1 Kyselyn tausta ja tavoite

2

Sisällys 1 Kyselyn tausta ja tavoite...4 2 Vastaajien tausta...5 3 Yritysten työvoiman tarve...6 4 Yritysten rekrytointi...8 5 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus...10 6 Oppilaitosyhteistyö...19 LIITE 1 Avoimet vastaukset...21 3

1 Kyselyn tausta ja tavoite Pääkaupunkiseudun elinkeinoelämän ja ammatillisen koulutuksen järjestäjien yhteisenä tavoitteena on turvata osaavan työvoiman saatavuus pääkaupunkiseudulla. Helsingin seudun kauppakamari sekä pääkaupunkiseudulla toimivat ammatillisen koulutuksen järjestäjät Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia (Espoon ja Kauniaisten kaupungit sekä Kirkkonummen kunta), Ami-säätiö, Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Oy, Helsingin kauppaoppilaitos Oy, Malmin kauppaoppilaitos Oy ja Suomen liikemiesten kauppaopiston säätiö ovat sopineet yhteistyöstä seudullisen ennakointiyhteistyön toteuttamiseksi. Tämä yhteistyöorganisaatio on nimetty Ennakointikamariksi. Ennakointikamari on keskustelufoorumi, jossa osallistujien välistä tiedonvaihtoa tuetaan avoimella ja syvällisellä keskustelulla niistä konkreettisista tarpeista, joita toimialan tilanteeseen ja osaamiseen liittyy. Ennakointikamari kokoontuu toimialakohtaisesti, osallistujajoukon koostuessa kulloinkin käsiteltävän toimialan yritysedustajista, alan oppilaitosten edustajista ja muista toimialaa lähellä olevista tahoista. Nyt tehtävän LVI- ja sähkö- ja automaatioalan ennakkokyselyn tavoitteena oli selvittää mm. seuraavia asioita: Mitä tarpeita on yrityksiin rekrytoitavien pohjakoulutukselle? Minkälaiset ovat työssä olevien koulutustarpeet? Miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien taidot sopivat yrityksille? Minkälaista osaamista yritykset tarvitsevat? Saada vastauksia yrityksiltä oppilaitoksille koulutussuunnittelua ja yritysyhteistyötä varten. Mitä yritykset tietävät koulutustarjonnasta? Saada yritysten mielipiteitä määrällisestä ja laadullisesta kehittämisestä. Mitä tiedotustarpeita toimialan yrityksillä on koskien seudun koulutustarjontaa. Internet-kysely suunnattiin toimialan yrityksille ja oppilaitoksille. Yrityskyselyssä otosjoukkona olivat Helsingin seudun kauppakamarin (HSKK), LVI-Teknisten Urakoitsijoiden ja Sähkö- ja teleurakoitsijoidenliitto ry:n jäsenyritykset. Tarkan otosjoukon määrittäminen on hankalaa, sillä kysely saattoi mennä monen eri lähettäjätahon kautta samoille yrityksille. Arviolta kysely lähti noin 800-1 000 yritykselle. Vastauksia saatiin yhteensä 84 eli vastausprosentti jäi noin 8-10 %:iin. Vaikka vastausprosentti olikin alhainen, voidaan olettaa, että rekistereistä poimittu otos kattoi suurimman osan alan yrityksistä Helsingin seudulla, jolloin vastausten edustavuus koko toimialaan on kohtalainen. Kysely tarjoaa lisäksi arvokasta laadullista tietoa alan yritysten näkemyksistä. Oppilaitoskyselyn perusjoukkona olivat pääkaupunkiseudun oppilaitokset (n=18) ja niiden eri yksiköt (n=39), jotka tarjoavat toimialan koulutusta. Seitsemän eri oppilaitosta vastasi ja kahdesta oppilaitoksesta oli kaksi vastausta, yhteensä yhdeksän vastausta. Vastausprosentti oli 38 % (n=7). Vastanneet oppilaitokset edustavat kuitenkin valtaosaa LVI- ja sähköalan koulutustarjonnasta alueella, joten oppilaitosvastauksia voidaan pitää hyvin edustavina suhteessa koulutustarjontaan. Kyselyiden tulokset ja haastatteluista saadut vastaukset on jaettu tässä raportissa seuraaviin lukuihin: luku 2: Vastaajien tausta luku 3: Yritysten työvoiman tarve luku 4: Yritysten rekrytointi luku 5: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus luku 6: Oppilaitosyhteistyö. 4

