Ennakointihankkeiden arvioituja vaikuttavuuksia...130 5.6.1 Yrke 2015 - prognostisering av behovet av svenskspråkig yrkesutbildining år 2015...130 5.6.2 Ennakoinnin sähköinen tietopalvelu ENSTI...131 LÄHTEET...138 LIITTEET...140 Liite 1 - Kyselylomake opetushenkilökunnalle...140 Liite 2 - Kyselylomake nuorille...148 Liite 3 - Kyselylomake aikuisopiskelijoille...153 Liite 4 - Kyselylomake yritysedustajille...160 Liite 5 - Kyselylomake projektipäälliköille...165 Liite 6 - Projektit joilta saatiin kyselyillä tietoa...176 Liite 7 - Toimintalinjan 3 projektien kuvauksia...181 9
10
YHTEENVETO Toimintalinjassa 3 tuetaan Tavoite 3 -ohjelman tavoitteiden mukaisesti elinikäistä oppimista sukupuolten välinen tasa-arvo huomioonottaen sekä ekologisesti, taloudellisti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen toteutumista koulutuksen järjestämisessä, materiaalien ja menetelmien kehittämisessä sekä koulutuksen sisällöissä ammatillisen koulutuksen kontekstissa. Tuettujen toimien tulisi kohdistua nuorten ammatilliseen koulutukseen, koulutuksen ja työelämän välisen suhteen kehittämiseen sekä vanhentuneen ammattitaidon omaavan, työmarkkinoilla jo olevan aikuisväestön osaamisen kehittämiseen. Toimintalinjassa on kaksi toimenpidekokonaisuutta. Koulutuksen laadun sekä vaikuttavuuden parantamisen toimenpidekokonaisuudessa ESR-rahoituksella tuetaan mm. näyttöjärjestelmän käyttöönottoa ja kehittämistä sekä ammatillisesti suuntautuneen opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja koulutuksen järjestäjien osaamisen kehittämistä. Toimenpidekokonaisuudessa tuetaan myös opetusteknologiaan, -menetelmiin ja oppimateriaaleihin liittyvää kehitystyötä. Ammatillisen liikkuvuuden ja koulutuksen ja työelämän välisten suhteiden vahvistamisen toimenpidekokonaisuudessa ESR-rahoituksella tuetaan mm. tutkintoon tähtäävää aikuisten omaehtoista koulutusta, työssä ja työn ohella tapahtuvan koulutusmuotojen kehittämistä, koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen hankkijoiden ennakointiosaamisen kehittämistä sekä koulutusta koskevien tieto- ja neuvontapalvelujen rakentamista. LUKU Yhteenveto Arvioinnin suorittaminen Ohjelmakauden puolivälin arvioinnin kysymyksinä ovat olleet, mikä on toimenpidekokonaisuuksittain ohjelman alkukauden projektikannan sisältö, kohdentuminen, käynnistyminen ja toteutumisaste; ketkä ovat projektien tyypillisiä toteuttajia; mitkä ovat projektien tyypilliset toteuttamismuodot sekä missä määrin projektikanta tuottaa toimenpidekokonaisuuksille asetettujen tavoitteiden mukaisia tuloksia ja vaikuttavuuksia. Näiden kysymysten lisäksi myös arvioinnin tilaaja on asettanut toimenpidekohtaisia arviointikysymyksiä. Vastauksia asetettuihin kysymyksiin haettiin projektipäälliköille osoitetun kyselyn avulla, haastattelemalla osaa projektipäälliköistä ja hallinnonedustajista sekä seurantajärjestelmän tarjoamien tietojen avulla. Aivan arviontikauden lopulla kerättiin kyselyin tietoa toimenpiteiden kohderyhmiltä: näyttöjärjestelmän mukaisesti ammatillista koulutustaan suorittavilta nuorilta, ammatilliseen koulutukseen 11
LUKU Yhteenveto suuntautuneelta opetushenkilöstöltä, ammatillista osaamistaan kehittäviltä aikuisopiskelijoilta sekä koulutusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyöhön osallistuneilta työelämänedustajilta. Touko-kesäkuussa 2002 lähetettiin kysely 175 projektipäällikölle. Vastausprosentiksi muodostui 73 %. Noin puolet kyselyyn vastanneista projekteista oli suunnitellun sisältönsä perusteella toteutuksessaan vielä alle puolessa välissä ja vain muutama projekti oli jo ehtinyt päättyä. Osallistujapalautetta kerättiin tammi-helmikuussa 