NOKIAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU 7 2014. Kaupungintalo, kh:n kokoushuone

NOKIAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU 7 2014 Kaupunginhallitus 17.3.2014 KOKOUSTIEDOT Aika 17.3.2014 klo 16.00 (17.25) 18.46 Paikka Kaupungintalo, kh:n kokoushuone PUHEENJOHTAJA Arja Laitinen

NOKIAN KAUPUNKI KOKOUSKUTSU 7 2014 Kaupunginhallitus 17.3.2014 KÄSITELTÄVÄT ASIAT ASIA N:O SIVU 97 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 98 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 4 99 KAUPUNGINVALTUUSTON 10.3.2014 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO 5 100 LAUSUNNON ANTAMINEN PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040:N MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI RAPORTISTA 11 101 LAUSUNNON ANTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNESUUNNITELMA 2040:N SUUNNITELMAVAIHTOEHTOJA JA NIIDEN VAIKUTUKSIA KOSKEVASTA RAPORTISTA 21 102 ETUOSTO-OIKEUDESTA PÄÄTTÄMINEN 31 103 RAKENTAMISEN POIKKEAMISLUPA / JAANA LIUTTUNEN 32 104 PÖYDÄLTÄ: ÄÄNESTYSALUEIDEN VAALILAUTAKUNTIEN JA LAITOSTEN VAALITOIMIKUNNAN ASETTAMINEN VUODEN 2014 EUROPARLAMENTTIVAALEJA VARTEN 33 105 ERON MYÖNTÄMINEN PASI HÄLLILLE JA UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA YHTEISTYÖKOMITEAAN 37 106 VAKINAISTEN VIRKOJEN / TOIMIEN TÄYTTÖLUVAT 38 107 KV PERUSSUOMALAISTEN VALTUUSTORYHMÄN VALTUUSTOALOITE OTAKANTAA.FI - VERKKOPALVELUN KÄYTTÖÖN OTTAMISEKSI 41 108 ILMOITUSASIAT 44 109 LAUTAKUNTIEN PÖYTÄKIRJOJA JA VIRANHALTIJAPÄÄTÖKSIÄ 46 PUHEENJOHTAJA Arja Laitinen

Kaupunginhallitus 17.3.2014 3 97 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kj: Päätös: Todetaan. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Kaupunginhallitus 17.3.2014 4 98 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT Kj: Päätös: Valitaan. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Piila Paalanen ja kaupunginhallituksen jäsen Kimmo Lamminsivu.

Kaupunginhallitus 17.3.2014 5 99 KAUPUNGINVALTUUSTON 10.3.2014 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄN- TÖÖNPANO Kj: Kh päättää todeta, että kaupunginvaltuuston päätökset 10.3.2014 ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä, ne eivät ylitä valtuuston toimivaltaa, eivätkä ole muuten lainvastaisia, joten ne voidaan panna täytäntöön seuraavasti: 22 NOKIAN KAUPUNGIN LAUSUNTO EHDOTUKSESTA KUNTARAKENNELAIN MUUTTAMISEKSI Ilmoitus valtiovarainministeriölle. 23 TAMPERE-PIRKKALAN LENTOASEMAN KAKKOS- TERMINAALIN KEHITTÄMINEN, MÄÄRÄRAHA NO- KIAN KAUPUNGIN MAKSUOSUUTEEN Ilmoitus Finavia Oyj:lle, hallintokeskukselle ja talouspalveluihin. 24 MÄÄRÄRAHAN VARAAMINEN JA VASTAUS HÄ- MEEN ELY-KESKUKSEN SELVITYSPYYNTÖÖN KOSKIEN TEHDASSAAREN PATOJEN KORJAUSTA Ilmoitus Hämeen ELY-keskukselle, tekniselle keskukselle ja talouspalveluihin. 25 NOKIAN VESIHUOLLON LIIKETOIMINNAN LUOVU- TUSSOPIMUS NOKIAN KAUPUNGIN JA NOKIAN VESI OY:N VÄLILLÄ Ilmoitus Nokian Vesi Oy:lle ja tekniselle keskukselle. Lainvoimaisuuden tarkistaminen Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Luovutussopimuksen allekirjoittaminen. 26 MÄÄRÄRAHAN VARAAMINEN NOKIAN VESI OY:N OSAKEMERKINTÄÄ VARTEN JA MÄÄRÄRAHAMUU- TOS KOSKIEN LIIKETOIMINTASIIRTOA

Kaupunginhallitus 17.3.2014 6 Ilmoitus Nokian Vesi Oy:lle ja talouspalveluihin. Lainvoimaisuuden tarkistaminen Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. 27 PERUSTURVALAUTAKUNNAN ESITYS KALUSTO- HANKINNOISTA JA LISÄMÄÄRÄRAHASTA VUODEN 2014 TALOUSARVIOON Ilmoitus perusturvakeskukselle ja talouspalveluihin. 28 MAANKÄYTTÖSOPIMUS / KIINTEISTÖ OY POUTUN- KULMA, KAUPPAKATU 6-8 Ilmoitus Kiinteistö Oy Poutunkulmalle ja tekniseen keskukseen päätöksen täytäntöönpanoa varten. 29 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1-19-5 KAUPPAKATU 6-8 Kuulutus hyväksymistä koskevasta päätöksestä. Ilmoitus tekniselle lautakunnalle, rakennus- ja ympäristölautakunnalle sekä Pirkanmaan ELY-keskukselle. Voimaantulokuulutus. Tieto voimaantulosta tekniselle keskukselle. 30 VIHREÄN VALTUUSTORYHMÄN VALTUUSTO- ALOITE HARMAAN TALOUDEN TORJUMISEKSI KAUPUNGIN RAKENNUSHANKKEISSA Merkitään. 31 SKP:N VALTUUSTORYHMÄN VALTUUSTOALOITE SOSIAALISEN ASUMISEN TURVAAMISEKSI Merkitään. 32 VALTUUTETTU HERKKU HERNESNIEMEN JA 31 MUUN VALTUUTETUN / VARAVALTUUTETUN AL- LEKIRJOITTAMA VALTUUSTOALOITE NS. TÄHDE- RUOKAILUKOKEILUN ALOITTAMISEKSI

Kaupunginhallitus 17.3.2014 7 Merkitään. 33 VALTUUTETTU EERO SALOSEN JA 10 MUUN VAL- TUUTETUN ALLEKIRJOITTAMA VALTUUSTO- ALOITE KOSKIEN TYÖMARKKINATUEN KUNTA- OSUUDEN KUSTANNUKSIA Merkitään. 34 MUUTOKSET VARAVALTUUTETTUIHIN / KUNNAL- LISVAALIT 2012 Luottamushenkilötietojen päivittäminen. 35 LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISLAIN VALMISTELURYHMÄN RA- PORTISTA Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle on lähetetty sähköisellä lomakkeella 11.3.2014. 36 SIURO-SEURAN TAKAUSHAKEMUS NAVETTA- HANKKEEN TILAPÄISRAHOITUKSEEN Ilmoitus Siuro-seuralle, talousjohtaja Pasi Virtaselle ja talouspalveluihin. Lainvoimaisuuden tarkistaminen Hämeenlinnan hallinto-oikeudesta. Takaussitoumuksen allekirjoittaminen. 37 VESIHUOLTOLAITOKSEN TASE-ERIEN MUUTOS Ilmoitus tekniselle keskukselle ja talouspalveluihin. 38 VALTUUTETTU MARJATTA AINASOJAN JA 19 MUUN VALTUUTETUN ALLEKIRJOITTAMA VAL- TUUSTOALOITE PÄÄTÖSTEN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOIMISEKSI Ilmoitus Marjatta Ainasojalle. Merkitään.

