SISÄLLYS Liiketoiminta/ympäristösääntely RAKENTAMINEN/energiatehokkuus Ari Ekroos Talousoikeuden professori Aalto yliopisto Lähtökohdat EU sääntely Suomi Maankäyttö- ja rakennuslaki Energiatodistuslaki Energiatehokkuuslaki Muuta 1 2 Energiatehokkuus Energiatehokkuudella tarkoitetaan suoritteen, palvelun, tavaran tai energian tuotoksen ja energiapanoksen välistä suhdetta Teollisuudessa fyysisellä energiatehokkuudella tarkoitetaan energiankulutuksen suhteuttamista tuotettuun yksikköön, yleensä tuotetonniin Energiatehokkuuden parantamisella viitataan tekniseen, ihmisen käyttäytymiseen liittyvään ja/tai taloudellisista muutoksista johtuvaan energiatehokkuuden lisääntymiseen Energiatehokkuutta voidaan toteuttaa tuotannossa ja kulutuksessa Kansantajuisesti: sama toimenpide tehdään käyttämällä vähemmän energiaa Energian säästö eri käsite, mutta paljon samaa 3 EU tavoitteet 2050: -80% kasvihuonekaasupäästöt 2020: 20/20/20 tavoitteet Energiatehokkuuden parantaminen 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä (vertailuvuosi 1990) 2030 ilmasto- ja energiatavoitteet (1990 vertailuvuosi) Kasvihuonekaasujen sitova vähennystavoite 40 % Uusiutuvan energian käytön lisäämisen sitova tavoite vähintään 27 % uusiutuvaa energian kulutuksesta Energiatehokkuuden parantamisen ohjeellinen tavoite vähintään. -27 % energian säästö (verrattuna business-asusual skenaarioon) EU:ssa määritellään Pariisin kansainvälisen ilmastokonferenssin jälkeen uudestaan 4 EU sääntely Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 2010/31/EU Tuotteiden energiatehokkuus Ecodesign direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintädirektiivi 2010/30/EU Energiatehokkuus liikenteen tuotteissa Asetus (EY) No 1222/2009 renkaiden energiamerkinnästä Autojen energiamerkintädirektiivi 1999/94/EU Asetus No 443/2009/EY autovalmistajien velvoitteista EU Framework Buildings Products -requirements -requirements -energy certificate -labelling Energy efficiency Energy Production Companies -environmental -CHP permits 6 5 1
Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU Annettiin kesäkuussa 2011 ja tuli voimaan joulukuussa 2012 Korvasikaksi aikaisempaa direktiiviä: energiapalveludirektiivi 2006/32/EY ja CHP-direktiivi 2004/8/EY Kansallinen implementointi 5.6.2014 mennessä Vaatimukset vähimmäisvaatimuksia -> ns. Minimidirektiivi Ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa/ottamasta käyttöön tiukempia toimenpiteitä Toimenpiteiden oltava yhteensopivia unionin oikeuden kanssa 7 Energiatehokkuusdirektiivi (2) Kansalliset energiatehokkuustavoitteet vuoteen 2020 (3 artikla) Perustuen joko primääri- tai loppuenergiankulutukseen, primääri- tai loppuenergian säästöihin taikka energiaintensiteettiin EU:n 2020 energiankulutus ei saa olla korkeampi kuin 1 474 Mtoe primäärienergiaa tai 1 078 Mtoe loppuenergiaa Suomi: energiasäätön, loppukulutuksesta laskettuna, tavoite 37 TWh vuoteen 2020 mennessä -> loppukulutus vuonna 2020 310 TWh, Primääri 35,9 Mtoe, Loppukulutus 26,7 Mtoe Julkisen sektorin vaatimukset (5 artikla) Julkisen sektorin rooli esimerkkinä 3 % vuosittainen peruskorjausvaatimus vastaamaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin vaatimuksia Keskushallinnon