Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008



Samankaltaiset tiedostot
LAPSIPERHEISSÄ ON TULEVAISUUS VERKOSTOISTA VOIMAA. Kehittyvä Napero hankkeen päätösseminaari Jukka Hakola, verkostokoordinaattori

Varhainen puuttuminen koko kunnan tasolla

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Avoin yhteistyö kuntakulttuurina

KEHITTÄJÄTIIMI_KOKKOLA MUISTIO 7/10. Aika klo Paikka Kokkolan kaupunki, Atlantic

Kunnan strategiat Ylisektorinen johto Seuranta. Koordinaatio

Varhainen puuttuminen mihin, miksi, milloin? Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Varhaisen puuttumisen strategiset lähtökohdat ja poikkisektorinen johtaminen Nurmijärvellä

TYÖRUKKANEN MUISTIO 7/10

VARHAISELLA PUUTTUMISELLA PAREMPIIN TULOKSIIN JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI

Varhaisen avoimen yhteistoiminnan tarve

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Tavoitteena turvallisuus

Huoli puheeksi! Kankurisveden koulu, Jämsänkoski

HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA. Olli Laiho Toimiala-asiantuntija(verkostotyö) Nurmijärven kunta

Varhainen avoin yhteistyö Nurmijärven kunnassa

Varhaisen puuttumisen ja tukemisen toimintamalli Järvenpään peruspalveluissa v Lastenneuvolat - Varhaiskasvatus - Perusopetus

Oma osaaminen verkoston yhteiseen käyttöön

Yhteiskehittämällä kohti toimintakulttuurin muutosta

Moniammatillinen yhteistyön perusteet

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki. Työterveysyhteistyö ja työkyvyn ylläpitäminen korvaamisen edellytyksinä

Kuvastin ASIAKASPEILI

Varhainen avoin yhteistyö

PK Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

Miten perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ehkäistään Päijät-Hämeessä?

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Ennakointidialogeja huolten vyöhykkeellä

TERVETULOA! Ei kuulu sulle?!

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT PÄIVI VISURI MUKAILTU LÄHTEESTÄ: KOSKIMIES, M., PYHÄJOKI, J. ARNKIL, T.E. (2012): HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN DIALOGIT

Varhainen avoin yhteistyö Keski-Pohjanmaan kunnissa

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOLUN OPINNÄYTETYÖ. Huolen puheeksiotto. Opas. Henriikka Ketola Syksy 2016

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Perheesi parhaaksi - toimintamalli. Yhteistä työtä perheen parhaaksi Kangasalla

VÄKIVALLANKÄYTTÖ PUHEEKSI. Työntekijän lomake

/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Aktiivinen varhainen tuki työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi

EHKÄISEVÄ TYÖ KUULUU KAIKILLE!

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto

Ehkäisevä työ kuuluu kaikille - tavoitteena hyvä asiakaskokemus. Neljän tuulen risteyksessä Porvoo Susanna Leimio

Varhainen puuttuminen ja yhteistyö lasten, nuorten ja perheiden palveluissa /Peruskartoitus työntekijöille. Nurmijärvi 11/2006

HUOLEN PUHEEKSIOTTAMISEN MENETELMÄ YHTEISTYÖHÖN VANHEMPIEN KANSSA

Varhainen avoin yhteistyö Keski-pohjanmaan kuntien peruspalveluissa

PALMIKKO-hanke. Tukea perheille lasten kasvattamiseen v

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

Osaamisen kehittäminen avainasiakkaiden tarpeisiin Sote-johdon neuvottelupäivät

Asiakaslähtöinen arviointi lasten ja perheiden palveluissa bikva mallin

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

VARHAINEN TUKI / PUHEEKSIOTTAMINEN. Sari Anetjärvi

Monialaisen työn rakentaminen

Varhaisen välittämisen malli Pyhäjoen kunnassa

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Kohti kuntoutuskumppanuutta? Millaista uutta vuorovaikutusta on syntymässä?