Kaupunginhallitus 17.3.2014 8 39 VALTUUTETTU MARJATTA AINASOJAN JA 23 MUUN VALTUUTETUN ALLEKIRJOITTAMA VAL- TUUSTOALOITE LAUTAKUNTIEN JÄSENTEN JA VALTUUTETTUJEN KUMMITOIMINNASTA Ilmoitus Marjatta Ainasojalle. Merkitään. 40 LUETTELO VALTUUSTOALOITTEISTA, JOITA EI OLE LOPULLISESTI KÄSITELTY Merkitään. 41 KUNTALAISALOITTEET Merkitään. 42 VALTUUTETTU SEPPO KALLION JA 17 MUUN VAL- TUUTETUN / VARAVALTUUTETUN ALLEKIRJOIT- TAMA VALTUUSTOALOITE TILAPÄISEN VALIOKUN- NAN ASETTAMISEKSI KOSKIEN TARKASTUSLAU- TAKUNNAN NAUTTIMAA LUOTTAMUSTA Ilmoitus tilapäiseen valiokuntaan valituille jäsenille ja tarkastuslautakunnalle. 43 VALTUUTETTU MIKKO VÄREEN JA 22 MUUN VAL- TUUSTOALOITE KOSKIEN HARMAAN TALOUDEN TORJUMISEKSI PYYDETTÄVIÄ TODISTUKSIA ULOSOTTOREKISTERISTÄ Aloite: Harmaa talous on aikakautemme syöpä, joka heikentää valtion ja kuntien verotuloja. Verojen maksaminen on edellytys hyvinvointiyhteiskunnalle. Veroja ei voida kuitenkaan korottaa loputtomiin rehellisen kansanosan kustannuksella. Tämän vuoksi Nokian kaupungin tulisi pyrkiä parhaalla mahdollisella tavalla estämään pimeiden palkkojen ja

Kaupunginhallitus 17.3.2014 9 yrittäjätulon maksaminen sekä kuittikauppa ja lyhyen elinkaaren yritysten käyttäminen kaupungin hankkeissa. Samalla on mahdollista ennakolta torjua kaupungille koituvia luottotappioita. Laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä 5 :ssä mainitaan todistukset, jotka tilaajan on kilpailutuksessa selvitettävä. Myöskään Rakenna ja remontoi reilusti -oppaassa ei ole mainintaa ulosotosta saatavista todistuksista. Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen esitän, että edellä mainitun lain todistusten lisäksi Nokian kaupunki pyytää kilpailutuksen voittaneelta yritykseltä ulosottoviraston todistuksen ulosottorekisteristä sekä yrityksestä, että hallituksen varsinaisista jäsenistä. Kilpailutuksen voittaneella tulisi olla velvollisuus toimittaa sama todistus myös aliurakoitsijoista ja näiden yhtiöiden hallitusten varsinaisista jäsenistä. Todistuksesta käy ilmi henkilön tai yrityksen ulosottohistoria kahdelta vuodelta. Tällä estetään osaltaan jo ennakolta mahdollisuus väärinkäytöksiin. Koska yritysten tulisi toimittaa nämä todistukset, on huomionarvoista, että tämä prosessi ei maksa kaupungille mitään. Toimenpiteet: Aloite lähetetään valmisteltavaksi hallintokeskukseen, jonka tulee pyytää aloitteesta Kuntien hankintapalvelut KuHa Oy:n ja kaupungin teknisen keskuksen lausunto. Ilmoitus aloitteen tekijöille. 44 VIHREÄN VALTUUSTORYHMÄN JA YHTEENSÄ 30 VALTUUTETUN VALTUUSTOALOITE KOSKIEN TOIMINTATERAPIAA KAUPUNGIN OMANA TOIMIN- TANA Aloite: Toimintaterapian tarve osana ennaltaehkäisevää työtä Nokialla Suuri osa lapsista hyötyy toimintaterapiasta kehityksen eri vaiheissa ja siten myös tarve toimintaterapialie on suuri. Sillä voidaan vaikuttaa moniin eri toimintakyvyn haasteisiin, kuten motoriikan ja hahmottamisen ongel-

Kaupunginhallitus 17.3.2014 10 miin sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen haasteisiin. Oikea-aikaisesti tapahtuvalla toimintaterapialla voidaan ennaltaehkäistä ja välttää laajempia toimintakyvyn ja elämän haasteita, kuten syrjäytymistä. Näin voidaan myös estää hoitokustannusten kasvua. Tällä hetkellä Nokia ostaa toimintaterapiapalvelut ulkopuoliselta toimijalta sekä erikoissairaanhoidosta. Useat lapset eivät pääse edes toimintaterapiatarpeen arviointiin puhumattakaan terapiasta. Toimintaterapiaan päätyvät vain lapset, joiden toimintakyvyn haasteet ovat suuret ja moninaiset. Lisäksi nämä lapset saattavat joutua odottamaan päätöstä parikin vuotta. Kovin niukkaa, kallista ja kankeaa palveluntarjontaa. Jo lyhyillä toimintaterapiajaksoilla voidaan tukea lapsen kehitystä ja saavuttaa paljon tulosta. Toimintaterapeuttien määrä kunnissa kasvaa jatkuvasti ja monissa pienissäkin kunnissa työskentelee jo toimintateraputteja esim. neuvolan puolella. Valtuutetun aloiteoikeutta käyttäen ehdotamme, että toimintaterapian mahdollistaminen kaupungin omana toimintana tutkittaisiin. Toimenpiteet: Aloite lähetetään valmisteltavaksi perusturvakeskukseen. Ilmoitus aloitteen tekijöille. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

Kaupunginhallitus 17.3.2014 11 Dno: KAN /120/2014 100 LAUSUNNON ANTAMINEN PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVA 2040:N MAANKÄYTTÖVAIHTOEHDOT JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI RAPORTIS- TA Pirkanmaan liitossa on valmisteilla Pirkanmaan maakuntakaava 2040. Alkuvaiheessa on laadittu erilaisia maankäyttövaihtoehtoja. Pirkanmaan liitto on pyytänyt kunnilta lausuntoa raportista, jossa esitellään maankäyttövaihtoehdot ja niiden vaikutusarviointi. Kuntia pyydetään esittämään lausunnossa kantansa seuraaviin kysymyksiin: - Mikä vaihtoehdoista tuottaa kuntanne / seutunne näkökulmasta ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeinotoiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta ja millä perusteella? - Mitkä ovat keskeisimmät eri vaihtoehdoista syntyvät tavoitteet ja johtopäätelmät, jotka tulee jatkosuunnittelussa ottaa huomioon? - Minkä vaihtoehdon toteuttamiseen kuntanne / seutunne voimavarat parhaiten riittävät? Koko Pirkanmaata koskevissa maankäyttövaihtoehdoissa on esitelty neljä erilaista liikennejärjestelmän ja maankäytön kokonaisuutta. Kaikista neljästä maankäyttövaihtoehdosta on laadittu erikseen Tampereen ydinkaupunkiseutua koskeva tarkempi tarkastelu, jossa käsitellään yhdyskuntarakenteen keskeisiä kysymyksiä. Vaikutuksia on arvioitu seuraavista näkökulmista: - Liikennejärjestelmä kilpailukykytekijänä - Liikennepalvelujen taloudellinen toteutus ja infrarakenteen hyödyntäminen - Joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen - Elinkeinoelämän toimintaedellytykset - Työpaikka-alueiden erikoistuminen - Seutujen ominaispiirteet ja vahvuuksien tukeminen - Rakentamisen tiiveys ja laajuus - Asuin- ja työpaikka-alueiden tasapainoinen sijoittuminen - Palveluiden saavutettavuus - Asuinympäristön ominaisuudet ja laatu - Viherverkon säilyminen - Vesihuollon järjestäminen - Asumisen ja toimitilojen tilatarve - Riskianalyysi

Kaupunginhallitus 17.3.2014 12 Yleispiirteiset maankäyttövaihtoehdot ovat yhdyskuntarakenteellisia vertailumalleja, eivät kaavaluonnosvaihtoehtoja. Tavoitteena on, että vaihtoehtotarkastelun avulla voidaan linjata maakuntakaavan perusrakenne ja täsmentää kaavatyön tavoitteita. Saadun palautteen pohjalta Pirkanmaan maakuntavaltuusto päättää kevätkokouksessaan 2014 perusratkaisut, joiden mukaisesti maakuntakaavaluonnosta lähdetään laatimaan. Neljä arvioinnissa käytettyä vaihtoehtomallia ovat: - Aurinko 1: Ydinkaupunkiseutua ja seutukeskuksia korostava keskittävä ja tiivistävä malli - Aurinko 2: Ydinkaupunkiseutua ja eteläistä kasvusuuntaa painottava keskittävä malli - Planeetat: Asemanseutuja ja ydinkaupunkiseutua painottava raideliikennemalli - Tähdet: Seutu- ja paikalliskeskusten merkitystä korostava keskittävä monikeskusmalli Kaikille vaihtoehdoille yhtenäiset ominaisuudet: - Maakuntakaavan pohjaksi on laadittu väestösuunnite, jonka mukaan Pirkanmaan väestön määrä vuonna 2040 on 615 000, joka on suurempi kuin Tilastokeskuksen ennusteen mukainen 576 000 asukkaan kokonaismäärä. Maankäyttövaihtoehtojen mitoituksen lähtökohtana oli varautuminen koko Pirkanmaan alueella noin 118 000 asukkaan kasvuun. Mitoitus on kaikissa vaihtoehdoissa sama, jotta vaihtoehdot ovat keskenään vertailukelpoisia. Vaihtoehtojen avulla pyrittiin tutkimaan mahdollisimman kattavasti erilaisia mahdollisuuksia suunnata kasvua. - Tukeudutaan pääosin nykyisiin ja/tai tulevaisuudessa parannettaviin pääliikenneyhteyksiin. Uusista väylistä valtatie 3:n oikaisu Lempäälä Pirkkala, valtatie 3 Ylöjärvi-Hämeenkyrö ja Hämeenkyrön ohitus sekä Tampereen läntinen ratayhteys toteutetaan kaikissa vaihtoehdoissa. Tampereen eteläpuoleinen 2-kehä sisältyy myös kaikkiin vaihtoehtoihin, mutta sen linjauksesta on esitetty erilaisia vaihtoehtoja. - Työn pohjana toimii nykyisen voimassa olevan maakuntakaavan viherverkko. Maankäyttövaihtoehtojen vaikutuksia on arvioitu suhteessa tähän verkkoon. - Nykyiseen palvelutasoon perustava palvelukeskusverkkoluokitus on kaikissa vaihtoehdoissa sama. Pal-