omistamien ja käyttämien lämmitettyjen ja /tai jäähdytettyjen rakennusten kokonaispinta-alasta Yli 500 m2, 9.7.2015 alkaen yli 250 m2 Julkiset hankinnat (6 artikla) Keskushallintojen hankittava ainoastaan energiatehokkaita tuotteita, palveluja ja rakennuksia (liite III) 8 Energiatehokkuusdirektiivi (3) Energiansäästövelvoitteet energiayhtiöille (7 artikla) Energiatehokkuusvelvoitejärjestelmän perustaminen -> energian jakelijoiden ja/tai vähittäismyyjien saavutettava kumulatiivisen loppukäytön energiansäästötavoite viimeistään 2020 Jäsenvaltiot nimeävät veloitetut osapuolet puolueettomin ja syrjimättömin perustein alueellaan toimivien energianjakelijoiden ja/tai vähittäismyyjien keskuudesta Tavoitteen on vastattava vähintään sitä, että saavutetaan vuodesta 2014 vuoteen 2020 1,5 % vuosittaiset energiansäästöt loppuasiakkaille myymästä tai siirtämästä energiasta Kulutuksen mittaaminen ja laskutus (9 11 artiklat) Käyttäjäkohtaiset mittarit, jotka kuvaavat loppukäyttäjän todellista energiankulutusta Laskutus perustuu todelliselle käytölle 9 Energiatehokkuusdirektiivi (4) Yhteistuotannon (CHP:n) edistäminen (14 artikla) Laadittava kattava arviointi tehokkaan yhteistuotannon ja tehokkaan kaukolämmön ja -jäähdytyksen hyödyntämismahdollisuuksista Edistetään tehokkaita lämmitys- ja jäähdytysmenetelmiä ja yhteistuotantoa Jos arvioinnin kustannus-hyötyanalyysin tulos suotuisa toteutettava riittävät toimenpiteet infran kehittämiseksi 10 CHP (combined heat and power) Rakennusten energiatehok.direktiivi Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi 2010/31/EU Annettiin toukokuussa 2010 Uudelleenlaadittu direktiivistä 2002/91/EY Minimidirektiivi Rakennusten energiatehokkuus: laskettu tai mitattu energiamäärä, joka tarvitaan rakennuksen tyypilliseen käyttöön liittyvän energiatarpeen täyttämiseen ja johon sisältyy mm. lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon, veden lämmitykseen ja valaistukseen käytetty energia 11 12 2
Rakennusten energiatehok.direktiivi (2) Velvollisuuksien 4 pääkohtaa 1. Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten vahvistaminen uusille ja olemassa oleville rakennuksille 2. Energiatehokkuuden sertifiointijärjestelmien perustaminen 3. Lämmitys ja ilmastointijärjestelmien tarkastusvaatimusten asettaminen 4. Uusien rakennusten oltava ns. lähes nollaenergiarakennuksia vuonna 2021 (julkiset 2019 mennessä) Rakennusten energiatehok.direktiivi (3) Jäsenvaltioiden vahvistettava rakennusten tai niiden osien energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset (4 artikla) Kustannusoptimaalisuus Erottelu uusien ja olemassa olevien rakennusten sekä erilaisten rakennustyyppien välillä Energiatehokkuus lasketaan 3 artiklan menetelmän mukaisesti Kustannusoptimaalisuus lasketaan 5 artiklan vertailumenetelmäkehyksen mukaisesti Uudet rakennukset (6 artikla) Täytettävä 4 artiklan mukaiset vaatimukset Arvioitava ennen rakentamisen aloittamista vaihtoehtoisten järjestelmien toteutettavuus 13 14 Rakennusten energiatehok.direktiivi (4) Olemassa olevat rakennukset (7 artikla) Kun tehdään laajamittaisia korjauksia, rakennuksen tai sen osan energiatehokkuutta parannettava siten että täyttää 4 artiklan vaatimukset Vain kun teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa Laajamittainen korjaus: Rakennuksen vaippaan tai rakennuksen teknisiin järjestelmiin liittyvien korjausten kokonaiskustannukset yli 25 % rakennuksen arvosta; tai Korjaus koskee yli 25 %:ia rakennuksen vaipan pintaalasta 15 Rakennusten energiatehok.direktiivi (5) Jäsenvaltioiden on varmistettava että kaikki uudet rakennukset ovat lähes nollaenergiarakennuksia 31.12.2020 mennessä Viranomaisten käytössä ja omistuksessa olevat rakennukset 31.12.2018 mennessä (9 artikla) Lähes nollaenergiarakennus: Rakennus, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus (määritelty liitteessä I) Tarvittava vähäinen energian määrä katettava uusiutuvilla Jäsenvaltioiden on perustettava rakennusten energiatehokkuuden sertifiointijärjestelmä (11 artikla) 16 Rakennusten energiatehok.direktiivi (6) Lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmien säännölliset tarkastukset (14 ja 15 artiklat) Lämmitysjärjestelmät nimellisteholtaan yli 20 kw Ilmastointijärjestelmät nimellisteholtaan yli 12 kw Tarkastuksen suorittavat pätevät ja/tai valtuutetut asiantuntijat 17 Tuotteita koskeva sääntely Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Määrittelee energiaa käyttävien tuotteiden suunnittelun ja tuotekehityksen ekologiset vaatimukset Puitedirektiivi, tuoteryhmäkohtaisia täytäntöönpanotoimenpiteitä Voidaan antaa energiaa käyttäville tuotteille, kun Myyntimäärä EU:n alueella yli 200 000 kpl Huomattavat ympäristövaikutukset Ympäristövaikutusten vähentämiselle merkittävät mahdollisuudet ilman kohtuuttomia kustannuksia Komissio antanut tuoteryhmäkohtaisia säädöksiä mm. Kotitalouksien valaistustuotteet (EY) N:o 244/2009 Palvelusektorin valaistustuotteet (EY) N:o 245/2009 Televisiot (EY) N:0 642/2009 Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet(ey) N:o 643/2009 Perusdigisovittimet (EY) N:o 107/2009 Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden lepovirtakulutus (EY) N:o 1275/2008 18 3
Tuotteita koskeva sääntely (2) Energiamerkintädirektiivi 2010/30/EU Puitedirektiivi Direktiivissä säädetään tuotteeseen kiinnitettävästä energiamerkinnästä Auttaa loppukäyttäjää valitsemaan energiatehokkaan tuotteen Tuoteryhmäkohtaiset energiamerkintäsäädökset valmistellaan komission johdolla, mm. seuraavia tuoteryhmiä Astianpesukoneet (EU) N:o 1059/2010 Kotitalouksien kylmäsäilytyslaitteet (EU) N:o 1060/2010 Pyykinpesukoneet (EU) N:o 1061/2010 Lamput ja valaisimet (EU) N:o 874/2012 19 Tuotteita koskeva sääntely (3) Direktiivi henkilöautojen energiamerkinnästä 1999/94/EY Tarkoituksena tarjota kuluttajille tietoa henkilöautojen polttoanetaloudesta ja hiilidioksidipäästöistä Asetus renkaiden energiamerkinnästä (EY) N:o 1222/2009 Kaikissa uusissa henkilö-, paketti- ja kuorma-auton renkaissa tulee olla EU-rengasmerkintä, josta ilmenee renkaan polttoainetaloudellisuus, märkäpito ja vierintämelu Asetus N:o 443/2009/EY autovalmistajien velvollisuuksista Asettaa vaatimuksia hiilidioksidipäästöistä uusille henkilöautoille 20 Suomi ohjauskehys Building permit + energy certificate Energy companies Energy efficiency Voluntary agreements Subsidies (direct of tax) Energiatehokkuuslainsäädäntö/Suomi Energiatehokkuuslaki 