HENKILÖSTÖKERTOMUS 2015
SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 1.1 Henkilöstön määrä... 2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma... 5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma... 5 1.4 Henkilöstön ikä... 7 1.5 Henkilöstökulut... 11 2 Työaika ja poissaolot... 12 2.1 Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat... 13 2.2 Tapaturmat... 21 2.3 Väkivalta- ja uhkatilanteet... 26 3 Investoinnit henkilöstöön... 28 3.1 Työterveyshuolto... 28 3.2 TYKY-toiminta... 29 3.3 Työsuojelu... 29 3.4 Koulutus ja kehittäminen... 29 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset... 32 4.1 Eläköityminen... 32 4.2 Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin... 34 4.3 Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet... 34 5 Johtopäätökset vuodesta 2014... 37
2 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1 Henkilöstön määrä Vuonna 2015 SOTEssa oli vakinaisessa palvelussuhteessa henkilöitä 1.354 ja pitkäaikaisissa määräaikaisissa palvelussuhteissa 170 (yli 13 pv määräaikaiset). Alla olevista kuvista käyvät ilmi henkilöstön jakautuminen vastuualueittain. Suurimpana vastuualueena henkilöstömäärältään on hoito- ja hoivapalvelut. Alla olevaan kuvaan on laskettu mukaan myös alle 13 päivän määräaikaiset palvelussuhteet (tilanne 31.12.2015). Määräaikaisessa palvelussuhteessa olevia oli yhteensä 200.
3 Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstömäärän kehitys vuosilta 2010-2015. Henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2015 SOTEn vakinainen henkilöstömäärä oli yhteensä 1.269 henkilötyövuotta.
4 Vakinainen henkilöstö tehtäväalueittain 2010-2013 Ajanvarausvast.otot 207 189 192 182 MTT- ja päihde 122 123 125 122 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 79 99 96 77 Vuodeosasto 175 174 148 140 Terveysneuvonta 29 32 36 35 Terv.- ja sairaanhoito yht. 612 617 597 556 Vammaispalvelut 35 36 38 41 Sosiaalityö 93 82 85 59 Hoito- ja hoivapalv. 377 389 425 429 Sosiaalipalvelut yht. 505 507 548 529 Ympäristön suojelu 4 5 5 5 Terveysvalvonta 5 5 8 8 Eläin.lääk.huolto 12 12 11 11 Ympäristövalvonta yht. 21 22 24 24 Hallinto, talous ym. 29 36 37 51 Tekninen 22 17 17 16 Siivous 80 80 79 73 Ruokahuolto 22 22 22 22 Hallinto- ja tukipalv. yht. 153 155 155 162 Yhteensä 1291 1301 1324 1271 Vuoden 2014-2015 osalta henkilöstömäärä on kuvattu erilliseen taulukkoon, koska tehtäväaluejako on uuden johtamisjärjestelmän myötä muuttunut vuosista 2010 2013. Vakinainen henkilöstö tehtäväalueittain 2014 2015 Avovastaanottopalvelut 136 140 Kuntoutus- ja muut lääk.tukipalvelut 103 117 Työterveyshuolto 27 27 Terveyspalvelut yht. 266 284 Asumispalvelut 243 257 Kotihoito 180 193 Vuodeosastopalvelut 125 121 Hoito- ja hoivapalv. yht. 548 571 Perhekeskuspalvelut 58 63 Sosiaalityön palvelut 92 96 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 109 107 Hyvinvointipalvelut yht. 259 266 Ympäristönsuojelu 5 5 Ympäristöterveydenhuolto 19 19 Ympäristö- ja terveysvalvonta yht. 24 24 Hallintopalvelut 43 86 Tukipalvelut 108 111 Tietopalvelut ja kehittämistoiminta 10 12 Hallinto- ja tukipalv. yht. 161 209 Yhteensä 1258 1354
5 Suurinta henkilöstömäärän kasvu on ollut hallintopalveluissa, minne sijoittuvat organisatorisesti sisäisten sijaisten yksikkö. Sisäisiä sijaisia on vakinaistettu paljon vuonna 2015. Perusteena vakinaistamiselle on ollut ulkopuolisten sijaisten käytön minimointi. 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilökunnasta valtaosa (83 %) on työsuhteisia. Virkasuhteisia ovat vain sellaiset tehtävät, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttämistä. 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat olleet perinteisesti naisvaltaisia aloja. SOTE ei tee tästä poikkeusta; naisten osuus henkilöstöstä on 91 % (vakinainen henkilöstö).