Kaupunginhallitus 17.3.2014 13 veluverkkoluokituksen kriteereinä on käytetty nykyistä palvelutasoa ja yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän (YKR) taajamaluokitusta. Jokaisessa vaihtoehdossa on esitetty erilaisia painotuksia aluekehittämisessä, mikä voi johtaa keskusten suhteiden muutoksiin. Aurinko 1 -vaihtoehdossa ydinkaupunkiseudun korostuva rooli edellyttää muita vaihtoehtoja tiiviimmän kaupunkirakenteen muodostamista. Erityisesti Tampereen alakeskusten merkitys asioinnin ja palvelujen paikkoina korostuu. Maakunnan väestönkasvusta Tampereen ydinkaupunkiseudulla on 94 %, eli asumisen ja työpaikka-alueiden kasvu painottaa Tampereen kaupunkiseudun merkitystä. Kehittämisperiaate nojautuu vahvasti Tampereen imun hyödyntämiseen. Vaihtoehto korostaa ydinkaupunkiseudun merkitystä Pirkanmaan kehityksen moottorina, jossa korkea osaaminen, luova ympäristö, saavutettavuus joukkoliikenteellä, palvelujen vahvistaminen sekä laadukas asuin- ja elinympäristö mahdollistavat kumuloituvan kasvun. Maankäytön kehittämisen ideana on tiiviin ydinkaupunkiseudun kaupunkirakenteen muodostaminen, joka mahdollistaa tehokkaan joukkoliikenteen kehittämisen, monipuoliset lähipalvelut ja vetovoimaisten asuin- ja työpaikka-alueiden muodostamisen. Tampereen ydinkaupunkiseudun ulkopuolella kasvu (6 %) keskittyy alueen suurimpiin keskuksiin Valkeakoskelle, Sastamalaan, Mänttä-Vilppulaan ja Ikaalisiin, jotka toimivat alueidensa vahvoina palvelukeskittyminä. Aluekehityksen painopiste on Tampereen keskustassa, kunta- ja alakeskuksissa sekä läntisessä ja itäisessä aluekeskittymässä. Tampereen ydinkeskusta ja Kaleva täydennysrakentuvat, ja keskusta laajenee etelään, kun järjestelyratapihan alue, Nekala ja Hatanpään nykyinen yritysalue tulevat uudiskäyttöön. Järjestelyratapihan siirto luo kehitysedellytykset etelän suuntaan. Lännessä aluekeskuksena Lielahti kokoaa yhdessä Santalahden kanssa ympärilleen täydentyvät Lentävänniemen ja voimakkaasti kasvaneen Siivikkalan alueet hyvän joukkoliikenteen avulla. Idässä Hankkioon muodostuu uusi iso aluekeskus, johon Linnainmaa, Niihama, Lamminrahka ja Ojala tukeutuvat joukkoliikenteen yhteyksillä. Mm. Kaupin kampus, lentokentän ja etelään rakentuvan ns. Puskiaisten oikaisutien ympäristö, sekä maantien 130 tienoo ovat kasvavia työpaikka-alueita. Aurinko 2 -vaihtoehdossa Helsinki Hämeenlinna Tampere - vyöhykkeen (HHT-vyöhyke) potentiaalin hyödyntäminen helpottaa ydinkaupunkiseudun kasvupainetta. Ydinkaupunkiseutu ja eteläi-

Kaupunginhallitus 17.3.2014 14 nen Pirkanmaa muodostavat dynaamisen palvelu- ja pendelöintivyöhykkeen. Pääosa väestönkasvusta sijoittuu ydinkaupunkiseudulle ja pääradan varren asemanseuduille Toijalaan ja Viialaan (94 %). Lisäksi Hämeenkyrön ja Oriveden merkitys aluerakenteessa vahvistuu. HHT-vaihtoehdon mukaisen kehityksen taustalla ovat yhtäältä työvoiman kysynnän kasvu HHT-vyöhykkeen kaikissa keskuksissa, hinnaltaan ja laadultaan erilaiset asumismahdollisuudet vyöhykkeen eri osissa sekä pitkillekin työ- ja asiointimatkoille edellytyksiä luovat nopeat liikenneyhteydet (rata ja moottoritie). Alueen sisäiset ja ulkopuoliset markkinat kasvavat, uusia työpaikkoja syntyy osaavan työvoiman, toimintaedellytysten ja vetovoimaisen ympäristön johdosta. Vaihtoehto pohjautuu ydinkaupunkiseudun voimakkaaseen kehittämiseen sekä Helsinki-Hämeenlinna-Tampere - kehityskäytävän tuomien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja kehittämiseen, jossa eteläosien asemanseutujen ja liikenteen solmukohtien merkitys korostuu asumisen ja työpaikkojen alueina. Aluekehityksen painopiste on kunta- ja alakeskuksissa, Tampereen keskustassa sekä siitä etelään, aina Lempäälän keskustaan asti. Tampereen ydinkeskusta täydennysrakentuu voimakkaasti. Lakalaivasta ja Sääksjärvestä rakentuu uusia alakeskuksia, Sääksjärvelle tulee myös liikenteen terminaali. Tampereen keskustan eteläpuolelle sijoittuu uusi henkilöliikenteen asema, ns. Tampereen Pasila. Nauhataajama Lempäälässä täydentyy tehokkaammalla rakentamisella. 2-kehä jatkuu Kangasalan Lentolaan, jolloin Kaukajärven kaakkoispuolelle rakentuu Saarenmaan alue. Yhdessä Hervannan ja Vuoreksen kehittämisvyöhykkeen kanssa syntyy kaakkoinen kehittämisvyöhyke. Lännessä 2-kehä jatkuu lentoasemalle, jonne tulee myös uusi henkilöjunaliikenteen asema. Läntineneteläinen työpaikka-alueiden ketju hyödyntää logistista sijaintia: Ylöjärven Elovainio, Kolmenkulma, 2-kehä, Lempäälän taajaman länsiosat, uusi järjestelyratapiha ja Puskiaisten oikaisutien työpaikka-alue muodostavat vahvan, hyviin liikenneyhteyksiin tukeutuvan työpaikka-aluevyöhykkeen. Planeetat vaihtoehto on selkeimmin raideliikenteen ehdoilla toimiva malli. Ydinkaupunkiseudun uusina alakeskuksina kehitetään tehokkaasti rakennettuja, raideliikenteeseen tukeutuvia asemanseutuja. Väestönkasvusta 90 % sijoittuu ydinkaupunkiseudulle ja 10 % olemassa oleville ja uusille ratakäytävien asemanseuduille kuten Sastamalaan, Parkanoon, Viialaan, Toijalaan, Orivedelle ja Mänttä- Vilppulaan. Vaihtoehdossa on otettu huomioon Pirkanmaan sijainti