182/2014 Maankäyttö- ja rakennuslain muutokset 1999/132 Rakentamismääräyskokoelma D3 Laki rakennuksen energiatodistuksesta 50/2013 Ekosuunnittelulaki 1005/2008 EU asetukset voimassa sellaisenaan 22 21 Energiatehokkuuslaki 182/2014 Lakipaketti Energiatehokkuuslaki Laki sähkömarkkinalain muuttamisesta Laki maakaasumarkkinalain muuttamisesta Laki sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain muuttamisesta Suurille yrityksille velvoite tehdä energiakatselmus neljän vuoden välein Tietyissä tapauksissa velvoite laitoskohtaisen kustannushyötyanalyysin tekemiseen sähkön ja lämmön yhteistuotannon mahdollisuuksista Sovelletaan kaikkiin energiayhtiöihin, jotka myyvät tai jakelevat loppukäyttäjille sähköä taikka myyvät kaukolämpöä, 23 kaukojäähdytystä tai polttoainetta MRL, energiatehokkuus MRL 117, yleissäännös Rakennus on suunniteltava ja rakennettava ja rakennuksen muutos- ja korjaustyöt tehtävä sekä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos toteutettava siten, että rakennus täyttää siihen yleisesti ennakoitavissa oleva kuormitus ja rakennuksen käyttötarkoitus huomioon ottaen 117 a 117 g :ssä tarkoitetut olennaiset tekniset vaatimukset. MRL 117 g, erityissäännös energiatehokkuus MRL 117 h, erityissäännös, - lämmitysjärjestelmän arviointi MRL 125, rakennuslupa 24 4
MRL, energiatehokkuus (2) 117 g Energiatehokkuus Rakennus on suunniteltava ja rakennettava energiatehokkaaksi siten, että energiaa ja luonnonvaroja kuluu säästeliäästi Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten täyttyminen on osoitettava energiankäyttöön, energiahäviöön ja energiamuotoon perustuvilla laskelmilla Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus. Ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä (jos teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa) Asetuksenantovaltuus, 117 g.3 - yleinen Asetuksenantovaltuus, 117 g.4 - kertoimien lukuarvot 25 MRL, energiatehokkuus (3) 117 h Lämmitysjärjestelmän arviointi Rakennushankkeeseen ryhtyvän on arvioitava lämmitysjärjestelmää koskeva tekninen, ympäristöön liittyvä ja taloudellinen toteutettavuus, jos uuden tai uusittavan rakennuksen lämmitysjärjestelmäksi ei valita uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käyttöön perustuvaa hajautettua energiahuoltojärjestelmää, yhteistuotantoon perustuvaa lämmitysjärjestelmää, kauko- tai aluelämmitys- tai -jäähdytysjärjestelmää taikka lämpöpumppua Jos em. saatavilla ja kustannustehokkaasti toteutettavissa Arviointi on liitettävä rakennusta koskeviin suunnitelmiin 26 D3, rakennusten energiatehokkuus Rakennuksen kokonaisenergiankulutus (E-luku) on laskettava E-luku on energiamuotojen kertoimilla painotettu rakennuksen vuotuinen ostoenergiankulutus rakennustyypin standardikäytöllä lämmitettyä nettoalaa kohden E-luku saadaan laskemalla yhteen ostoenergian ja energiamuotojen kertoimien tulot energiamuodoittain 27 MRL, energiatehokkuus (4) MRL 117 g.1 (3 virke): Rakennuksessa käytettävän energiamuodon kertoimia määritettäessä arvioidaan jalostamattoman luonnonenergian kulutusta, uusiutuvan energian käytön edistämistä sekä lämmitystapaa energiantuotannon yleisen tehokkuuden kannalta. Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista (9/2013) 1 : Rakennuksissa käytettävät energiamuotojen kertoimien lukuarvot ovat: 1) sähkö 1,7; 2) kaukolämpö 0,7; 3) kaukojäähdytys 0,4; 4) fossiiliset polttoaineet 1,0; sekä 5) rakennuksessa käytettävät uusiutuvat polttoaineet 0,5. 2 : Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 2013. 28 MRL, energiatehokkuus/lupa (5) MRL 125.4 : RAKENNUSLUPA Rakennuslupa tarvitaan myös sellaiseen rakennuksen vaippaan tai teknisiin järjestelmiin kohdistuvaan korjaus- ja muutostyöhön, jolla voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen. Rakennuslupaa ei tarvita, jos kyseessä on rakennus, jonka energiatehokkuutta ei tarvitse 117 g :n 2 momentin nojalla parantaa. MRL 117 g.2 : Energiatehokkuutta on parannettava rakennuksen tämän lain mukaan rakennus- tai toimenpideluvanvaraisen korjaus- ja muutostyön tai rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä, jos se on teknisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti toteutettavissa. Velvollisuus ei koske rakennusten energiatehokkuudesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja rakennusluokkia eikä rakennuksia, joiden käyttö tarkoitukseensa vaikeutuisi kohtuuttomasti, jos energiatehokkuutta olisi parannettava. 29 MRL, energiatehokkuus/lupa (5) MRL 126.3 : TOIMENPIDELUPA Toimenpidelupa tarvitaan myös rakennuksen julkisivun muuttamiseen sekä rakennusosan tai teknisen järjestelmän vaihtamiseen silloin, kun sillä voidaan vaikuttaa merkittävästi rakennuksen energiatehokkuuteen Jos kyseessä on rakennus, jonka energiatehokkuutta ei tarvitse 117 g :n 2 momentin nojalla parantaa, toimenpidelupaa ei kuitenkaan tarvita. 30 5
MRL, energiatehokkuus/lupa (6) Rakennuksen energiatehokkuuden parantaminen korjaus- ja muutostöissä Korjaustöissä jotka vaativat rakennus- tai toimenpideluvan Käyttötarkoituksen muutos Kolme vaihtoehtoista toimea energiatehokkuuden parantamiseksi: Rakennusosakohtaiset vaatimukset (U-arvot: ulkoseinä, yläpohja, alapohja, ikkunat ja ovet) Rakennuksen energiankulutus on enimmäisvaatimusten mukainen (maksimi kwh/m2) Rakennuksen kokonaisenergiankulutus on enimmäisvaatimusten mukainen (e-luku) 31 MRL, energiatehokkuus/kaukolämpö MRL 57 a : Asemakaavassa voidaan antaa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon, jos määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, ilman tavoiteltavan laadun taikka asemakaavan muiden tavoitteiden kannalta. Määräystä sovelletaan rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Määräystä ei kuitenkaan sovelleta: 1) rakennukseen, jonka laskennallinen lämpöhäviö on enintään 60 % rakennukselle määritetystä vertailulämpöhäviöstä; 2) rakennukseen, jonka pääasiallisena lämmitysjärjestelmänä on uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpäästöinen lämmitysjärjestelmä; (esim. maalämpö, pelletti/hake, lämpöpumppu) 3) olemassa olevan rakennuksen korjaus- tai muutostyöhön taikka laajennukseen; tai 4) olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvään talousrakennukseen. 