2003. Osallistujia lähestyttiin niiden projektien kautta, jotka olivat päättyneet tai edenneet vähintään toteutuksensa puoliväliin. Kohderyhmätietoa oli hyvin hankala kerätä ja tässä olimme projektipäälliköiden yhteistyöhalukkuuden armoilla. Käytännössä kyselyt levisivät projektipäälliköiden kautta ja lopullista vastausprosenttia emme pysty luotettavasti arvioimaan. Oletettavasti se on alhainen varsinkin niiden projektien osalta, jotka eivät olleet oppilaitosvetoisia. Käsittelyyn hyväksyttäviä vastauksia saimme 232:lta ammatillisen perustutkinnon opiskelijalta, 162 aikuisopiskelijalta, 188 opetushenkilöstöön kuuluvalta sekä 59:ltä toimipaikkojen edustajalta. Toimenpidekokonaisuus 3.1 Koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden toimenpidekokonaisuuden projektit jakaantuvat ohjelma-asiakirjan määrittelemiä sisältöalueita noudattaen kolmeen tyyppiin: näyttöihin liittyviin projekteihin, opetushenkilöstön koulutukseen liittyviin projekteihin ja opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisprojekteihin. Näytöt liittyvät nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen, opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen keskittyy aikuisten ammatillisten kouluttajien kehittämiseen niin oppilaitoksissa kuin työpaikoilla. Opetusteknologian, -opetusmenetelmien ja oppimateriaalien kehittämisprojektit ovat tyypillisimmillään ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen täydennyskoulutuskeskusten toteuttamia projekteja uusien oppimisympäristöjen luomiseksi ja tukemiseksi, myös opettajien virtuaaliopetusvalmiuksien kehittämiseksi. Toimenpidekokonaisuuden keskeiset toteutuneet kohderyhmät ovat ammatilliseen koulutukseen kytkeytyvä opetushenkilöstö ja osaamisen arvioinnin osalta myös yritykset. Toimenpiteiden kohteena on myös laajemmin ammatillisesta koulutuksesta vastaavat ja siihen osallistuvat henkilöt. Toteutuneet kohderyhmät ovat ohjelma-asiakirjan mukaisia. Projektipäälliköt arvioivat projekteilla olevan vaikuttavuutta niin yksilö-, organisaatio- kuin valtakunnallisellakin tasolla, joskin yksilötason vaikuttavuus oli kaikille projektityypeille tärkeä vaikuttavuuskanava. 12
Tavoitteena nuorten ammatillisen peruskoulutuksen näyttöjärjestelmän kehittäminen ja näyttöaineistojen käyttöönotto Nuorten ammatillisen koulutuksen kehittämiseen esitetyt perustelut ovat edelleen relevantteja. Ammatillisen perustutkinnon suorittaneita tarvitaan työelämässä ja suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle. Koulutusta halutaan kehittää aiempaa työelämälähtöisemmäksi siten myös motivoivammaksi ja näytöillä varmistaa työelämässä tarvittava riittävä ammattitaito. Näyttöjärjestelmän ja näyttöaineistojen kehittämisen projektit ovat opetushallituksen alaisuudessa toteutettuja ja projektit kattavat kaikki ammatillisen peruskoulutuksen koulutusalat. Projekteihin on saatu mukaan yrityksiä ja työelämän edustajia, mikä on välttämätöntä työelämälähtöisen osaamisen arvioinnin turvaamiseksi ja näyttöjärjestelmän periaatteiden toteutumiseksi. Mukana olevat yritykset ovat pääosin kooltaan pieniä, alle 50 henkilöä työllistäviä yrityksiä. Yritysten mukaan saaminen on luonnollisesti yhteydessä oppilaitoksen koulutusaloihin ja lähialueen yrityskantaan. Kaikilta koulutusaloilta ei lähialueelta välttämättä löydy suuryrityksiä tai ala on selvästi pienyritysvoittoinen. Näyttöprojektit on mitoitettu kestoltaan kolmivuotisiksi tai pitemmiksi projekteiksi. Näyttöaineistojen kokeiluun projekteissa päästään useimmiten vasta pitkähkön näyttöaineistojen kehitysvaiheen jälkeen. Viimeisimmät projektit ovat käynnistyneet vuonna 2002. Toimenpiteiden kohteina välillisesti tai