2 Vastaajien tausta Yrityskyselyyn vastanneista suurin osa, 87 %, on pk-yrityksiä (kuvio 2.1). Henkilöstömäärältään suuria yrityksiä edusti vastaajista noin 10 %. Suurin osa vastaajista toimi ylemmissä johtotehtävissä: vastaajien joukossa oli mm. toimitusjohtajia, omistajia/yrittäjiä sekä erilaisia päällikkötason esimiehiä. Vastaajista 60 % ilmoitti toimialakseen sähköalan, 33 % LVI-alan. Kuvio 2.1: Yrityskyselyyn vastanneiden yritysten henkilöstömäärä, lkm 35 30 25 20 15 10 5 0 2-4 5-9 10-19 20-49 50-99 100-249 250+ Henkilöstö lkm Oppilaitoskyselyyn vastasivat seuraavat toimialan koulutusta pääkaupunkiseudulla tarjoavat oppilaitokset: AEL Edupoli Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Heltech / Vallilan yksikkö (kaksi vastausta) Länsi-Uudenmaan aikuiskoulutuskeskus, Innofocus Länsi-Uudenmaan koulutuskeskus Omnian ammattiopisto Vantaan ammattiopisto Varia (kaksi vastausta) Oppilaitoskyselyyn vastanneiden asema vaihteli koulutusjohtajasta ja osastonjohtajasta opintoohjaajaan. 5

3 Yritysten työvoiman tarve Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan toimialan kotimaisten työpaikkojen määrän kehitystä seuraavan neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajista vajaa puolet arvioi, että työpaikkojen määrä tulee kasvamaan seuraavan neljän vuoden kuluessa (kuvio 3.1). 40 % vastaajista arvioi työpaikkojen määrän säilyvän ennallaan ja 13 % puolestaan työpaikkojen vähenevän seuraavan neljän vuoden kuluessa. Oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi työpaikkojen määrän säilyvän toimialalla ennallaan seuraavan neljän vuoden kuluessa. Kuvio 3.1: Kotimaisten työpaikkojen määrän kehitys seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Työpaikkojen määrä kasvaa. Työpaikkojen määrä säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Työpaikkojen määrä vähenee. 0 10 20 30 40 50 vastaajien lkm Yritysten edustajista yli puolet arvioi, että maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys tulee säilymään ennallaan (kuvio 3.2). Yli kolmannes vastaajista katsoi merkityksen kasvavan tulevaisuudessa. Oppilaitosten edustajien enemmistö arvioi merkityksen pysyvän ennallaan tulevaisuudessa. Kuvio 3.2: Maahanmuuttajataustaisen työvoiman tai työperäisen maahanmuuton merkitys seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Merkitys kasvaa. Merkitys säilyy ennallaan. Yritykset Oppilaitokset Merkitys vähenee. 0 10 20 30 40 50 vastaajien lkm 6

Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin nimeämään kolme tärkeintä LVI-alan sekä sähkö- ja automaatioalan työmarkkinoilla vuoteen 2012 mennessä tapahtuvaa muutosta. Yritysten edustajien vastauksissa tärkeimmäksi muutokseksi nostettiin työvoiman eläköityminen, ammattitaitoisen työvoimaan saatavuus ja uusi työehtosopimus. Alalle tulevien nuorten osaamisesta oltiin huolissaan. Vastauksissa mainittiin myös yleinen suhdannekehitys ja elvytystoimien vaikutus. Osa vastaajista katsoi alan olevan kasvussa. Korjaus- ja saneeraustöiden nähtiin lisääntyvän, mutta osa arveli uudisrakentamisenkin elpyvän. Energiatehokkuuden ja ympäristönäkökohtien merkityksen arveltiin lisääntyvän lähitulevaisuudessa. Myös alan palkkauksessa nähtiin muutospaineita. Ulkomaisen työvoiman käytön sekä aliurakoinnin uskottiin lisääntyvän. Myös oppilaitosten edustajien vastauksissa useimmin mainittu muutos alalla oli eläköityminen ja ikääntyminen. Myös oppilaitosvastaajat huomioivat uudisrakentamisen ja korjausrakentamisen suhteiden muutoksen. Tekniikan kehittymisen nähtiin tuovan alalla muutoksia. Luokitellut vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. 7