Alla olevista kuvista käy ilmi sukupuolijakauma tehtäväalueittain vastuualueilla. Miesten osuus tehtäväalueilla on naisten osuutta suurempi ainoastaan ympäristönsuojelussa ja teknisessä huollossa tukipalveluiden tehtäväalueella. 6
7 1.4 Henkilöstön ikä SOTEn vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta. Määräaikaiset huomioiden, keski-ikä laskee kahdella vuodella 46 vuoteen. Alin keski-ikä vakinaisilla on sissitoiminnassa 40 vuotta ja korkein siivouspalveluissa 53 vuotta.
8 Alla olevasta kuvasta käy ilmi keski-iän vaihtelu vuosilta 2010 2015. Alla olevista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueilla vastuualueittain.
9
10 Alla oleviin taulukoihin on kuvattu keski-iän vaihtelut tehtäväalueittain vuosilta 2010 2013 sekä erillinen taulukko vuodesta 2014-2015 johtuen johtamisjärjestelmän muutoksesta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueittain 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvastaanotot 48,62 48,86 48,98 49,88 MTT-ja päihdepalvelut 46,72 47,27 47,93 47,45 Terveysneuvonta 47,43 47,59 46,86 48,17 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 47,19 46,69 46,35 50,05 Vuodeosastohoito 45,91 45,77 45,76 46,61 Vammaispalvelut 40,71 43,19 43,71 43,63 Sosiaalityö 47,68 47,3 46,88 44,67 Hoito- ja hoivapalvelut 48,79 49,17 48,9 48,25 Ympäristönsuojelu 44 42,4 41,8 42,4 Terveysvalvonta 46,4 47,6 45 49,6 Eläinlääkintähuolto 44,78 42,83 45,27 44,92 Hallinto, talous, tieto-, henkilöstöhallinto 49,69 49,55 48,69 47,17 Tekninen 50,05 52,7 48,6 53,05 Siivous 52,51 52,13 52,07 51,84 Ruokahuolto 47,36 47,77 47,96 48,45
11 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä tehtäväalueittain 2014 2015 Terveyspalvelut Avovastaanottopalvelut 50 50 Kuntoutus- ja lääk. tukipalvelut 49,1 49,1 Työterveyshuolto 48 47 Hoito- ja hoivapalvelut Asumispalvelut 48,8 48 Kotihoito 48,2 48 Vuodeosastopalvelut 49,3 47,6 Hyvinvointipalvelut Perhekeskuspalvelut 48,5 48 Sosiaalityön palvelut 47,3 45 MTT- ja päihdepalvelut 47,2 48 Ympäristö- ja terveysvalvontapalvelut Ympäristönsuojelu 44 45 Ympäristöterveydenhuolto 44,6 44,6 Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut 47 39,6 Tukipalvelut 51,7 51,7 Tietopalvelut ja kehittämis-toiminta 49,1 49,3 1.5 Henkilöstökulut Henkilöstökulut koostuvat maksetuista palkoista ja palkkioista sekä henkilösivukuluista (eläkekuluista ja muista henkilösivukuluista). Palkkoja vuonna 2015 maksettiin 52.399 M ja henkilösivukuluja 12.806 M.