suoraan olleet opiskelijat eivät koe näyttöihin perustuvan koulutusmuodon parantaneen heidän työmarkkina-asemaansa. Nuoret eivät koe näyttöjen helpottavan heidän työhön sijoittumistaan. Näyttöprojekteihin liittyvä opetushenkilöstö kokee kehittyneensä työelämän tarpeiden tunnistamisessa. Sen sijaan kykyyn tukea erityisryhmien oppimaan oppimista ei toimenpiteiden koeta vaikuttaneen. Toimenpiteet ovat asetettujen tavoitteiden mukaisesti sukupuolineutraaleja, joten niihin ei sisälly koulutuksen sukupuolirakenteita murtavia elementtejä. Näin ollen hankkeiden sukupuolineutraalisuus säilyttää koulutusalojen vallitsevaa sukupuolirakennetta. LUKU Yhteenveto Tavoitteena ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen opetushenkilöstön kehittäminen Opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen perustelut ovat myös edelleen relevantteja. Ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstö on ikääntymässä. Lisäksi osalta opettajakuntaa puuttuu pedagoginen pätevyys mutta osalta myös ammatillinen tutkinto tai sitä korkeampi koulutus. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö opetuksessa myös lisääntyy. Teknologian hyödyntämiseen tarvitaan koulutusta. Opetushenkilöstöltä odotetaan myös opetuksen henkilökohtaistamisen taitoja. Niin nuoria kuin aikuisia opiskelijoita on osattava motivoida ja rohkaista opiskelun keskeyttämisen estämiseksi. Opetushenkilöstön osaamisen ja työelämätuntemuksen kehittäminen parantaa koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. 13
LUKU Yhteenveto Opetushenkilöstöön suunnatuissa projekteissa korostuu tarjottavan koulutuksen työelämälähtöisyyden vaatimus sekä uuden tieto- ja kommunikaatioteknologian hyväksikäyttö opetuksessa enemmän kuin opettajien osaaminen ikääntyville tai muille erityisryhmille sopivien koulutus- ja opetusmenetelmien kehittämisessä tai koulutustarpeiden tunnistamisessa. Opetushenkilöstön muodollisen pätevyyden nosto ammatillis-pedagogisten tutkintojen kautta ei myöskään ole kovin yleistä. Hankkeissa ei etsitä koulutuksen sukupuolirajoja murtavia koulutuskäytäntöjä. Osassa hankkeita on yhtymäkohtia opetusteknologian ja -menetelmien hankkeisiin. Opettajat kokevat projektien vaikuttaneen eniten heidän kykyynsä yhdistää työelämän vaatimukset opetukseen sekä tehdä yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Projekteilla oli vähiten vaikuttavuutta kykyyn ottaa oppimisvaikeuksia omaavien tarpeita huomioon, taitoon ohjata iäkkäämpiä oppijoita sekä kykyyn estää opiskelun keskeyttämistä. Organisaatiotasolla vaikuttavuutta koettiin eniten olevan koulutusorganisaation kyvyssä tunnistaa tulevaisuuden osaamistarpeita sekä tehdä yhteistyötä yritysten ja muiden koulutusorganisaatioiden kanssa. Tavoitteena opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittäminen Tieto- ja viestintätekniikan kehittyminen on luonut mahdollisuuden kehittää ja hyödyntää uusia oppimisympäristöjä ja opiskelumuotoja. Toiminnan perusteluissa todetaan, että erityistä huomiota tulisi kiinnittää ikääntyvien ja heikon koulutuksen omaavien tarpeisiin. Toimenpiteillä edistetään myös kansalaisten valmiuksia toimia tietoyhteiskunnassa medialukutaitoa sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttötaitoja kehittämällä. Ohjelmakauden alkupuolella toteutetuissa opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalien kehittämisen projekteissa ei juurikaan painotu erityisryhmien kuten ikääntyvien tai heikon koulutuksen omaavien tarpeet. Toiminnan painopisteenä on ollut virtuaalisten oppimisympäristöjen luominen ja opetushenkilöstön verkkopedagogiikan kehittäminen. Projektien toteuttajina pääasiassa korkeaasteen oppilaitokset (yliopistot, korkeakoulut). Projekteihin osallistujat kokivat projekteilla olevan eniten vaikuttavuutta henkilökohtaiseen kehittymiseen. Osallistumisella ei nähty niinkään olevan vaikuttavuutta organisaatiotasolla, eikä suunnitelmaa uuden osaamisen hyödyntämisestä välttämättä ollut. Kokonaisarvio toimenpidekokonaisuudesta Toimenpidekokonaisuuden toteutuksessa on ohjelmakauden alkupuolen kehittämistoimia leimannut työelämälähtöisyyden periaate sekä koulutuksen ja työpaikkojen tekemä yhteistyö. Vaikuttavuusarvioissa korostuu koulutuksen työelämätuntemuksen ja yritysyhteistyön kehittyminen. Tämä ohjaa huomiota pois erityisryhmien tarpeista. Painotukset ikääntyneiden ammattitaidon uusintamiseen 14
tai heikon koulutuksen omaavien aseman parantamiseen esimerkiksi koulutus- ja oppimiskynnystä alentaen tai opetushenkilöstön valmiuksien lisääminen erilaisten oppijoiden kanssa työskentelemiseen on jäänyt toteutuksessa taka-alalle. Toimenpidekokonaisuudessa on toteutettu koulutuksen tuotekehitystyötä, jota organisaatioissa olisi suurella todennäköisyydellä muutoinkin toteutettu mutta rahoituksen puuttuessa joko viivästyneenä tai hitaammalla aikataululla. Koko toimenpidekokonaisuus on toteutumassa takapainotteisesti. Ohjelmakauden puolivälissä ollaan ESR- ja valtion rahoituksen maksatussuunnitelmassa noin 45 %:n tasossa suunnitellusta. Ehkä noin puolessa toimenpidekokonaisuuden projekteista projekteille suunnitelmavaiheessa asetetut tavoitteet ovat ylimitoitettuja, sillä projektipäälliköt eivät usko tavoitteiden toteutuvan projektin elinkaaren puolenvälin kokemuksen perusteella. Toimenpiteissä aloittaneista osallistujista enemmistö on naisia (62 %). Toimenpiteessä aloittaneiden, erityisesti opettajien määrä on asetetun tavoitteen mukainen. Maaliskuun 2003 seurantatietojen mukaan toimenpiteet loppuunsuorittaneiden opettajien tavoitemäärästä ollaan selvästi jäljessä, noin 10 %:ssa tavoitteesta. Tämä osaltaan kertonee hankkeiden ennakoitua hitaammasta etenemisestä. Toimenpidekokonaisuus edistää tietoyhteiskuntakehitystä kehittämällä nykyyhteiskunnassa tarvittavaa ammatillista osaamista ja lisäämällä opetushenkilöstön tieto- ja viestintäteknisiä valmiuksia sekä rakentamalla virtuaalioppimisympäristöjä. Toimenpidekokonaisuus ei pyri murtamaan koulutuksen sukupuolirakenteita, toisaalta sellaista tavoitetta ei oltu asetettukaan Sukupuolten väliseen tasa-arvoon toimenpidekokonaisuudella ei siis juurikaan ole vaikutusta. LUKU Yhteenveto Evaluoinnille asetetut kysymykset 1) Miten koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamisen toimenpidekokonaisuudella on edistetty ammatillisen peruskoulutuksen tutkintoihin sisältyvät näyttöjärjestelmän laadukasta ja työelämäläheistä käyttöönottoa? Projekteja on käynnistetty tarvituille koulutusaloille, mutta projektien eteneminen on sujunut odotettua hitaammin. Nuorten ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden mielestä näytöt edistävät enemmän heidän omaa oppimistaan ja itsetuntemustaan kuin työllistymismahdollisuuksia. Yritykset ovat vain satunnaisesti käyttäneet näyttöjärjestelmään osallistumista itselleen uuden henkilöstön rekrytointikanavana. Suurempana motivaattorina vaikuttaa olevan benchmarkkaus tarvittavaan osaamisentasoon ja koulutusorganisaation antama apu koulutustarpeiden kartoittamisessa. Näyttöaineistoja on ohjelmakauden alusta lähdetty kehittämään eri toimialoille, mukana on mm. kone- ja metalliala, LVI-, sähkö- ja rakennusala, tekstiilija vaatetusala, matkailu- ja ravitsemisala, sosiaali- ja terveysala jne. Käytännössä näyttöaineistoja kehittävillä projekteilla katetaan kaikki koulutusalat, joilta näytöt puuttuvat. Tämän lisäksi on käynnistetty näyttöjärjestelmän käynnistämiseen, 15