4 Yritysten rekrytointi Yritysten edustajista enemmistö (61 %) arvioi, että toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa seuraavan neljän vuoden aikana (kuvio 4.1). Vajaa neljännes vastaajista katsoi, että toimialalla on suuria rekrytointivaikeuksia lähitulevaisuudessa. Kuvio 4.1: Yritysten edustajien arvio työvoiman rekrytointimahdollisuuksista toimialalla seuraavan neljän vuoden aikana, lkm Toimialalla on jonkin verran vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Toimialalla on suuria vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. Toimialalla ei ole vaikeuksia rekrytoida sopivaa työvoimaa. 0 10 20 30 40 50 60 vastaajien lkm Yritysten edustajien pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä rekrytoinnin haastetta oman yrityksensä näkökulmasta. Suurimmaksi haasteeksi nousi hakijoiden vähäinen työkokemus, mikä nostettiin esiin lähes 70 %:ssa vastauksista (kuvio 4.2). Toiseksi tärkeimmäksi haasteeksi nousi hakijoiden koulutus, jonka nosti kolmen tärkeimmän rekrytoinnin haasteen joukkoon yli 60 % yritysten edustajista. Kolmanneksi tärkeimmäksi haasteeksi nousivat hakijoiden sosiaaliset taidot, jonka kolmasosa vastaajista nosti kolmen tärkeimmän rekrytoinnin haasteen joukkoon. Työskentely-ympäristö ja työaika saivat vähiten mainintoja. Muina rekrytoinnin haasteina vastaajat nimesivät mm. hakijoiden asenteen ja motivaation työntekoon sekä jonkin alueen erityisosaamisen puutteen. Kuvio 4.2: Yritysten edustajien valitsemat rekrytoinnin haasteet tärkeysjärjestyksessä, kolmen tärkeimmän joukkoon nostaneiden osuus, % Hakijoiden vähäinen työkokemus Hakijoiden koulutus Hakijoiden sosiaaliset taidot Hakijoiden vanhentunut osaaminen Palkkaus toimialalla Avoimeen tehtävään ei ole hakijoita Hakijoiden kielitaito Vastaajien nimeämä muu haaste Toimialan huono imago Työskentely-ympäristö Työaika 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % 8

Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään työtehtäviä, jotka vastaajien mielestä muuttuvat (sisällöllisesti tai määrällisesti) eniten neljän vuoden aikana yrityksessä. Useissa vastauksissa alan nähtiin teknillistyvän ja vaativan enemmän tietotekniikkataitoja. Myös asentajien työn nähtiin monimutkaistuvan ja muuttuvan vaativammaksi ja huoltotyön lisääntyvän. Uudet tekniikat tuovat alalle haasteita. Työn organisoinnissa katsottiin tapahtuvan muutoksia siten, että myös asentajat ottavat kokonaisvaltaisesti vastuuta asiakkaan tarpeista ja työnjohdon ja projektijohdon vastuut muuttuvat. Asiakaspalvelun ja myyntietyön merkityksen nähtiin kasvavan. Useampi vastaaja katsoi kuitenkin, ettei alan tehtävissä tapahdu suuria muutoksia neljän vuoden kuluessa. Yritysten edustajia pyydettiin vielä valitsemaan sellaisia ammatteja tai työtehtäviä, joihin on vaikea löytää sopivia työntekijöitä. Taulukossa 4.1 on lista ammattinimikkeistä ja niiden yritysten lukumäärä, joilla on ollut vaikeuksia löytää sopia työntekijöitä kyseisiin tehtäviin. Usealla LVI-alan yrityksellä oli ollut vaikeuksia löytää LVI-insinöörejä ja sähkö- ja automaatioalalla sähkö- ja automaatioasentajia. 44 %:lla sähköalan yrityksistä ja 43 %:lla LVI-alan yrityksistä ei ole ollut vaikeuksia löytää sopivaa työvoimaa. Vapaasti nimetyistä työtehtävistä useita mainintoja LVI-alalta saivat kylmäasentaja sekä huoltoon ja kunnossapitoon liittyvät tehtävät, sähkö- ja automaatioalalta käämijät sekä sähkösuunnittelijat. (ks. liite 1.) Taulukko 4.1: Ammatteja, joihin yritysten on ollut vaikea löytää sopivia työntekijöitä Ammattinimike Yritysvastaajien lkm LVI-ala: Ilmastointiasentaja 2 Kiinteistötyönjohtaja 3 LVI-asentaja 4 LVI-mestari 4 Putkiasentaja 5 LVI-insinööri 15 Sähkö- ja automaatioala: Sähkölaitosasentaja 2 Elektroniikka-asentaja 3 Sähkömestari 4 Teollisuussähköasentaja 4 Sähköasentaja 11 Automaatioasentaja 12 9