32 MAALÄMPÖ: TOIMENPIDELUPA Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a :n 1 momentin 12 kohta, toimenpidelupa tarvitaan maalämmön hyödyntämiseen tarkoitetun lämpökaivon poraamiseen lämmönkeruuputkiston asentamiseen rakennuksen lämmitysjärjestelmää vaihdettaessa tai uusittaessa taikka käytettäväksi lisälämmönlähteenä Rakennusjärjestyksissä vaihtelevia säännöksiä Maksut vaihtelevat kunnittain Helsingissä erityinen Lisättiin MRA:een vuonna 2011 (A 283/2011) Perustelumuistio 17.3.2011 Kaivoja 100000, VL lupia alle 60 33 MAALÄMPÖ: Perustelumuistio 17.3.2011 Ongelmat, joiden vuoksi lupamenettely Riskit, mm. vuoto Toimivuus Tasapuolinen kohtelu Maanalaisen tilankäyttö Luvan epäämisperusteet merkittävä pohjavesialue, liian lähelle toista kaivoa tai rakennusta taikka tontin rajaa Kun kunta valmistelee asemakaavaa alueelle ja poraaminen tai keruuputkisto vaikeuttaisi asemakaavan toteuttamista ja alueella rakennuskielto Muuta Harkittava vastaavan työnjohtajan vaatimuksen asettamista Harkittava henkilösertifiointia poraajille 34 Poraamisen yhteydessä saadaan arvokasta tietoa maaperästä MAALÄMPÖ: lämpökaivolupa Vaiheet Luvanhakuvelvollisuus (MRL 129 a ), lupahakemus liitteineen, lupapäätös, poraus, porausraportti, (sijaintikatselmus/hki) Hakemus ja liitteet Asemapiirros/rakennuspiirustus, johtoselvitys Etäisyys naapurin maasta 7,5 metriä (perusteena 15 m reikien etäisyys) Naapurin suostumuksella vähäisempi Porausraportti Paikka, syvyys, kaltevuus, halkaisija, suojaputken pituus, pohjaveden korkeus Helsingissä sijaintikatselmus 35 MAALÄMPÖ: vesitalouslupa VL 3:2, Vesitaloushankkeella on oltava lupaviranomaisen lupa, jos se voi muuttaa vesistön asemaa, syvyyttä, vedenkorkeutta tai virtaamaa, rantaa tai vesiympäristöä taikka pohjaveden laatua tai määrää, ja tämä muutos 2) aiheuttaa luonnon ja sen toiminnan vahingollista muuttumista taikka vesistön tai pohjavesiesiintymän tilan huononemista; 5) olennaisesti vähentää tärkeän tai muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesiesiintymän antoisuutta tai muutoin huonontaa sen käyttökelpoisuutta taikka muulla tavalla aiheuttaa vahinkoa tai haittaa vedenotolle tai veden käytölle talousvetenä; VL 3:4, Lupa vesitaloushankkeelle myönnetään, jos: 1) hanke ei sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua; tai 2) hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille saatava hyöty on huomattava verrattuna siitä yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. 36 6
MAALÄMPÖ: lupa Tärkeillä pohjavesialueilla ei lupaa lämpökaivolle? pohjavesialue, jonka pohjavettä käytetään tai tullaan suunnitelmien mukaan käyttämään 20-30 vuoden kuluessa tai muutoin tarvitaan esimerkiksi kriisiajan vedenhankintaa varten liittyjämäärältään vähintään 10 asuinhuoneiston vesilaitoksessa tai hyvää raakavettä vaativassa teollisuudessa Syvä reikä, pohjaveden laadun heikentyminen Lupa pintaputkistolle? MAALÄMPÖ: pohjavesialueet Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 2004 (muutos 1263/2014), 2 a luku, Pohjavesialueet 10 a Pohjavesialueen määrittäminen ELY määrittää muodostumisalueen ja pohjavesialueen 10 b Pohjavesialueen luokitus 1-luokka: vedenhankinta, tärkeitä, käytetään yli 10m3/vrk yli 50 hlö) 2-luokka: vedenhankintaan soveltuva (soveltuu käyttöön) E-luokka: jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen 10 c Pohjavesialueen rajan ja luokituksen muuttaminen 10 d Pohjavesialueen määrittämisen ja