12 Alla olevasta kuvasta käy ilmi henkilöstökulujen kehitys vuosilta 2010 2015. 2 Työaika ja poissaolot Työntekijän työpanos ei jää kokonaan työnantajan käyttöön. Työpanoksesta jakaantui vuonna 2015 erilaisiin poissaoloihin 26 %. Suurimpana poissaoloryhmänä olivat vuosilomat 11 % ja seuraavana sairauspoissaolot, joita oli kokonaistyöajasta 4,5 %. Lomien suurta osuutta kokonaistyöajasta selittää työntekijöiden pitkäaikaiset palvelussuhteet, jolloin työntekijällä on lomaoikeutta täydet 38 pv vuodessa. Lisäksi työntekijöillä on merkittävä määrä vanhoista organisaatioista siirtyneitä säästövapaita, joiden pitämiseen on sovittu aikatalutus. Kaikki säästövapaat on pidettävä vuoden 2016 loppuun mennessä.
13 2.1 Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat Vakinaisella henkilöstöllä sairauspoissaoloja oli yhteensä 21.349 kalenteripäivää ja määräaikaisella henkilöstöllä 2.273 kalenteripäivää. Yhteensä sairauspoissaolopäiviä oli 23.622. Alla olevasta kuvasta käy ilmi sairauspoissaolojen jakaantuminen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön kesken. Alla olevasta taulukosta käy ilmi sairauspoissaolojen jakaantuminen sairausloman pituuden mukaan kuntayhtymätasolla. Kuntayhtymän sairauspoissaolot/ poissaolleet hlöt sairausloman pituuden mukaan Päivät 1-3 4-10 11-60 61-90 91-180 181 Yhteensä 4574/1001 5517/467 7717/ 205 1293/13 3141/ 19 1380/4 23622/1163 Työntekijä voi olla omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pois työstä sairauden takia 1-7 päivää enintään 3 kertaa vuoden aikana. Alle 10 päivän sairauslomista työnantaja ei saa Kelalta sairauspäivärahaa. Tällaisia kokonaan työnantajan maksamia sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 10.091 päivää. Työntekijällä on oikeus saada sairausloman perusteella kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan saman kalenterivuoden aikana varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi työntekijällä on oikeus saada 2/3 varsinaisesta palkastaan 120 seuraavalta kalenteripäivältä. Tämän jälkeen työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy po. vuotena. Sairauspoissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli keskimäärin 16,8 pv / htv.
14 Vuonna 2015 pitkiä 61 90 pv sairauspoissaoloja oli yhteensä 1293 pv, jotka koostuivat 13 henkilön poissaoloista. 91 180 pv sairauspoissaoloja oli yhteensä 3141 pv, jotka koostuivat 19 henkilön poissaoloista. Pitkien sairauspoissaolojen osalta voidaan todeta, että 4 työntekijän poissaolot aiheuttivat noin 6 % koko kuntayhtymän sairauspoissaoloista. Alla olevassa kuvassa kuntayhtymän vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä keskimäärin pv/htv vuosilta 2010 2015. Seuraavista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä pvt/ htv, yksikön henkilöstövahvuus henkilötyövuosina sekä yksikön keski-ikä tehtäväalueittain vastuualueilla ja tulosyksiköittäin tehtäväalueilla. Merkille pantavaa on hoito- ja hoivapalveluissa vuodeosastojen alhaiset sairauspoissaolot (7,7 pv/htv). Asumispalveluissakin kehityssuunta on erinomainen (24,9 pv/htv). Sairauspoissaolot asumispalveluissa ovat reilut 20 % alhaisemmat kuin edellisenä vuonna (31,4 pv/htv). Sama suuntaus on myös kotihoidossa (21,3 pv/htv) kun vastaava luku vuotta aiemmin oli (27,9 pv/htv).