LUKU Yhteenveto ylläpitoon ja sen kehittämiseen keskittyviä projekteja, joissa esimerkiksi kartoitetaan eri toimintatapoja ja niiden edellytyksiä näyttöjärjestelmän kolmikantaperiaatteen (oppilaitos, työelämän edustaja, opiskelija) toteuttamiseksi. Yksikään näyttöprojekteista ei vielä maaliskuun 2003 mennessä ollut ehtinyt päättyä ja 11 projektia oli ehtinyt vähintään toteutuksensa puoliväliin. Projektit ovat opetushallinnon tilausprojekteja, joissa on aloittanut noin 10 000 osallistujaa, heistä 60 % on naisia. Osallistujamäärä vaikuttaa suurelta suhteutettuna siihen, että projektit eivät toteudu aikataulussaan ja että näyttöaineistojen kokeiluun päästään yleensä vasta pitkähkön näyttöaineistojen kehittelyvaiheen jälkeen. Yrityksiä on saatu osallistumaan hankkeisiin. Suuri osa osallistuvista yrityksistä on kooltaan pieniä, enintään 50 henkilöä työllistäviä. Projektipäällikkökyselyn mukaan liki puolessa ohjelmakauden alussa käynnistyneistä projekteista sidos- tai kohderyhmät eivät ole osallistuneet projektin suunnitteluun. Yrityskyselyn vastausten perusteella yritykset tulevat mukaan, kun niitä on pyydetty osallistumaan. Opiskelevat nuoret eivät vielä koe näyttöjen edistävän heidän työllistymistään, tosin miehet arvioivat naisia myönteisemmin näyttöjen vaikuttavuutta työpaikan hakuun. Tosin todellisia työnhakutilaisuuksia ei heillä ole vielä ollutkaan. Sen sijaan näyttöjen koetaan lisäävän itsevarmuutta ja kykyä tehdä oma-aloitteisesti ja laadultaan parempaa työtä. 2) Missä määrin opetushenkilökunnan, työpaikkaohjaajien ja koulutuksesta vastaavan henkilöstön koulutuksella on luotu edellytyksiä koulutuksen laadun parantumiselle? Ohjelma-asiakirjan asettamien tavoitteiden mukaan toimenpiteiden tulisi suuntautua erityisesti ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen laadun kehittämiseen toteuttamalla yhteistyössä työelämän kanssa opettajille ja työpaikkakouluttajille kehittämis- ja valmennusohjelmia. Ohjelmien kautta niin työelämätuntemus kuin pedogisten valmiuksien tulisi kehittyä. Ohjelmakauden alkupuolella käynnistyneistä projekteista valtaosa on ammatillisten oppilaitosten, ammattikorkeakoulujen tai yliopistojen opetushenkilöstöön kohdistuvia täydennys- tai jatkokoulutusohjelmia. Muutamissa hankkeissa on tavoitteena tutkinnon (joko pedagogisen tai ammatillisen) suorittaminen. Edelleen muutamissa hankkeissa pääpaino on tieto- ja viestintäteknisten taitojen kehittäminen esimerkiksi verkossa tapahtuvaa opetusta varten. Lisäksi vain yksittäisissä hankkeissa on opettajien työelämäjaksokokeiluja. Muutamat hankkeet on suunnattu niin spesifeille koulutustai teknologia-aloille, ettei niiden voida ajatella hyödyttävän ammatillista aikuiskoulutusta laajemmin. Työpaikkaohjaajien tai muutoin yrityksissä koulutuksesta vastaavien henkilöiden osuus projektien osallistujissa on merkittävästi oppilaitosten opettajakuntaa vähäisempi. Toimenpidekokonaisuudessa aloittaneiden opettajien määrä on tavoitteiden mukainen. Sen sijaan loppuunsuorittaneiden määrässä ollaan selvästi tavoitetta jäljessä. Kuitenkin voidaan todeta, että opetushenkilöstön osaamisen kehittämi- 16