5 Koulutuksen ja työelämän vastaavuus Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien nuorten ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Oppilaitoksilla on asiasta selvästi positiivisempi näkemys kuin alan yrityksillä. Yli puolet yritysten ja oppilaitosten edustajista arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa tyydyttävästi. Kuitenkin 37 % yritysten edustajista arvioi nuorten koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti ja vain 10 % piti vastaavuutta hyvänä. Oppilaitoksista hieman alle puolet arvioi nuorten ammattitaidon vastaavan hyvin työelämän vaatimuksia, yksikään oppilaitos ei katsonut koulutuksen vastaavan työelämän tarpeisiin huonosti. Kuvio 5.1: Nuorten koulutuksesta valmistuvien ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, lkm Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti 0 10 20 30 40 50 vastaajien lkm Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan myös, miten hyvin oppilaitoksista valmistuvien aikuisten (perus-, täydennys- ja lisäkoulutus) ammattitaito vastaa työelämän vaatimuksia. Kaiken kaikkiaan vastaavuus koettiin molemmissa ryhmissä paremmaksi kuin nuorten koulutuksessa. Oppilaitosten edustajat arvioivat aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän tarpeisiin pääasiassa hyvin. Vajaa 40 % oppilaitosten edustajista arvioi vastaavuuden olevan tyydyttävää tasoa. Yritysten edustajista hieman yli puolet oli sitä mieltä, että myös aikuisten ammattitaito vastasi tyydyttävästi työelämän tarpeisiin, neljäsosan mielestä vastaavuus oli hyvä, 22 %:n mielestä huono. Kuvio 5.2: Aikuisten koulutuksesta valmistuvien ammattitaidon vastaavuus työelämän vaatimuksiin, lkm Hyvin Tyydyttävästi Yritykset Oppilaitokset Huonosti 0 10 20 30 40 50 vastaajien lkm 10

Niitä vastaajia, jotka arvioivat joko nuorten ja/tai aikuisten ammattitaidon vastaavan työelämän vaatimuksia huonosti, pyydettiin vielä perustelemaan mielipidettään lyhyesti. Yritysvastaajat näkivät nuorten vastavalmistuneiden ammattitaidossa puutteena vähäisen työkokemuksen, käytännön taitojen sekä kädentaitojen puutteen sekä asenteen ja motivaation työntekoon. Joidenkin erityisalojen, kuten kylmäasennuksen ja rakennusautomaation koulutus, nähtiin puutteellisena, tai puuttuvan kokonaan ja yritysten oli koulutettava itse. Työharjoittelun osuutta toivottiin lisättävän koulutuksessa. Oppilaitosten edustajat mainitsivat myös työkokemuksen puutteen. Myös opiskelijoiden motivaatio-ongelmat nostettiin esille ja tuotiin esille opetusryhmien koko työtiloihin nähden. Joillain aloilla työelämän vaatimusten perässä pysyminen koettiin mahdottomana, toisilla aloilla perusopetus riittää pidemmälle. Opiskelijoiden alkuvalmiudet koettiin aiempaa huonompina ja valmistuneiden tasoa pidettiin vaihtelevana. Myös aikuiskoulutuksesta valmistuneiden puutteena yrityksissä koettiin motivaatio- ja asenneongelmat, sekä kokemuksen puute. Osa katsoi kuitenkin, että aikuisopiskelijoiden motivaatio on nuoria parempi. Aikuiskoulutus koettiin lyhytkestoisena, josta valmistuneiden taidot ovat pintapuolisia. Opetuksesta toivottiin yrityslähtöisempää. Oppilaitosten edustajat mainitsivat myös aikuiskoulutuksesta valmistuvien osaamisen kapea-alaisuuden sekä työkokemuksen puutteen. Luokitellut vastaukset ovat luettavissa liitteessä 1. Yritysten edustajia pyydettiin valitsemaan kolme tärkeintä keinoa, jota he käyttävät yrityksensä osaamisen kehittämisessä. Tärkeimmäksi keinoksi nousi yritysten oma koulutus, jonka yli 60 % vastaajista nosti kolmen tärkeimmän keinon joukkoon. Toisena olivat työssä oppiminen ja lyhytkestoinen koulutus, kolmanneksi tärkein oli rekrytointi. Lähes kolmannes vastaajista nosti myös oppisopimuskoulutuksen kolmen tärkeimmän keinon joukkoon. Vähiten tärkeimmäksi keinoksi jäivät maahanmuuttajien koulutus, jota yksikään yritys ei nostanut tärkeimpien joukkoon ja henkilöstövuokraus, joka sai muutamia mainintoja. 11