15
16
17
18
19
20 Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi sairauspoissaolopäivien yhteismäärät tehtäväalueittain vuosilta 2010 2013 Sairauslomapäivät tehtäväalueittain 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvast.otot 3592 3423 3144 3929 MTT- ja päihde 1596 1329 2323 2013 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 912 1624 1551 1218 Vuodeosasto 2714 3614 3611 1842 Terveysneuvonta 189 440 533 530 9003 10430 11162 9532 Vammaispalvelut 1159 605 682 1147 Sosiaalityö 1974 2406 1637 981 Hoito- ja hoivapalv. 12618 12988 13125 15775 15751 15999 15444 17903 Ympäristön suojelu 6 19 8 5 Terveysvalvonta 122 48 53 10 Eläin.lääk.huolto 66 91 54 169 194 158 115 184 Hallinto, talous ym. 250 469 556 596 Tekninen 350 159 339 124 Siivous 3058 1668 2064 2326 Ruokahuolto 533 379 682 364 4191 2675 3641 3410 Yhteensä 29139 29262 30362 31029 Vuoden 2014-2015 sairauspoissaolopäivät ovat omassa taulukossa johtuen johtamisjärjestelmän muutoksesta 2014. Sairauslomapäivät tehtäväalueittain 2014 2015 Terveyspalvelut Avovastaanottopalvelut 1670 2237 Kuntoutus ja lääk. tukipalvelut 2030 1660 Työterveyshuolto 110 186 3810 4083 Hoiva- ja hoitopalvelut Asumispalvelut 8807 6456 Kotihoito 5738 4214 Vuodeosastopalvelut 1286 1212 15831 11882 Hyvinvointipalvelut Perhekeskuspalvelut 719 1075 Sosiaalityön palvelut 1379 1617 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 1763 1052 3861 3744 Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut 405 880 Tukipalvelut 2094 2688 Tietopalvelut ja kehittämistoiminta 263 257 2762 3825 Ympäristö- ja terveysvalvontapal. Ympäristöterveyshuolto 108 88 Yhteensä 26372 23622
21 2.2 Tapaturmat Tapaturmien takia poissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli yhteensä 1139 pv ja määräaikaisella henkilöstöllä yhteensä 19 pv. Tapaturmapoissaolojen yhteismäärä oli 1158 pv. Tapaturmapäivät tehtäväalueittain 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvastaanotot 6 1 0 10 MTT- ja päihde 0 143 5 92 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 3 174 22 2 Vuodeosasto 111 128 19 4 Terveysneuvonta 69 15 7 0 189 461 53 108 Vammaispalvelut 0 0 15 60 Sosiaalityö 156 64 42 18 Hoito- ja hoivapalv. 552 750 491 364 708 814 548 442 Ympäristön suojelu 0 0 0 0 Terveysvalvonta 0 0 0 0 Eläin.lääk.huolto 188 179 0 9 188 179 0 9 Hallinto, talous ym. 0 22 0 10 Tekninen 0 20 6 15 Siivous 24 85 46 158 Ruokahuolto 26 22 10 32 50 149 62 215 Yhteensä 1135 1603 663 774
22 Tapaturmat tehtäväalueittain 2014 2015 Terveyspalvelut Avovastaanottopalvelut 8 Kuntoutus ja lääkinnälliset tukip. 7 Työterveyshuolto 15 Hoiva- ja hoitopalvelut Asumispalvelut 446 219 Kotihoito 793 797 Vuodeosastopalvelut 10 1239 1026 Hyvinvointipalvelut Perhekeskuspalvelut Sosiaalityön palvelut 90 4 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 567 3 657 7 Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut 61 Tukipalvelut 76 55 Tietopalvelut ja kehittämistoiminta 76 116 Ympäristö- ja terveysvalvontapal. 4 9 Yhteensä 1991 1158 Tapaturmapoissaolot muodostivat 5 % sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen yhteismäärästä.
Alla olevista kuvista käy ilmi sairauspoissaolopäivien ja tapaturmapoissaolopäivien kokonaismäärät tehtäväalueittain vastuualueilla. 23
24
25
26 2.3 Väkivalta- ja uhkatilanteet Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivalta ja sen uhka estetään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista työantajalle. SOTEssa on sähköinen HaiPro-järjestelmä (väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitusmenettely). Työturvallisuusilmoituksien tapaturmamäärä (311 kpl) ja läheltä piti -tilanteet (291 kpl) on saatu HaiPro-järjestelmästä. Kaikista työtapaturmista ei ole tehty ilmoitusta vakuutusyhtiöön.