seen kohdistuvat toimet luovat edellytyksiä koulutuksen laadun parantumiselle. Yritysten ja yritysten kouluttajien mukana olo ei vaikuta kovin vahvalta. Tämä näkyy myös oppilaitosten opettajien vähäisissä työelämäjaksoissa. Osaamisen kehittäminen tapahtuu luokkahuoneissa, etä-, itse- ja verkko-opiskeluna. Nykyiset toimet eivät kuitenkaan riittäne poistamaan ammatillisen aikuiskoulutuksen (tai nuorisokoulutuksen) opettajakunnan pätevyysvajetta. 3) Missä määrin uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvilla opetusteknologialla, - menetelmillä ja oppimateriaaleilla on parannettu koulutuksen saavutettavuutta ja työelämän tarpeita vastaavia oppimisedellytyksiä? Ohjelma-asiakirjassa todetaan, että opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisellä tulisi tukea ikääntyvien ja heikon koulutuksen omaavien henkilöiden kouluttautumista ja osaamisen kehittämistä. Ohjelmakauden alkupuolella toteutettuja projekteja luonnehtii se, että monissa kohderyhmänä on opettajat ja että projekteissa tuotetaan sisältöjä verkko-oppimisympäristöön tai muuta oppimateriaalia oman oppilaitoksen tai virtuaalioppilaitoksen käyttöön. Toisaalta nuorten ammatilliseen koulutukseen suuntauvia hankkeita on yllättävän vähän. Joissakin hankkeissa keskitytään opetushenkilöstön tieto- ja viestintätekniikkavalmiuksien kehittämiseen ja verkkopegagogiikan perusteiden omaksumiseen. Tässä suhteessa hankkeet voisivat olla myös opetushenkilöstön osaamisen kehittämisen hankkeita. Muille kuin opetushenkilöstölle suunnatut hankkeet ovat spesifeihin ammattialoihin suunnattuja verkko- ja etäopetukseen keskittyviä hankkeita. Esimerkkinä yleissivistävän koulutuksen saatavuuden parantamisesta on virtuaalilukiohanke. Ohjelmakauden alkupuolen hankkeissa ei kohderyhminä juurikaan ole heikon koulutustaustan omaavat henkilöt. Projektien toteuttajia yleisemmin ovat yliopistot ja ammattikorkeakoulut, joilloin on ehkä ymmärrettävää, ettei työelämän vähiten koulutetut ole opetusmenetelmien, oppimateriaalien tai opetusteknologian ajateltuja hyödyntäjiä. Projekteissa on joitakin haasteellisempiin kohderyhmiin suuntautuneita hankkeita. Esimerkkinä voidaan mainita kehitysvammaisille soveltuva tietokoneajokortin suorittaminen. Tämäntyyppisiä hankkeita on kuitenkin ohjelma-asiakirjan henkeen nähden liian vähän. LUKU Yhteenveto Arvioinnin suosituksia toimenpidekokonaisuudelle Nuorten ammatillisen koulutuksen näyttöjärjestelmän onnistumisen osalta yksi olennainen kysymys lienee näyttöjärjestelmään kuuluvan osaamisen arvioinnin valtakunnallinen yhteneväisyys. Näyttöjärjestelmää on lähdetty kehittämään Tavoite 3 -ohjelmassa, jolloin Tavoite 3 -ohjelman näkökulmasta ulkopuolelle jäävät Pohjois- ja Itä-Suomi. Ohjelmakauden loppupuolella lienee syytä tarkastella paitsi näyttöhankkeiden myös muiden nuorten ammatilliseen koulutukseen 17
LUKU Yhteenveto suunnattujen hankkeiden tuloksia integroivasti Tavoite 3 -ohjelman sisällä sekä muiden tavoiteohjelmien välillä, jos niissäkin on toteutettu tähän teema-alueeseen liittyviä hankkeita. Esimerkiksi Tavoite 3 -ohjelman toimenpidekokonaisuus 1.2 sisältää ammatilliseen koulutukseen kuuluvan työssäoppimisen pilotoinnin. Toimenpidekokonaisuus 2.2 tunnistaa ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoiden ongelmia ja kehittää jatkotoimenpiteitä koulutuksen keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Ohjelmassa on siis instrumentit, joilla tarkastella nuoren oppijan oppimisprosessia sekä koulutusorganisaation koulutuspalveluprosessia kokonaisuutena. Nyt ne on vain hajautettu ilman erityisempää perustelua eri toimintalinjojen eri toimenpidekokonaisuuksiin. Kaikkien näiden toimenpiteiden kokonaisvaikuttavuuden kehittymisen mittareina voitaneen ohjelmakauden lopussa käyttää koulutuksen keskeyttäneiden määrää, valmistuneiden sijoittumista koulutustaan vastaavaan työhön ja työllistymistä yleensä sekä opiskelijoiden arvioita oman oppimisen ja osaamisen kehittymisestä. Opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen on koulutuksen laadun kannalta keskeinen toimenpide. Toimenpidekokonaisuudessa opetushenkilökunnan