Kuvio 5.3: Yritysten osaamisen kehittämisessä käyttämät keinot, kolmen tärkeimmän keinon joukkoon nostaneiden osuus Oma koulutus Työssäoppiminen Lyhytkestoinen koulutus Oppisopimuskoulutus Alihankinta Rekrytointi Tutkintoperusteinen koulutus Täydennys- ja lisäkoulutus Työkierto Henkilöstövuokraus Maahanmuuttajien koulutus 0 10 20 30 40 50 60 70 % vastaajista Yritysten edustajia pyydettiin nimeämään täydennys- ja jatkokoulutustarpeita yrityksessä seuraavan neljän vuoden aikana. Useimmin mainittiin työturvallisuuteen liittyvät kurssit, sekä alan muuttuvien säädösten ja määräysten aiheuttama koulutustarve. Myös johtamis- ja esimieskoulutukset sekä myyntikoulutus mainittiin useamman kerran. Usein koulutustarpeet liittyivät ammattitaidon ylläpitoon ja alan kehityksen seuraamiseen ja uusien menetelmien ja tekniikoiden oppimiseen. Osa mainitsi koulutustarpeikseen erikoistumisen, mutta osalla oli myös tutkintoperusteisia koulutustarpeita. Lisäksi mainittiin mm. automaatiokoulutus, sähkökoulutus, energiaratkaisuihin liittyvä koulutus, oppisopimuskoulutus ja sopimustekniikka. Sekä yritysten että oppilaitosten edustajia pyydettiin arvioimaan ammatillisen aikuiskoulutuksen merkitystä tulevaisuudessa toimialan näkökulmasta (kuvio 5.4). Yritysten ja oppilaitosten edustajien näkemykset olivat samansuuntaisia, mutta oppilaitosten edustajat olivat voimakkaammin sitä mieltä, että aikuiskoulutuksen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Myös yritysvastaajista lähes 60 % katsoi, että merkitys kasvaa. Yritysten edustajista 35 % arvioi aikuiskoulutuksen merkityksen pysyvän ennallaan, ja 6 % katsoi merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. Oppilaitosten edustajista yksikään vastaaja ei arvioinut aikuiskoulutuksen merkityksen vähenevän tulevaisuudessa. 12

Kuvio 5.4: Ammatillisen aikuiskoulutuksen merkityksen muuttuminen tulevaisuudessa, % Merkitys kasvaa. Yritykset Oppilaitokset Merkitys säilyy ennallaan. Merkitys vähenee. 0 10 20 30 40 50 60 vastaajien lkm Kuviossa 5.5 on nähtävillä, mikä yleisosaaminen vastaajien mielestä korostuu alan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten ja oppilaitosten vastauksissa korostuivat osin eri osaamisalueet. Yritysten edustajien vastauksissa ongelmanratkaisutaidot ja aloitekyky nousivat selvästi tärkeimmiksi, yli 50 % vastaajista arvioi näiden osaamisalueiden korostuvan alan tehtävissä lähitulevaisuudessa. Myös kyky reagoida muutoksiin, vastuuntunto, tietotekniikkataidot ja ryhmätyötaidot korostuvat tulevaisuudessa yli 30 %:n mielestä. Vähiten mainintoja sai vieraiden kulttuurien ymmärtäminen. Oppilaitosten edustajien vastauksissa korostuivat tärkeimpinä vastuuntunto, työturvallisuus ja aloitekyky. Viestintä- ja vuorovaikutustaidot sekä kyky reagoida muutoksiin olivat toiseksi tärkeimpiä yleisosaamisalueita oppilaitosten vastauksissa. Vähiten mainintoja korostuvina yleisosaamisalueina oppilaitosten edustajilta saivat yrittäjyys, vieraiden kulttuurien ymmärtäminen, tietotekniikkataidot, kielitaito ja ajanhallintavalmiudet. Yritysvastaajat pitivät oppilaitosten edustajia tärkeämpinä ongelmanratkaisutaitoja, kykyä reagoida muutoksiin ja tietotekniikkataitoa, kun taas oppilaitosten edustajien vastauksissa korostui työturvallisuuden merkitys. 13

Kuvio 5.5: Yleisosaamisen korostuminen toimialan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, korostuvana pitävien osuus, %. Yritykset Ongelmanratkaisutaidot Aloitekyky (aloitteellisuus) Kyky reagoida muutoksiin Vastuuntunto Tietotekniikkataidot Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely) Oppimistaidot Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Työturvallisuus Ajanhallintavalmiudet Kielitaito Yrittäjyys Työkyvyn edistäminen Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Muu vastaajien nimeämä yleisosaaminen Oppilaitokset 0 10 20 30 40 50 60 % vastaajista Vastuuntunto Työturvallisuus Aloitekyky (aloitteellisuus) Vuorovaikutus- ja viestintätaidot Kyky reagoida muutoksiin Ryhmätyötaidot (mm. tiimityöskentely) Työkyvyn edistäminen Ongelmanratkaisutaidot Oppimistaidot Yrittäjyys Vieraiden kulttuurien ymmärtäminen Tietotekniikkataidot Kielitaito A janhallintavalmiudet Muu vastaajien nimeämä yleisosaaminen 0 10 20 30 40 50 60 70 % vastaajista 14