Tapaturmatyyppien osalta merkille pantavaa ja hälyttävää on väkivaltatapausten määrän suuruus. Viilto- ja pistohaavojen määrää ei voitane pitää merkittävän korkeana ottaen huomioon henkilökunnan määrän. 27
28 3 Investoinnit henkilöstöön 3.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuollon paikallinen toiminta perustuu kulloinkin voimassa olevaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Kevan Kaarilaskurin tulosten perusteella vuoden 2014 työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu kokonaan uudestaan painottaen yhä enemmän ennalta ehkäisevää toimintaa. Toimintasuunnitelmaan on myös kirjattu uusia toimintatapoja ennakoivaan toimintaan työkykyasioissa. Myös vuonna 2015 toimintasuunnitelmaan on tehty muutoksia, jotka ohjaavat toimintaa enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan. Henkilöstön työterveyshuolto tuotetaan SOTEn oman työterveyshuollon kautta. Johtoryhmän ja työterveyshuollon henkilöstön työterveyshuolto on ostettu Suomen Terveystalolta. Alla olevasta kuvasta käy ilmi työterveyshuollon kustannukset ja Kelalta saatavat korvaukset vuoden 2015 osalta. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kustannuksista oli 45 % (360.574 ) ja sairaanhoidollisen toiminnan osuus 55 % (437.320 ). Aiempina vuosina ennaltaehkäisevän toiminnan osuus oli noin 25 % ja sairaanhoidollisen toiminnan osuus noin 75 %.
29 3.2 TYKY-toiminta SOTE tukee työntekijöidensä työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa maksamalla rahallista tukea mm. uimahalli- ja kuntosalikäynteihin Iisalmen ja Kiuruveden uimahalleissa, tennis- ja keilahalli Pelixirissä ja Lady Linessa. Tukea maksetaan myös kansalaisopistojen kurssimaksuihin. Tykytoimintaa tuetaan jokaisella SOTEn neljällä paikkakunnalla. Työyksiköillä on mahdollisuus järjestää kerran vuodessa myös palkallinen liikuntailtapäivä. Henkilökunnan tykytoimintaan oli varattu rahaa vuonna 2015 yhteensä 40.300 eli noin 30 / työntekijä. Osa tykyrahasta kohdennetaan paikallisesti järjestettäviin koulutuksiin. 3.3 Työsuojelu Työsuojelu on osa henkilöstön hyvinvointiin panostamista. Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä sekä työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojelun kustannukset olivat vuonna 2015 yhteensä noin 192.400. Vuonna 2014 laadittiin uusi toimintamalli työsuojeluun ja vuoden 2015 alusta aloitti toimintansa kaksi päätoimista työsuojeluvaltuutettua aiemmin toimineiden viiden osa-aikaisen työsuojeluvaltuutetun sijaan. 3.4 Koulutus ja kehittäminen Ammattitaidon ylläpitäminen ja uusien asioiden oppiminen vaativat kouluttautumista. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat kurssi- ja osallistumismaksuihin, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin sekä matkakustannuksiin. Henkilökunnan koulutukseen käytettiin vuonna 2015 yhteensä 356.936, mikä tekee keskimäärin 264 / työntekijä. Työntekijät saivat koulutusta myös oppisopimuskoulutuksen kautta.
Koulutuksiin käytettiin työaikaa yhteensä 5.956 päivää, mikä tekee keskimäärin 4,4 pv / työntekijä. Koulutus jakaantuu lakisääteiseen täydennyskoulutukseen ja muuhun ammattitaitoa kartuttavaan ja ylläpitävään koulutukseen. 30
Alla olevista kuvista käyvät ilmi koulutuspäivät tehtäväalueilla vastuualueittain. 31
32 Koulutusten järjestämisen keskitettyä organisointia valmisteltiin vuoden 2014 aikana ja vuoden 2015 talousarvioon varattiin keskitettyä koulutusrahaa 100.000, millä toteutetaan henkilöstön koulutuksia kuntayhtymän toimintapaikkakunnilla. Uudella toimintamallilla saadaan tarjottua samoilla kustannuksilla enemmän koulutusta suuremmalle henkilöstömäärälle. 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset 4.1 Eläköityminen Joustava vanhuuseläkkeelle jääminen 63- ja 68 ikävuoden välillä ei ole lisännyt henkilökunnan halukkuutta jatkaa työssä laskennallisen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen jälkeen.