Kaupunginhallitus 17.3.2014 15 pohjoisten luonnonvara-alueiden ja rannikon satamien välillä, vahva teollinen osaaminen ja valmiina oleva infrastruktuuri eli tuotantolaitokset ja yhteydet. Nämä houkuttelevat uudenlaista jalostus- ja logistiikkatoimintaa Tampereen kaupunkiseudun lisäksi Kokemäenjokivarren, HHT-vyöhykkeen, Mänttä-Vilppulan, Oriveden ja Parkanon seuduille. Elinkeinot vahvistuvat etenkin liikennevirtojen sekä liikenteellisen ja logistisen sijainnin hyödyntämisen kautta. Isot kuljetusvirrat korostavat etenkin ratayhteyksien merkitystä. Olemassa olevaan säteittäiseen raideverkkoon perustuva vaihtoehto pohjautuu kasvun ohjaamiseen Tampereen ydinkaupunkiin kytkeytyvien rautateiden asemien ja seisakkeiden ympäristöön, jotka muodostavat helminauhamaisen ala- ja paikalliskeskusverkon. Lähtökohtana on, että aluerakennetta kehittäessä hyödynnetään mahdollisimman paljon olemassa olevaa ja kehitettävää raideinfrastruktuuria. Aluekehityksen painopiste on Tampereen etelään laajentuneen keskustan lisäksi asemataajamissa. Järjestelyratapihan alue otetaan uudelleenkäyttöön, mutta ei yhtä tiiviisti kuin Aurinkovaihtoehdoissa. Lähijunaliikenne voimistaa sekä nykyisiä että uusia asemia: Ylöjärven keskusta ja Siltatie, Nokian keskusta ja Harjuniitty sekä Lempäälän nauhataajaman useat asemanseudut. Sääksjärvi ja Lakalaiva ovat uusia, rataan tukeutuvia alakeskuksia. Hankkioon ja Ruutanaan rakennetaan Jyväskylän radan uudet asemataajamat, mutta idässä alakeskuksena säilyy Linnanmaa. Työpaikka-alueina kehitetään ja laajennetaan nykyisiä alueita. Tähdet -vaihtoehdossa kasvu suuntautuu keskittäviä malleja enemmän ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle. Ydinkaupunkiseutua täydennetään olemassa olevaan yhdyskunta- ja palvelurakenteeseen perustuen ja nykyisiä keskuksia vahvistaen sekä pohjoisosan uusilla esikaupunkialueilla. Kasvua on ydinkaupunkiseudun ulkopuolella muita malleja enemmän, ja 14 % väestönkasvusta sijoittuu ydinkaupunkiseudun ulkopuolelle paikalliskeskusten tiivistyviin taajamiin ja keskuksiin. Ydinkaupunkiseudun kasvuosuus on 86 % koko Pirkanmaan kasvuluvusta. Vaihtoehdon aluerakenneperiaatteena ovat keskusten palvelurakenteen ja keskusten omavaraisuuden turvaaminen. Nykyinen alueellistunut elinkeinorakenne säilyy ja vahvistuu. Sen uusiutumiskykyä tuetaan turvaamalla tutkimus- ja kehitystyö myös kaupunkiseudun ulkopuolisissa kaupungeissa. Negatiivinen väestönkasvu kääntyy nousuun kauempana Tamperettakin sijaitsevissa keskuksissa kasvavan työpaikkatarjonnan sekä pienimittakaavaisempaa asuinympäristöä etsivien etätyöläisten ja osa-aikaisesti kaupunkiseudulle pendelöivien asukkaiden myötä. Osalla asukkailla on kakkosasunto kaupunkiseudulla. Vaihtoehdolla tutkitaan ny-

Kaupunginhallitus 17.3.2014 16 kyisten keskusten kehittämistä sekä keskusverkon kehittämisedellytyksiä siten, että suurimpia keskuksia tiivistetään ja vahvistetaan. Aluekehityksen painopisteet ovat monikeskusmallin mukaisesti nykyisissä täydentyvissä kuntakeskuksissa sekä uusilla esikaupunkialueilla. 2-kehä rakennetaan 9-tielle asti, jolloin erityisesti Kangasalan nauhataajama Saarenmaan alueella täydennettynä nousee kehittämisvyöhykkeeksi. Merkittävä uusi avaus on Nurmi-Sorila- Hirviniemi, joka jatkaa 2-kehän kehittämisvyöhykettä pohjoiseen. Linnainmaa säilyy vahvana aluekeskuksena, mutta tarvitaan myös uusi aluekeskus Nurmiin. Hankkiota ei kehitetä asuinalueena. Työpaikka-alueina kehitetään ensisijaisesti nykyisiä alueita. Kaupunginarkkitehti Asko Riihimäki: Pirkanmaan kehitys ja kasvu ovat jo kauan painottuneet Tampereen seudulle. Jotta seudun kilpailukyky Suomen muiden kasvukeskusten joukossa saadaan säilytettyä, ei tämän kehityksen suuntaa ole perusteltua pyrkiä muuttamaan ohjaamalla tietoisesti kasvua Tampereen seudun ulkopuolelle muualle maakuntaan. Sen takia Palneetat-vaihtoehto ja Tähdet-vaihtoehto ovat väestökehityksen suuntautumisen suhteen epärealistisia. Jos maakunnan väestönkasvusta 10 14 % suuntautuisi Tampereen kaupunkiseudun ulkopuolelle vuoteen 2040 mennessä, ja jos se painottuisi esimerkiksi viiteen ulkopuoliseen aluekehityksen painopistealueeseen, täytyisi jokaisen viiden alueen kasvun olla keskimäärin 90 145 asukasta joka vuosi koko 26 vuoden mittaisen suunnitelmakauden ajan. Helsinki Hämeenlinna Tampere vyöhykkeen luontainen muodostuminen tukee Etelä-Pirkanmaan kehitystä ilman, että kasvua tarvitsisi erityisesti ohjata siihen suuntaan. Pirkanmaan kehityksen painopisteen tulee säilyä Tampereen kaupunkiseudulla, eikä siirtyä maakunnan etelärajalle mahdollisimman lähelle Hämeenlinnaa ja Helsinkiä. Tietenkin on tärkeää, että kaikki yhteydet Helsinki Hämeenlinna Tampere - vyöhykkeellä toimivat mahdollisimman sujuvasti. Tampereen kaupunkiseudun kunnat laativat vuonna 2010 kunnissa hyväksytyn seudullisen rakennesuunnitelman, jonka aikatähtäys ulottui vuoteen 2030. Valmistelutyöryhmässä olivat mukana myös Pirkanmaan liitto ja Pirkanmaan ELY-keskus. Rakennesuunnitelman yhtenä olennaisena tavoitteena oli osoittaa maakuntakaavan suunnittelutyötä varten seudun kehityksen yhteisesti sovitut pyrkimykset. Yhdyskuntakehityksen kasvun tavoitteet, joiden pohjalta

Kaupunginhallitus 17.3.2014 17 rakennesuunnitelma laadittiin, ovat edelleen voimassa. Nämä yleistavoitteet olivat seuraavat: 1. Väestön kasvuun varaudutaan. 2. Yhdyskuntarakennetta tiivistetään. 3. Keskustoja kehitetään. 4. Asuntotuotannon monipuolisuutta lisätään. 5. Elinkeinoelämän kasvua tuetaan. 6. Liikkumisen tapoja uudistetaan. 7. Palvelujen saatavuutta yli kuntarajojen parannetaan. Lisäksi rakennesuunnitelmassa kaikkia yleistavoitteita määriteltiin yksityiskohtaisemmin mainitsemalla esimerkiksi raideliikenteen kehittäminen ja kasvun ohjaaminen keskustoihin ja joukkoliikennevyöhykkeille. Samanaikaisesti maakuntakaavan vaihtoehtoarvioinnin kanssa on käynnissä Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelman päivitys, jossa otetaan huomioon seudun kasvun ohjaaminen vuoteen 2040 saakka. Tämän päivityksen on tarkoitus valmistua vuoden 2014 aikana. Niinpä se on hyvin hyödynnettävissä maakuntakaavaa laadittaessa, koska maakuntakaava ehtii luonnosvaiheeseen aikaisintaan syksyllä 2014. Rakennesuunnitelman päivitys on myös syytä ottaa huomioon maakuntakaavassa, koska se edustaa kuntien yhteistä seudullista näkemystä. Vaikka valtion ja Tampereen seudun kuntien välisen MALaiesopimuksen nykyinen voimassaoloaika ulottuu vain vuoden 2015 loppuun saakka, siinä on kuitenkin paljon kohtia, jotka perustuvat seudun rakennesuunnitelmaan, ja jotka on aiheellista ottaa lähtökohtina huomioon uutta maakuntakaavaa valmisteltaessa. Tällaisia kohtia ovat mm. raideliikenteen kehittäminen ja siihen liittyen uusien asemanseutujen suunnittelun käynnistäminen. Esimerkiksi Nokialla on ryhdytty nopeasti toimiin rakennesuunnitelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Rautatien varteen sijoittuvien kahden tärkeimmän väestönkasvukohteen, Harjuniityn ja keskustan, uudet yleiskaavat on laadittu, ja Harjuniittyyn ajatellun uuden junapysäkkipaikan ja sen edellyttämän liityntäpysäköintialueen maat on hankittu kaupungin omistukseen. Nokian kannalta katsoen vertailuvaihtoehdot eivät poikkea kovin oleellisesti toisistaan, mutta eniten nykyisten kehitystavoitteiden mukainen sekä väestökehityksen että liikennejärjestelmän osalta on Aurinko 1-vaihtoehto. Kaikissa vaihtoehdoissa uusien / merkittävästi kehitettävien työpaikka-alueiden merkinnät noudattavat jokseenkin tarkasti Tampe-