HENKILÖSTÖTIEDOTE 4/2013 ( )

Avustusohjelmilla tuloksia ja vaikutuksia case Emma & Elias

HÄIRINNÄN JA EPÄASIALLISEN KOHTELUN HALLINNAN TOIMINTAMALLI

Varhainen tuki ja moniammatillisuus

Monialaisen yhteistyön tarve ja taito

PTH-yksikkö - toimija lähellä kuntaa

HUOLIPALAVERIMALLI: 1 HUOLIPALAVERIMALLI

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

VALMENNUKSELLA KIINNI ELÄMÄÄN VALMENNUSPAJA MAHIS AVAIN MAHDOLLISUUKSIIN

Mukava Kainuu. Muutosta, kasvua ja vahvistusta perhekeskuksiin Kainuussa Marja-Liisa Ruokolainen, sosiaalialan erikoissuunnittelija

Erityisesti Isä-projekti Mari Tuomainen

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

PERHEKESKUKSET KAINUUSSA Helena Saari perhekeskusvastaava Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS

Moniammatillisuus terveydenhuollossa. Palvelupäällikkö Jaana Helenius

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset kesäkuuta 2009 Humap Oy,

Työkykyneuvonta aktiivista rinnalla kulkemista ja tukemista työhön paluun helpottamiseksi

Teema: työ- ja toimintakyvyn arviointi välityömarkkinoilla

Ongelmapelaaminen ja pelihaittojen ehkäisy TERVETULOA!

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

LUOTTAMUSHENKILÖT: Raili Kerola, Tuula Mäntymäki, Riitta Liinamaa, Riitta Toivonen, Reino Rissanen, Maria Riitta Laukkanen Veteläinen.

Työkokous Tampere. Veli-Matti Saarinen 1

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Esiselvitys Syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret Tarja Heino ja Tapio Kuure

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Miten sulla menee? Oulussa halutaan kuulla lapsia ja nuoria. Susanna Hellsten Arto Willman

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi

POIS SYRJÄSTÄ Lasten ja nuorten syrjäytymisen ja ylisukupolvisten ongelmien ehkäiseminen -hanke

Osallisuuden ja vuorovaikutuksen tukeminen kurssityössä - lasten, nuorten ja aikuisten kursseilla. Miikka Niskanen

Lapsiperheiden opas oli kehittäjätiimissä esittelyssä ennen kesää. Kesän aikana Minttu Nikula on täydentänyt tiedot liitoskuntien osalta.

Minun taustaani. Hyvinkää Hämeenlinna

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Transkriptio:

Varhaisen tuen työmenetelmät asiakastyössä - kuule ja tule kuulluksi - haahoilusta vuoropuheluun, ajoissa Kajaani 12.11.2008 Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes Olli Laiho, verkostotyön koordinaattori, Nurmijärvi

Varhainen puuttuminen, tuki vai Jotkut kokevat varhaisen puuttumisen epämukavaksi Varhainen tuki vaikuttaisi mukavammalta Varhainen vastuunotto voisi sekin olla hyvä

Varhainen puuttuminen: Kriittisiä kysymyksiä Heijastaako/kätkeekö varhaisen puuttumisen nousu yleisten palveluiden rapautumista? Tuotetaanko leimaamiskäytäntöjä, "riskitapausten" tunnistamista, matalaa erilaisuuden sietokynnystä? Voimistetaanko lasten/nuorten ääntä kuulematonta kulttuuria? Erotetaanko sukupolvia toisistaan? Tarkoittaako 'varhaisen' painottaminen kontrollin voimistamista? On siis keskeistä kehitellä eettisesti ja yhteiskuntapoliittisesti kestävää varhaista puuttumista

Kuinka olisi varhainen avoin yhteistyö tai yhteistoiminta? Koskaan ei ole liian aikaista olla avoin, koskaan ei ole liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan, koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä dialogiin.

Varpu-verkosto tuo keskusteluun luonnoksen eettisistä periaatteista Sosiaali- ja terveysministeriön koordinoimaan Varpu-verkostoon kuuluvat opetusministeriö, oikeusministeriö, sisäasiainministeriö, puolustusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, Opetushallitus, Kirkkohallitus, Suomen Kuntaliitto, A-klinikkasäätiö, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Suomen Mielenterveysseura, Suomen Vanhempainliitto, Lastensuojelun Keskusliitto ja Stakes. Muutkin ovat tervetulleita.