koulutus kohdistuu ohelma-asiakirjan tavoitteiden mukaisesti pääosin muihin kuin nuorten ammatillisen koulutuksen opettajiin. Painopiste on aikuiskoulutuksen opettajissa. Toisen asteen ammatillista koulutusta koskeva Opetushallituksen selvitys osoitti, että vähintään joka viidenneltä opettajalta puuttui määritelty kelpoisuus. Opettajilta puuttui joko tutkinto tai pedagogiset opinnot. Siten toimenpidekokonaisuuden opetushenkilöstön koulutusta koskevat projektit olisivat nykyistä painokkaammin voineet keskittyä pilotoimaan ammatillisen peruskoulutuksen opettajakunnan osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Opettajien pedagogiset valmiudet, niin nuorten kuin aikuisten koulutuksessa, ovat merkityksellisiä opetuksen monimuotoistuessa ja hajautuessa luokkahuoneista työpaikoille ja virtuaalimaailmaan. Pedagogisen osaamisen kehittäminen ammatillisesti suuntautuneessa ja uutta tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävässä koulutuksessa olisi siten voinut olla toinen nykyistä voimakkaampi painopiste toimenpidekokonaisuudessa. Opetusteknologian, -menetelmien ja oppimateriaalin kehittämisen projektien toteuttajat ovat pääosin yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen yksikköjä. Verkko-oppimisympäristöjen ja oppimateriaalien kehityspanos suuntautuu siten yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen perus- tai täydennyskoulutuksen opetustarjontaan. Opetusteknologian ja uuden oppimateriaalin kehittämistä ei ole siis erityisesti painotettu ammatilliseen peruskoulutukseen. Lopputuotteiden käyttäjinä ovat tyypillisesti koulutusorganisaatioiden opetushenkilöstö ja korkeakoulujen tai yliopistojen opiskelijat. Verkko-oppimisympäristöt ja -oppimateriaalit sekä opettajien tietoteknisten valmiuksien kohottamistarpeet lienevät todellisuutta myös ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat tai 18
ammatillista tutkintoa suorittavat nuoret ovat vain muutamissa projekteissa pääasiallisena tai välillisenä kohderyhmänä. Kehitystyön painopisteiksi olisi myös toisaalta voitu valita ikääntyvien ja heikon koulutustason omaavien tarpeiden huomioonottaminen. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen verkko-opetuskehitystyötä ei useinkaan toteuteta vähiten koulutusta saaneiden näkökulmasta. Ohjelmakauden loppupuolelle esitetään harkittavaksi toimenpiteiden suuntaamista myös seuraaviin kohteisiin: - puutteellisen pedagogisen pätevyyden omaavat tai vailla tutkintoa olevat opettajat - ei-aktiivisesti koulutukseen hakeutuvien tavoittaminen uusin opetusteknologioin, opetusmenetelmin ja oppimateriaalein: ikääntyvien tai heikon koulutustaustan omaavien huomioonottaminen oppijoina - nuorten ammatillisen koulutuksen virtuaalioppimisympäristöt - nuorten ammatillisen koulutuksen sukupuolirakenteiden ravisteleminen koulutuksen keinoin LUKU Yhteenveto Lisäksi suositellaan analysoitavaksi sitä, millaiset yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana nuorten ammatillisen koulutuksen kehittämisessä: ovatko esimerkiksi paljon uutta henkilöstöä rekrytoivat toimialat kuten sähkö- ja elektroniikkateollisuus, rakentaminen, metalli- ja metsäteollisuus riittävän monipuolisesti edustettuina. Toimenpidekokonaisuus 3.2 Ammatillisen liikkuvuuden sekä koulutuksen ja työelämän suhteiden vahvistamisen projektit jakaantuvat myöskin ohjelma-asiakirjan määrittelemiä sisältöalueita tukien neljään tyyppiin: yli 40-vuotiaiden omaehtoiseen tutkintoon tähtäävään koulutukseen, koulutuksen ja työelämän verkostoitumisen mallien kehittämiseen, ennakointiosaamisen kehittämiseen sekä koulutuksen tieto- ja neuvontapalvelun kehittämiseen. Yli 40-vuotiaiden koulutus