33 Alla olevasta kuvasta käy ilmi vuosina 2010 2015 eläköityneet eläkelajeittain. Työkyvyttömyyseläketapauksia on ollut viime vuosina keskimäärin 8 vuodessa. Vuonna 2015 työkyvyttömyyseläketapauksia oli ainoastaan 1. Työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuu työnantajalle varhaiseläkemenoperusteinen maksu (keskimäärin 60.000 70.000 ). Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeiden minimoiminen ja jäljellä olevaa työkykyä vastaavan tehtävän räätälöinti tulee olemaan entistä korostetummassa asemassa. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei varhaiseläkemenoperusteista maksua määrätä työnantajalle. Maaliskuussa 2014 alkaneen uuden toimintamallin vaikutukset työkykykoordinaattorin voimin on selvästi näkyvissä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän laskussa ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden kasvussa. Alla olevasta kuvasta käy selvästi ilmi eläköitymisen kiihtyvä tahti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suurimmat eläköityvät työntekijäryhmät ovat hoitotyön alueelta; lähi- ja sairaanhoitajat.
34 4.2 Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin SOTEssa haettiin vuonna 2015 työ-/virkasuhteisiin tehtäviin osaajia sekä sisäisellä että ulkoisella haulla. Alla olevaan kuvaan on merkitty sisäisesti ja ulkoisesti haettavana olleet tehtävät sekä hakijamäärät tehtäviin. Sisäisessä haussa tehtäviä tavoitteli keskimäärin 28 hakijaa ja ulkoisessa haussa 1299. 4.3 Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet Vuoden 2015 aikana palvelussuhteita päättyi 90 ja uusia palvelussuhteita alkoi 206.
35 Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstön vaihtuvuus (alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet) tehtäväalueittain vastuualueilla. Eniten palvelussuhteita alkoi hoito- ja hoivapalveluissa.
36
37 5 Johtopäätökset vuodesta 2015 Henkilöstön keski-ikä on pysynyt tasaisena koko kuntayhtymän toiminnan ajan, ollen kuitenkin verrattain korkea. Sairauspoissaoloissa tapahtunut noin 10 % vähennys vuoteen 2014 verrattuna on positiivinen signaali toimintatapojen muutoksen onnistumisesta. Sairauspoissaolojen vähenemisen tärkeimpinä syinä ovat esimiesten aktiivisesti käymät varhaisen tuen toimintamallin mukaiset keskustelut, työterveyshuollon painopisteen muuttaminen enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan ja työkykykoordinaattoritoiminnan aktiivinen toiminta. Työsuojelun panos on ollut myös merkittävä sairauspoissaolojen suotuisaan kehitykseen. Toimintatapojen muutokset näkyvät myös työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä ja osatyökyvyttömyyseläkkeiden kasvussa. Osatyökyvyttömyyseläkeratkaisuissa työntekijälle kyetään järjestämään jäljellä olevaa työkykyä vastaavaa työtä ja tukemaan työntekijän työssä jaksamista. Sairauspoissaoloja tulee olemaan myös jatkossa, mutta uusilla toimintamalleilla pystymme vaikuttamaan siihen, että sairauspoissaolot kestävät kohtuullisella tasolla ja samalla ennalta ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeitä. Koulutuspalveluiden keskitetyllä toimintamallilla olemme voineet tarjota koulutusta suuremmalle henkilöstömäärälle kuin aiemmin ja vuoden 2016 osalta uusi keskitetty toimintamalli parantaa tilannetta entisestään. Iisalmessa 23. päivänä helmikuuta 2016 Janne Niemeläinen Hallintojohtaja