Toimintaperiaatteet ja tapa toimia 1. Yhteiset palvelut turvataan Kaikille tarkoitetut palvelut ehkäisevät ongelmia. Palveluiden toimivuutta on vaalittava. Varhaisen puuttumisen korostaminen ei saa astua palveluista huolehtimisen sijaan. Toimivat yhteiset palvelut ovat varhaisen puuttumisen kivijalka. 2. Oma vastuu otetaan Jokaisella on inhimillinen vastuu sekä itsestään että lähimmäisistään. Heräävään huoleen on puututtava varhain, omaa vastuuta ei tule sysätä toisille. Vastuu varhaiseen puuttumiseen on sillä, jonka huoli herää.

3. Huolet otetaan puheeksi Jokaisella on velvollisuus ottaa huolensa puheeksi kunnioittavasti - siellä, missä ne ilmenevät ja silloin kun ne ilmenevät. Kunnioittava puheeksiottaminen tähtää yhteistyöhön. Syyttely ei edistä yhteistyötä. 4. Rohkaistaan läheisverkostojen mahdollisuuksia Arjen tärkeimmät tukijat ovat läheiset: perheenjäsenet, sukulaiset, ystävät. Ammatillinen apu parhaimmillaan täydentää niitä. Varhainen puuttuminen tähtää läheisverkostojen ja ammattilaisten hyvään yhteistyöhön.

5. Tuetaan osallisuutta Yhteistyö edellyttää vuoropuhelua. On tärkeää kuunnella ja tulla kuulluksi. On vältettävä asiantuntijakeskeisyyttä, joka sivuuttaa valtaa vailla olevien äänet. Yhdessä laadittu suunnitelma kantaa. 6. Toimitaan avoimesti ja yhdessä Palvelun käyttäjän tai perheen asioita käsitellään heidän luvallaan ja läsnä ollessaan. Kohtaamisten tulee olla kunnioittavia ja edistää vuoropuhelua. Ammatillista neuvoa kysyttäessä ei käytetä asianosaisten nimitä tai muita tunnistetietoja.

7. Yhdistetään tuki ja ohjaus Varhainen puuttuminen tähtää asianosaisten itsenäisyyden ja elämänhallinnan kasvuun. On vältettävä sellaista rajoittamista, joka perustuu vain ulkoiseen pakkoon. On myös vältettävä sellaista tukea, joka tekee riippuvaiseksi tuen antajasta. 8. Vaalitaan yhteistoiminnan jatkumista On tärkeää vaalia mahdollisuuksia jatkaa vuoropuhelua ja yhteistoimintaa huolenaiheiden selvittämiseksi ja huolten hälventämiseksi. Ketään ei tule jättää yksin, väliinputoamista tulee välttää, oma vastuu yhteistyön jatkumisesta tulee kantaa.

9. Ketään ei leimata Varhainen puuttuminen ei oikeuta ihmisten luokittelua toimenpiteiden kohteiksi. Varhaisen puuttumisen nimissä ei saa laatia rekistereitä, jotka loukkaavat tietosuojaa ja avoimuuden eettisiä periaatteita. Varhaisen puuttumisen tulee tapahtua avoimessa yhteistyössä, joka tukee osallisuutta. 10. Rakenteellisiinkin tekijöihin puututaan varhain Syrjäytymisvaaraa, joka aiheutuu rakenteellisista tekijöistä, taloudellisista syistä tai uloslyövistä toimintakulttuureista, ei tule yksilöllistää henkilöiden tai perheiden ominaisuuksiksi. On puututtava varhain sellaisiin yhteiskunnallisiin tekijöihin, jotka asettavat yksilöt alttiiksi ongelmien kasautumiselle.