Kaupunginhallitus 17.3.2014 18 reen kaupunkiseudun rakennesuunnitelma 2030:n aluerajauksia lukuun ottamatta yhtä aluetta, eli Kolmenkulmaa, joka esitetään jokaisessa vaihtoehdossa kooltaan vain noin kolmasosana rakennesuunnitelmakarttaan verrattuna. Tällainen merkintätapa synnyttää aiheettomasti väärän mielikuvan Kolmenkulman alueen mahdollisuuksista sekä vaihtoehtojen laadinnan tavoitteista. Sen takia merkintä on syytä korjata vaihtoehtojen vertailuraporttiin Kolmenkulman osalta laajuudeltaan muiden työpaikka-alueiden tapaan kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaiseksi. Kolmenkulman alueella kaikilla kolmella kaupungilla, Ylöjärvellä, Tampereella ja Nokialla, ovat voimassa oikeusvaikutteiset yleiskaavat, ja suuria osia alueesta on asemakaavoitettu ja osittain rakennettukin. Tampereen kaupunkiseudun elinkeinoelämän kehitysedellytysten kannalta on tärkeää, että jo tässä vertailuraportissa, mutta varsinkin maakuntakaavassa Kolmenkulma osoitetaan todellisen kokonsa mukaisena. Läntisen ratayhteyden yhdysrata pohjoiseen, eli niin kutsuttu oikorata, on merkitty kaikkiin vertailuvaihtoehtoihin, vaikka vuonna 2013 laadittu Pirkanmaan rataverkon kehittämisen liikenteellinen tarveselvitys hyvin selvästi osoitti, ettei tuon ratayhteyden rakentaminen ole ratakapasiteetin riittävyyden kannalta tarpeellista eikä kannattavaa. Viinikan järjestelyratapihan siirto on jätetty yhdestä vertailuvaihtoehdosta pois, vaikka sen siirto on perusteltua jo pelkästään turvallisuussyistäkin. Järjestelyratapihan siirto ja yhdysrata pohjoiseen on kytketty ikään kuin toisistaan riippuvaisiksi kohteiksi, vaikka ne eivät sitä todellisuudessa ole. Järjestelyratapihan siirtoa oli suunniteltu jo monia vuosia ennen kuin esitettiin ajatus pohjoisesta tavaraliikenteen ratayhteydestä. Mikään vertailuvaihtoehto ei edellytä pohjoisen ratayhteyden rakentamista. Kun lisäksi liikenteellinen tarveselvitys osoitti sen jokseenkin tarpeettomaksi, olisi pohjoinen ratayhteys maakuntakaavan jatkovalmistelussa syytä jättää kokonaan pois suunnitelmasta, ja tutkia läntisenä ratayhteytenä vain järjestelyratapihan siirtoa sekä lentokentän rautatieyhteyttä. Nokian kannalta katsoen pohjoinen ratayhteys aiheuttaisi valtatie 3:n länsipuolelle sijoittuessaan suurta haittaa ympäristöarvoille ja yhdyskuntakehitykselle. Pitkäniemen alue kuuluu Museoviraston laatimaan luetteloon valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Sille alueelle ei ympäristöä pilaamatta voida sijoittaa uutta rautatietä, joka suunnitelmateknisistä syistä jouduttaisiin vielä rakentamaan huomattavan paljon nykyistä maanpintaa korkeammalle. Pirkanmaalla, ja erityisesti Tampereen seudulla, on lähivuosikymmeninä tavoitteena toteuttaa useita raideliikenteen kehittämiskohteita. Niistä tärkeimpiä ovat raitiovaunuliikenteen sekä paikallis-

Kaupunginhallitus 17.3.2014 19 junaliikenteen aloittaminen ja tavarajunien järjestelyratapihan siirto. Ne kaikki edellyttävät suuria investointeja, joista varsinkin kaksi viimeksi mainittua ovat täysin valtion rahoituksen varassa, ja kilpailevat rahoituskohteina koko valtakunnan kaikkien muiden suurten liikenneinvestointien kanssa. Tältäkin kannalta katsoen uusi pohjoinen yhdysrata olisi epärealistinen hanke merkittäväksi vuoteen 2040 tähtäävään maakuntakaavaan. Maakuntakaavoitus on jatkuva prosessi, joka ei pysähdy nyt tekeillä olevan maakuntakaavan vahvistuessa. Jos uudelle pohjoiselle yhdysradalle joskus ilmenee todellista tarvetta, on se mahdollista silloin ottaa huomioon tulevien vuosikymmenten aikana maakuntakaavoituksessa. Ratalinjan merkitsemistä nyt tehtävään maakuntakaavaan on perusteltu sillä, että olisi syytä säilyttää rakentamisesta vapaa aluevaraus tai maastokäytävä tulevaisuuden mahdollista rautatietarvetta varten. Perustelu on huono, koska vapaata maastokäytävää ei ole nytkään enää olemassa, jos sitä yritetään sovittaa nykyisen yhdyskuntarakenteen läpi. Jos ratayhteys joskus vuosikymmenten päästä tulevaisuudessa välttämättä tarvitaan, sille voidaan suunnitella reitti ja raivata tilaa silloin samalla tavoin kuin nytkin. Olisi kohtuutonta asettaa maakuntakaavassa epärealistisella rautatiehankkeella vuosikymmeniä kestäviä rajoitteita kaupunkiseudun keskeisten alueiden kehittämiselle. Jos paikallisjunaliikenne tulevaisuudessa ulotetaan Sastamalaan saakka, on Nokialla Siuron kohdalla syytä varautua seisakkeen rakentamiseen Planeetat-vaihtoehdon mukaisesti. Lausuntopyynnössä esitettyihin kolmeen kysymykseen voidaan vastauksena todeta seuraavaa: - Nokian näkökulmasta katsoen ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeinotoiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta tuottaa vaihtoehto Aurinko 1. Koko seudun kannalta se ei kuitenkaan ole kaikilta osiltaan paras vaihtoehto, vaan maakuntakaavaluonnokseen on koottava muista vaihtoehdoista seudun muiden kuntien osalta niiden kannalta soveltuvimmat ratkaisut. Perusteluna on kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukainen kehitys. - Pirkanmaan kehityksen painopisteen tulee vahvasti säilyä Tampereen seudulla, koska kasvun muunlainen ohjaaminen voisi heikentää kilpailukykyä valtakunnanosakeskuksena. Uusi pohjoinen ratayhteys on syytä jättää kokonaan pois maakuntakaavasta, koska se on epärealistinen hanke kaavan suunnitelmakaudella ja haittaa järkevää yhdyskuntarakentamista.

Kaupunginhallitus 17.3.2014 20 - Nokian kaupungin voimavarat riittävät parhaiten Aurinko 1-vaihtoehdon toteuttamiseen, mutta kovin suurta eroa vaihtoehtojen välillä ei Nokian kannalta katsoen ole../. Liitteet: Pirkanmaan maankäyttövaihtoehdot ja vaikutusten arviointi raportti sekä raportin tiivistelmä. Liitteiden grafiikan laatua on alennettu tiedostokoon pienentämisen takia. Tarkempilaatuiset asiakirjat ovat kaupunginhallituksen jäsenille ladattavissa Satamassa kaupunginhallituksen työtilassa. Kj: Kh päättää lausuntonaan Pirkanmaan liitolle esittää edellä asiaselostuksessa olevan, kaupunginarkkitehdin laatiman kannanoton. Päätös: Kokouksen aluksi kaupunginhallitus kuuli kutsuttuna asiantuntijana kaupunginarkkitehti Asko Riihimäkeä. Hän esitteli asiaa ja vastasi kaupunginhallituksen jäsenten esittämiin kysymyksiin. Riihimäki oli kokouksessa läsnä tämän ja :n 101 esittelyn ajan kello 16.00 16.50. Asiasta käydyn keskustelun kuluessa kaupunginjohtaja Eero Väätäinen teki seuraavan muutoksen päätösehdotukseensa: Edellä olevan vastauksen ensimmäinen ranskalainen viiva tulisi muuttaa seuraavaan muotoon: Nokian näkökulmasta katsoen ympäristön kannalta kestävintä ja elinkeinotoiminnan kannalta kilpailukykyisintä yhdyskuntarakennetta tuottaa vaihtoehto Aurinko 1. Koko seudun kannalta se (Aurinko 1) ei kuitenkaan ole kaikilta osin paras vaihtoehto, vaan maakuntakaavaluonnokseen on koottava muista vaihtoehdoista soveltuvimmat ratkaisut, mm. lähijunaliikenteen kannalta. Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti hyväksyä kaupunginjohtajan päätösehdotuksen edellä olevalla muutoksella varustettuna.