luokituksen valmistelu 10 e Pohjavesialueen suojelusuunnitelma 10 f Pohjavesialueen suojelusuunnitelman valmistelu 37 38 KHO 2015:150 Taloyhtiö oli hakenut vesitalouslupaa neljäntoista 220 metriä syvän maalämpökaivon rakentamiseen pohjavesialueelle. Lupaa haettaessa lämpökaivoista oli porattuna jo kaksitoista. Samalla pohjavesialueella sijaitsi kunnan päävedenottamo, jonka suoja-alueen ulkopuolella hankekiinteistö sijaitsi. Alueen pohjavedessä oli todettu liuotinjäämiä useassa havaintopisteessä. Vesitaloushankkeen luvanvaraisuutta koskevan vesilain 3 luvun 2 :n mukaan luvanvaraisen muutoksen kohteena voi olla myös pohjaveden laatu. Lisäksi 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut haitalliset muutokset pohjavesiesiintymän tilassa voivat viitata muutoksiin niin pohjavesien määrällisessä kuin kemiallisessa tilassakin. Pykälän 1 momentin 5 kohdan perusteella lämpökaivokentän rakentamiseen yhdyskunnan vedenhankintakäytössä olevalla pohjavesialueella voidaan edellyttää lupaa mahdollisen suoja-alueen rajauksesta riippumatta. Kun hankekiinteistön ympäristössä lisäksi oli pilaantuneita maa-alueita ja pohjavettä, saattoi lämpökaivojen poraamisesta ja kaivutöistä aiheutua vesilain 3 luvun 2 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja haitallisia vaikutuksia pohjavesiesiintymän tilaan. 39 KHO 2015:150 (jatkoa) Vesitalousluvan myöntämisen edellytyksiä tuli arvioida vesilain 3 luvussa säädetyn intressivertailun perusteella. Tässä tapauksessa hankkeesta saatavat hyödyt koituivat ainoastaan yksityiselle edulle eli luvanhakijana olevalle taloyhtiölle maalämpöjärjestelmästä saatavan energiatuotannon kautta. Tätä hankkeesta saatavaa yksityistä hyötyä oli vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2 kohdan mukaan verrattava hankkeesta yleisille tai yksityisille eduille koituviin menetyksiin. Yleiselle edulle aiheutuvia menetyksiä arvioitaessa voitiin vesilain 3 luvun 6 :n 2 momentin nojalla muun ohella ottaa huomioon pohjavesien kemiallisen tilan arviointiin tarkoitetut ympäristönlaatunormit. Hankkeesta yleiselle edulle koituvat menetykset kohdistuivat tässä tapauksessa yhdyskunnan vedenottoon ja veden käyttöön talousvetenä sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain mukaan arvioitavaan pohjaveden kemialliseen tilaan. Hankkeesta yksityiselle edulle saatavat hyödyt eivät olleet yleiselle edulle aiheutuvia menetyksiä huomattavasti suurempia, eikä vesilain 3 luvun 4 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja luvan myöntämisen edellytyksiä ollut. Vesilaki (587/2011) 3 luku 2 1 momentti, 4 1 momentti ja 6 2 40 momentti Helsinki taksat, toimenpideluvat, 5 f) Lämpökaivo/energiakaivo Lupamaksu on 412-768 euroa toimenpidettä kohti riippuen hakemuksen käsittelyyn kuluneesta rakennusvalvontaviranomaisen työmäärästä. Lupamaksu on sama myös silloin, kun lämpökaivon rakentaminen sisältyy rakennuslupahakemukseen. h) Muut maankäyttö- ja rakennuslain 126 a :ssä tarkoitetut toimenpiteet Lupamaksu on 242-768 euroa rakennelmaa tai muuta toimenpidettä kohti riippuen hakemuksen käsittelyyn kuluneesta rakennusvalvontaviranomaisen työmäärästä. a) Rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen taikka ikkunajaon muuttaminen Lupamaksu on rakennusta kohti 537 euroa sekä lisäksi 134 euroa muutettavalta julkisivulta ja katolta. SIJAINTIKATSELMUS (13, d-kohta) 345 (sis. 4 pistettä) Helsinki yhteensä: 412+345=757 (minimi) 41 42 7