Oman huolen vyöhykkeet Ei huolta PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Pieni huoli tai ihmettely käynyt mielessä - ehkä toistuvastikin. Luottamus omiin mahdollisuuksiin hyvä tai vahva. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli kasvava; luottamus omiin mahdollisuuksiin heikkenee; voimavarat ehtymässä. Mielessä toivomus tai selvästi koettu tarve lisävoimavarojen ja kontrollin saamisesta. Huolta paljon ja jatkuvasti: lapsi/ nuori vaarassa (jopa välittömässä). Omat keinot loppumassa tai lopussa. Lisävoimavaroja, kontrollia ja muutos lapsen tilanteeseen saatava heti. Huom! Vyöhykkeet eivät ole lasten/nuorten/asiakkaiden rekisteröintiä varten. Niillä "sijaitsee" työntekijä työskentelysuhteineen. Koenko minä olevani harmaalla vyöhykkeellä tms Tom Arnkil, tutkimusprofessori, Stakes

Ei huolta Nurmijärven kartoitetut kohtaamistilanteet 2006. Yhteensä 7348. Millaisen huolen alueella työntekijät kokivat olevansa: Pieni huoli 66 % 25% N=4920 N=1709 Harmaa vyöhyke 8% N=562 Suuri huoli 2% N=157

Verkostodialogiset käytännöt tähtäävät siihen, että yhä useampi kontakti on vailla huolta toimijoiden kesken hyvät yhdessä sovitut käytännöt. pienet huolet hälvenevät huolet otetaan puheeksi dialogin varhaisaskeleena, yksiköissä/ alueilla järjestetään dialogeja pientä huolta aiheuttavista teemoista Puheeksiotto Teemaneuvonpidot Alueneuvonpidot yhteisasiakkuustilanteet selkiytyvät huolet otetaan puheeksi perheiden kanssa järjestetään yhteistyödialogeja Puheeksiotto Verkostodialogit perheiden kanssa kriiseissä löytyy apu ja turvaa kriisityössä käytettävissä monipuoliset keinot, myös läheisneuvonpidot ja avoimet dialogit. Läheisneuvonpidot Avoimet dialogit Kaikkia vyöhykkeitä koskien: Työyhteisöissä, niiden välillä ja lasten, nuoren & perheiden kanssa dialogit toimivista käytännöistä

Nurmijärvellä hyvä varpu-suunnitelma. Mitä huolten suhteen voi odottaa? EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI Huolia koetaan 2009 ehkä saman kuin 2006, mutta ne huolet, joita koettiin 2006 on saatu huojennettua vaikka elämän kirjo tuottaa uusia huolia, niiden ei anneta kasvaa, vaan ne huojennetaan nopeammin kuin 2006.

Huolen ottaminen puheeksi dialogin varhaisena askeleena Lapseen liittyvä huoli puheeksi huoltajien kanssa: Pohdi omaa huoltasi ja mieti missä asioissa aidosti tarvitset huoltajien apua lapsen tukemisessa; pohdi miten voisit ilmaista sekä hyvät asiat että huolesi nyt niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteeksi tai syytteeksi; ennakoi mitä tapahtuu, jos teet sen mitä ajattelit - miten sanoihisi reagoidaan; etsi tapaa, joka aukaisee mahdollisuuksia jatkaa dialogin hengessä; ota huolesi puheeksi kunnioittavasti, sopivan ajan tullen ja sopivassa paikassa pohdi kävikö niin kuin ennakoit; mitä opit; miten tuet dialogin ja yhteistyön jatkamista; Muista ennen kaikkea, että olet pyytämässä apua huoltesi vähentämiseen; lapsen asioiden kehittymisen kannalta on tärkeintä päästä jatkamaan yhteistoimintaa ja dialogia.

Hyvien käytäntöjen kehittely dialogeissa Yksinkertaiset toiminnalliset menetelmät (mm. Learning Café); pohjana huolen vyöhykkeistö; pohditaan mikä tilanteissa toiminut; helpotetaan hiljaisen tiedon esiinsaamista ja jakamista Vetäjinä esim. rehtori-opettaja -työpari, päivähoidon esimies-työpari.. Esimiesten hyvät käytännöt -dialogit "harjoittelumaastona" Koko henkilöstölle: Yksikkökohtaisesti (koulut, päiväkodit, neuvolat ) Yksiköiden välillä (pari koulua yhdessä, alueen päiväkodit, kaikki neuvolat ) Sektorirajojen yli (kouluväki ja sosiaalityö, päivähoito ja perhetyö ) Lasten/nuorten kanssa (esim. luokka-asteittain koulussa) Huoltajien kanssa (-"-)