Kuviossa 5.6 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu LVI-alan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien vastauksissa osaamisalueista korostuivat eniten kiinteistön automaatio- ja sähköjärjestelmät sekä LVI-saaneeraus, joiden näki korostuvan yli 40 % vastaajista. Myös mittaus-, säätö- ja automaatiotekniikan, talotekniikan perustaitojen ja kylmäasennustöiden katsottiin korostuvan tulevaisuudessa yli 30 %:n mielestä. Öljylämmitystekniikan ei nähty korostuvan olleenkaan tulevaisuudessa, ja taloteknisten laitteiden eristämisen, erikoisputkistojen ja perussäätämisen osaamisen näki korostuvan vain muutama vastaaja. Oppilaitosten edustajien vastauksissa tärkeimmäksi LVI-alan ammatilliseksi osaamisalueeksi nousi LVI-teknisten laitteiden kunnossapito. Myös mittaus-, säätö- ja automaatiotekniikka sekä kylmäasennustyöt korostuivat tärkeinä osaamisalueina oppilaitosten edustajien vastauksissa. Öljylämmitystekniikka, taloteknisten laitteiden eristäminen ja pientalon LVI-suunnittelu ei saanut yhtään mainintaa korostuvana osaamisalueena. Vastaajat saivat vielä vapaasti nimetä jonkin muun LVI-alan ammatillisen osaamisen alueen, joka korostuu tulevaisuudessa. Raportointi ja lämpöpumpputekniikka mainittiin. Kuvio 5.6: Ammatillisen osaamisen korostuminen LVI-alan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, korostuvana pitävien vastaajien osuus, % Yritykset Kiinteistön automaatio- ja sähköjärjestelmät LVI-saneeraus Mittaus-, säätö- ja automaatiotekniikka Talotekniikan perustaidot Kylmäasennustyöt Talotekniikan ATK-sovellukset LVI-teknisten laitteiden huolto LVI-asennustyöt LVI-teknisten järjestelmien kunnossapito Muu vastaajien nimeämä ammatillinen osaaminen LVI-laitteiden sähköistystyöt Kaukolämpö- ja laitteet Pientalon LVI-suunnittelu Perussäätö (LV- tai IV-painotteinen) Erikoisputkistot Taloteknisten laitteiden eristäminen Öljylämmitystekniikka 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 % vastaajista 15

Oppilaitokset LVI-teknisten järjestelmien kunnossapito Mittaus-, säätö- ja automaatiotekniikka Kylmäasennustyöt LVI-teknisten laitteiden huolto LVI-saneeraus LVI-asennustyöt Kaukolämpö- ja laitteet Talotekniikan perustaidot Perussäätö (LV- tai IV-painotteinen) Kiinteistön automaatio- ja sähköjärjestelmät Erikoisputkistot Talotekniikan ATK-sovellukset LVI-laitteiden sähköistystyöt Muu vastaajien nimeämä ammatillinen osaaminen Öljylämmitystekniikka Taloteknisten laitteiden eristäminen Pientalon LVI-suunnittelu 0 10 20 30 40 50 60 70 % va sta a jista Kuviossa 5.7 on nähtävillä, mikä ammatillinen osaaminen vastaajien mielestä korostuu sähkö- ja automaatioalan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana. Yritysten edustajien vastuksissa osaamisalueista korostuivat eniten sähköasennusten työsuunnitelmien laadinta, jonka näki korostuvan yli 45 % yritysvastaajista. Tärkeiksi osaamisalueiksi nousivat myös sähköasennusmateriaalien tuntemus ja käyttötaidot sekä sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta, joiden näki korostuvan yli 40 % vastaajista. Sähkölämmitysasennuksen katsoi korostuvan alle 5 % vastaajista. Oppilaitosten edustajien vastauksissa tärkeimmiksi sähkö- ja automaatioalan ammatilliseksi osaamisalueeksi nousi sähköasennusmateriaalien tuntemus ja käyttötaidot sekä pienjänniteverkostoasennustyöt. Myös sähköturvallisuusstandardit ja sähkö- ja sähkötyöturvallisuus saivat useamman maininnan oppilaitosten vastauksissa. Jakokeskusasennuksia ja mittarointia ei puolestaan nostettu korostuvaksi osaamisalueeksi yhdessäkään oppilaitosedustajien vastauksessa. Yritysten ja oppilaitosten edustajat saivat vielä vapaasti nimetä jonkin muun ammatillisen osaamisen alueen, joka korostuu alalla tulevaisuudessa. Mainintoja saivat mm. kiinteistöautomaatio, raportointi ja myynti, tele- ja turvajärjestelmät, sähkön säästöön liittyvät työt, sähkösuunnittelu- ja ohjelmistot, sähkö- ja ohjaustekniikka, väylätekniikka ja tietoliikenneasennukset. 16