AURINKO: TOIMENPIDELUPA Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a :n 1 momentin 7 kohta, toimenpidelupa tarvitaan rakennuksen julkisivun muuttamiseen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttamiseen Rakennusjärjestyksissä vaihtelevia säännöksiä 43 Laki rakennuksen energiatodistuksesta Velvollisuus hankkia ja käyttää energiatodistusta koskevat rakennusta, jossa käytetään energiaa rakennuksen tilojen tarkoituksenmukaisten sisäilmasto-olosuhteiden ylläpitämiseksi Laaditaan pääsääntöisesti koko rakennukselle Myytäessä tai vuokratessa esittelytilanteessa ostajan tai vuokralaisen nähtävillä Viranomaisen tiloissa, jossa käynti yleisölle, oltava esillä Todistuksen laatii henkilö, jolla siihen pätevyys VnA 170/2013 laatijan pätevyydestä kevennetyn menettelyn edellytyksistä 44 Laki rakennuksen energiatodistuksesta (2) VnA 170/2013 laatijan pätevyydestä kevennetyn menettelyn edellytyksistä Perustaso: rakennus-, talotekniikka- tai energiatekniikka-alan ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusinsinöörin, rakennusarkkitehdin, lvi-, kone- tai sähköinsinöörin, lvi- tai sähköteknikon taikka rakennusmestarin tutkinto Ylempi taso: jäähdytettävä rakennus, dynaaminen menetelmä rakennus-, talotekniikka- tai energiatekniikka-alan ylempi korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulututkinto taikka aikaisempi rakennusinsinöörin, rakennusarkkitehdin tai lvi-, kone- tai sähköinsinöörin tutkinto Kevennetty myytävän rakennuksen tai kiinteistön taikka huoneiston tai sen hallintaoikeuden arvo hyvin vähäiseksi, jos myyntihinta on alle 50000 euroa voidaan käyttää muusta erityisestä syystä lähisukulaisten välisen myynnin tai vuokrauksen lisäksi myös, jos myytävää tai vuokrattavaa rakennusta tai kiinteistöä taikka huoneistoa ei esitellä julkisesti myyntiä tai vuokrausta varten eikä tarjota myytäväksi tai vuokrattavaksi julkisesti esillä olevalla ilmoittelulla voidaan käyttää myös, jos rakennuksen, kiinteistön tai huoneiston vuokra on alle 350 euroa kuukaudessa 45 YKSITYISET JULKISET UUDET RAKENNUKSET MRL- RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKO ELMA D3 MRL 117g JA 57a ENERGIATODISTUS LÄHES 0-TALOT 2021 ENERGIATODISTUS -> VELVOLLISUUS NÄYTTÄÄ TEM:n OHJEET JULKISIIN HANKINTOIHIN LÄHES O-TALOT 2019 OLEMASSA OLEVAT RAK. MRL - RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKO ELMA D3 (4/13) -> LAAJA KORJAUS MRL 117g ENERGIATODISTUS MYYDESSÄ MRL - RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOK OELMA D3 (4/13) -> LAAJA KORJAUS ENERGIATODISTUS -> VELVOLLISUUS NÄYTTÄÄ TEM:n OHJEET JULKISIIN HANKINTOIHIN 46 Lähitulevaisuus Kesäkuu 2015: peruskorjausvaatimukset yli 250 m2 julkisille rakennuksille Joulukuu 2015 Pariisin ilmastokokous -> uusi ilmastosopimus 2030: tavoitteet Pariisin jälkeen? 2016 Komissio arvioi energiatehokkuusdirektiivin muutostarpeita Tammikuu 2019 uudet julkiset rakennukset lähes nollaenergiarakennuksia Tammikuu 2021 kaikki uudet rakennukset lähes nollaenergiarakennuksia 47 8