liittyy aikuisväestön ammatillisen osaamisen kehittämiseen ja kannustamiseen tutkintojen suorittamisessa. Koulutuksen ja työelämän verkostoitumismalleilla pyritään löytämään uudenlaisia toimintamalleja koulutuksen ja työelämän lähentämiseksi toisiaan. Työelämästä koulutukseen irrottautuminen ja takaisin työelämään palaaminen sekä työn ohella kouluttautuminen ovat yksilöjen kannalta merkittäviä koulutuksen ja työelämän solmukohtia. Koulutusorganisaatioiden kannalta taas koulutussisältöjen kehittäminen yhdessä yritysten ja asiakkaiden kanssa on tärkeää. Ennakointiosaamisen kehittäminen liittyy koulutuksen järjestäjien ja koulutuksen hankkijoiden ennakointivalmiuksiin. Käytännössä useassa projektissa tehdään eri aloille 19
LUKU Yhteenveto koulutus- ja osaamistarvekartoituksia. Tieto- ja neuvontapalvelujen osalta toimenpidekokonaisuudessa on tuotettu Internetiin koulutusportaali, joka tarjoaa tietoa ja linkkejä koulutuksesta. Toimenpidekokonaisuudessa toimien pääasiallisena kohderyhmänä on yritysten henkilöstö ja ammatillista lisäkoulutusta tarvitsevat. Noin puolet projekteista ilmoittaa kohdentuvansa yli 45-vuotiaisiin. Toteutuneet kohderyhmät ovat ohjelma-asiakirjan määrittelyjen mukaisia, joskin työttömiä työnhakijoiden osuus on jäänyt melko pieneksi. Projektien tavoittelemat vaikuttavuudet kohdistuvat ensisijaisesti yksilö- ja organisaatiotasolle. Eläkkeelle siirtymisikään projektit eivät usko vaikuttavansa. Uralla etenemisen mahdollisuuksia ei projektien uskota edistävän mutta viidennes projekteista uskoo auttavansa osallistujia säilyttämään nykyisen työpaikkansa tai lisäämään todennäköisyyttä saada uusi työpaikka. Tavoitteena koulutuksen ja työelämän verkostoitumismallien kehittäminen ja yli 40-vuotiaiden aikuisopiskelijoiden omaehtoinen, tutkintoon johtava kouluttauminen Toimenpiteiden perustelut ovat edelleen relevantteja. Työelämässä on mukana niin nuoriin kuin vanhempiinkin ikäluokkiin kuuluvia, joilla ei ole mitään ammatillista tutkintoa. Työelämän osaamisvaatimukset kuitenkin lisääntyvät. Ikääntyvien tulisi pysyä työelämässä mukana entistä pitempään. Toimenpidekokonaisuudessa toteutettu aikuisiin suunnattu koulutus yhdistyy usein yksilöiden urakehitysmahdollisuuksien vahvistamiseen, yrityksen tai organisaation muuhun kehittämiseen tai yrityksen ja koulutusorganisaation yhteistyömuotojen kehittämiseen. Ikääntyville sopivien koulutus- ja opetusmenetelmien kehittäminen ei ole korostetusti toteutuksessa mukana, eivätkä projektipäälliköt, osallistujat tai yritykset usko toimenpiteillä olevan vaikutusta eläkkeelle siirtymisen myöhentymiseen. Hankkeissa mukana olevat yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä, jopa 40 % yrityksistä on alle 5 henkilöä työllistäviä. Tämä on ehkä osaltaan vaikuttanut mahdollisuuksiin toteuttaa vuorottelu- ja rotaatiomallia koulutuksessa. Tällaisia projekteja, kuten muuntokoulutusta on ohjelmakauden alkupuolella toteutunut vähän. Ohjelmakauden puolivälissä hankkeita on käynnistynyt jo jonkin verran. Yhteistyö koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä ei ole nostanut työttömiä toimenpiteiden merkittäväksi kohderyhmäksi, kaikista aloittaneista työttömiä on ollut noin 5 %. Sosiaali- ja terveysalalle suunnatut projektit ovat tavoittaneet ikääntyviä, näissä projekteissa yli 40 -vuotiaita on yli 60 % aloittaneista. Osallistujakyselyn mukaan osallistuneet aikuisopiskelijat ovat keskimäärin hyvin koulutettuja. Osallistujat eivät koe kouluttautumisen edistävän heidän hakeutumistaan uusiin työpaikkoihin tai muuttavan heidän nykyistä työkuvaansa. Pääasiallisena vaikuttavuutena on henkilökohtainen kehittyminen. Yrityksissä vai- 20