Kaupunginhallitus 17.3.2014 21 Dno: KAN /256/2014 101 LAUSUNNON ANTAMINEN TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNE- SUUNNITELMA 2040:N SUUNNITELMAVAIHTOEHTOJA JA NIIDEN VAIKU- TUKSIA KOSKEVASTA RAPORTISTA Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä on lähettänyt seudun kuntiin seuraavan lausuntopyynnön: RAKENNESUUNNITELMAN 2040 VÄLIRAPORTTI Rakennesuunnitelma on kaupunkiseudun kuntien yhteinen väline seudullisen maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnittelussa. Seutuhallitus käynnisti kokouksessaan 29.5.2013 rakennesuunnitelman 2030 uudistamisen, jolla tavoitellaan erityisesti kaupunkiseudun kokonaisedun huomioimista ja voimavarojen tarkoituksenmukaista käyttöä yhdyskuntarakenteen kehittämisessä. Rakennesuunnitelman tavoitteiden pohjalta on laadittu kaksi vaihtoehtoista suunnitelmavaihtoehtoa, ydinmalli ja nauhamalli, ja niiden vaikutustenarviointi. Seutuhallitus lähettää suunnitelmavaihtoehdot sisältävän väliraportin kuntiin ja sidosryhmille lausuttavaksi 24.3.2014 mennessä. Lausunnossa tulee huomioida, että vaihtoehdot ja niiden sisältämä ratkaisut eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan lopullisen linjaratkaisun elementit kootaan lausuntojen pohjalta. Lausunnonannon tueksi esitämme seuraavat näkökulmat ja kysymykset: Väestön kasvu - Mitä toimia väestönkasvun vaikutusten hallinta edellyttää? - Mitkä ovat kaupunkiseudun kasvun suunnat? Yhdyskuntataloudellisuus - Miten uutta maankäyttöä tulee painottaa nykyisen infran hyödyntämisen (ydinmalli) ja uusinvestointeja edellyttävän vaihtoehdon (nauhamalli) välillä? Joukkoliikennejärjestelmä ja kytkeytyminen maankäyttöön - Millainen joukkoliikenneratkaisu tuottaa tehokkaimmin tavoiteltavia kulkutapamuutoksia? Palveluverkon periaatteet - Millainen palveluverkko turvaa palvelujen taloudelliset järjestämismahdollisuudet ja palvelujen saavutettavuuden: vahvat alue-

Kaupunginhallitus 17.3.2014 22 keskukset (ydinmalli) vai laajempi lähipalvelukeskusverkko (nauhamalli)? Elinkeinoelämän kehittyminen - Onko vaihtoehdoissa huomioitu riittävästi uusien yritysalueiden ja keskustahakuisen yritystoiminnan kehittyminen? Seudullisesti merkittävät hankkeet - Miten arvioitte seuraavien seudullisesti merkittävien hankkeiden tarpeita, toteutusmahdollisuuksia ja -aikajännettä: järjestelyratapihan siirto, kehä 2, Puskiaisten oikaisu, läntinen ratayhteys ja lentokentän alueen kehittäminen? Yhteys maakuntakaavan 2040 valmisteluun - Miten rakennesuunnitelman 2040 vaihtoehtojen ja maakuntakaavan 2040 vaihtoehtojen yhtenevyys ja toteutuskelpoisuus turvataan? Väliraportissa tutkitaan kahta suunnitelmavaihtoehtoa ja arvioidaan niiden kaupunkiseudullisia vaikutuksia. Vaihtoehdoilla kuvataan eroja liittyen kasvun suuntiin sekä liikennejärjestelmän, maankäytön ja palveluverkon yhteensovittamiseen. Vaihtoehtojen erot liittyvät erityisesti väestönkasvun kohdentumiseen ja siitä johtuviin vaikutuksiin. Tiivis ja keskittävä -malli painottaa kaupunkiseudun ydintä ja ympäröiviä keskuksia. Nykyisten keskustojen ja aluekeskusten rooli monipuolisina asumisen, palveluiden ja liikkumisen solmuina korostuu. Vaihtoehto hyödyntää tehokkaasti nykyistä yhdyskuntarakennetta ja infrastruktuuria. Seudulliset investoinnit voidaan minimoida ja saavuttaa yhteiskunnallisia säästöjä. Nauha ja laajentava -mallissa nykyiset keskukset eivät muutu yhtä merkittävästi, vaan yhdyskuntarakenne sekä täyttyy että laajenee. Kasvualueita on enemmän, jolloin asuin- ja työpaikka-alueet erottuvat selvemmin toisistaan. Lähipalvelukeskusten verkko on laajempi. Merkittävä osa investointitarpeista kohdentuu uusien alueiden ja niihin liittyvien liikenneyhteyksien toteuttamiseen. Laajennus-alueet on kytketty joukkoliikenteeseen. Molemmissa vaihtoehdoissa on vahva joukkoliikenne, jossa lähijunan, kaupunkiraitiotien ja bussien kokonaisuus muodostuu hieman eri tavoin ja eri vaiheistuksin, erityisesti idän suunnassa.

Kaupunginhallitus 17.3.2014 23 Rakennesuunnitelman laadinnan peruslähtökohdat eivät ole muuttuneet aikaisempaan verrattuna, vaan tavoitteet pohjautuvat kuntien valtuustojen vuonna 2010 hyväksymään tavoitekokonaisuuteen, joka kuvaa, millaista kaupunkiseutua haluamme rakentaa. Niitä tavoitteita ovat seuraavat: 1. Varaudumme väestön kasvuun. 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta. 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia. 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta. 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua. 6. Uudistamme liikkumisen tapoja. 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta. 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta. 9. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia. Seutuhallitus on täsmentänyt edellä mainittujen tavoitteiden perusteluja 27.11.2013 seuraavasti: 1. Varaudumme väestön kasvuun Kaupunkiseudun väestö kasvaa syntyvyyden, muuttoliikkeen ja asukkaiden elin-iän kasvun myötä. Alue on vetovoimainen, ja kasvun ennakointi on maankäytön keskeisiä kysymyksiä mm. kuntatalouden kannalta. Väestönkasvu turvaa myös uutta työvoima yrityksille ja julkiselle sektorille väestön eläköityessä. Kasvun kautta taloudellinen huoltosuhde pysyy kestävänä. Rakennesuunnitelma mitoitetaan noin 4100 hengen vuosittaiselle kasvulle, mikä tarkoittaa 115000 hengen väestönkasvua vuoden 2013 alusta ja kokonaisväestöä 480 000 vuoteen 2040 mennessä. Kasvu vastaa nykytilaa ja maakuntakaavan laadinnan väestötavoitetta. Kyseessä on varautuminen, jonka tarkoituksena on varmistaa hallittu ja suunnitelmallinen kasvu. Rakennesuunnitelman uudistamisessa kasvu ohjataan seudun kokonaisedun kannalta tarkoituksenmukaisesti huomioiden alueiden ominaisuudet, sijainti kaupunkirakenteessa sekä joukkoliikenneverkko ja sen kehittymisedellytykset. 2. Tiivistämme yhdyskuntarakennetta Kaupunkiseudun taloudellinen ja toiminnallinen kilpailukyky perustuu eheään yhdyskuntarakenteeseen ja riittävään asukastiheyteen. Eheä yhdyskuntarakenne tarjoaa asukkaille toimivan asuinympäristön tarvittavine palveluineen sekä yrityksille ja kunnille tuottavuutta edistävän toimintaympäristön. Kasvun ohjaaminen kaupunkiraken-