Kuvio 5.7: Ammatillisen osaamisen korostuminen sähkö- ja automaatioalan ammatillisen pohjakoulutuksen tehtävissä seuraavan neljän vuoden aikana, korostuvana pitävien vastaajien osuus, % Yritykset Sähköasennusten työsuunnitelmien laadinta Sähköasennusmateriaalien tuntemus ja käyttötaidot Sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta Pienjänniteverkostoasennustyöt Sähkötyöturvallisuusstandardit Jakokeskusasennukset ja mittarointi Sähköasennusten putkitus-, johdotus- ja kalustustyöt Muu vastaajien nimeämä ammatillinen osaaminen Sähkötyökalujen tuntemus ja käsittelytaito Sähkölämmitysasennukset Oppilaitokset, Sähkö- ja automaatio 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 % vasta a jista Sähköasennusmateriaalien tuntemus ja käyttötaidot Pienjänniteverkostoasennustyöt Sähkötyöturvallisuusstandardit Sähkö- ja sähkötyöturvallisuuden hallinta Sähkölämmitysasennukset Sähköasennusten putkitus-, johdotus- ja kalustustyöt Sähkötyökalujen tuntemus ja käsittelytaito Sähköasennusten työsuunnitelmien laadinta Muu vastaajien nimeämä ammatillinen osaaminen Jakokeskusasennukset ja mittarointi 0 10 20 30 40 50 60 70 80 % va sta a jista 17

Yritysten edustajilta kysyttiin, miten nuorten ja aikuisten alueen ammatillinen koulutustarjonta vastaa toimialan määrällisiä tarpeita. Vastaajista yli 60 % oli sitä mieltä, että alueen nuorille suunnattu koulutustarjonta vastaa määrällisesti toimialan tarpeita. Kolmasosa vastaajista katsoi kuitenkin, ettei nuoria kouluteta riittävästi. Vain muutama vastaaja piti nuorten koulutustarjontaa liiallisena. Aikuiskoulutuksen tarjontaa piti määrällisesti sopivana vielä useampi, 76 % vastaajista. Vajaa viidennes piti koulutustarjontaa määrällisesti riittämättömänä, ja muutama vastaaja liiallisena. Koulutustarjonnan riittämättömyyttä toimialan tarpeisiin nähden perusteltiin sekä nuorten että aikuisten puolella sopivan koulutuksen puutteella ts. koulutusta ei tarjota lainkaan tietyille aloille tai sitä tarjotaan liian vähän. Näin ollen ammattitaitoista väkeä ei ole rekrytoitavissa. Mm. rakennusautomaation koulutus koettiin useassa vastuksessa liian vähäiseksi. Koulutuksen taso koettiin joissain vastauksissa heikoksi, koska ammattitaitoisia työntekijöitä on vaikea löytää. 18

6 Oppilaitosyhteistyö Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin valitsemaan annetuista yhteistyömuotovaihtoehdoista toivottavia ja toteuttamiskelpoisia pyrittäessä kehittämään ammatillisista koulutusta tulevaisuudessa. Yritysten edustajien vastauksissa yhteistyömuodoista eniten mainintoja saivat kesätyöpaikkojen ja työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille, joita piti toivottavina ja toteuttamiskelpoisina yli 65 % vastaajista. Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyötä, asiantuntijaluentoja oppilaitoksissa ja rekrytointia pidettiin hyvinä yhteistyömuotoina useissa vastauksissa. Vähiten mainintoja toimiviksi yhteistyömuodoiksi saivat stipendit, resurssien antaminen oppilaitosten käyttöön sekä oppilaitosten talouden tukeminen. Oppilaitosten edustajat nostivat toivottavimmiksi yhteistyömuodoiksi työssäoppimispaikkojen tarjoamisen opiskelijoille ja asiantuntijaluennot oppilaitoksissa. Myös rekrytointi, osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin, kesätyöpaikkojen tarjoaminen ja oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö sai useampia mainintoja. Sen sijaan oppilaitoksen talouden tukeminen, stipendit ja opinnäyteaiheiden antaminen eivät nousseet toivottavien yhteistyömuotojen joukkoon oppilaitosten vastauksissa. Kuvio 6.1: Yhteistyömuodot, jotka ovat toivottavia ja toteuttamiskelpoisia yritysten ja oppilaitosten välillä pyrittäessä kehittämään ammatillista koulutusta tulevaisuudessa, osuus vastaajista Yritykset Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Rekrytointi Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Opinnäyteaiheiden antaminen Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Stipendit Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi 0 10 20 30 40 50 60 70 % 19