Tulevaisuusdialogeja harmaalle vyöhykkeelle Harmaalta vyöhykkeeltä ei selviä yksin, sillä tulkintoja on yhtä monta kuin toimijoitakin vastuut ovat hajallaan sektoroituneessa järjestelmässä yksikään osapuoli ei voi hallita kokonaisuutta kun huolet kasvavat, yritetään usein palauttaa hallinta koettamalla hallita toisia (=miten tulisi ajatella ja toimia) Kuitenkin olisi tärkeää tehdä hyvä yhteistyösuunnitelma kaikkia kuullen Siksi dialogimenetelmät ja riittävän ulkopuolisten "vetäjien" käyttö ovat suuri apu ja helpotus. Näitä on tarjolla Kainuussakin

Tulevaisuusdialogit perheiden, läheisten ja työntekijöiden kesken haastattelee perhepöytäkunnasta aloittaen Verkostokonsulttipari tekee julkiset muistiinpanot Perhe ja läheiset Työntekijät Puhuminen ja kuuntelu erotettu yksilöiden välillä: rauha kuunnella ja tulla kuulluksi

Kysymykset perheenjäsenille & läheisverkostolle 1. Vuosi on kulunut ja asiat ovat nyt aika hyvin. Miten ne Sinun kannaltasi ovat? Mikä sinua erityisesti ilahduttaa? 2. Mitä teit myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja mistä sait tukea/millaista? 3. Mistä olit huolissasi "silloin vuosi sitten" ja mikä sai huolesi vähenemään? Kysymykset työntekijöille 1. Kuten kuulitte, asiat perheessä ovat nyt aika hyvin. Mitä teit myönteisen kehityksen tueksi ja keneltä sinä sait tukea/millaista? 2. Mistä olit huolissasi "silloin vuosi sitten" ja mikä sai huolesi vähenemään? Lopuksi kootaan keskustellen mm.: kuka tekee mitä seuraavaksi kenen kanssa; kuka koordinoi/toimii yhteyshenkilönä; koska tavataan/tavataanko vielä joukolla katsomaan miten hyvä toiminta voisi jatkua.

Dialogisuus yhteistyön suunnittelussa yms. Dialogisuuden perusideat tärkeitä myös muussa kuin asiakastyössä Aluetyö, projektit, organisaatiohankkeet hyödyllistä erottaa hiukan puhumista ja kuuntelua, painottaa voimavaroja, suuntautua tulevaisuuteen - ehkä jopa "sieltä lähestyen" Mitä latautuneempia tilanteet ovat, sitä hyödyllisempiä ovat riittävän ulkopuoliset vetäjät. Jos jännitteet eivät ole voimakkaita, "sisäpuolisetkin" voivat vetää sovitusti

Toimintakulttuurin juurtuminen Ellei varhaisella avoimella yhteistoiminnalla ole pysyvää, paikallisiin päätöksentekokäytäntöihin kytkeytyvää ylisektorista ohjausjärjestelmää, jolla on käytettävissään pysyvä, päätoiminen koordinaattori, kehitelmät hajautuvat takaisin sektoreihin

Juurtunut varhainen avoin yhteistoiminta: toimintamallin tunnetuksiteko vastuutettu tehtäviksi ja toteutuu laajana perusteet viety pysyviksi osiksi henkilöstökoulutusta johtaminen toteutuu vakiintuneissa ylisektorisissa rakenteissa koordinaatio pysyvää toteutus viety jokaista koskeviin toimenkuviin; kehittelyä tuetaan hyvinvointivaikut usten seuranta jatkuvaa ja osa kunnallista päätöksentekoa vaikutuksista osallisuuden toteutumiseen hankitaan jatkuvasti palautetta

Dialogisen varpun kehittely edelläkävijänä Varhaisen avoimen yhteistoiminnan kehittely lasten, nuorten ja perheiden palveluissa tuo ratkaistavaksi ja kehiteltäväksi kysymyksiä, jotka ovat ajankohtaisia ja polttavia myös muissa palveluissa, joissa muodostuu monitoimijaisia tilanteita ja tarvitaan hyviä rajanylityksiä ( vanhustenhuollossa, pitkäaikaistyöttömyyden käsittelyssä, mielenterveystyöpäihdetyössä, kuntoutuksessa...)