Kaupunginhallitus 17.3.2014 24 teen sisälle vähentää investointien tarvetta samoin kuin etäisyyksien pidentymistä ja liikkumista. Olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisellä tavoitellaan maankäytön yhdyskuntataloudellisen vaikuttavuuden parantamista. Tiivistämällä taajamien ja keskusta-alueiden maankäyttöä sekä vahvistamalla joukkoliikennekäytäviä asutuksen, kaupan, palvelujen ja toimistojen alueena lisätään myös energiatehokkuutta sekä vastataan seudullisen ilmastostrategian tavoitteisiin. Toiminnoiltaan sekoittuneessa yhdyskuntarakenteessa arjen sujuvuus lisääntyy ja eri toimintojen saavutettavuus paranee. Liikkumisen ratkaisuissa tulee huomioida myös ympäristön viihtyisyys ja esteettömyys. Koska maankäytön muutokset olemassa olevassa rakenteessa ovat haasteellisia, tulee maapoliittisia keinoja käyttää tehokkaasti eheän yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi. Eheyttäminen koskee kaupunkiseudun kaikkia kuntia. Se tulee toteuttaa täydennysrakentamalla nykyisiä alueita niiden ominaispiirteet ja vahvuudet huomioiden. Kasvu luo paineita asemakaavoitetun alueen liepeille. Lieverakentamisen vaikutuksia vähennetään ohjaamalla rakentamista lievealueilla seudullisten periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti kaavoituksen keinoin. Kunnat kehittävät maankäyttöä myös kylissä mahdollisuuksiensa mukaan. 3. Kehitämme keskustoja ja keskuksia Kaupunkiseudun keskusverkko muodostuu profiileiltaan erilaisten kunta-, ala- ja lähikeskusten ympärille. Keskuksia kehitetään palveluverkon ja liikkumisen solmukohtina ja myös monipuolisina asumisen ja työn ympäristöinä. Tärkeimmät keskukset ovat kuntien ja kaupunkien keskustat, jotka kokoavat ihmisiä paitsi asioimaan myös viihtymään. Kaupan merkitys keskustojen elinvoimalle on olennainen, minkä vuoksi kaupalliset palvelut ohjataan keskustoihin joukkoliikennekäytävien ja alemmantasoisten keskusten ohella. Tilaa vievä kauppa sijoitetaan asioinnin kannalta tarkoituksenmukaisesti. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti vähittäiskaupan suuryksiköiden sijaintipaikka on keskusta-alue, ellei muu sijainti kaupan laatu huomioon ottaen ole perusteltu. Keskustoja elävöitetään ja niiden vetovoimaisuutta kehitetään myös lisäämällä keskusta-asumisen tarjontaa sekä toimisto- ja liiketilatarjontaa.

Kaupunginhallitus 17.3.2014 25 4. Parannamme asuinympäristön laatua ja monipuolisuutta Kasvun ohjaaminen nykyiseen rakenteeseen tarjoaa mahdollisuuden asuinympäristöjen monipuolistamiseen. Rakentamispaineista huolimatta uudisrakentaminen tulee tehdä asuinympäristön laatutekijöitä korostaen. Talotyyppien vaihtoehtoja tulee lisätä keskitehokkaalla asuntorakentamisella. Myös seudullisen ja paikallisen viherverkoston huomioiminen parantaa asuinympäristöjä. Suurin osa rakennettavista asunnoista on tulevaisuudessakin omistusasuntoja. Kasvavalla kaupunkiseudulla on kuitenkin tarve lisätä sosiaalista vuokra-asuntotuotantoa ja sen osuutta erityisesti kehyskunnissa. Tämän kunnat hoitavat yhteisvastuullisesti MAL-aiesopimuksen hengessä, mm. luovuttamalla tontteja ko. tuotannolle. Vuokra-asuntotuotannolle otollisia ympäristöjä ovat erityisesti seudun kaupunkimaiset kunnat. 5. Vahvistamme elinkeinoelämän kasvua Rakennesuunnitelmalla luodaan edellytyksiä työpaikkojen lisääntymiselle. Elinkeinojen tarpeita tarkastellaan seudullisesti ja profiloidaan elinkeinoalueet seudulliseksi kokonaisuudeksi. Tämä tarkoittaa, että varataan työpaikka-alueita riittävästi erityyppisten yritysten tarpeisiin ja varmistetaan merkittävien työpaikkakeskittymien liikenteellinen ja logistinen kilpailukyky. Myös elinkeinojen kehittymiselle tärkeitä lento- ja raideliikenneyhteyksiä kehitetään. Rakennesuunnitelmalla tuetaan älykkään kaupungin, uusiutuvan teollisuuden ja hyvinvointipalveluliiketoiminnan kehitysmahdollisuuksia. Toimivan yhdyskuntarakenteen varmistamiseksi työpaikkoja sijoitetaan myös toiminnoiltaan sekoittuneille alueille. 6. Uudistamme liikkumisen tapoja Maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteisratkaisut ovat avainasemassa liikkumis-tarpeen vähentämisessä. Liikkumiskulttuuria uudistetaan lisäämällä kestävien liikkumismuotojen, kuten joukkoliikenteen sekä pyöräilyn ja kävelyn, osuuksia. Näin vaikutetaan henkilöautoliikenteen osuuden kasvun pysähtymiseen. Joukkoliikenteen vetovoimaa lisätään kehittämällä raideliikennettä ja sopimalla raideliikenteen investointien toteuttamisesta. Ratakapasiteetissa huomioidaan lähiliikenteen tarpeet. Pienin investoinnein liikenteen sujuvuutta voidaan parantaa kehittämällä matkaketjuja ja älyliikennettä.

Kaupunginhallitus 17.3.2014 26 7. Parannamme palvelujen saavutettavuutta Kaupunkiseudun rakenteen tiivistyessä palveluverkkoa tulee hyödyntää seudullisesti. Niin kuntien raja-alueilla kuin koko seudun alueella palvelujen avautuessa vähitellen koko väestölle, on palveluverkon seudullinen suunnittelu kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Palveluja sijoitetaan siten, että lähipalvelut julkiset ja kaupalliset ovat hyvin tavoitettavissa myös kävellen ja pyöräillen. Isommalle väestömäärälle suunnatut palvelut sijoitetaan hyvien kulkuyhteyksien ääreen. Vapaa-ajan ja liikuntapalvelujen käyttö kasvaa, minkä vuoksi myös ne tulee sijoittaa joukkoliikenteen vyöhykkeille. Keskusverkossa olevien alakeskusten kytkeytyminen kestäviin kulkumuotoihin huomioidaan. 8. Edistämme seudullisesti merkittävien hankkeiden toteutusta Rakennesuunnitelman tavoitteeksi on asetettu, että kunnat sopivat seudullisesti merkittävien hankkeiden sijainnista, ajoituksesta ja toteutuksesta. Hankkeet sijoittuvat kaupunkiseudun alueelle, ja osa niistä on riippuvainen myös valtion toteutuksesta. Hankkeet ovat läntinen ratayhteys, järjestelyratapiha, kehä 2, seudulliset vesihuoltoratkaisut (erityisesti keskusjätevedenpuhdistamo) sekä lentokentän alueen ja yhteyksien kehittäminen. Rakennesuunnitelman 2030 laadinnan yhteydessä kunnat eivät ottaneet yhteistä poliittista kantaa mainittuihin hankkeisiin. 9. Parannamme suunnitelman sitovuutta ja toteuttamisen ohjelmointia Rakennesuunnitelman sitovuutta lisätään aikatauluttamalla sen toteutus toteuttamisohjelman ja kaavoituksen kautta sekä MALaiesopimuksella. MAL-aiesopimusmenettelyn jatkamista tavoitellaan vuoden 2015 jälkeen. Maakunta- ja seutusuunnittelu sovitetaan yhteen, ja kaupunkiseudun tahto viestitään koskien mm. joukkoliikenne- ja palveluverkkoratkaisua, maankäytön ja asumisen mitoitusta sekä työpaikkojen sijoittumista. Kaupunginarkkitehti Asko Riihimäki: Kuten lausuntopyynnössä todetaan, vertailussa käytetyt vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia. Ne eivät ole varsinaisia rakennesuunnitelmavaihtoehtoja, vaan niillä kuvataan kahden erilaisen yhdyskuntarakenteen eroja. Niitä voidaan ainakin osittain pitää

