AIVOKASVAINTEN EPIDEMIOLOGIAA Anssi Auvinen TaY, Terveystieteiden yksikkö
Epidemiologia Lääketieteellistä esiintyvyystutkimusta (Miettinen) Kuvaileva epidemiologia Esiintyvyys: Ilmaantuvuus, vallitsevuus, kuolleisuus Ennuste Analyyttinen epidemiologia Etiologia: Syytekijät Prognoosi: Ennustetekijät Kliininen epidemiologia Päätöksenteko: Löydösten merkitys Diagnostisten menetelmien arviointi: Herkkyys, tarkkuus, ennustearvo, uskottavuussuhde jne.
Neuroepiteliaaliset kasvaimet Embryonaaliset Astrosytooma (ml. glioblastooma) Oligodendrogliooma Oligoastrosytooma (mixed glioma) Ependymooma Muut glioomat Choroid plexus kasvaimet Neuronal and mixed neuronal glial tumors Aivolisäkkeen kasvaimet Glioomat
Neuroepiteliaaliset kasvaimet Glioma NOS 7 % Muut 6 % Ependymoma 7 % Mixed 3 % Oligo 4 % Pilosyyttinen 5 % Diffusi 9 % Anaplastinen 6 % GBM 53 %
ESIINTYVYYS
Neuroepiteliaalisten kasvainten ilmaantuvuus
Ilmaantuvuus kasvaintyypeittäin 8 7 6 5 4 3 2 1 0 ASR US CBTRUS 2005 2009
Miesten ja naisten kasvaimet 12 10 8 6 Miehet Naiset 4 2 0 Astrosytooma Meningeooma
Ilmaantuvuus iän mukaan 50 45 40 35 30 25 20 15 Neuroepithelial Meningioma Sella Schwannoma 10 5 0 0 19 20 34 35 44 45 54 55 64 65 74 75 84 85+
Glioomien ilmaantuvuus Pohjoismaissa Miehet 60 79 v Naiset 20 39 v Deltour ym. 2009
Meningeooman ilmaantuvuus Miehet Naiset
Aivokasvainten ilmaantuvuus, Englanti 1998 2007 de Vocht ym. 2011
ENNUSTE
Elossaolo kasvaintyypin mukaan 100 90 80 70 60 50 40 30 20 Pilocytic Ependymal Oligo Diffuse Anapl GBM 10 0 0 1 2 3 4 5 CBTRUS
Elossaolo erilaistumisasteen mukaan SEER 1988 2001
SYYTEKIJÄT
Syytekijät Vahvistetut Perinnölliset tekijät Ionisoiva säteily Allergiset sairaudet (suojaava tekijä) Epäillyt, ei selvää osoitusta Sähkömagneettiset kentät Ammatilliset altisteet Infektiot
Perinnölliset tekijät Harvinaiset syndroomat Li Fraumeni (p53) Neurofibromatoosi (NF1, NF2) BRCA (BRCA1, BRCA2) Adenomatosis coli (APC) HNPCC (MLH1, MSH2, MSH6, PMS2) Melanooma astrosytoma (ARF/P14) Tuberous sclerosis (TSC1, TSC2) Sukuanamneesi: Kaksinkertainen riski GWAS 1856 glioomaa (Rajaraman ym. 2012) CDKN2BAS* (OR=1.28), EGFR (1.15), CCDC26 (1.14), RTEL1* (OR=1.13), TERT (0.77), ARCN1/PHLDB1 (1.06)
Ionisoiva säteily Suuret sädeannokset aiheuttavat lisäriskin Pään alueen sädehoito lasten leukemiassa 15 v ilmaantuvuuskertymä 2 5% (Löning ym. 2000, Relling ym. 2002, Hijiya ym. 2007) Aivokasvainten SIR 10 45 (Löning 2000, Bhatia 2002, Hijiya 2007) Hiroshima ja Nagasaki (Preston ym. 2002) Annosvaste kaikissa kasvaintyypeissä Meningeooma ERR=0.8/Sv (0 1.8) Astrosytooma ERR=0.6/Sv (<0, 2.0) Schwannoma ERR=4.6/Sv (1.5 10) Kaikki syövät ERR=0.5/SV (0.4 0.6)
Keskushermoston kasvaimet lasten leukemian hoidon jälkeen Hijiya ym JAMA 2007
Ionisoiva säteily Pään tomografia Englantilainen kohortti 176 587 lasta (Pearce ym. 2012) 7v seuranta (5 v latenssin jälkeen) 135 aivokasvainta Gliooma ERR 0.02/mGy Meningeooma ja schwannooma ERR 0.03/mGy Diagnostiset röntgentutkimukset: Ristiriitaisia tuloksia Hammasrtg: Annos minimaalinen! Vrt. atomipommitutkimusten perusteella odotettu OR<1.001 Uskottavuus? Muistiharha?