Oppilaitokset Työssäoppimispaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Asiantuntijaluennot oppilaitoksessa Rekrytointi Osallistuminen opiskelijoiden osaamisen arviointiin Kesätyöpaikkojen tarjoaminen opiskelijoille Oppilaitos- ja oppisopimuskoulutusyhteistyö Työelämään tutustumispaikkojen tarjoaminen opettajille ja opinto-ohjaajille Toimiminen oppilaitoksen/koulutuksen järjestäjän yhteistyöryhmissä Resurssien antaminen oppilaitoksen käyttöön (esim. tilat, opetusmateriaalit) Yritysvierailujen järjestäminen opiskelijoille Opiskelijatyönä tehtävien projektien ja selvitysten tilaaminen oppilaitoksilta Oppilaitoksen talouden tukeminen, sponsorointi Stipendit Opinnäyteaiheiden antaminen 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Yritysten ja oppilaitosten edustajia pyydettiin kertomaan, miten he kehittäisivät ammatillisen koulutuksen yritysten ja oppilaitosten välistä yhteistyötä. Yritysten edustajat toivoivat vastauksissaan enemmän ja tiiviimpää yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Ehdotettiin luokkien tutustumiskäyntejä työmaille ja toivottiin yrityksistä ihmisiä luennoimaan ja opettamaan oppilaitoksiin ja tuomaan yritysten tarpeita esiin. Myös opettajien toivottiin tutustuvan paremmin yrityksiin ja menemään niihin työjaksoille. Ongelmana tuotiin esille työharjoittelujaksojen ajankohtien huono sopivuus yrityksille ja myöhäiset yhteydenotot asiasta. Tähän toivottiin ratkaisuksi kesätöiden hyväksymistä työharjoitteluksi. Oppilaitosten edustajat esittivät toiveita mm. lisäresursseista henkilökohtaisiin tapaamisiin, aktiivista palautetta yrityksiltä opetuksen kehittämiseksi sekä kouluttajille mahdollisuutta olla seuraamassa työelämän toimintaa yrityksessä. Kyselyssä kartoitettiin myös yritysten innokkuutta osallistua kehittämään ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta esimerkiksi toimimalla alan yritys-oppilaitostyöryhmässä tai osallistumalla syvähaastatteluun. Vastaajista 30 oli kiinnostunut kehittämistyöstä. Lisäksi yrityksiltä kysyttiin, haluaisivatko he, että alueen alan oppilaitos olisi heihin yhteydessä. Vastaajista 23 ilmoitti halukkuutensa. Yhteensä 19 yritystä jätti yhteystietonsa. 20

LIITE 1 Avoimet vastaukset Yritysten edustajien antamat vastaukset ovat mustalla ja oppilaitosten edustajien antamat vastaukset ovat sinisellä. Vastaukset ovat suoria lainauksia annetuista vastauksista. Mitkä ovat mielestänne kolme tärkeintä toimialanne työmarkkinoilla tapahtuvaa muutosta vuoteen 2012 mennessä? 1. Ensimmäiseksi tärkein: Eläköityminen ja ikääntyminen eläköityminen Vahoja suunnittelijoita menee eläkkeele Henkilöstö eläköityy Eläköityminen eläköityminen suuret ikäluokat eläkkeelle Osaajien eläkelöityminen eläköityminen eläköityminen eläköityminen Runsas eläköityminen ikääntyminen eläkkeelle Ikääntyminen eläköityminen Työvoimapula Työvoimapula päällikkötason työvoimapula niukkuutta tekijöistä työv. saanti Alan ammattilaisia liian vähän asentajia liian vähän ammattitaitoinen työvoima vähenee TES TES muutos TES (uusi työnantajajärjestö) TES:n rakennemuutokset TESS uusi TES uusi työehtosopimus työehtosopimus saatava vastaamaan paremmin tarpeita Suhdanne yleiset suhdanteet Sudannevaihtelut suhdanteen kehitys Taantuman vaikutus rakentamisen tilanne Ala kasvaa liikevaihto kasvaa kasvu kasvu kysynnän kasvu LVI-sektori kasvaa Korjausrakentamisen/uudisrakentamisen suhde muuttuu SANEERAUSTYÖT LISÄÄNTYY korjausrakentaminen uudisrakentamisen elpyminen uudisrakentaminen Korjausrakentaminen kasvaa Rakentaminen vähenee Ammattitaito ammattitaito ammattitaito ammatillinen osaaminen Koulutus koulutus koulutus Tietotekniikan käyttö lisääntyy uudet dokumentointi tavat ATK ATK Energia Energiatehokkuuden parantaminen energiapolitiikka Tuotannon siirtyminen ulkomaille Tuotanto siirtyy ulkomaille Tuotantoteollisuuden väheneminen Suomessa Muut Alan kehitys osaamistarve muuttuu Työnmäärä työtä ammattimiehille Henkilösertifiointi ULKOMAISET YRITYKSET SUOMEN MARK- KINOILLA Maahanmuuttajien vaikutus Aliurakointi kasvaa Verkottuminen henkilökohtaisesti ei net. urakkapakon poistuminen Joustavuus ilmaston muutos Palkkataso 21