Kaupunginhallitus 17.3.2014 27 myös ikään kuin seudun rakenteen eri kehitysvaiheina, joissa tiivistävän rakenteen kautta siirrytään hallitusti laajenevaan rakenteeseen. Loputtomasti ei voida vain tiivistää, vaan myös laajentumisen on oltava mahdollista. Tampereen kaupunkiseudun kunnissa noin neljä vuotta sitten hyväksytyn rakennesuunnitelman tavoitevuosi oli 2030. Nyt tekeillä olevassa päivityksessä aikatähtäys ulotetaan vuoteen 2040, eli samaan ajankohtaan kuin Pirkanmaan liitossa vireillä olevan uuden maakuntakaavan suunnittelussa. Päivitettävän rakennesuunnitelman yhtenä tärkeänä tavoitteena on entiseen tapaan osoittaa maakuntakaavoitusta varten kaupunkiseudun kuntien yhteisesti sovitut kehitystavoitteet. Tavoitekokonaisuudessa ainut varsinaisesti muuttunut ominaisuus on 10 vuoden lisäkasvuun varautuminen ja sen kasvun ohjaaminen. Nykyinen rakennesuunnitelma ja sen tavoitteet eivät ole perussisällöltään muuttuneet eivätkä vanhentuneet. Ainakin Nokialla on maankäytönsuunnittelussa lähdetty määrätietoisesti toteuttamaan yhdessä sovittuja päämääriä. Maanhankintaa, yleiskaavoitusta, asemakaavoitusta ja tonttien luovutusta on tehty rakennesuunnitelman pohjalta. Samoin lienee toimittu seudun muissakin kunnissa, ja sen takia on tarkoituksenmukaista, ettei rakennesuunnitelman perusratkaisua ruveta kyseenalaistamaan ainakaan olennaisimmilta osiltaan, vaan nyt tehtävässä päivityksessä keskitytään suunnittelemaan sitä, minne ohjataan 10 vuoden lisäkasvu. On tutkittava, saadaanko se tiivistämällä ja maankäyttöä tehostamalla mahtumaan nykyisessä rakennesuunnitelmassa osoitetuille alueille, vai joudutaanko osoittamaan uusiakin kasvualueita. Lisäksi on aikaisempaa selvemmin otettava kantaa vuoden 2030 jälkeen mahdollisesti toteutettaviin hankkeisiin, koska joitakin niistä saattaa lähteä toteutumaan vuoteen 2040 mennessä. Näitä hankkeita ovat tavoiteasettelussa mainitut läntinen ratayhteys (ns. oikorata), järjestelyratapihan siirto, kehä 2, Puskiaisten oikaisu, seudulliset vesihuoltoratkaisut (erityisesti keskusjätevedenpuhdistamo) sekä lentokentän alueen ja yhteyksien kehittäminen. Seudun nykyisessä rakennesuunnitelmassa ja asuntopoliittisessa ohjelmassa asetettiin tavoitteeksi, että Nokian osuus seudun vuosittaisesta väestönkasvusta on 8 %. Nyt rakennesuunnitelmaa päivitettäessä seudulla on tarkoitus varautua noin 4 100 asukkaan vuosittaiseen väestönkasvuun vuoteen 2040 saakka. Jos Nokian suhteellinen osuus pidetään ennallaan, se tarkoittaa noin 330 asukasta vuodessa, ja noin 3 300 lisäasukasta aikaisemman tavoitteen lisäksi vuosina 2031 2040. Sellainen kasvu saadaan ainakin suu-

Kaupunginhallitus 17.3.2014 28 rimmaksi osaksi ohjattua jo nykyisessä rakennesuunnitelmassa märitellyille kahdelle uuden asutuksen painopistealueelle Harjuniittyyn ja keskustaan. Seudullisesti merkittävistä hankkeista läntinen rautatieyhteys, ns, oikorata, aiheuttaisi moottoritien länsipuolelle sijoittuessaan Nokialla korvaamatonta vahinkoa valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä ja erittäin suurta haittaa maankäytönsuunnittelulle, elinkeinoelämän kehittämiselle ja olemassa olevalle yhdyskuntarakenteelle../. Liitteet: Rakennesuunnitelma 2040 väliraportti sekä väliraportin sisältöä ja rakennesuunnitelmatyön ja maakuntakaavoitustyön vertailua kuvaava tiivistelmä. Kj: Kh päättää antaa Rakennesuunnitelma 2040 väliraportista Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymälle seuraavan lausunnon: Väestönkasvun vaikutusten hallinta edellyttää, että kaikki kaupunkiseudun kunnat sitoutuvat yhdyskuntarakentamisen investointien ja tontinluovutuksen ajoituksessa huolehtimaan yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteutumismahdollisuuksista. Lisäksi on edelleen kehitettävä kunnallisten palvelujen käyttömahdollisuuksia kuntarajoista riippumatta. Seudun kasvun suunnat on syytä säilyttää nykyisen rakennesuunnitelman mukaisina, koska niiden toteuttamiseen on jo aikaisemmin sitouduttu ja niiden edellyttämät toimenpiteet käynnistetty. Kokonaan uusien kasvusuuntien muodostamiseen ei ole tarvetta. Uutta maankäyttöä tulee painottaa ensisijaisesti niin, että nykyinen infra voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Kasvu vaatii kuitenkin myös uusia rakennusalueita. Ne tulisi sijoittaa nykyisen yhdyskuntarakenteen kiinteiksi laajennuksiksi, eikä etäällä oleviksi irrallisiksi taajamiksi. Nokian suunnassa nauhamallin mukainen joukkoliikenneverkko on tarkoituksenmukaisin ja tuottaa tehokkaimmin tavoiteltavia kulkutapamuutoksia. Erityisesti tulee painottaa raideliikenteen kehittämistä.

Kaupunginhallitus 17.3.2014 29 Palveluverkon osalta nauhamalli turvaa paremmin palvelujen alueellisesti tasapuolisen saavutettavuuden. Molemmissa vaihtoehdoissa on riittävästi huomioitu yritysalueiden kehittyminen. Nokian osalta nykyiseen rakennesuunnitelmaan verrattuna parannuksena on Linnavuoren työpaikka-alueen merkintä. Seudullisesti merkittävistä hankkeista tärkeimpinä voidaan pitää järjestelyratapihan siirtoa ja Puskiaisten oikaisua. Ratapihan siirto tarvitaan jo pelkästään turvallisuussyistä, mutta myös yhdyskuntarakenteen tiivistämismahdollisuuksien takia. Puskiaisten oikaisu tarvitaan pääväylien välityskyvyn parantamiseksi. Seuraavina tärkeysjärjestyksessä tulevat lentokentän alueen kehittäminen ja siihen liittyen kehä-2:n toteuttaminen. Läntinen ratayhteys voi mahdollisesti olla tarpeen vain siltä osin, jos halutaan henkilöjunayhteys lentokentälle. Sen sijaan läntisen ratayhteyden pohjoinen jatke, ns. oikorata, on tarpeeton ja mahdollisesti saatavaan vähäiseen hyötyyn nähden suhteettoman kallis hanke. Lisäksi oikorata estäisi maankäytön kehittämisen laajalla alueella seudullisesti keskeisellä paikalla. Jos se sijoittuisi moottoritien länsipuolelle, siitä aiheutuisi Nokialla korvaamatonta vahinkoa valtakunnallisesti arvokkaassa rakennetussa kulttuuriympäristössä ja erittäin suurta haittaa maankäytönsuunnittelulle, elinkeinoelämän kehittämiselle ja olemassa olevalle yhdyskuntarakenteelle. Oikoradalla ei ole toteuttamisen edellytyksiä, ja siksi se tulisi kokonaan poistaa rakennesuunnitelmasta. Rakennesuunnitelma 2040:n vaihtoehdot ja maakuntakaava 2040:n vaihtoehdot ovat kummatkin vain erityyppisten periaateratkaisujen vertailumalleja, eivätkä siis varsinaisia suunnitelmavaihtoehtoja, joista pitäisi suoraan valita parhaiten toistensa kanssa yhteensopivat mallit. Jo rakennesuunnitelma 2030 antaa hyvät lähtökohdat ja seudullisesti sovitun suunnan maakuntakaavoitustyölle. Rakennesuunnitelman päivitys ajoittuu uuden maakuntakaavan luonnosvaiheen valmistelun kanssa samaan ajankohtaan. Kummassakin hankkeessa on mukana henkilöitä sekä Pirkanmaan liitosta että kaupunkiseudun kunnista. Sillä tavoin saadaan varmistettua ajantasainen tiedonkulku eri tahojen välillä kummassakin hankkeessa.