Pään TT: Annos ja riski Pearce ym. 2012
Hammasröntgen ja meningeooma Viite Tapauksia Hammas rtg Ortopantomo Preston Martin 1989 70 1.5 (0.5 4.4) 2.5 (0.2 30) Rodvall 1998 74 2.1 (1.0 4.3) Longstreth 2004 200 1.0 (0.5 2.1) 2.1 (1.0 4.2) Claus 2012 1433 2.0 (1.4 2.9) 1.0 (0.9 1.39 Muu pään kuvaus ja meningeooma Viite Tapauksia Pään rtg Pään TT Hu 1999 183 4.9 (1.0 25) Phillips 2005 200 0.8 (0.5 1.4) 1.1 (0.5 2.3) Claus 2012 1433 1.0 (0.8 1.1)
Allergia Meta analyysi OR=0.60 (0.52 0.69) (Linos ym. 2007, Chen ym 2010) 12 tutkimusta, 6408 tapausta Allergialääkkeet OR=0.7 (0.5 0.9) antihistamiini (McCarthy ym. 2011) OR=1.0 (0.8 1.3) (Scheurer ym. 2010) IgE >100 ku/l OR=0.75 (0.56 0.99) glioma (Schwartzbaum ym. 2012) OR=0.74 (0.52 1.05) GBM (Schwartzbaum ym. 2012) OR=0.98 (0.61 1.56) glioma (Kalboli ym 2011) OR=0.73 (0.51 1.06) glioma (Schlehofer ym 2011) Allergiaan liittyvät geneettiset tekijät IL13 (Schwartzbaum ym. 2005,Wiemels ym 2007, Amirian ym. 2010) IL4 (Schwartzbaum 2005, 2007, Wiemels 2007, Brenner 2007) IL6 (Brenner ym. 2007), IL10 (Amirian ym. 2010)
Sähkömagneettikentät Matalataajuiset (ELF): Voimajohdot, sähkölaitteet Radiotaajuiset (RF): Matkapuhelimet
Pientaajuisten kenttien (ELF EMF) lähteitä
ELF EMF ja lasten aivokasvaimet Kheifets ym Am J Epid 2009
Ammatti altistus pientaajuisille kentille ja aivokasvainten riski RR=1.14 (1.07 1.22) Kheifets ym. JOEM 2008
Radiotaajuisen kentän lähteitä
Tukiasemat ja lasten aivokasvaimet 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Etäisyys Teho (kw) Teho (dbm) Elliott ym BMJ 2010
0 20 40 60 80 100 120 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 0 20 40 60 80 100 120 140 Matkapuhelinten määrä ja aivokasvaimien ilmaantuvuus Ilmaantuvuus Liittymiä/väestö
Matkapuhelimen käyttö ja glioomariski OR 1,6 Säännölliset käyttäjät vs muut 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Myung Hardell Ahlbom Interphone 10 tutkimusta 10 tutkimusta 14 tutkimusta
Käytön määrä ja riski OR 1,6 1,4 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 0 5 13 30 60 115 200 360 735 1640 >1640 Puhutut tunnit Interphone Int J Epid 2010
Tanskalainen kohorttitutkimus 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 4 5 9 10+ 1 4 5 9 10+ 1 4 5 9 10+ Gliooma Meningeooma Schwannooma
Infektiot Virusinfektiot, flunssat: Tulokset ristiriitaisia Vesirokko ja aikuisten gliooma (Wrensch ym. 1997, 2001) Tapaukset raportoivat sairastetun taudin verrokkeja harvemmin, OR=0.6 0.7 (Schlehofer ym 1999, Wrensch ym. 2001, 2005, Scheurer ym. 2008) Vasta aineita (IgG) vähemmän tapauksilla kun verrokeilla (Wrensch ym. 2001, 2005, Sjöstrom ym. 2011) Samansuuntaisia tuloksia HSV, CMV Polyoomavirukset: Ei selvää näyttöä Rollison ym. 2003: IgG vasta aineet SV40, JCV, BKV OR 0.7 1.4
Muut tekijät: Gliooma Tupakka ja alkoholi: Ei selvää osoitusta vaikutuksesta Mandelzweig ym. 2009, Holick ym. 2007, Benson ym. 2008 N nitrosoyhdisteet: Ei selvää näyttöä (Huncharek ym. 2003) Ammatilliset altistukset: Ei selvää näyttöä Formaldehydi (Bosetti ym. 2008) Akrylonitriili (Cole ym. 2008) Vinyylikloridi (Boffetta ym. 2003) Torjunta aineet (Kogevinas ym. 1997)
Meningeooma: Muut tekijät Ylipaino: RR=1.5 (1.1 2.2) (EPIC, Michaud ym. 2011) OR=1.4 (1.1 1.9) (Million Women Study, Benson ym. 2008) Hormonien käyttö: Pelkkä estrogeeni RR=1.2 (1.1 1.4) (Korhonen ym. 2012) RR=1.4 (Benson ym. 2010)
Yhteenveto Perinnölliset tekijät Harvinaisiin syndroomiin liittyy suuri riski, yleisiin polymorfismeihin pieni Fysikaaliset tekijät Suuret sädeannokset suurentavat riskiä, pienten vaikutusta vaikea osoittaa Sähkömagneettikenttien vaikutus riskiin epäselvä Allergiaan liittyy alhainen gliooman riski Infektioiden merkitys epäselvä Ylipainoon ja estrogeenin käyttöön liittyy suurentunut meningeooman vaara